Rádjejohtti – ná divššut vearroáššiid Suomas
Ásatgo Suoma ja Ruoŧa dahje Suoma ja Norgga eanarájá gielddas ja barggat seamma eanarájá gielddas nuppi riikka bealde? Dákkár dáhpáhusas du vearuhussii dávjá heivehuvvo rádjejohtti njuolggadus. Rádjejohtti máksá vearuid su bálkáboađus dušše dan riikii, gos son ássá. Njuolggadus ii guoskka ovdamearkka dihte dáiddár- ja valáštallandoaimmas ožžojuvvon bohtui, sosiálaovdduide, ealáhagaide iige fitnodatbohtui.
Suoma ja Ruoŧa rádjegielddat: Eanodat, Kolari, Muoná, Pello, Duortnus, Badjeduortnus, Haparanda, Giron, Pajala, Övertorneå.
Suoma ja Norgga rádjegielddat: Eanodat, Anár, Ohcejohka, Kárášjohka, Guovdageaidnu, Gáivuotna, Unjárga, Ráisa, Omasvuotna, Mátta-Várjjat, Deatnu
Don gehččot vearuhusas rádjejohttin, juos ásat Suoma ja Ruoŧa dahje Suoma ja Norgga eanarájá gielddas ja barggat seamma eanarájá gielddas nuppi riikkas. Ássan- ja bargangielddas ii dárbbaš leat oktasaš eanarádjá. Rádjejohtinnjuolggadusa mielde don galggat orrut jeavddalaččat iežat ruoktoriikkas. Orrun gehččo jeavddalažžan dalle, go orut unnimustá oktii vahkus iežat fásta visttis du ruoktoriikkas unnimustá guokte beaivvi ja ovtta ija.
Ovdamearka 1: Eanodaga gielda rádjašuvvá Ruŧŧii ja Norgii. Juos ásat Eanodagas, sáhtát bargat rádjejohttin sihke Ruoŧa ja Norgga rádjegielddain. Juos ásat Durdnosis, sáhtát bargat rádjejohttin dušše Ruoŧas.
Ovdamearka 2: Ásat Anáris ja barggat Norgga Gáivuonas. Leat vearuhusas rádjejohtti, vaikke gielddain ii leat oktasaš rádjá.
Ovdamearka 3: Ásat Ohcejogas ja barggat Gironis Ruoŧas. It leat rádjejohtti vearuhusas danin, go Ohcejoga gielda ii rádjašuva Suoma ja Ruoŧa gaskasaš eanarádjái.
Geahča rávvagiid
Don galggat ieš fuolahit vearuid máksimis Supmii ja ohcat ovdavearu. Olgoriikka bargoaddis ii leat geatnegasvuohta doaimmahit du bálkkás ovdavearrogeassima Supmii. Sáhtát ohcat ovdavearu juogo elektrovnnalaččat dahje bábirskoviin.
- Oza ovdavearu OmaVero-bálvalusas
- Deavdde bábirskovi: Vearrokoartaohcamuš dahje ovdavearroohcamuš (5010)
Doaimmat duođaštusa vearrosoahpamuša mieldásaš ássanbáikkis du barganriikka vearroeiseváldái. Diŋgo duođaštusa juogo OmaVero-bálvalusas dahje riikkaidgaskasaš persovdnavearuhusa bálvalannummiris. Geahča nummira bálvalannummirsiiddus (suomagillii).
Duođaštussii merkejuvvo dat gielda, gos don ásset ovddit jagi loahpas. Suoma vearuhusas du ruoktogielda lea dat gielda, gos don ásset vearrojagi ovddit jagi loahpas. Juos fárret gaskan jagi rádjegildii, don gehččot vearuhusas rádjejohttin easkka čuovvovaš jagi. Juos fárret gaskan jagi eret rádjegielddas, don gehččot rádjejohttin olles vearrojagi áigge, juos njuolggadusa eará eavttut ollašuvvet.
Ná almmuhat vearroalmmuhusas
Juos du olgoriikka bargoaddi lea almmuhan du bálkká boahtoregistarii, bálká oidno du vearroalmmuhusas.
Juos bálká ii oidno, almmut dan OmaVero-bálvalusas čuoggás Tiedot ulkomailta saaduista ansiotuloista (Dieđut olgoriikkas ožžojuvvon dienasboađuin) ja Työskentely, johon ei sovelleta 6 kuukauden sääntöä (Bargan, masa ii heivehuvvo 6 mánotbaji njuolggadus) dahje skoviin 16A čuoggás Työskentely, johon ei sovelleta 6 kuukauden sääntöä (Bargan, masa ii heivehuvvo 6 mánotbaji njuolggadus). Vástit OmaVero-bálvalusas Kyllä (Juo) gažaldahkii Onko saamasi tulo Ruotsin tai Norjan puolella rajakävijänä ansaittua tuloa (Leago du oažžun boahtu Ruoŧa dahje Norgga bealde rádjejohtimis dinejuvvon boahtu).
