Yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettu osinko

Julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta on toimitettava ennakonpidätys, kun osingonsaaja on Suomeen yleisesti verovelvollinen, eikä osinkoa ole vapautettu ennakonpidätysvelvollisuudesta. Osingon maksajan on annettava osingosta vuosi-ilmoitus, jossa se ilmoittaa osingonsaajaa koskevat yksilöintitiedot.

Sillä, onko osingonsaajan omistus hallintarekisteröity vai ei, ei ole vaikutusta maksajan ennakonpidätys- ja ilmoittamisvelvollisuuteen. Jos osingon maksaja ei saa hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetun osingon loppusaajatietoja ja osingonsaaja on Suomeen yleisesti verovelvollinen, on osingosta toimitettava 50 % ennakonpidätys.

Usein kysyttyä 50 % ennakonpidätyksen soveltamisesta

  • Kyllä. Jos osingonsaajana on ulkomainen yksikkö eikä loppusaajatietoja toimiteta Verohallinnolle, maksetusta osingosta voidaan periä 30 %:n lähdevero.
  • Jos yksikkö on rekisteröity Suomessa tai perustettu Suomen lainsäädännön mukaan, sitä on käsiteltävä suomalaisena yksikkönä. Tällöin on toimitettava 50 % ennakonpidätys, mikäli loppusaajatietoja ei toimiteta Verohallinnolle.

Ei edellytetä. Yksikön määräysvaltaa käyttäviä henkilöitä ei tarvitse tutkia sen ratkaisemiseksi, onko osingosta toimitettava 50 % ennakonpidätys. Ulkomaiselle yksikölle maksetusta osingosta voidaan siten periä 30 %:n lähdevero, kun osingon loppusaajatietoja ei toimiteta Verohallinnolle.

Ei edellytetä. Olemassa oleva huolellisuusmenettely on riittävä ja osingosta voidaan periä 30 prosentin lähdevero.

  • Osinko verotetaan Suomeen yleisesti verovelvolliselta osingonsaajalta. Jos osingosta on peritty 30 % lähdevero ja osingonsaaja itse ilmoittaa osinkotulon, osingonsaaja saa tämän veron hyväkseen. Suomeen yleisesti verovelvollisen listayhtiöstä saaman osingon maksimivero on 25,5 %, minkä vuoksi hyväksi luettava vero on aina suurempi kuin osingosta maksettava vero.
    • Jos osingonsaaja ei itse ilmoita osinkotuloja, tulo huomioidaan viranomaisaloitteisesti ja osingonsaajalle voi seurata veronkorotus.
  • Jos osingonsaajan tunnistamisessa on noudatettu Verohallinnon ohjeessa "Ennakonpidätys Suomessa yleisesti verovelvollisen hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetusta osingosta" kuvattua menettelyä, esimerkiksi CRS-raportointia varten annettu todistus osoittaa, ettei osingonsaaja ole Suomeen yleisesti verovelvollinen, osingon maksajan voidaan katsoa toimineen huolellisesti eikä osingon maksajalle tule veroseuraamuksia.
  • Maksajalle ei lähtökohtaisesti ole tarpeen määrätä maksuunpanoa veron turvaamiseksi tilanteessa, jossa peritty lähdevero on suurempi kuin osingonsaajan hyväksi luettava vero (Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 51 § 1 ja 2 momentti).

Osingonsaajalla tarkoitetaan osakkeenomistajaa, jolla on osakeyhtiölain mukaan oikeus osinkoon täsmäytyspäivänä.

Verolainsäädännössä ei ole säännöksiä siitä, miten dokumentaatio on kerättävä. Tiedot voidaan kerätä joko sähköisessä tai fyysisessä muodossa.

Esimerkki:

  • Maksaja toimittaa selvityksen, jonka mukaan se tai sen puolesta toiminut säilyttäjä on antanut säilytysketjussa toimiville säilyttäjille tiedon ennakkoperintälain 4 a §:n soveltamisesta ja sitä koskevasta Verohallinnon ohjeesta. Samassa yhteydessä säilytysketjulle on annettu tieto siitä, että Suomen kansalaisten ja suomalaisten yhtiöiden ei ole sallittua säilyttää suomalaisia osakkeita hallintarekisteröidyillä tileillä.
  • Maksaja on myös sopinut säilyttäjien kanssa, että säilyttäjä itse tai säilytysketjussa osingonsaajaa lähinnä oleva muu säilyttäjä on tarkistanut hallintarekisteröidyt tilinsä Verohallinnon ohjeen mukaisella menettelyllä ja että kyseisillä tileillä ei ole tässä menettelyssä havaittu Suomessa yleisesti verovelvollisia osingon saajia.
  • Säilyttäjät, jotka eivät ole osingonsaajaa lähinnä, luottavat menettelyjen antavan vahvistuksen maksajalle, mukaan lukien
    1. asiakkaita ohjeistetaan heidän avatessaan tiliä siitä, että he eivät voi avata tiliä säilyttääkseen suomalaisia osakkeita Suomen kansalaisen puolesta hallintarekisteröidyllä tilillä,
    2. säilyttäjäasiakkaita ohjeistetaan heidän velvollisuudestaan selvittää, onko tileillä Suomeen yleisesti verovelvollisia, ja toimittaa tieto maksajalle ennen osingonmaksua.

Kyllä, edellä kuvattu menettely katsotaan riittäväksi osoitukseksi siitä, että maksaja on riittävässä määrin selvittänyt, että osingonsaaja ei ole Suomessa yleisesti verovelvollinen.