Tietokoneohjelmista saadut korvaukset verosopimusten näkökulmasta – rojaltia vai ei?
Ulkomailta saatujen suoritusten verotusoikeuden jakautuminen Suomen ja lähdevaltion välillä perustuu valtioiden välisiin verosopimuksiin. Rojaltitulon osalta myös lähdevaltiolle on monissa verosopimuksissa annettu verotusoikeus, jolloin ulkomailla peritty lähdevero voidaan tietyin edellytyksin hyvittää yhtiön Suomessa samasta tulosta suorittamasta verosta. Koska useimmat Suomen tekemät verosopimukset pohjautuvat OECD:n malliverosopimukseen, voidaan niiden tulkinnassa käyttää apuna OECD:n malliverosopimuksen kommentaaria, vaikka toinen valtio ei olisikaan OECD:n jäsen. Verosopimukset saattavat kuitenkin poiketa OECD:n malliverosopimuksesta muun muassa rojaltin määritelmän osalta.
Saadun korvauksen verotuksellisen luonteen arvioinnissa on lähtökohtana osapuolten välisen keskinäisen sopimuksen ehdot ja soveltuvan verosopimuksen määräykset. Olennaista on selvittää, mitä oikeuksia korvauksen maksajalle on luovutettu.
Alla on esitetty rojaltin määritelmään liittyviä näkökohtia käyttäen esimerkkinä tilannetta, jossa yhtiö suunnittelee myyvänsä tietokoneohjelmaansa liittyviä oikeuksia Kiinaan. Yhtiöllä ei ole Kiinassa kiinteää toimipaikkaa. Yhtiön saaman korvauksen tulotyyppiä on tarkasteltu Suomen ja Kiinan välisen verosopimuksen ja OECD:n malliverosopimuksen kommentaarin kannanottojen ja oikeuskäytännön valossa.
Luovutetaanko vain ohjelmakopion käyttöoikeus loppukäyttäjälle?
Suomalaiselle yhtiölle, joka on tekijänoikeuden sisältämien oikeuksien omistaja, maksetaan korvaus ohjelman käytöstä. Korvauksen maksaja ei saa mitään oikeuksia ohjelman tekijänoikeuksiin. Sopimuksen mukaan ohjelmaa ei saa käyttää tekijänoikeuden vastaisesti, esim. myydä tai levittää edelleen.
Saatu korvaus ei todennäköisesti ole rojaltia. Vain Suomella on verotusoikeus yhtiön saamaan tuloon.
Annetaanko Kiinaan vain jälleenmyyntioikeus?
Korvausta maksetaan siitä, että jälleenmyyjällä on ohjelman myyntioikeus esim. Kiinan markkinoilla. Jälleenmyyjä siis ostaa ohjelmakopioita tuotteen myyjältä Suomesta, eikä korvausta makseta tekijänoikeudesta.
Saatu korvaus ei todennäköisesti ole rojaltia. Vain Suomella on verotusoikeus yhtiön saamaan tuloon.
Onko kysymyksessä tekijänoikeuden osittaisluovutus?
Korvauksen maksajalla on sopimuksen perusteella oikeus käyttää ohjelmaa tavalla, joka ilman tätä lupaa olisi tekijänoikeusloukkaus esim. lupa jäljentää ja jakaa ohjelmistoa yleisölle sekä lupa muuttaa ja julkisesti näyttää ohjelmistoa.
Saatu korvaus saattaa olla rojaltia. Tällöin Kiinassa mahdollisesti peritty lähdevero voidaan tietyin edellytyksin hyvittää yhtiön verotuksessa Suomessa.
Onko kysymyksessä tekijänoikeuden käyttöoikeuden luovutus?
Sopimus mahdollistaa tietokoneohjelman asentamisen Kiinassa toisen osapuolen valmistamaan laitteeseen, joka myydään kolmannelle osapuolelle. Tavaran valmistajalla on tällöin oltava oikeus myydä tavara, joka sisältää toisen osapuolen (suomalaisen yhtiön) ohjelmiston.
Saatu korvaus saattaa olla rojaltia. Tällöin Kiinassa mahdollisesti peritty lähdevero voidaan tietyin edellytyksin hyvittää yhtiön verotuksessa Suomessa.
Rojaltikysymykset ovat usein tulkinnallisia ja moniulotteisia – asian arviointiin vaikuttavia seikkoja on paljon enemmän kuin yllä olevissa esimerkeissä on esitetty. Arviointi on aina tapauskohtaista ja perustuu ao. valtioiden väliseen verosopimukseen sekä kyseisen tapauksen tosiseikastoon.