Verotulojen varmistaminen

Meidän tärkein tehtävämme on varmistaa verotulot yhteiskunnan käyttöön. Huolehdimme verotuksen sujuvuudesta ja toimintavarmuudesta. Hankimme ja hyödynnämme verotustietoja kattavasti. Torjumme harmaata taloutta ja poistamme siten epätervettä kilpailua. Uudistamalla toimintatapojamme turvaamme verotulojen kertymisen myös tulevaisuudessa.

Onnistumisemme kahdessa strategisessa tavoitteessamme eli positiivisen asiakaskokemuksen luomisessa ja oikeudenmukaisesti toteutetussa verotuksessa edesauttaa kolmatta eli verotulojen varmistamista yhteiskunnan käyttöön.

Edistämme tällä kokonaisvaltaisella työllämme YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 16: rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto.

Torjumme harmaata taloutta

Harmaa talous on pois yhteiskunnan rahoituksesta. Käytämme monia erilaisia työkaluja harmaan talouden estämiseen ja verorikosten selvittämiseen.

Harmaan talouden verotarkastusten kohdevalinnassa osuvuus nousi edellisvuoden jo hyvästä tasosta: toimenpiteitä aiheuttaneiden tarkastusten osuus oli 93 % (2022: 91 %), ja tarkastuskohteista 86 % (2022: 87 %) eteni rikosilmoitusharkintaan. Estimme perusteettomia ennakkoperintä- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteröintejä ja poistimme rekisteriin kuulumattomia; näihin liittyviä tehtäviä oli käsittelyssä 2 437 (2022: 2 145). Konkurssiyhtiöiden palautuspetosvalvonnassa hylkäsimme yhtiöiden vastuuhenkilöiden ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden ennakonpidätyksiä lähes 1,5 miljoonan euron edestä. Lisäksi valvoimme moniviranomaisyhteistyönä yhteensä 1 005 (2022: 721) toimijaa mm. taksi-, ravintola- ja rakennusaloilla sekä festivaaleilla.

Harmaan talouden selvitysyksikkö

Verohallintoon kuuluva Harmaan talouden selvitysyksikkö tutkii harmaan talouden ilmiöiden vaikutuksia ja torjuntaa sekä arvioi lainsäädännön vaikuttavuutta. Yksikkö laatii ilmiöselvityksiä myös valvonta- ja lupaviranomaisten tehtävien tukemiseksi. Lisäksi selvitysyksikkö tuottaa tietopalveluna viranomaisten tehtävien tueksi digitaalisia velvoitteidenhoitoselvityksiä.

Tilintarkastusta koskevassa selvityksessä tarkastelimme tilintarkastusvelvoitteiden laiminlyöntejä sekä veroriskisyyden vaikutusta niiden todennäköisyyteen. Harmaan talouden aiheuttamaa verovajeen määrää arvioimme mittaamisselvityksissä, joissa selvitimme kotitalousvähennysjärjestelmän väärinkäytöksiä sekä rekistereiden ulkopuolella toimivia kotimaisia yrityksiä. Kokonaisuudessaan ilmiöselvityksiä, lausuntoja ja muita tiedon tuottamistehtäviä valmistui vuoden aikana yli 150.

Velvoitteidenhoitoselvityspalvelun käyttö laajeni edelleen tukemaan uusia viranomaistehtäviä, ja vuoden lopussa palvelua hyödynnettiin 37 viranomaistehtävässä. Velvoitteidenhoitoselvityksiä tilattiin yli 700 000.

Selvitysyksikön koordinoima viranomaisten yhteinen harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvatoiminto ylläpiti ajankohtaista tilannekuvaa julkaisemalla Harmaa talous & talousrikollisuus -sivustolla 61 tietotuotetta.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastainen toimenpideohjelma

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaisen toimenpideohjelman 2020–2023 hankkeet saatiin pääsääntöisesti valmiiksi vuoden 2023 loppuun mennessä.

Hankkeista erityisen merkittävä oli identiteettien väärinkäytöksiä ja palautuspetoksia koskeva hanke, jonka myötä olemme kehittäneet kyvykkyyttämme ja työkalujamme tunnistaa väärinkäytöksiä. Hanke on nostanut esiin laajemmin haasteet erityisesti ulkomaisen työvoiman rekisteröinnissä Suomessa. Jatkamme hankkeen aikana rakennetun työkalun kehitystä vuonna 2024.

Vakuutuskuorien valvontahanke nosti esiin valvonnan kehittämistarpeiden lisäksi lainsäädännön muutostarpeita. Käynnistimme aggressiivisen verosuunnittelun tutkimustoiminnan neljän tutkimusorganisaation kanssa, ja jatkamme sitä vuosina 2024–2025. Selvitimme rikostaustatiedon laajempaa hyödynnettävyyttä harmaan talouden torjunnassa. Samoin selvitimme Verohallinnon ja Tullin toimivaltuuksien ja tarkastusoikeuksien kehittämistä vastaamaan muiden kansallisten viranomaisten oikeuksia ja kansainvälistä kehitystä. Asian eteneminen edellyttää poliittista päätöstä.

