Korkeimman hallinto-oikeuden päätös muuttaa kevytyrittäjien verotuskäytäntöä

Korkein hallinto-oikeus antoi 12.5.2023 laskutuspalveluyrityksiä ja kevytyrittäjiä koskevan päätöksen KHO 2023:42. Päätös muuttaa aiempaa verotuskäytäntöä.

Mikä on veronalaista palkkaa?

KHO:n päätöksen mukaan laskutuspalvelua käyttävän kevytyrittäjän veronalaista palkkaa on työstä maksettu korvaus, josta on vähennetty laskutuspalveluyrityksen perimä palkkio ja työnantajan sairausvakuutusmaksu. 

Koska laskutuspalveluyritykselle maksettu palkkio ja työnantajan sairausvakuutusmaksu on vähennetty kevytyrittäjän veronalaisen palkan määrästä, hän ei voi vähentää niitä enää omassa verotuksessaan.

Mikä on ennakonpidätyksen alaisen palkan ja työnantajan sairausvakuutusmaksun peruste?

Laskutuspalveluyrityksen on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu, jos kevytyrittäjä on YEL-vakuuttamisvelvollinen. Laskutuspalveluyritys maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun ennakonpidätyksen alaisten palkkojen perusteella.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksu lasketaan siitä palkan määrästä, josta on ensin vähennetty laskutuspalveluyrityksen palkkio ja työnantajan sairausvakuutusmaksu. Palkan määrään ei lasketa arvonlisäveroa.

Esimerkki: Kevytyrittäjä ja hänen asiakkaansa ovat sopineet työstä maksettavan korvauksen määräksi 1 000 euroa + alv. Asiakas maksaa laskutuspalveluyritykselle 1 000 + alv 24 %.

Työnantajan sairausvakuutusmaksun perusteena olevan ennakonpidätyksen alainen palkka on 1 000 euroa vähennettynä laskutuspalveluyrityksen 5 %:n palkkiolla (1 000 € x 5 % = 50 €) ja työnantajan sairausvakuutusmaksulla (1,53 % vuonna 2023).

Ennakonpidätyksen alainen palkka ja työnantajan sairausvakuutusmaksun peruste:
(1 000 € - 50 €) / 1,0153 = 935,68 €
Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 935,68 € x 1,53 % = 14,32 €

Päätöstä sovelletaan myös työkorvauksiin

Verohallinnon näkemyksen mukaan KHO:n päätöstä voidaan soveltaa myös kevytyrittäjiin, jotka saavat laskutuspalveluyrityksestä työkorvausta. Tällöin veronalaista työkorvausta on työstä maksettu korvaus, josta on vähennetty laskutuspalveluyrityksen palkkio.

KHO:n päätöstä ei sovelleta elinkeinonharjoittajiin, joilla on y-tunnus. Heille veronalaista elinkeinotuloa on koko työstä saatu palkkio. Vastaavasti yrittäjä voi vähentää työstä aiheutuneet menot.

Muutoksenhaku kevytyrittäjän verotukseen

Kevytyrittäjän eli verovelvollisen vaatimuksesta korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä voidaan soveltaa myös takautuvasti verotuksen muutoksenhakua koskevien aikarajojen ja säädösten puitteissa (katso tarkemmin ohje Oikaisuvaatimus tuloverotuksessa). Oikaisuvaatimuksen voi tehdä vuosille 2021 ja 2022.

Jos kevytyrittäjä hakee muutosta verotukseensa päätöksen KHO 2023:42 perusteella, hänen tulee liittää oikaisuvaatimukseensa luotettava selvitys palkan, laskutuspalveluyrityksen palkkion ja työnantajan sairausvakuutusmaksun määristä.

Jos kevytyrittäjä on aiemmin vaatinut tulonhankkimismenoina vähennettäväksi laskutuspalveluyritykselle maksamiaan palkkioita ja työnantajan sairausvakuutusmaksuja, hänen pitää vaatia näiden vähennysten poistamista samalla, kun hän vaatii veronalaisen palkkatulon alentamista. Muutoin seurauksena voi olla perusteettoman vähennysvaatimuksen vuoksi määrättävä veronkorotus.

