Poroverotus

Poronhoitovuosi ja verovuosi

Poronhoitovuosi alkaa kesäkuun alussa ja päättyy seuraavan vuoden toukokuun loppuun. Poronhoitovuosi on samalla paliskunnan tilikausi. Porotalouden verotuksessa verovuosi on aina se poronhoitovuosi, joka on päättynyt kalenterivuoden aikana. Esimerkiksi verovuoden 2023 poroverotus perustuu siis poronhoitovuoden 1.6.2022–31.5.2023 tietoihin.

Porotalouden puhdas tuotto

Porotaloudesta saatua tuloa on se puhdas tuotto, jonka porotalouden arvioidaan poronhoitovuonna keskimäärin paliskunnassa tuottaneen vuotta vanhempaa poroa kohti (tuloverolaki 44 §). Valtioneuvosto antaa asetuksen siitä, minkä suuruista tuottoperustetta porotaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatetaan eri paliskunnissa. Asetus annetaan vuosittain viimeistään 10.12. Asetus perustuu Paliskuntain yhdistyksen ja Verohallinnon yhdessä laatimaan ehdotukseen tuottoperusteista.

Tuottoperusteiden laskenta

Tuottoperusteiden laskeminen perustuu tietoihin, joita Paliskuntain yhdistys kerää paliskunnilta Verohallinnon ohjaamalla tavalla. Tiedot saadaan pääosin paliskunnan kirjanpidosta ja niistä tiedoista, joita paliskunnan poronomistajat kirjaavat arvonlisäverotustaan varten. Tuottoperusteiden laskennassa tuloista ja menoista käytetään arvonlisäverottomia summia.

Tulot

Tuottoperusteiden laskennassa otetaan huomioon muun muassa nämä tulot:

• ostoliikkeille myydyistä poroista saadut tulot
• poronlihan suoramyynnistä saadut tulot
• poronomistajien itse käyttämän poronlihan, sarvien, taljan ja muiden poronosien arvo
• liikennevahingoista saadut korvaukset
• petojen tappamista poroista saadut korvaukset
• eläinperusteiset tuet, jotka on maksettu poroista paliskunnan osakkaille
• muut tuet, jotka on saatu porotalouden harjoittamista varten
• muut paliskunnan kirjanpidossa käsitellyt tulot.

Kulut

Menoina puhtaan tuoton laskennassa otetaan huomioon porotalouden kulut, jotka ovat mukana paliskunnan kirjanpidossa. Lisäksi otetaan huomioon sellaiset poronomistajien henkilökohtaiset porotalouden kulut, jotka eivät ole mukana paliskunnan kirjanpidossa. Tällaisia poronomistajien kuluja ovat:

• porojen tarhaus- ja ruokintakulut
• porojen merkintä- ja myyntikulut. Jos merkintää ja myyntiä tehdään talkoilla, kuluista pitää olla työntekijäkohtaiset työpäiväkirjat.
• moottorikelkkojen ja mönkijöiden sekä muiden porotaloudessa käytettävien koneiden käyttökustannukset ja hankintamenojen poistot
• porotalouteen liittyvät pienhankinnat, esimerkiksi työvälineet ja varusteet
• eläinlääkinnän kulut
• porotalouteen liittyvien rakennelmien rakentamiskustannusten poistot
• autokulut sellaisista porotalouteen liittyvistä työmatkoista, joita paliskunta ei korvaa
• kulut, jotka aiheutuvat osallistumisesta paliskunnan kokouksiin.

Tuottoperusteiden laskemisessa ei oteta huomioon vuosimaksuja, joita paliskunta perii osakkailtaan. Niitä ei lasketa paliskunnan tuloksi, koska ne otettaisiin toisaalta huomioon poronomistajien omina kuluina.

Miten lasketaan keskimääräinen puhdas tuotto lukuporoa kohti?

