Alijäämähyvitys

Alijäämähyvitys näkyy kaikkien henkilöasiakkaiden esitäytetyssä veroilmoituksessa Muut tiedot -kohdassa seuraavasti:

  • Et ole hakenut alijäämähyvityksen lapsikorotusta.
  • Et ole hakenut alijäämähyvityksen siirtämistä puolisolle.

Täytyykö minun hakea alijäämähyvityksen lapsikorotusta?

Ei tarvitse. Verohallinto myöntää lapsikorotuksen ensisijaisesti sille puolisolle, jonka ansiotulojen valtion tulovero on suurempi. Jos haluat lapsikorotuksen toiselle puolisolle, vaadi sitä puolisosi kanssa.

Alijäämä syntyy esimerkiksi silloin, kun

  • sinulla ei ole pääomatuloja, mutta maksat asuntolainan korkoja 
  • pääomatuloista, esimerkiksi vuokratuloista, vähennettävät kulut ovat suuremmat kuin tulot (esimerkiksi remonttikulut).

Miten haen alijäämähyvityksen lapsikorotusta tai siirrän hyvityksen puolisolleni?

Ilmoita tiedot OmaVerossa tai lomakkeella 50B. Voit pyytää, että

  • alijäämähyvityksen lapsikorotus tehdään omassa verotuksessasi
  • alijäämähyvitys siirretään puolisosi verotukseen, jos sinulla ei ole ansiotuloista määrättäviä veroja tai verot eivät riitä koko alijäämähyvityksen vähentämiseen.

Jos saat alijäämähyvitystä mutta tuloistasi ei peritä riittävästi veroja, joista vähennyksen voi tehdä, voit siirtää hyvityksen puolisollesi.

Alijäämähyvityksen enimmäismäärä

Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa. Enimmäismäärään tehdään lapsikorotus, jos sinulla on alaikäisiä lapsia. Tästä alijäämästä 30 % (ensiasunnon koroista 32 %) vähennetään automaattisesti alijäämähyvityksenä ansiotulojen veroista. 

Mikä alijäämähyvitys on?

Jos pääomatuloista tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin pääomatulot, syntyy alijäämä. Osan siitä saa vähentää ansiotulojen veroista alijäämähyvityksenä. Alijäämähyvitys on 30 % pääomatulolajin alijäämästä. Yli 30 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 34 %.

Prosenttiosuus on sama kuin pääomatulojen veroprosentti alle 30 000 euron pääomatuloista. Alijäämähyvityksen kautta pääomatulojen alijäämää voi hyödyntää ansiotulojen verotuksessa. Alijäämähyvitys yhdistää siis pääomatulojen ja ansiotulojen verotusta. Alijäämähyvitykselle on kuitenkin enimmäismäärät, joita ei voi ylittää.

Esimerkki: Antilla on ollut verovuonna 2018 pääomatuloja 4 000 euroa, tulonhankkimismenoja 1 000 euroa, tulonhankkimisvelan korkoja 6 000 euroa ja asuntolainan korkoja 3 000 euroa. Asuntolainan koroista sai verovuonna 2018 vähentää 35 %, joten vähennettävä määrä esimerkissä on 0,35 x 3 000 = 1 050 euroa.

  euroa
Antin pääomatulot   4 000
- tulonhankkimismenot - 1 000
- tulonhankkimisvelan korot - 6 000
- asuntolainan korot - 1 050
= Antin pääomatulolajin alijäämä - 4 050

Huom! Vuonna 2019 asuntolainan koroista voi vähentää 25 %.

Alijäämähyvitys

Alijäämähyvityksen määrä ja lapsikorotus

Alijäämähyvityksen määrä on 30 % samana verovuonna syntyneestä pääomatulojen alijäämästä. Vain samana verovuonna syntynyt pääomatulolajin alijäämä otetaan huomioon. Aiempien vuosien alijäämiä ei huomioida.

Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa. Enimmäismäärää korotetaan 400 euron suuruisella lapsikorotuksella, jos verovelvollisella tai puolisoilla yhdessä on ollut elätettävänään alaikäinen lapsi. Jos lapsia on kaksi tai enemmän, lapsikorotus on yhteensä 800 euroa.

