Mitä velvollisuuksia ja vastuita rekisteröityneellä säilyttäjällä on?
Rekisteröityneellä säilyttäjällä tarkoitetaan Verohallinnon säilyttäjärekisteriin merkittyä säilyttäjää. Säilyttäjiä voivat olla esimerkiksi luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja arvopaperikeskukset.
Nämä ohjeet ja usein kysytyt kysymykset ovat rekisteröityneille säilyttäjille sen velvollisuuksista ja vastuista.
Katso myös rekisteröityneen säilyttäjän asiointipolku. Asiointipolussa on kuvattu rekisteröityneen säilyttäjän asioinnin vaiheet ja ohjeet eri vaiheisiin.
Velvollisuudet
Rekisteröitynyt säilyttäjä voi ottaa vastuun sen asiakkaina oleville osingonsaajille maksetuista osingoista ja lähdeveroetujen myöntämisestä.
Vastuulleen ottamiensa osinkojen osalta rekisteröityneen säilyttäjän velvollisuutena on
- tutkia ja tunnistaa osingonsaaja sekä varmistaa tämän oikeus lähdeveroetuihin, ja
- ilmoittaa osingonsaajien tiedot vuosi-ilmoituksella.
Vuosi-ilmoitus on annettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden aikana maksetuista osingoista.
Verovastuu
Säilyttäjä voi valita, mistä osingoista se ottaa vastuun ilmoittamalla siitä maksajalle tai maksajaa lähempänä olevalle toiselle rekisteröityneelle säilyttäjälle.
Rekisteröitynyt säilyttäjä on vastuussa virheensä johdosta perimättä jääneestä verosta, jos se on ilmoittanut ottavansa osingot vastuulleen tai ilmoittanut osingonsaajatiedot vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle. Säilyttäjä vapautuu vastuusta, jos se osoittaa toimineensa huolellisesti niin, ettei kyse ole sen laiminlyönnistä.
Usein kysyttyjä kysymyksiä rekisteröityneen säilyttäjän velvollisuuksista ja vastuista
- Vastuun ottamisesta ilmoittamiselle ei ole määrämuotoa eikä Verohallinto määrää noudatettavasta menettelystä. Osapuolet voivat siten keskenään sopia noudatettavasta menettelystä. Säilyttäjät voivat ilmoittaa vastuun ottamisesta esimerkiksi osingonmaksukohtaisella erillisellä ilmoituksella tai säilytystilikohtaisesti sopimuksin.
- Olennaista on, että rekisteröitynyt säilyttäjä voi tarvittaessa osoittaa Verohallinnolle, mistä osingoista toinen rekisteröitynyt säilyttäjä on ottanut vastuun, sisältäen tiedon osingonjaosta josta on kyse, vastuulle otettujen osinkojen kokonaismäärä ja niiden lähdeveron kokonaismäärä. Verohallinto voi pyytää tietoja esimerkiksi silloin, jos säilyttäjien vuosi-ilmoituksella ilmoitetut tiedot ovat keskenään ristiriidassa ja on epäselvää, kuka on vastuussa virheestä.
- Rekisteröityneen säilyttäjän A katsotaan olevan vastuussa osingosta perimättä jääneestä lähdeverosta, jos se on ilmoittanut maksuvuoden oikaisua varten perittäväksi pienemmän lähdeveron ja lähdevero on jäänyt perimättä rekisteröityneen säilyttäjän virheellisen ilmoituksen tai laiminlyönnin johdosta (lähdeverolaki 10 c § 3 momentti).
- Rekisteröitynyt säilyttäjä B ei ole vastuussa perimättä jääneestä verosta, jos se osoittaa välittäneensä rekisteröityneeltä säilyttäjältä A veron oikaisua varten saamansa tiedot saman sisältöisinä säilytysketjussa seuraavalle rekisteröityneelle säilyttäjälle tai maksajalle. Säilyttäjän B on täytynyt myös varmistaa, että sen kautta tietoja toimittava säilyttäjä A on säilyttäjärekisterissä silloin, kun se ilmoittaa tiedot maksuvuoden oikaisua varten (lähdeverolaki 10 c § 2 momentti).
- Rekisteröitynyt säilyttäjä A:lla ensisijainen vastuu sen laiminlyönnin johdosta perimättä jääneestä verosta. Maksajalla on toissijainen verovastuu eli vero määrätään myös maksajalle turvaamistarkoituksessa, jos rekisteröitynyt säilyttäjä jättää maksamatta sille määrätyn veron (lähdeverolaki 10 c § 4 momentti).
- Kyllä, rekisteröitynyt säilyttäjä voi ottaa vastuun osingosta ilmoittamalla osingon maksua varten osingosta perittäväksi alle 35 prosenttia lähdeveroa samalla kun se ilmoittaa ottavansa vastuun kyseisistä osingoista (lähdeverolaki 10 c §).
- Rekisteröityneen säilyttäjän velvollisuutena on tällöin ennen osingon maksamista varmistaa, että sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaiset edellytykset kyseessä olevan lähdeveroedun myöntämiselle täyttyvät.
- Rekisteröitynyt säilyttäjä on vastuussa sen virheen tai laiminlyönnin johdosta perimättä jääneestä lähdeverosta. Vapautuakseen vastuusta rekisteröityneen säilyttäjän on näytettävä, että virhe ei johdu sen laiminlyönnistä.
- Kyllä, rekisteröitynyt säilyttäjä voi ottaa vastuun myös osingoista, joiden osalta se itse on verosopimuksen tarkoittama osingonsaaja.
- Rekisteröitynyt säilyttäjä A ottaa vastuun ilmoittamalla osingon maksua varten osingosta perittäväksi lähdeveroa alle 35 % samalla kun se ilmoittaa ottavansa vastuun kyseisistä osingoista.
- Rekisteröitynyt säilyttäjä B vapautuu vastuusta osoittamalla välittäneensä rekisteröityneeltä säilyttäjältä A osingon maksua ja lähdeveron perimistä varten saamansa tiedot saman sisältöisinä säilytysketjussa seuraavalle rekisteröityneelle säilyttäjälle tai osingon maksajalle.
- Koska rekisteröitynyt säilyttäjä A toimii samaan aikaan sekä rekisteröityneen säilyttäjän että osingonsaajan roolissa, se ei vapaudu vastuusta mahdollisessa alipidätystilanteessa sillä perusteella, että se olisi toiminut rekisteröityneenä säilyttäjänä huolellisesti ja virhe johtuisi yksin osingonsaajan laiminlyönnistä.
- Rekisteröityneen säilyttäjän ei katsota ottaneen vastuuta osingoista, sillä se on ilmoittanut osingon maksua varten perittäväksi 35 % lähdeveron.
- Säilyttäjä osoittaa Verohallinnolle, ettei se ole ottanut vastuuta kyseessä olevista osingoista, ilmoittamalla osingot ja niistä perityn 35 %:n lähdeveron sekä mahdollisen osingonsaajaa lähempänä olevan rekisteröitymättömän säilyttäjän nimen omalla vuosi-ilmoituksellaan.