Paliskunnan keskimääräinen porotalouden puhdas tuotto lukuporoa kohti saadaan niin, että tulojen ja menojen erotus eli puhtaan tuoton kokonaismäärä jaetaan paliskunnan lukuporojen määrällä.

Vakiintunut käytäntö on, että Paliskuntain yhdistyksen ja Verohallinnon ehdotus tuottoperusteista perustuu sekä päättyneen poronhoitovuoden että kahden sitä edeltäneen vuoden keskimääräiseen tuottoon, käytännössä näiden kolmen vuoden keskiarvoon.

Usean vuoden keskiarvoa käyttämällä vältetään se, että verotuksen perusteet vaihtelisivat jyrkästi vuosittain tai eri poronomistajien välillä. Olosuhteet paliskunnan poronhoidolle voivat vaihdella vuosittain, eivätkä kaikki paliskunnan poronomistajat teurasta ja myy porojaan tasaisesti. Myöskään porotalouteen kohdistuvat vahingot eivät aina yksittäisenä vuonna kohdistu tasaisesti kaikkien poronomistajien poroihin. Kun verotus perustuu pidemmän ajan keskimääräiseen tuottoon, myös yhdenvertaisuus poronomistajien kesken toteutuu pitkällä aikavälillä paremmin.

Kolmen vuoden keskiarvo kerrotaan vielä luvulla 0,8. Kertoimen tarkoitus on kohtuullistaa tuottoperustetta niin, että pääosa poronomistajista on voinut saada sen mukaisen porotuoton.

Lopuksi tuottoperusteiden laskennassa otetaan vielä huomioon 5 %:n yrittäjävähennys. Lukuporoa kohti arvioidun tuoton alarajaksi on vakiintunut 1,90 euroa (ennen yrittäjävähennystä 2,00 euroa). Tätä tuottoa sovelletaan myös niissä paliskunnissa, joissa laskennallinen kolmen vuoden keskiarvo on pienempi tai negatiivinen.

Korkeimmat tuottoluvut ovat joissakin paliskunnissa olleet viime vuosina yli 100 euroa lukuporoa kohti. Tuottoperusteen suuret erot paliskuntien välillä johtuvat muun muassa paliskunnittain vaihtelevista poronhoitomenetelmistä sekä luonnonolosuhteista, erityisesti petojen määrän vaihtelusta.

Miten poronomistajan porotalouden veronalainen tulo lasketaan?

Verohallinto laskee kunkin poronomistajan veronalaisen porotalouden tulon niin, että paliskunnan yhden lukuporon tuottoarvo kerrotaan poronomistajan lukuporojen määrällä. Verohallinto saa tiedot poronomistajista ja heidän omistamiensa porojen määristä paliskunnan laatimasta poroluettelosta. Paliskuntain yhdistyksen on toimitettava paliskuntien laatimat poroluettelot Verohallinnolle sähköisesti.

Poroluettelosta Verohallinto saa myös tiedon siitä, mikä on poronomistajan paliskunnalle tekemän työn arvo. Tämän tiedon perusteella Verohallinto jakaa porotalouden veronalaisen tulon poronomistajan ansiotuloksi ja pääomatuloksi.

Porotaloudesta saatu tulo on veronalaista pääomatuloa, paitsi porotalouden hyväksi tehdyn työn arvo, joka on ansiotuloa. Jos poronomistaja ei ole tehnyt paliskunnalle lainkaan poronhoitotyötä, on koko porotalouden tulo pääomatuloa.

Poronomistaja saa selvityksen verovuoden porotuloista

Verohallinto lähettää poronomistajille vuosittain selvityksen siitä, mitä perusteita verovuoden porotalouden verotuksessa on käytetty verovuonna ja kuinka paljon ansiotuloa ja pääomatuloa poronomistaja on saanut porotaloudesta. Selvitys lähetetään verovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa.