Kummalle puolisolle lapsikorotus myönnetään?

Lapsikorotus myönnetään ensisijaisesti sille puolisolle, jonka ansiotulojen valtion tulovero on suurempi. Lapsikorotus voidaan kuitenkin siirtää toiselle puolisolle, jos puolisot sitä vaativat.

Jos lapsia on enemmän kuin yksi, korotuksen voi puolisoiden vaatimuksesta myös jakaa lapsikohtaisesti niin, että molemmat puolisot saavat 400 euron korotuksen. Korotus on jaettava tasan. Sitä ei voi jakaa niin, että toinen puoliso saisi esimerkiksi 200 euroa ja toinen 600 euroa.

Jos puolisoille on tullut avioero tai he asuvat erillään, oikeus lapsikorotukseen on vain sillä vanhemmalla, jonka katsotaan verovuonna elättäneen lasta.

Jos alijäämä on suurempi kuin hyvityksen enimmäismäärä

Jos alijäämää on enemmän kuin alijäämähyvityksen enimmäismäärä, ei ylimenevän osan vähennyskelpoisuutta menetetä lopullisesti. Se vahvistetaan pääomatulolajin tappioksi ja voidaan vähentää seuraavan 10 vuoden aikana pääomatulosta sitä mukaa kuin pääomatuloa syntyy. Pääomatulolajin tappio lasketaan vähentämällä alijäämästä jo tehty alijäämähyvitys, joka on ensin kerrottu kertoimella (100 : 30).

Esimerkki: Antilla ei ole puolisoa tai lapsia. Antin pääomatulolajin alijäämä on 6 000 euroa. Antin ansiotuloista menevän veron määrä on 15 000 euroa. 30 %:n osuus 6 000 euron pääomatulolajin alijäämästä on 1 800 euroa.

Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 1 400 euroa, joten Antin ansiotulojen veroista vähennetään vain 1 400 euroa. Antin ansiotuloista menee siis veroa 13 600 euroa (15 000 e - 1 400 e).

1 400 euron ylittävä osa alijäämähyvityksestä vahvistetaan verovuoden pääomatulolajin tappioksi. Antin verovuoden pääomatulolajin tappioksi vahvistetaan 1 333 e (6 000 e - ((100 : 30) x 1 400e)).

Esimerkki: Bertta on yksinhuoltaja ja hänellä on verovuoden aikana ollut kolme alaikäistä lasta elätettävänään. Bertan pääomatulojen alijäämä on 7 000 euroa. Bertan ansiotuloista menevän veron määrä on 15 000 euroa. 30 %:n osuus Bertan 7 000 euron pääomatulolajin alijäämästä on 2 100 euroa.

Bertan tapauksessa alijäämähyvityksen enimmäismäärää (1 400 euroa) korotetaan 800 euron suuruisella lapsikorotuksella. Bertan alijäämähyvityksen enimmäismäärä on 2 200 euroa.

30 % (2 100 euroa) Bertan pääomatulolajin alijäämästä vähennetään kokonaan Bertan ansiotulojen veroista. Bertan ansiotuloista menee veroa 12 900 euroa (15 000 e - 2 100 e).

Puolisokorotus

Puolisoiden verotuksessa alijäämähyvityksen enimmäismäärä lapsikorotuksineen on yhteinen. Jos toisen puolison alijäämähyvitys jää alle enimmäismäärän, käyttämättä jäävä osa siirretään toiselle puolisolle. Käytännössä näin käy silloin, kun toisen puolison alijäämähyvitys ylittää alijäämähyvityksen ylärajan (1 400 euroa + mahdollinen lapsikorotus) ja toisella puolisolla ei ole alijäämää tai alijäämähyvitys jää alle ylärajan.

Esimerkki: Matilla ja Maijalla on yksi yhteinen alaikäinen lapsi. Matin ansiotuloista menevän veron määrä on 15 000 euroa. Matin pääomatulojen alijäämä on 11 000 euroa. Maijalla ei ole lainkaan pääomatulojen alijäämää.

