Kertakorvaus maanomistajalle itärajan esteaidasta
Rajavartiolaitos rakentaa Suomen itärajalle esteaidan nykyisen raja-aukon läheisyyteen. Jos rajan lähellä on maastoesteitä, esteaita voidaan paikoitellen rakentaa kauemmaksikin valtakunnan rajasta. Aita tulee kuitenkin aina rajavyöhykkeen alueelle. Esteaita on kokonaisuus, joka muodostuu aidasta, aitaa myötäilevästä tiestä, valvontajärjestelmästä sekä tarvittavista huoltoteistä. Esteaidan rakentaminen ei muuta kiinteistöjen omistussuhteita rajavyöhykkeellä.
Rajavartiolaitos maksaa maanomistajille kertakorvauksen pysyvästä haitasta, jonka aidan rakentaminen aiheuttaa.
Kertakorvauksen määrä perustuu esteaidan tarvitseman alueen käypään arvoon. Maanomistaja saa esteaidan rakentamisesta päätöksen, ja korvaus lasketaan sen mukaan, mikä on ollut alueen käypä arvo päätöksen allekirjoituspäivänä. Puustoisella alueella korvataan maapohjan arvon lisäksi puuston hakkuuarvo, taimikoiden arvo ja nuoren puuston odotusarvo.
Kuinka kertakorvaus verotetaan?
Vaikka Rajavartiolaitos ei lunasta maata itselleen, koko kertakorvaus verotetaan maanomistajalla samalla tavalla kuin lunastustoimituksessa maksettu korvaus. Korvaus katsotaan myyntihinnaksi, jonka perusteella lasketaan luovutusvoitto. Voitto verotetaan pääomatulona.
Kun voittoa lasketaan, kertakorvauksesta voidaan vähentää korotettu hankintameno-olettama. Se on 80 % Rajavartiolaitoksen maksamasta kertakorvauksesta. Jäljelle jäävästä summasta menee 30 % veroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vero on 6 % koko korvaussummasta. Jos myyntivoittoja ja muita pääomatuloja on vuoden aikana yhteensä enemmän kuin 30 000 euroa, vero on kuitenkin hieman enemmän, koska 30 000 euroa ylittävästä osuudesta menee veroa 34 %.
Esimerkki: Matti saa Rajavartiolaitokselta 3 000 euron kertakorvauksen. Hän voi vähentää kertakorvauksesta hankintameno-olettaman. Se on 80 % korvauksesta eli 2 400 euroa (80 % x 3 000 e). Luovutusvoitoksi jää 600 euroa. Matilla ei ole verovuonna muita pääomatuloja. Vero on 30 % eli 180 euroa (30 % x 600 e).
Luovutusvoiton laskennassa käytetään 80 %:n hankintameno-olettamaa, koska
- Rajavartiolaitoksella on rajavartiolakiin perustuen oikeus saada esteaidan tarvitsema alue käyttöönsä. Tämä rinnastetaan lunastustoimituksissa maksettaviin korvauksiin.
- korvauksen saaja on yksityishenkilö tai kuolinpesä.
Tarkista ja täydennä esitäytetty veroilmoitus keväällä 2025
Saat vuoden 2024 esitäytetyn veroilmoituksen keväällä 2025. Ilmoita vuonna 2024 saamasi kertakorvaus tulona esitäytetyssä veroilmoituksessa.
Huomioitavaa:
- Ilmoita kertakorvaus sen vuoden esitäytetyssä veroilmoituksessa, jolloin korvauspäätös on tehty.
- Älä ilmoita korvausta metsätalouden tai maatalouden veroilmoituksissa.
Usein kysyttyä
Kyllä pitää. Ilmoita OmaVerossa kiinteistöveroilmoituksella muuttuneet maankäyttölajien pinta-alatiedot ja esimerkiksi mahdollinen kiinteistöveroon vaikuttava rakennusoikeuden muutos. Lue lisää kiinteistöveroilmoituksen täyttöohjeesta.
Esteaita ja sen tarvitsemat tiet rakennetaan yleensä haja-asutusalueella metsä- tai maatalousmaalle. Esteaidan ja teiden alle jäävä pinta-ala kiinteistöstä muuttuu joutomaahan rinnastuvaksi muuksi maatilatalouden maaksi samalla tavoin kuin esimerkiksi johtoaukeat sähkölinjoja rakennettaessa. Jos esteaita kulkee kiinteistöveron alaisen maapohjan halki, alue ei vapaudu kiinteistöverosta, eikä aita lähtökohtaisesti vaikuta kiinteistöveron määrään. Jos aita vähentää rakennusoikeuden määrää tai estää rakentamisen kiinteistöllä kokonaan, aita voi vaikuttaa maapohjan verotusarvoon.
Jos esteaita kulkee sellaisen metsäalueen halki, josta sinulle on muodostanut metsävähennyspohjaa, huomaa myös vähentää metsätalouden veromuistiinpanoissasi ja seuraavalla metsätalouden veroilmoituksella metsävähennyspohjasta esteaitaa vastaava osa. Lue lisää metsävähennyspohjan pienenemisestä.
Jos olet myynyt esteaidan alueelta sellaista puuta, jonka arvo ei ole mukana esteaidan rakentamispäätöksen allekirjoituspäivän mukaan määräytyvässä kertakorvauksessa, puun myyntitulo verotetaan metsätalouden pääomatulona. Jos olet ottanut puutavaran maatalouteen, elinkeinotoimintaan tai omaan yksityiseen rakentamiskäyttöön, puun arvo on vastaavasti metsätalouden pääomatuloa. Yksityistalouden rakennusten lämmitykseen otetun puutavaran arvo on sen sijaan verovapaata.
Jos kiinteistöllä on useita omistajia, kukin heistä saa korvausta oman omistusosuutensa mukaisesti. Jokainen omistaja ilmoittaa oman kertakorvauksensa omassa veroilmoituksessaan.
Mitä mieltä olet tästä sisällöstä?