Selvityksessä on lisäksi tiedot poronomistajan paliskunnalle tekemistä työpäivistä, paliskunnan maksamista verovapaista korvauksista, porojen tarhauspäivistä sekä porolajikohtaiset porojen lukumäärätiedot. Nämä lisätiedot on saatu paliskunnan poroluettelosta. Poronomistaja voi tarvittaessa käyttää tietoja muiden viranomaisten kanssa asioidessaan. Jos tiedoissa on virheitä, poronomistajan on pyydettävä paliskuntaa korjaamaan ne.

Selvityksen mukana poronomistajat saavat myös porotalouden arvonlisäverotukseen liittyvää materiaalia.

Poronomistajan henkilökohtainen veroilmoitus

Porotalouden veronalainen ansiotulo ja pääomatulo näkyvät myös poronomistajan esitäytetyssä veroilmoituksessa.

Porotalouden puhtaan tuoton laskennassa eivät kuitenkaan ole mukana porotaloutta varten ottamasi velan korot eivätkä porotalouden harjoittamiseen liittyvät MYELin (eli maatalousyrittäjien eläkelain) mukaiset eläke- ja tapaturmavakuutusmaksut, jotka olet maksanut verovuoden aikana. Ilmoita nämä tiedot Verohallinnolle esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä. Velan korot vähennetään tulonhankkimisvelan korkona pääomatuloista ja MYEL-vakuutusmaksut vähennetään ansiotuloista.

Jos olet saanut Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta (MELA) korvausta toimiessasi porotalouden sijaisapuna, on saamasi korvaus henkilökohtaista ansiotuloasi, ei poroverotuksen kautta muodostuvaa porotalouden tuloa. Ilmoita nämä tulot ja mahdolliset tulonhankintaan kohdistuvat menot esitäytetyllä veroilmoituksellasi kohdassa Muut ansiotulot. Toimi samoin, jos saat suoraan poronomistajalta korvausta hänen apunaan tai sijaisenaan toimimisesta. Sama koskee myös Liikennevakuutuskeskukselta saamiasi korvauksia porotalouden liikennevahinkojen arvioinnista.

Myös porojen vuokraus matkailuyritykselle esimerkiksi ajoporoiksi tai tutustumiskohteiksi on verotuksessa porotaloudesta erillistä henkilökohtaista toimintaa. Jos vuokraat pelkästään poroja, on saamasi tulo henkilökohtaisena pääomatulona verotettavaa vuokratuloa. Jos porojen vuokraukseen liittyy myös sinun itsesi tekemää työtä, on saamasi korvaus ansiotulona verotettavaa tuloa. Ilmoita tällöin korvaus ja siihen mahdollisesti kohdistuvat menot esitäytetyn veroilmoituksen kohdassa tulonhankkimistoiminta.

Porokilpailuihin osallistuminen on harrastustoimintaa, joka ei kuulu tuottoperustelaskentaan eikä porotalouden arvonlisäverotuksen piiriin. Ilmoita kilpailuista saamasi tulot esitäytetyllä veroilmoituksella muuna ansiotulona, jos verovuoden aikana saamiesi palkintojen yhteenlaskettu arvo on yli 100 euroa. Kilpailutoimintaan suoraan liittyvät kulut voit silloin vähentää ansiotuloista. Enintään 100 euron arvoinen raha- tai tavarapalkinto on verovapaa. Koska kyse on harrastustoiminnasta, toiminnasta mahdollisesti tulevaa tappiota ei voi vähentää verotuksessa.

Maatalouden veroilmoituksella ilmoitettavat tiedot

Jos harjoitat myös maataloutta ja otat maatalouden tuotteita (esimerkiksi heinää) porotalouteen, merkitse niiden arvo maatalouden veroilmoitukseen muuna myyntitulona. Käytä tuotteiden arvoina paikallisia myyntihintoja. Poroverotuksessa vastaava arvo otetaan huomioon menona, kun tuottoperusteita lasketaan.

Jos olet saanut tukia maatalouden harjoittamiseen, ilmoita ne maatalouden tulona.