Alijäämähyvityksen osuus, eli 30 % Matin pääomatulojen 11 000 euron alijäämästä olisi 3 300 euroa. Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 400 euroa. Maijan alijäämähyvitys (1 400 euroa) siirretään Antin hyväksi, koska Maijalla ei ole lainkaan pääomatulojen alijäämää.

Myös alijäämähyvityksen lapsikorotus huomioidaan Matin verotuksessa. Matin alijäämähyvityksen enimmäismääräksi tulee siis 3 200 euroa (oman alijäämähyvityksen enimmäismäärä 1 400 e + puolisolta käyttämättä jäänyt 1 400 e + lapsikorotus 400 e).

Tämä 3 200 euroa vähennetään alijäämähyvityksenä Matin ansiotulojen verosta. Matin ansiotuloista menee veroa 11 800 euroa (15 000 e - 3 200 e).

Alijäämähyvitys ensiasuntoon otetun lainan koroista on 32 %

Jos pääomatulolajin alijäämä on syntynyt ensiasunnon hankintaan otetun asuntovelan koroista, korotetaan alijäämähyvityksen prosenttiosuutta (30 %) kahdella prosenttiyksiköllä. Alijäämähyvitys ensiasunnon koroista on siis 32 % alijäämästä.

Korotus ei kuitenkaan vaikuta alijäämähyvityksen enimmäismäärään, joka on tässäkin tapauksessa 1 400 euroa (+ mahdollinen lapsikorotus). Alijäämähyvityksen korotuksen saa ensiasunnon käyttöönottovuodelta ja enintään yhdeksältä sitä seuraavalta verovuodelta.

Korotus koskee kaikkia ensiasunnon hankkijoita ilman ikärajaa. Tämä koskee vain tuloverotuksen alijäämähyvitystä, ei varainsiirtoverotusta. Ensiasunnon varainsiirtoverovapaudessa yhtenä edellytyksenä on se, että ostaja on ennen luovutuskirjan allekirjoittamista täyttänyt 18 vuotta mutta ei 40 vuotta.

Mitä pidetään asuntovelkana tai ensiasunnon velkana?

Asuntovelalla tarkoitetaan velkaa, joka kohdistuu sinun tai perheesi vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen.

Asuntovelka on otettu ensiasunnon hankintaa varten, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:

  • Velka on otettu sellaisen rakennuksen tai huoneiston hankkimiseen, josta (tai jonka hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista) olet hankkinut omistukseesi vähintään puolet 1.1.1993 tai sen jälkeen.
  • Et ole aiemmin omistanut vähintään puolta vakituisena asuntona käyttämästäsi rakennuksesta, huoneistosta tai huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.

Alijäämähyvityksen ensiasunnon korotusta ei siis myönnetä, jos olet aiemmin omistanut vähintään puolet jostain asunnosta, jota olet käyttänyt vakituisena asuntonasi.

Kun myyt ensiasunnon ja hankit uuden asunnon, alijäämähyvityksen korotusta ei enää saa. Toisen asunnon hankinnan jälkeen velka on tavallista asuntovelkaa.

Esimerkki: Askolla ei ole puolisoa tai lapsia. Askon pääomatulolajin alijäämä on 3 000 euroa. Askon pääomatulolajin alijäämä muodostuu ensiasunnon hankintaan otetun lainan koroista. Askon ansiotuloista menee veroa 15 000 euroa.

32 % Askon 3 000 euron pääomatulolajin alijäämästä on 960 euroa. Se vähennetään Askon ansiotulojen veroista. Askon ansiotuloista menee siis veroa 14 040 euroa (15 000 e - 960 e). Jos kyse olisi ollut tavallisen asuntolainan koroista, ansiotuloista tehtävän vähennyksen määrä olisi ollut 900 euroa.

Huomaa, että ensiasuntoon otetun peruskorjausvelan korot vähennetään tavallisina asuntovelan korkoina. Peruskorjausvelan korkoja käsitellään tavallisen asuntovelan korkoina riippumatta siitä, oletko ottanut velan ensiasunnon hankinnan yhteydessä vai vasta myöhemmin sen jälkeen.