Konkurssipesän pesänhoitajan ohje
Tämä ohje on tarkoitettu pesänhoitajalle, joka hoitaa velallisen konkurssipesää.
Ohjeeseen on koottu tietoa veroasioiden hoitamiseen liittyvistä konkurssivelallisen ja konkurssipesän tehtävistä sekä ohjeita Verohallinnon kanssa asioimiseen. Raukeavassa konkurssissa pesänhoitajan velvollisuudet veroasioiden hoitamisessa eivät ole yhtä laajat kuin jatkuvassa konkurssimenettelyssä. Pesänhoitajan toimintaa ohjaavat lakien lisäksi konkurssiasiain neuvottelukunnan suositukset.
Konkurssipesä saattaa tarvita Y-tunnuksen
Konkurssipesä tarvitsee oman Y-tunnuksen palkanmaksuun liittyvien velvoitteiden hoitamiseen. Samoin Y-tunnus on haettava, kun konkurssipesä hakeutuu arvonlisäverovelvolliseksi tai ennakkoperintärekisteriin.
Verohallinto ei anna Y-tunnusta automaattisesti, vaan pesänhoitajan on haettava sitä. Y-tunnuksen voi hakea yritys- ja yhteisötietojärjestelmän perustamisilmoituksella tai puhelimitse:
- Hae Y-tunnusta perustamisilmoituksella Y1 (YTJ-palvelu). Samalla ilmoituksella konkurssipesä voi ilmoittautua työnantajaksi. Lue perustamisilmoituksen täyttöohjeet (YTJ-palvelu).
- Vaihtoehtoisesti voit soittaa Verohallinnon palvelunumeroon 029 497 064 (Osakeyhtiöiden rekisteröinti, puhelun hinta pvm./mpm.).
Jos konkurssipesä maksaa säännöllisesti palkkoja, ilmoita myös palkanmaksun päättymisestä, kun viimeiset palkat on maksettu. Ilmoituksen voi tehdä OmaVerossa tai yritys- ja yhteisötietojärjestelmän muutos- ja lopettamisilmoituksella Y4.
Lue lisää työnantajarekisteristä
Erääntyneistä veroveloista on tietoa OmaVerossa ja Kostissa
Pesänhoitajana saat tietoa konkurssivelallisen verovelvoitteista OmaVerosta ja Kostista. Kosti on konkurssiasiamiehen toimiston ylläpitämä tietojärjestelmä.
Sinulla täytyy olla Suomi.fi-valtuus "veroasioiden hoito", jotta voit kirjautua konkurssivelallisen edustajana OmaVeroon. Suomi.fi-valtuudet pitää hakea itse. Valtuuksien hakemiseen tarvitset käräjäoikeuden tuomion, jossa sinut on määrätty pesänhoitajaksi. Valtuudet saat yleensä 3–5 arkipäivän kuluessa niiden hakemisesta.
- Lue lisää: Ohjeet ja asiakirjat hakemuksella valtuuttamiseen (Suomi.fi)
- Suomi.fi-palvelun käytön tuki (tunnistus, viestit, valtuutus): 029 553 5115 (ma−pe klo 10–15) tai organisaatiopalvelut@dvv.fi
OmaVerosta saat monipuolisen katsauksen konkurssivelallisen veroasioihin
OmaVerossa voit hoitaa sekä konkurssipesän että konkurssivelallisen veroasioita ja tarkastella yksityiskohtaisesti yhtiön maksuja, palautuksia ja saldotilannetta.
OmaVerossa voit esimerkiksi
- tarkistaa, milloin ja mitä maksuja yhtiö on tehnyt Verohallinnolle sekä mihin veroihin maksut on käytetty
- maksaa veroja
- tarkistaa maksamiseen tarvittavat tiedot, kuten viite- ja tilinumeron
- tarkastella yhtiön antamia veroilmoituksia ja tarkistaa, puuttuuko ilmoituksia tai onko niissä virheitä
- antaa veroilmoituksia
- tarkastella erittelyä erääntyneistä veroista.