Metsätalouden veroilmoituksella ilmoitettavat tiedot

Jos otat omasta metsästäsi puutavaraa porotalouden käyttöön esimerkiksi aitatolpiksi, puutavaran arvo on metsätalouden pääomatuloa. Ilmoita se metsätalouden veroilmoituksessa. Poroverotuksessa vastaava arvo otetaan menona huomioon tuottoperusteissa.

Elinkeinotoiminnan veroilmoituksella ilmoitettavat tiedot

Jos hyödynnät poroja laajasti tavalla, joka ei kuuluu varsinaiseen porotalouteen, tällaisesta toiminnasta saamasi tulot ovat elinkeinotoiminnan tuloja. Tällaisia tuloja voi tulla esimerkiksi poronlihan jatkojalostuksesta tai siitä, että hyödynnät poroja matkailussa ja sen oheispalveluissa.

Ilmoita porotaloudesta otetun raaka-aineen arvo kuluna elinkeinotoiminnan veroilmoituksessa. Poroverotuksessa vastaava arvo otetaan tulona huomioon tuottoperustelaskennassa.

Poronomistajan ennakkovero ja ennakkoperintärekisteri

Verohallinto ottaa porotalouden veronalaisen tulon huomioon määrätessään poronomistajalle ennakkoveroa. Porotalouden tulot otetaan huomioon viimeksi vahvistetun verotuksen mukaan. Koska poroverotuksen ennakkoperintä toteutuu ennakkoveroina, porotalouteen liittyvistä suorituksista ei tarvitse tehdä ennakonpidätystä.

Jos olet poronomistaja mutta et ole vielä Verohallinnon ennakkoperintärekisterissä, voit ilmoittautua sinne joko OmaVerossa tai YTJ-palvelussa perustamisilmoituksella Y3. Jos sinulla ei vielä ole Y-tunnusta muun yritystoiminnan takia, saat Y-tunnuksen.

Kun kuulut ennakkoperintärekisteriin, paliskunnan ei tarvitse tehdä ennakonpidätystä, kun se maksaa sinulle korvauksia porotalouden hyväksi tehdystä työstä.

Paliskunta ja sen poronomistajat muodostavat porotalouden arvonlisäverotuksessa yhden verovelvollisen elinkeinonharjoittajan eli paliskuntaryhmän (arvonlisäverolaki, 13 c §). Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että paliskunnan sisällä porotalouteen liittyvät ostot ja myynnit ovat arvonlisäverottomia (paliskunnalta osakkaalle ja päinvastoin sekä osakkaalta toiselle).

Arvonlisäverollista myynti on silloin, kun poronlihaa tai muita porotalouteen kuuluvia tuotteita myydään paliskunnan ulkopuolelle joko paliskunnan kautta tai poronomistajan omana suoramyyntinä.

Myynnit ulkomaille ja ostot ulkomailta

Jos poronlihaa myydään Suomesta toiseen EU-maahan, esimerkiksi Ruotsiin, myynti toiselle elinkeinonharjoittajalle on arvonlisäverotonta myyntiä EU-maihin. Paliskunnan pitää antaa EU-myynneistä arvonlisäveroilmoitus ja lisäksi yhteenvetoilmoitus. Jos porotalouden ostoja tehdään toisesta EU-maasta ja myös myyjä on elinkeinonharjoittaja, ostoista pitää maksaa EU-ostojen arvonlisävero. Myynti EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi Norjaan, on arvonlisäverotonta, jos arvonlisäverolaissa kerrotut vientimyynnin verottomuuden edellytykset täyttyvät. Porotaloutta varten EU:n ulkopuolelta tehtävistä ostoista on suoritettava maahantuonnin arvonlisävero.

