Siirtohinnoittelun dokumentointivelvollisuus

Dokumentointivelvollisuuden edellytykset vaihtelevat valtioittain. Sen vuoksi yritys saattaa olla velvollinen laatimaan siirtohinnoittelun dokumentoinnin jonkun muun valtion lainsäädännön nojalla, vaikka yrityksen ei tarvitsisi tehdä sitä Suomen lainsäädännön perusteella. Yrityksen on selvitettävä siirtohinnoittelun dokumentointiin liittyvät velvoitteet valtioittain. Tällä sivulla käsitellään siirtohinnoittelun dokumentointivelvollisuutta vain Suomen näkökulmasta. Tarkempaa tietoa siirtohinnoittelun dokumentoinnista löydät Siirtohinnoittelun dokumentointi -ohjeesta.

Mitkä yritykset ovat dokumentointivelvollisia?  

Dokumentointivelvollisuudesta on säädetty verotusmenettelystä annetun lain (VML) 14 a §:ssä. Suomessa verovelvollisen yrityksen on laadittava siirtohinnoitteludokumentointi liiketoimista, jotka se on tehnyt verovuoden aikana ulkomaisen etuyhteysosapuolen kanssa. Dokumentointivelvollisuus koskee myös ulkomaisen yrityksen ja sen Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välisiä toimia. Dokumentointivelvollisia ovat suuret yritykset, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista ehdoista:

• Yrityksen palveluksessa on vähintään 250 henkilöä.
• Yrityksen liikevaihto on enemmän kuin 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on enemmän kuin 43 miljoonaa euroa.
• Yritys ei täytä Euroopan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkkejä.

Komission suosituksen perusteella henkilöstön määrää, liikevaihdon suuruutta ja taseen loppusummaa arvioitaessa on otettava huomioon koko konsernin tunnusluvut. Käytännössä tarkastellaan konsernin ylimmän emoyhtiön konsernitilinpäätöksen liikevaihtoa ja taseen loppusummaa sekä koko konsernin henkilöstömäärää. Suomessa toimiva pienehkökin yritys on sen vuoksi usein dokumentointivelvollinen, jos se kuuluu edellä mainitut kynnysarvot ylittävään kansainväliseen konserniin ja sillä on rajat ylittäviä etuyhteysliiketoimia.

Henkilöstömäärän, liikevaihdon ja taseen loppusumman laskennassa käytetään viimeisen päättyneen tilikauden tilinpäätöshetken tietoja. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja.

Milloin dokumentointivelvollisuus alkaa ja päättyy?

Yrityksestä tulee dokumentointivelvollinen, jos joko henkilöstömäärää tai liikevaihtoa ja taseen loppusummaa koskeva kynnysarvo ylittyy tilinpäätöshetkellä kahtena peräkkäisenä tilikautena. Dokumentointi pitää laatia vasta toiselta peräkkäiseltä ylitysvuodelta. Kuitenkin jos edellä mainitut kynnysarvot ylittyvät esimerkiksi sen seurauksena, että yritys hankitaan yrityskaupalla osaksi suurempaa kansainvälistä konsernia, yrityksestä tulee dokumentointivelvollinen heti yrityskaupan ajankohdasta alkaen ja yritykseltä edellytetään etuyhteysliiketoimiensa dokumentointia jo tuolta verovuodelta.

Dokumentointivelvollisuus päättyy, jos henkilöstömäärä tai liikevaihto ja taseen loppusumma jäävät alle kynnysarvojen kahtena peräkkäisenä tilikautena. Dokumentointi on kuitenkin laadittava vielä ensimmäiseltä vuodelta, jolloin määrät jäävät alle kynnysarvojen.

Dokumentointi on esitettävä Verohallinnon pyynnöstä

Dokumentoinnin esittämisestä ja dokumentointia täydentävistä lisäselvityksistä on säädetty VML 14 c §:ssä. Dokumentointivelvollisen on esitettävä siirtohinnoitteludokumentointi 60 päivän kuluessa Verohallinnon kehotuksesta. Verovuoden siirtohinnoitteludokumentointi on kuitenkin esitettävä aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymiskuukauden lopusta. Siirtohinnoitteludokumentointia täydentävät lisäselvitykset on annettava 90 päivän kuluessa Verohallinnon kehotuksesta. Verohallinto voi pyynnöstä pidentää määräaikoja.

Siirtohinnoitteludokumentointi laaditaan verovuosittain. Dokumentointi voidaan laatia suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Dokumentointia ei liitetä yrityksen veroilmoitukseen.

Dokumentointiin liittyvien laiminlyöntien seuraamukset

Dokumentointivelvolliselle voidaan määrätä enintään 25 000 euron veronkorotus, jos dokumentointivelvollinen ei ole esittänyt siirtohinnoitteludokumentointia tai sitä täydentävää lisäselvitystä määräajassa (VML 32 §:n 1 momentin 2 kohta ja 32 a §:n 8 momentti). Veronkorotus voidaan määrätä myös, jos dokumentointivelvollisen esittämässä siirtohinnoitteludokumentoinnissa tai lisäselvityksessä on olennaisia puutteita tai virheitä. Verohallinto voi määrätä veronkorotuksen dokumentoinnin laiminlyönnistä, vaikka yrityksen siirtohinnoittelu osoittautuisi markkinaehtoiseksi. Lisäksi dokumentoinnin laiminlyönnistä määrätään veronkorotus erillään mahdollisesta siirtohinnoitteluoikaisun perusteella määrättävästä veronkorotuksesta.

Markkinaehtoperiaate koskee myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä

Kaikkiin etuyhteysliiketoimiin sovelletaan markkinaehtoperiaatetta samalla tavalla riippumatta yrityksen koosta. Yrityksen tulee noudattaa markkinaehtoperiaatetta etuyhteysliiketoimissaan, vaikka yrityksellä ei olisi laissa säädettyä velvollisuutta laatia siirtohinnoittelun dokumentointia. Yrityksen on annettava tarvittava selvitys etuyhteysliiketoimien siirtohinnoittelusta, jos Verohallinto sitä pyytää. Siten myös yrityksen, jolla ei ole lain edellyttämää dokumentointivelvollisuutta, kannattaa varmistaa etuyhteysliiketoimiensa markkinaehtoisuus ajantasaisesti ja dokumentoida etuyhteysliiketoimensa.