Lue lisää: OmaVeron käyttöohjeet veroasioiden hoitamiseen
Kostista saatavat tiedot
Kostiin muodostuu konkurssivelallisesta velvoitteidenhoitoselvitys (VHS). Velvoitteidenhoitoselvityksen tiedot ovat konkurssin aloittamispäivältä: selvityksessä on tiedot siitä, mitä erääntyneitä verovelkoja velallisella oli konkurssin alkaessa.
Käytä konkurssipesän asiakirjojen toimittamiseen Kostia
Pesänhoitajalla on velvollisuus tallentaa konkurssia koskevia tietoja ja asiakirjoja Kostiin eli konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmään.
Kostiin muodostuva velvoitteidenhoitoselvitys (VHS) sisältää tiedot veroveloista, jotka ovat erääntyneet viimeistään velallisen konkurssin asettamispäivänä. Vaikka velallisella ei vielä ole konkurssin aloittamispäivänä pesäluetteloon merkittävää erääntynyttä verovelkaa, konkurssissa valvottavia veroja voi kuitenkin syntyä myöhemmin. Verohallinto on siksi yleensä syytä merkitä Kostiin velkojaksi silloinkin, kun velvoitteidenhoitoselvityksellä ei ole verovelkaa.
Kun tallennat asiakirjan Kostiin, lähetä samalla ilmoitus asiakirjasta Verohallintoon käyttämällä Kostia. Lähetä se konkurssiasiamiehelle ilmoitettuun Verohallinnon sähköiseen postilaatikkoon. Silloin samaa asiakirjaa ei tarvitse toimittaa muuta kautta.
Verohallinto tallentaa velkojana Kostiin valvontakirjelmiä ja lausumia. Verohallinto tallentaa Kostiin myös tarkemmat yhteystietonsa, joista ilmenee asiaa hoitavan asianvalvojan nimi ja puhelinnumero sekä Verohallinnon postiosoite.
Hoida kirjanpito ja anna veroilmoitukset
Pesänhoitajan on konkurssilain mukaan huolehdittava siitä, että velallisen kirjanpito tehdään konkurssin alkamiseen saakka ja että konkurssin alkamiseen päättyneeltä tilikaudelta laaditaan tilinpäätös. Tätä velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos kirjanpito konkurssin alkaessa on niin puutteellinen, että sen perusteella ei voida laatia luotettavaa tilinpäätöstä tai jos kirjanpidon loppuun saattamista ja tilinpäätöksen laatimista ei voida pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden tai muun syyn vuoksi.
Loppuun saatetusta kirjanpidosta konkurssipesä saa tarvittavat tiedot veroilmoitusten antamista varten. Pesänhoitajan pitää antaa ne konkurssivelallista koskevat veroilmoitukset, joiden määräaika päättyy konkurssin alkamisen jälkeen. Pesänhoitajan on myös syytä huolehtia niistä veroilmoituksista, joiden antamisen konkurssivelallinen on laiminlyönyt ja joiden varsinainen määräaika on jo päättynyt.
Jos konkurssipesä jatkaa itse verovelvollisena, se on vastuussa omaa toimintaansa koskevista veroilmoituksista.
Arvonlisäverovelvollisuus ja alv-ilmoitukset
Konkurssivelallisen arvonlisäverovelvollisuus päättyy konkurssiin asettamiseen. Koska konkurssipesä ei sen jälkeen enää ole arvonlisäverovelvollinen, ei sen laatimissa laskuissa tai muissa myyntitositteissa saa olla arvonlisäveroa koskevia merkintöjä. Niistä pitää selkeästi käydä ilmi, että konkurssipesä ei ole arvonlisäverovelvollinen ja että myyntihintoihin ei sisälly vähennettävää veroa.
Kun verovelvollisuus päättyy konkurssiin asettamiseen, on asettamiskuukaudelta annettavassa arvonlisäveroilmoituksessa ilmoitettava verovelvollisuuden päättymisestä johtuvat veroseuraamukset, kuten loppuvaraston vero ja kiinteistöinvestointien tarkistukset. Kiinteistöinvestointien tarkistamisesta on kerrottu jäljempänä tässä ohjeessa. Jos konkurssipesään kuuluu käyttö- ja vaihto-omaisuutta, mahdollinen niistä aiheutuva loppuvaraston arvonlisävero on aina ilmoitettava, vaikka kirjanpito olisi niin puutteellinen, ettei ilmoitusta olisi muilta osin mahdollista antaa.
Arvonlisäveroilmoitus on annettava viimeistään verokauden kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden yleisenä eräpäivänä. Käytännössä pesänhoitajan on huolehdittava konkurssivelallisen ilmoituksista ainakin konkurssin asettamiskuukauteen asti. Ilmoitukset on annettava, vaikka konkurssivelallisella ei olisi jollain kaudella ollut toimintaa esimerkiksi sen vuoksi, että toiminta on päättynyt jo aiemmin.
Jos konkurssipesä haluaa jatkaa arvonlisäverovelvollisuutta realisoinnin ajan tai jos pesä jatkaa itsenäisesti liiketoimintaa, pesänhoitajan pitää hakea pesälle Y-tunnus. Konkurssipesä pitää myös hakea arvonlisäverovelvolliseksi. Silloin loppuvaraston vero ja muut veroseuraamukset ilmoitetaan vasta sen verokauden alv-ilmoituksessa, jonka aikana pesä lopettaa toiminnan. Konkurssin jälkeiseltä ajalta syntyvä arvonlisäverovelka on pesän massavelkaa.
Kiinteistöinvestoinnit ja niiden tarkistaminen
Jos konkurssiin mennyt yritys on vähentänyt arvonlisäverotuksessa kiinteistöinvestointien arvonlisäveroa, vähennyksiä pitää tarkistaa myös konkurssin alkamisen jälkeen. Tarkistamisessa on kyse siitä, että kiinteistön käyttötarkoitus vaikuttaa vähennykseen 10 vuoden mittaisen tarkistuskauden ajan. Vähennystä pitää tarkistaa, jos vähennykseen oikeuttava kiinteistön käyttö lisääntyy tai vähenee tarkistuskauden aikana eli esimerkiksi jos arvonlisäverollinen käyttö päättyy.
Kiinteistö voi kuitenkin edelleen jäädä vähennykseen oikeuttavaan käyttöön, jos pesä joko jatkaa arvonlisäverollista liiketoimintaa ja käyttää kiinteistöä siihen tai jos pesä jatkaa kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamista arvonlisäverollisena. Tällaisessa tapauksessa kiinteistöinvestoinnin kertatarkistusta ei ilmoiteta vielä velallisen viimeisen toimintakauden arvonlisäveroilmoituksessa. Tarkistus ilmoitetaan vasta, kun konkurssipesän arvonlisäverovelvollisuus päättyy tai pesä lakkaa käyttämästä kiinteistöä arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa tai vuokraustoiminnassa.
Jos pesä jatkaa arvonlisäverovelvollisuutta ja myy kiinteistön, voi tarkistusoikeus ja -velvollisuus tietyin edellytyksin siirtyä ostajalle. Jos taas arvonlisäverollisuutta ei jatketa, pesänhoitajan kannattaa huomioida, että arvonlisäverottoman käytön päättyminen voi vaikuttaa myös esimerkiksi mahdollisiin kiinteistöyhtiöihin, jotka liittyvät vuokraustoimintaan. Myös näille yhtiöille voi tulla velvollisuus tehdä tarkistuksia kiinteistöinvestointeihin.
Lisätietoja:
Työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja maksaminen
Palkkasaatavat jaetaan massavelkaisiin ja valvottaviin velkoihin sen perusteella, kohdistuuko saatavan peruste ennen konkurssin alkamista vai sen jälkeen. Konkurssipesä voi olla palkkoja maksaessaan sekä varsinainen työnantaja (massavelkaiset palkat) että sijaismaksaja, kun se maksaa valvottavia palkkoja nopeutettuna palkkaturvana tai se maksaa palkkoja jako-osuuksina.
Konkurssitilanteen palkkaturvasta ja nopeutetusta palkkaturvasta on kerrottu tarkemmin tulorekisterin yksityiskohtaisessa ohjeessa: Tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin: sijaismaksajan maksamat suoritukset (luku 2.4).
Konkurssipesän on tilitettävä ennakonpidätys sekä varsinaisena työnantajana että sijaismaksajana maksamistaan palkoista. Kaikista palkoista pitää myös antaa ilmoitukset tulorekisteriin. Palkkoihin liittyvät työnantajan sairasvakuutusmaksut ovat sen sijaan pesän massavelkaa vain siltä osin kuin konkurssipesä on toiminut varsinaisena työnantajana tai kyse on irtisanomisajan palkasta.
Erityisen tärkeää on varmistaa, että tiedot ilmoitetaan tietokentissä oikealla asiakastunnisteella. Jos ilmoitettavaksi tulee massavelkaisia palkkasaatavia ja sairausvakuutusmaksuja, tai palkkoja maksetaan sijaismaksajana, konkurssipesän on haettava oma Y-tunnus.
Anna palkkatietoilmoitukset maksetuista palkoista ja ennakonpidätyksistä tulorekisteriin palkkatietoilmoituksella pääsääntöisesti viimeistään 5 päivän kuluessa maksupäivästä.
Ilmoita työnantajan sairausvakuutusmaksu tulorekisteriin työnantajan erillisilmoituksella viimeistään palkanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 5. päivänä.
Palkat: tietojen ilmoittaminen tulorekisteriin
Nopeutettu palkkaturva
Kun konkurssipesä maksaa nopeutetun palkkaturvan perusteella sekä valvottavia että massavelkaisia palkkoja, samalla ilmoituksella ei voi ilmoittaa sekä valvottavia että massavelkaisia palkkoja, koska annettavat maksajan tiedot ovat erilaiset ja ilmoitukset annetaan sekä maksajan ja sijaismaksajan rooleissa. Yhteensä eri ilmoituksia on annettava viisi. Lisäksi pitää ottaa huomioon eläkevakuutus- ja työtapaturmavakuutustietojen ilmoittamiseen liittyvät ohjeet.
Konkurssipesän on annettava nämä ilmoitukset:
Sijaismaksajana maksetut palkat (valvottavat palkat):
- Sijaismaksajan palkkatietoilmoitus konkurssipesän Y-tunnuksella
- Palkanmaksukauden loppupäivä = konkurssin asettamispäivä
- Suorituksen maksaja = konkurssipesän Y-tunnus
- Toimii sijaismaksajana: Kyllä
- Työnantajan tunniste = konkurssivelallisen Y-tunnus
- Varsinaisen työnantajan palkkatietoilmoitus konkurssivelallisen Y-tunnuksella
- Palkanmaksukauden loppupäivä = konkurssinasettamispäivä
- Suorituksenmaksajan tunnus = konkurssivelallisen Y-tunnus
- Varsinaisen työnantajan erillisilmoitus konkurssivelallisen Y-tunnuksella
- Suorituksen maksaja = konkurssivelallisen Y-tunnus
- Maksukuukausi = todellinen maksuhetki
Varsinaisena työnantajana maksetut palkat (massavelkaiset palkat):
- Varsinaisen työnantajan palkkatietoilmoitus konkurssipesän Y-tunnuksella
- Todellinen palkanmaksukausi = esim. irtisanomisaika
- Suorituksen maksaja = konkurssipesän Y-tunnus
- Työnantajan erillisilmoitus konkurssipesän Y-tunnuksella
- Suorituksen maksaja = konkurssipesän Y-tunnus
- Maksukuukausi = todellinen maksuhetki
Palkat, jotka on maksettu ilman nopeutettua palkkaturvaa tai varsinaisena työnantajana