Osakkaan arvonlisäveroilmoituksella ja paliskunnan arvonlisäveroilmoituksella on erilliset kohdat näiden kansainvälisten myyntien ja ostojen ilmoittamiseksi. EU-ostojen ja maahantuonnin arvonlisävero on vähennyskelpoinen, kun hankinta tehdään porotaloutta varten. Lisää tietoja ulkomaankaupasta saat paliskunnastasi sekä sivulta Ulkomaankaupan arvonlisäverotus.

Jos otat tuotteita omaan käyttöön

Poronomistajana voit ottaa pienen määrän poronlihaa tai muita tuotteita arvonlisäverottomasti omaan käyttöösi tai perheesi käyttöön. Oma käyttö on arvonlisäverotonta, jos tuotteiden arvo on korkeintaan 850 euroa poronhoitovuoden aikana. Jos raja ylittyy, yli menevä osuus on arvonlisäverollista.

Jos paliskunta tai sen osakas ostaa toiselta arvonlisäverovelvolliselta tavaran tai palvelun porotalouden käyttöön, paliskuntaryhmä saa vähentää ostohintaan sisältyvän arvonlisäveron. Jos ostettua tavaraa tai palvelua käytetään myös muuhun kuin porotalouteen, paliskunta saa vähentää vain porotalouden käyttöä vastaavan osuuden arvonlisäverosta.

Toimita arvonlisäverotiedot paliskunnallesi

Jos olet paliskunnan osakas, Verohallinto lähettää sinulle arvonlisäverotietojen ilmoittamista varten lomakkeen ohjeineen. Saat sen porotalouden tuloveroselvityksen mukana. Kun poronhoitovuosi päättyy, toimita paliskunnalle arvonlisäverotiedot sekä kuitit porotaloutta varten tekemistäsi ostoista ja myynneistä. Liitä mukaan myös tarvittavat ajopäiväkirjat, jos olet käyttänyt pakettiautoa, mönkijää tai moottorikelkkaa porotalouden ajoihin.

Paliskunta kokoaa yhteen kaikkien poronomistajien arvonlisäverotiedot sekä paliskunnan kirjanpidon arvonlisäverotiedot. Näiden yhteenlaskettujen tietojen perusteella paliskuntaryhmän pitää antaa Verohallinnolle arvonlisäveroilmoitus. Verokausi, jolta ilmoitus annetaan, on sama kuin poronhoitovuosi.

Paliskunnan täytyy tilittää Verohallinnolle paliskuntaryhmän arvonlisävero, joka jää maksettavaksi, kun myyntien arvonlisäverosta vähennetään ostojen arvonlisävero.

Huolehdithan poronomistajana, että maksat oman osuutesi (eli arvonlisäverotietojesi mukaisen summan) arvonlisäverosta paliskunnalle ajoissa. Jos taas paliskunta saa arvonlisäveron palautusta, Verohallinto maksaa sen paliskunnalle ja paliskunta maksaa palautuksen sinulle.

Jos eläviä poroja myydään paliskunnan sisällä osakkaalta toiselle, myyntiä ei oteta huomioon tuottoperusteiden laskennassa, kunhan porot eivät siirry pois paliskunnan porotaloudesta. Myyjän ei silloin myöskään tarvitse maksaa kaupasta luovutusvoiton veroa.

Jos saman paliskuntaryhmän osakkaat myyvät eläviä poroja toisilleen, myynnistä ei mene myöskään arvonlisäveroa, koska se on arvonlisäverotonta ryhmän sisäistä myyntiä.

Jos kuitenkin myyt eläviä poroja paliskunnan ulkopuolelle, myynti on normaalia arvonlisäverollista myyntiä (verokanta 24 %) ja mukana tuottoperustelaskennassa.

Jos saat poroja perintönä tai lahjana, niistä on maksettava perintö- tai lahjaveroa porojen käyvän arvon perusteella. Arvo määräytyy sen päivän mukaan, jolloin porot siirtyvät omistukseesi. Jos saat kokonaisen porokarjan poromerkkeineen, kyseessä on yrityskokonaisuus, johon voidaan soveltaa perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennusta.