Osuuskuntien ylijäämien verotus

Ylijäämää on esimerkiksi osuuspääoman korkona saatu voitonjako osuuskunnasta. Ylijäämän verotussääntöjä sovelletaan lähtökohtaisesti myös silloin, kun varoja on jaettu osuuskunnan vapaan oman pääoman rahastosta.

Tämä ohje koskee osuuskuntien jakaman ylijäämän verottamista niissä tapauksissa, kun saajana on

• yksityishenkilö tai kuolinpesä
• elinkeinoyhtymän osakas
• liikkeen- tai ammatinharjoittaja
• maatalouden harjoittaja
• maatalousyhtymän osakas (jos osuudet kuuluvat kiinteästi maatalouden toimintaan).

Mikä on ylijäämä?

Ylijäämää on esimerkiksi voitonjako, joka on aiemmin saatu osuuskunnasta osuuspääoman korkona. Ylijäämän verotussääntöjä sovelletaan pääsääntöisesti myös silloin, kun varoja on jaettu osuuskunnan vapaan oman pääoman rahastosta. Ylijäämää koskevia verotussääntöjä sovelletaan myös kotimaisen säästöpankin kantarahasto-osuudelle ja lisärahastosijoitukselle maksamaan voitto-osuuteen ja korkoon sekä keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksaman takuupääoman korkoon.

Ulkomaisesta osuuskunnasta saatua ylijäämää verotetaan samoin kuin kotimaisesta osuuskunnasta saatua, kunhan ulkomainen osuuskunta täyttää laissa tarkoitetut edellytykset. Jos edellytykset eivät täyty, on ulkomaisesta osuuskunnasta saatu ylijäämä tai varojenjako kokonaan veronalaista tuloa.

Tietyissä tilanteissa ylijäämään sovelletaan osinkotuloa koskevia säännöksiä; tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi peitelty osinko ja työpanososinko. Eräissä tapauksissa ylijäämä (pääoman palautus) verotetaan sen sijaan luovutuksena.

Julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saatu ylijäämä

Osuuskunta on julkisesti noteerattu silloin, kun sen osuudella tai osakkeella käydään kauppaa arvopaperipörssissä. Suomessa ei ole tällä hetkellä julkisesti noteerattuja osuuskuntia.  

Julkisesti noteeratun osuuskunnan jakamasta ylijäämästä 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata tuloa, kun saajana on yksityishenkilö tai kuolinpesä.

Kun ylijäämä on saajan elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteen tuloa, ylijäämästä on 85 % veronalaista elinkeinotuloa tai maatalouden tuloa ja 15 % verovapaata tuloa.

Muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saatu ylijäämä

Osuuskuntien ylijäämien verotus riippuu siitä, mihin tulolähteeseen osuuskunnan osuudet kuuluvat ylijäämän saajalla. Tietyissä tilanteissa myös osuuskunnan jäsenmäärällä on vaikutusta ylijäämän verotukseen.

Muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saatua ylijäämää verotetaan lievemmin 5 000 euron yhteismäärään saakka: ylijäämästä on veronalaista tuloa 25 % ja verovapaata tuloa 75 %. Tämä 5 000 euron lievennys on asiakaskohtainen, ja sen saa vuosittain vain kertaalleen. Jos verovelvollisella on eri tulolähteisiin kuuluvia ylijäämiä, lievennys käytetään niihin seuraavassa järjestyksessä:

1. henkilökohtaisen tulolähteen ylijäämät
2. maatalouden tulolähteen ylijäämät
3. elinkeinotoiminnan tulolähteen ylijäämät.

Osuuskunnalle vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus on aina ylijäämän saajalle kokonaan veronalaista tuloa, kun palautus kuuluu elinkeinotoimintaan tai maatalouteen.

Henkilökohtainen tulolähde ja ylijäämät (TVL)

Kun saajana on yksityishenkilö tai kuolinpesä, muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saadusta ylijäämästä on 25 % veronalaista pääomatuloa ja 75 % verovapaata tuloa 5 000 euron vuotuiseen yhteismäärään saakka. Kun ylijäämät ylittävät 5 000 euroa, yli menevästä määrästä on veronalaista pääomatuloa 85 % ja verovapaata tuloa 15 %.