Kun konkurssipesä maksaa ainoastaan irtisanomisajan palkkoja tai teettämänsä työn massavelkana, palkoista pitää antaa seuraavat ilmoitukset:
- Varsinaisen työnantajan palkkatietoilmoitus konkurssipesän Y- tunnuksella
- Todellinen palkanmaksukausi = esim. irtisanomisaika tai palkanmaksukausi
- Suorituksen maksaja = konkurssipesän Y-tunnus
- Työnantajan erillisilmoitus konkurssipesän Y-tunnuksella
- Suorituksen maksaja = konkurssipesän Y-tunnus
- Maksukuukausi = todellinen maksuhetki
Jako-osuutena maksettavat palkat
Kun konkurssipesä maksaa palkkoja jako-osuutena, Verohallinto käsittelee konkurssipesää sijaismaksajana. Konkurssipesän pitää antaa jako-osuutena maksetuista palkoista seuraavat ilmoitukset:
- Sijaismaksajan palkkatietoilmoitus konkurssipesän Y-tunnuksella
- Palkanmaksukauden loppupäivä = konkurssinasettamispäivä
- Suorituksen maksaja = konkurssipesän Y-tunnus
- Työnantaja tunniste = konkurssivelallisen Y-tunnus
- Varsinaisen työnantajan palkkatietoilmoitus konkurssivelallisen Y-tunnuksella
- Palkanmaksukauden loppupäivä = konkurssin asettamispäivä
- Suorituksenmaksajan tunnus = konkurssivelallisen Y-tunnus
- Työnantajan erillisilmoitus konkurssivelallisen Y-tunnuksella
- Suorituksen maksaja konkurssivelallisen Y-tunnuksella
- Maksukuukausi = kuukausi, jonka aikana todellinen palkanmaksupäivä on ollut
Kiinteistöverotus
Kiinteistöverotuksessa Verohallinto lähettää selvityksen kiinteistöverotuksen perusteista sille verovelvolliselle, jolle kiinteistövero määrätään. Konkurssipesän pitää tarkistaa tiedot ja korjata mahdolliset virheet.
Konkurssipesä vastaa kiinteistöverosta, joka määrätään konkurssipesän varallisuuteen kuuluvasta kiinteistöstä konkurssin alkamisvuotta seuraavilta vuosilta. Konkurssin asettamisvuoden ja sitä edeltävien vuosien kiinteistöverot ovat konkurssissa valvottavaa velkaa.
- Jos konkurssivelallisella on maksettavana kiinteistöveroja ainoastaan konkurssin alkamisvuoden jälkeisiltä vuosilta, ne pitää maksaa konkurssivelallisen kiinteistöveron viitenumerolla.
- Jos konkurssivelallisella on konkurssissa valvottavaa velkaa ja konkurssin alkamisvuoden jälkeisiä kiinteistöveroja, täytyy tämän massavelan maksamista varten olla yhteydessä Verohallinnon perinnän palvelunumeroon 029 497 028 (puhelun hinta pvm./mpm.).
Konkurssipesään kuuluvaa kiinteistöä realisoitaessa kannattaa lisäksi ottaa huomioon kiinteistöverolain 36 §:n säännös siitä, että omistajanvaihdostilanteissa myös ostaja on vastuussa kaupantekovuoden kiinteistöverosta. Jos kiinteistö myydään jo konkurssin alkamisvuonna, ostaja on vastuussa kiinteistöverosta, vaikka pesä ei ole kiinteistöverosta massavelkaisessa vastuussa. Tällaisessa tilanteessa ostajaehdokkaille on kerrottava kiinteistön ostoon liittyvästä kiinteistöverovastuusta, joka todennäköisesti realisoituu ostajan maksettavaksi. Ostajaa kannattaa neuvoa tarkistamaan tiedot kiinteistöveron maksamista varten Verohallinnon maksuliikenteen palvelunumerosta 029 497 026 (puhelun hinta pvm./mpm.). Jos maksamisessa ei käytetä oikeita maksutietoja (esimerkiksi oikeaa viitenumeroa), kiinteistövero ei tule maksetuksi.
Tuloverotus
Konkurssin asettamisvuoden verotus toimitetaan normaaliin tapaan, eikä konkurssi muuta tilikautta. Konkurssiin asetettu yritys antaa siis veroilmoituksen normaalilta tilikaudelta. Veroilmoitukseen on kuitenkin liitettävä välitilinpäätös, joka on laadittu konkurssin asettamispäivälle.
Jos konkurssipesä jatkaa velallisen liiketoimintaa itsenäisesti, pesän on haettava itselleen Y-tunnus ja toiminnasta on annettava veroilmoitus. Pesän toiminnasta aiheutuvat veroseuraamukset ovat pesän massavelkaa. Pelkästään velallisen omaisuuden realisointi ei ole elinkeinotoiminnan harjoittamista. Esimerkiksi uuden vaihto-omaisuuden hankkiminen saattaa kuitenkin aiheuttaa sen, että konkurssipesän katsotaan harjoittavan elinkeinotoimintaa.
Lisätietoja: Konkurssin aiheuttamat muutokset – osakeyhtiö ja osuuskunta
Verohallinto tallentaa konkurssivalvonnan Kostiin
Jako-osuutta saadakseen Verohallinto valvoo saatavansa eli ilmoittaa saatavansa kirjallisesti pesänhoitajalle, jotta ne otettaisiin huomioon konkurssipesän varojen jaossa. Verohallinto tallentaa valvonnan Kostiin.
Verohallinto saa tiedon valvontapäivästä Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämästä konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä, jonne pesänhoitajan ilmoituksen perusteella valvontapäivä merkitään.
Verohallinto valvoo saatavansa niiden tietojen pohjalta, jotka ovat valvontahetkellä käytettävissä. Verohallinnon konkurssivalvonta saattaa siksi sisältää maksuunpantujen ja ilmoitettujen verojen lisäksi myös enimmäisarvioita. Ne tarkentuvat viimeistään samalla, kun lopulliset saatavat ilmoitetaan.
Lopullisten saatavien ilmoittaminen ja lopputilitys
Verohallinto ilmoittaa konkurssin lopulliset saatavat pesänhoitajalle sen jälkeen, kun Verohallinto on saanut tiedon loppukokouksen ajankohdasta. Jos konkurssivalvontaa on tehty enimmäisarvioiden perusteella, Verohallinto myös tarkentaa enimmäisarviot viimeistään tässä vaiheessa.
Samassa yhteydessä Verohallinto ilmoittaa pesänhoitajalle jako-osuuden maksamiseen tarvittavat tili- ja viitetiedot.
Jälkitilitys
Jos konkurssipesälle tulee lopputilityksen jälkeen varoja ja syntyy velvollisuus toimittaa jälkitilitys, pesänhoitajan pitää pyytää Verohallinnolta uudet maksuyhteystiedot jälkitilityksen maksamista varten. Pyynnön voi tehdä sähköiseen postilaatikkoon, jonka Verohallinto on ilmoittanut yhteystiedoksi Kostissa.
Raukeavat konkurssit
Ennen kuin pesänhoitajan voi tehdä hakemuksen konkurssin raukeamisesta, pesänhoitajan on varattava suurimmille velkojille tilaisuus tulla kuulluksi. Tarpeen mukaan pesänhoitajan on myös tiedusteltava velkojilta, ottavatko nämä konkurssimenettelyn kustannukset vastattavakseen. Pesänhoitaja voi lähettää raukeamista koskevat tiedustelut Verohallinnolle Kostin kautta.
Jos raukeavasta pesästä on jäämässä varoja ulosottoon tilitettäväksi, olisi tiedustelussa hyvä mainita asiasta. Verohallinto voi sen perusteella tarvittaessa lähettää saatavansa ulosottoon.