Muutoksenhaun vaikutus verotukseen voi olla pieni

Kun sekä palkan että tulonhankkimismenojen määrä pienenee laskutuspalveluyrityksen palkkion ja työnantajan sairausvakuutusmaksun verran, muutoksella ei välttämättä ole vaikutusta kevytyrittäjän verotuksen lopputulokseen tai vaikutus saattaa olla hyvin pieni. Tämä riippuu kuitenkin verovelvollisen muista tuloista ja vähennyksistä.

Verovaikutusta ei todennäköisesti ole lainkaan, jos kevytyrittäjällä on laskutuspalveluyrityksen palkkion ja työnantajan sairausvakuutusmaksun lisäksi muitakin tulonhankkimismenoja, joiden määrä ylittää 750 euroa.

Esimerkki: Vuonna 2021 kevytyrittäjä on saanut laskutuspalveluyrityksen kautta palkkaa 20 000 euroa. Hän on vähentänyt verotuksessaan tulonhankkimismenoina laskutuspalveluyrityksen palkkion (5 %) 1 000 euroa, työnantajan sairausvakuutusmaksun (1,53 %) 306 euroa ja työhuonevähennyksen 920 euroa.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella kevytyrittäjän palkan määrä olisi 18 694 euroa (20 000 – 1 000 – 306). Lisäksi kevytyrittäjän tulonhankkimismenoista olisi poistettava laskutuspalveluyrityksen palkkio ja työnantajan sairausvakuutusmaksu, jolloin vähennettäväksi jäisi vain työhuonevähennys 920 euroa.

Näillä muutoksilla ei ole vaikutusta kevytyrittäjän verotukseen, joten kevytyrittäjän ei kannata hakea muutosta verotukseensa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella.

Ennen korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä työnantajan sairausvakuutusmaksu laskettiin sen korvauksen perusteella, jonka asiakas oli maksanut työstä. Vaikka työnantajan sairausvakuutusmaksun laskentaperuste muuttui päätöksen perusteella, kevytyrittäjä voi muutoksenhaussa vaatia veronalaista palkkaa pienennettäväksi niillä palkkion ja työnantajan sairausvakuutusmaksun määrillä, jotka hän on tosiasiassa maksanut laskutuspalveluyritykselle.

Esimerkki: Vuonna 2021 kevytyrittäjä ja asiakas ovat sopineet työstä maksettavan korvauksen määräksi 1 000 euroa + alv. Asiakas on maksanut laskutuspalveluyritykselle 1 000 + alv 24 %. Laskutuspalveluyritys on perinyt kevytyrittäjältä palkkiota 5 % eli 50 euroa. Työnantajan sairausvakuutusmaksu (1,53 %) on laskettu 1 000 eurosta ja on ollut 15,30 euroa. 

Kevytyrittäjä voi oikaisuvaatimuksellaan esittää veronalaisen palkan määräksi 1 000 euroa vähennettynä 50 euron palkkiolla ja 15,30 euron suuruisella työnantajan sairausvakuutusmaksulla. Lisäksi kevytyrittäjän on muistettava vaatia tulonhankkimisvähennyksistä poistettavaksi laskutuspalveluyrityksen palkkio ja työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Laskutuspalveluyrityksen ei tarvitse korjata tulorekisterin palkkatietoilmoituksia

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella laskutuspalveluyrityksen ei tarvitse tehdä korjauksia vuosien 2021–2022 tulorekisterin palkkatietoilmoituksiin.

Jos laskutuspalveluyritys korjaa korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen perusteella vuosien 2021–2022 työnantajan erillisilmoituksia työnantajan sairausvakuutusmaksun palauttamiseksi, sen ei poikkeuksellisesti kuitenkaan tarvitse korjata palkkatietoilmoituksia vastaavasti. Jos laskutuspalveluyritys saa takaisin osan aiemmin maksamastaan työnantajan sairausvakuutusmaksusta, sen tulee hakea vastaavasti oikaisua omaan tuloverotukseensa.

Jotta kevytyrittäjien vuoden 2023 tulotiedot olisivat keväällä esitäytetyllä veroilmoituksella oikein, laskutuspalveluyrityksen olisi hyvä korjata tulorekisteri-ilmoituksia (palkkatietoilmoitus ja työnantajan erillisilmoitus) vuoden 2023 alusta alkaen. Laskutuspalveluyrityksellä ei ole kuitenkaan velvollisuutta korjata ilmoituksia takautuvasti KHO:n päätöstä edeltävältä ajalta.

Lisätietoa

Laskutuspalveluyritysten ja niiden käyttäjien verotuskysymyksiä