Yksityishenkilön ja kuolinpesän muusta kuin julkisesti noteeratusta alle 500-jäsenisestä osuuskunnasta saamaa ylijäämää verotetaan samalla tavalla kuin vähintään 500-jäsenisen osuuskunnan ylijäämää siihen määrään saakka, joka vastaa verovelvollisen osuuksista osuuskunnan omaan pääomaan merkitylle määrälle laskettua 8 %:n vuotuista tuottoa.

Osuuksista osuuskunnan pääomaan merkitty määrä on usein sama kuin osuuksista maksetun osuusmaksun määrä. Kun alle 500-jäsenisestä osuuskunnasta saatu ylijäämä ylittää 8 %:n vuotuisen tuoton, yli menevästä määrästä on 75 % veronalaista ansiotuloa ja 25 % verovapaata tuloa. Ansiotulona verotettaviin ylijäämiin ei sovelleta 5 000 euron lievennystä.

Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteet ja ylijäämät (EVL ja MVL)

Elinkeinotoimintaan tai maatalouteen kuuluvista ylijäämästä 25 % on veronalaista tuloa ja 75 % verovapaata tuloa 5 000 euroon saakka. Tämän rajan ylittävästä ylijäämästä 75 % on veronalaista tuloa ja 25 % verovapaata tuloa. Verovapaa osa vähennetään ennen yritystulon jakamista yrityksen nettovarallisuuden perusteella ansio- ja pääomatuloksi. Jos yritystoimintaa harjoitetaan yhdessä puolison kanssa, yritystoimintaan osallistuvan puolison jäljellä olevaa lievennystä käytetään yrityksen verotuksessa.

Jos osuuskunnan osuudet kuuluvat elinkeinoyhtymän elinkeinotoiminnan tai maatalouden tulolähteeseen, yhtymän saamat ylijäämät sisältyvät osakkaille jaettaviin tulo-osuuksiin ja Verohallinto vähentää verovapaan osan osakkaan tulo-osuudesta. Verohallinto huomioi myös osakaskohtaisen 5 000 euron lievennyksen. Jos osakkaan tulo-osuus ei riitä verovapaan osan vähentämiseen, osakkaalle jää käyttämätöntä verovapaata osaa. Verohallinto vähentää verovapaan osan 10 seuraavan vuoden aikana tulo-osuudesta, jonka osakas saa samasta yhtymästä ja samasta tulolähteestä.

Maatalousyhtymän ylijäämät

Maatalousyhtymä ei voi omistaa itse mitään, joten omistus osuuskunnan osuuksiin on aina osakkailla itsellään. Osuudet voivat kuitenkin kuulua kiinteästi maatalousyhtymän maataloustoimintaan. Siinä tapauksessa myös osuudet luetaan maatalousyhtymän varoihin ja niistä saadut ylijäämät kuuluvat maatalousyhtymän tuloon. Maatalousyhtymän jaettavasta tulosta vähennetään osakkaiden jäljellä olevien ylijäämien verovapaiden osien yhteismäärä. Tätä tehtäessä pitää huomioida lievennyksen lainmukainen käyttöjärjestys osakaskohtaisesti.

Varojen jako vapaan oman pääoman rahastosta

Ylijäämän verotussääntöjä sovelletaan lähtökohtaisesti myös varojen jakoon osuuskunnan vapaan oman pääoman rahastosta. Tällaista varojenjakoa käsitellään kuitenkin verotuksessa luovutuksena silloin, kun kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät

• jaettavat varat ovat peräisin pääomasijoituksesta
• pääomasijoitus palautetaan sijoituksen tehneelle henkilölle
• pääomasijoituksen tekemisestä on kulunut enintään 10 vuotta.

Saadusta pääomanpalautuksesta vähennetään tällöin sijoituksen hankintameno. Vähennettävä hankintameno ei voi kuitenkaan olla suurempi kuin pääomanpalautuksen määrä.

Verovapaat ylijäämät ja edut

Yksityishenkilön osuuskunnasta ostojensa suhteessa saama ylijäämänpalautus on verovapaa siltä osin kuin palautettava ylijäämä on muodostunut saajan elantomenoihin liittyvistä ostoista. Verovapaata tuloa ovat myös tavanomaiset bonukset ja asiakashyvitykset, joita kuluttaja-asiakkaat ovat saaneet ostojensa perusteella.