Juos almmuhat bábirskoviin 16A, merke čuoggá Tulo on Ruotsin tai Norjan puolella rajakävijänä ansaittua tuloa (Boahtu lea Ruoŧa dahje Norgga bealde rádjejohtimis dinejuvvon boahtu). Almmut seamma sajis maiddái dán bargamii laktáseaddji ruovttu ja bargosaji gaskasaš mátkegoluid ja eará boađuskáhppongoluid.
Ovdadevdojuvvon vearroalmmuhus – ná almmuhat OmaVero-bálvalusas dahje báhpáriin (suomagillii)
Bargi galgá dábálaččat oadjuduvvot barganriikkas, vaikke rádjejohttiide guoskevaš vearrosoahpamušat sáhttet hehttet bálkáboađu vearuheami barganriikkas. Dan dihte du olgoriikka bargoaddi bearrá oadjomávssuid du bálkkás. Juos leat oadjuduvvon Suomas, doaimmat iežat bargoaddái duođaštusa A1 dahje E101 dahje eará vástideaddji duođaštusa, mainna čájehat, ahte leat oadjuduvvon iežat ruoktoriikkas.
Doaimmat iežat bargoaddái gáldovearrokoartta
Ozat gáldovearrokoartta bábirskoviin – daga ná:
- Geavat skovi: Ráddjejuvvon vearrogeatnegasa gáldovearrokoarta-, vearrokoarta-, ovdavearro- dahje vearronummirohcamuš (5057, suomagillii)
- Vállje gáldovearrokoartaohcamušas čuoggá Tulon luonne (Boađu šládja) ja doppe molssaeavttu Muu: mikä? (Eará: mii?) Čále diehtogieddái rádjejohtti boahtu.
- Dárbbašat duođaštusa das, ahte Ruoŧŧa dahje Norga lea du vearrosoahpamuša mieldásaš ássanriika. Duođaštusas galgá oidnot maiddái du ruoktogielda Ruoŧas dahje Norggas. Oaččut duođaštusa iežat ássanriikka vearroeiseváldis. Lavtte duođaštusa vearrokoarta- dahje gáldovearrokoartaohcamuššii.
- Sádde skovi ja duođaštusa ássamis skovis máinnašuvvon čujuhussii.
Du ruoktogieldan gehččo dat gielda, man ássin ledjet 1.11. ovddit jagi. Ruoŧas duođaštus lea Hemvistintyg ja Norggas Bostedsbekreftelse etter skatteavtale. Dárbbu mielde sáhtát maiddái geavahit Vearrohálddahusa skovi Ássanbáikeduođaštus (6132, suomagillii).
Juos dutnje lea mieđihuvvon ovddit jagi rádjejohtti vearrokoarta ja ásat ain rádjegielddas, sáhtát duođaštit iežat ruoktogieldda ja vuoigatvuođa rádjejohtti vearrokortii duođaštusain, man leat ožžon iežat ruoktogieldda ássanriikka álbmotdiehtovuogádas. Ruoŧas dát duođaštus lea Personbevis.
Ozat gáldovearrokoartta OmaVero-bálvalusas – daga ná:
- Sirdás OmaVero-bálvalussii.
- Oza vearrokoartta: Vállje gaskasiiddu Veroasiat (Vearroáššit) ja dan maŋŋá čuoggás Hakemukset (Ohcamušat) liŋkka Lähdeverokortti tai verokortti ulkomaille (Gáldovearrokoarta dahje vearrokoarta olgoriikii). Sáhtát guođđit deavddekeahttá čuoggá Lisätietoja (Lassedieđut). Almmut bálkká čuoggás Muut tulot (Eará boađut) ja merke čuoggái Tulon tyyppi (Boađu šládja) Rádjejohtti bálká.
- Lavtte duođaštusa ássamis. Geahča čuoggás Ozat gáldovearrokoartta bábirskoviin, ahte makkár duođaštusa dárbbašat ja gos fidnet dan.
Ná almmuhat vearroalmmuhusas
Almmut du Suomas oažžun boađu iežat ássanriikka vearroalmmuhusas.
Bargi galgá dábálaččat oadjuduvvot barganriikkas, vaikke rádjejohttiide guoskevaš vearrosoahpamušat sáhttet hehttet bálkáboađu vearuheami barganriikkas. Dan dihte du olgoriikka bargoaddi bearrá oadjomávssuid du bálkkás. Juos leat oadjuduvvon Suomas, doaimmat iežat bargoaddái duođaštusa A1 dahje E101 dahje eará vástideaddji duođaštusa, mainna čájehat, ahte leat oadjuduvvon iežat ruoktoriikkas.
Leat máksán vearu Supmii
Du bálkkás lea sáhttán berrot vearru Supmii, vaikke vearut galggašedje máksot dušše ássanriikii. Vearrohálddahus ii sáhte máhcahit vearu dutnje, don fertet ieš ohcat vearrosirdima Suoma Vearrohálddahusas iežat ássanriikii.
Riŋge +358 29 497 024 (Riikkaidgaskasaš persovdnavearuhusa bálvalannummir) ja oaččut doppe meannudanrávvagiid áššehasbálvaleaddjis.