Toteutimme harmaan talouden toimenpideohjelman puitteissa myös selvityshankkeen, joka koski kansainvälisiä turvaamis- ja täytäntöönpanotoimia, veroviranomaisten ja sidosryhmien käytettävissä olevia oikeus- ja virka-apukeinoja sekä EU-sääntelyä.

Ennalta estävää harmaan talouden torjuntaa teimme kolme vuotta kestäneessä viestintähankkeessa, joka oli suunnattu työelämään siirtyville nuorille ja maahanmuuttajille. Loimme hankkeessa viestintäkonseptin (happytaxpayer.com), uudistimme verokampus.fi-sivuston ja tavoitimme nuoria monipuolisesti sosiaalisen median eri kanavissa.

Ohjelmakauden aikana toteutettiin useita lakimuutoksia, joiden seurauksena Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvityspalvelu laajeni tukemaan kymmentä uutta viranomaistehtävää.

Ohjelmakauden aikana Verohallinto toteutti yhteensä 12 hankekokonaisuutta, joista viisi oli toteutushankkeita ja seitsemän selvityshankkeita. Teimme itsearvioinnin, jossa hankkeiden vaikuttavuus harmaan talouden ja talousrikostorjunnan kannalta sai kouluarvosanan 8 (mediaani). Arvioimme hankkeiden toteuttaneen harmaan talouden ja talousrikostorjunnan strategiaa kouluarvosanalla 9. Toimenpideohjelman joustavuus eli mahdollisuus käynnistää uusia hankkeita tilanteen niin edellyttäessä sai arvosanan 9. Sen sijaan toimenpideohjelman rahoituksen merkityksen arvioimme tasolle 10: ilman erillisrahoitusta useat hankkeet olisivat jääneet toteutumatta.

Kokonaisarviona useimmat meitä koskevat ohjelmakauden hankkeet etenivät suunnitellusti ja tavoitellusti. Yksittäisiä hankkeita, kuten Harmaan talouden selvitysyksikköä koskeva lakimuutos, jäi toteutumatta aikataulu-, resurssi- tai muiden syiden takia.

Nostoja tutkimuksista

10 % vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että voisi jättää ainakin osan tuloistaan ilmoittamatta, jos kiinnijäämisen riski olisi pieni.

90 % kokee, että Verohallinto valvoo tehokkaasti tulojen ilmoittamista ja verojen maksamista.

Lähde: Verohallinnon asennekysely 2023

Mittarit ja tavoitteet

Seuraamme onnistumistamme ja kehitämme toimintaamme seuraavilla mittareilla ja tavoitteilla:

1) Vuoden 2020 toteumassa ei ole mukana Tullilta siirtyneet auto- ja valmisteverot. 

2) Arvonlisäveron verovaje on arvioitu Verohallinnon kehittämällä verovalvonnan tuloksiin perustuvalla laskentamenetelmällä.

Case: Toimimme väärien rekisteröintien portinvartijana

Identiteetin väärinkäytökset tarjoavat rikollisille toimijoille erilaisia mahdollisuuksia petosten toteuttamiseen. Avaimet petolliseen toimintaan annetaan yhden viranomaisen toimesta, mutta petos saattaa tulla ilmi toisen viranomaisen valvontatyössä.

Verohallinto on viime vuosina rekisteröinyt enemmän ulkomaalaisia kuin mikään muu viranomainen Suomessa. Olemmekin kehittäneet rekisteröinnin menettelyitä niin, että tunnistamme jo rekisteröinnin yhteydessä paremmin toimijat, jotka pyrkivät hyödyntämään väärin perustein hankittuja tai varastettuja henkilö- tai yritystunnuksia petolliseen toimintaan.

Kehitystyö on tapahtunut osana Identiteettien väärinkäytökset ja palautuspetokset -hanketta (ID-hanke), joka puolestaan kuului vuodenvaihteessa päättyneeseen harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelmaan. ID-hanketta voidaan pitää yhtenä tärkeimmistä toimenpideohjelman hankkeista, koska se nosti esiin poikkihallinnollisesti erittäin merkittäviä korjaustarpeita muun muassa viranomaisten kokonaiskoordinaatioon.

Kansainvälistyvä petostoiminta aiheuttaa merkittäviä veromenetyksiä ja vaikuttaa laajasti hyvinvointiyhteiskuntaamme. Petosten torjunta on osa vastuullista toimintaamme. Haluamme kerätä verot yhteiskunnan käyttöön ja taata rehellisille toimijoille mahdollisuudet reiluun kilpailuun estämällä epärehellistä tai petollista toimintaa.