Ajankohtaista

Virkamiehiin kohdistuva mustamaalaaminen ‒ "maalittaminen" on lisääntymässä

Julkaisupäivä 19.10.2020

Painostamista, uhkaavia sähköposteja, häirintäsoittoja, mustamaalaamista internetissä, perusteettomia kanteluja ja valituksia sekä vahingonkorvausvaatimuksia. Asiakkaalle annettu kielteinen päätös voi johtaa arvaamattomaan tapahtumien kulkuun, jonka kohteeksi joutuu yksittäinen virkamies. Virkamiesten maalittaminen on lisääntynyt ja teon kriminalisointi olisi tarpeen.

Maalittaminen kohdistuu yksilöön, mutta usein sillä halutaan vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmin. Maalittamisella pyritään horjuttamaan viranomaisia kohtaan tunnettua luottamusta, rapauttamaan oikeusvaltion toimintaa ja rajoittamaan perustuslaillista oikeutta sananvapauteen. Tarkoituksena on rajata julkista keskustelua ja toimintaa.

Maalittamisessa voi olla kyse esimerkiksi suorasta tai epäsuorasta uhkailusta tai yksityiselämään liittyvien tietojen kaivelemisesta ja vääristelemisestä. Maalittamista ei sen sijaan ole viranomaisen arvostelu, yksittäinen virkatoimen arvostelu tai kansalaisten tavanomainen oikeussuojakeinojen käyttäminen.

Virkamieheen kohdistuvan maalittamisen tavoitteena voi olla virkamiehen painostaminen luopumaan virkatehtävien hoitamisesta. Virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen kohteena ovat muun muassa poliisit, syyttäjät, ulosottomiehet, verotarkastajat ja muut valvontaviranomaiset. Jo pelkkä pelko maalittamisen kohteeksi joutumisesta voi saada virkamiehen rajoittamaan sanomisiaan ja toimintaansa.

Virkamiehen painostaminen ja häirintä on saanut uusia muotoja

Osa harmaan talouden torjuntaa tekevistä viranomaisista kokee, että maalittaminen omalla toimintasektorilla olisi lisääntynyt viime vuosina jonkin verran. Toisaalta nähdään, että tapausten lisääntyminen on ollut maltillista, mutta että häirintä on muuttunut viime aikoina entistä uhkaavampaan suuntaan.

Sosiaalisen median käyttö yksittäisen virkamiehen mustamaalaamiseen näyttää lisääntyneen voimakkaasti. Uutena ilmiönä on huomattu, että virkamiesten kuvia levitellään internetissä kielteisissä asiayhteyksissä. Osa Suomessa havaituista virkamiesten mustamaalaamiseen tähtäävistä verkkokampanjoita toistaa ulkomailta tuttua kaavaa. Ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että kampanjat olisivat kansainvälisesti organisoituja.

Maalittaminen rapauttaa luottamusta ja asettaa virkamiehen kohtuuttomaan tilanteeseen

Maalittaminen aiheuttaa yksittäiselle virkamiehelle usein henkistä painetta, stressiä, työkyvyn alentumista ja toisinaan myös pelkoja. Mustamaalaamisen vaikutukset voivat ulottua negatiivisina myös virkamiehen perheenjäseniin tai lähipiiriin. Äärimmillään virkamiehet saavat henkeen kohdistuvia uhkauksia. Tapaukset vaikuttavat työturvallisuutteen ja työssä viihtymiseen.

Esimerkki: Rikosoikeudenkäynnin todistelun yhteydessä ilmeni, että todistajana toimineen virkamiehen henkilökohtaisia tietoja kuten sairaushistoriaa, aiempaa yrittäjätaustaa ja sukulaisten yrittäjätaustaa oli selvitetty tarkoituksella horjuttaa hänen osaamista, objektiivisuutta ja luotettavuutta toimia todistajana asiassa.

Esimerkki: Viranomaisen päätöksen jälkeen, alkoi massiivinen päätöksen tehneen virkamiehen häirintä ja pyrkimys vaikuttaa tehtyyn päätökseen. Päätöksen jälkeen virkamies sai muun muassa painostavia soittoja salatusta numerosta, joissa ei joko puhuttu mitään tai esimerkiksi ääniviestillä kerrottiin, että hänen kotiosoitteensa ja virkapaikkansa ovat tiedossa. Virastoon tuli soittoja, joissa tiedusteltiin, onko virkamies kyseisellä hetkellä työpaikalla vai kotona. Myös viraston pääjohtaja sai perättömän valituksen virkamiehen toiminnasta. Päätökseen pyrittiin vaikuttamaan vetoamalla lisäksi muun muassa prosessivirheeseen ja käyttämällä julkisuuden painetta sekä kansanedustajia vaikuttamisen välineenä.

Perättömät viestit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa nopeasti. Tapausten selvittäminen ja ripeä tilanteeseen puuttuminen vaativat usein viranomaiselta monialaista yhteistyötä ja resursseja. Myös tavanomaisten oikeussuojakeinojen väärinkäyttö, kuten perättömät kantelut ja virkamiehestä tehdyt rikosilmoitukset verottavat osaltaan viranomaisten voimavaroja muista tehtävistä. 

Esimerkki: Asiakas kirjoitti hyökkääviä ja alentavia nettikirjoituksia keskustelupalstoille mainiten tarkastajan nimeltä. Kirjoitukset poistettiin sivustolta myöhemmin, kun asiasta ilmoitettiin sivuston ylläpitäjälle.

Yhteiskunnan ja työnantajan tulee puuttua jämäkästi virkamiehen maalittamiseen

Viranomaisten ohjeistus ja toimintatavat puuttua virkamiehen kohtaamaan uhkailuun ja häirintään ovat erilaisia. Tapausten selvittäminen vaatii toisinaan monialaista yhteistyötä myös viraston sisällä. Usein tapausten selvittämiseen osallistuvat esimerkiksi henkilön esimies, yksikön lakimies, työsuojeluvaltuutettu, viestintäyksikkö, viraston turvallisuusyksikkö ja tarvittaessa mukaan pyydetään lisäksi työterveyshuolto. Vakavissa tapauksissa työnantaja tai henkilö itse ottaa yhteyttä poliisiin. Maalittaminen on ajankohtainen ilmiö ja monissa viranomaisissa ohjeistusta ollaan päivittämässä.

Virkamiehen häirintä ja uhkailu voi jo nyt täyttää useamman eri asianomistajarikoksen tunnusmerkistön. Toisinaan näytön hankkiminen esimerkiksi väkivallasta tai sen uhasta on vaikeaa. Jos tapaus etenee rikosprosessiin, saattaa virkamies nykyisellään jäädä yksin oikeusprosessin kanssa, vaikka asiassa on yleensä kyse virkatehtävän hoitamisesta. Virkamies on vain välikappale maalittajan pyrkimyksissä saavuttaa tavoite. Viranomaiset kannattavat laajasti maalittamisen kriminalisointia ja säätämistä yleisen syytteen alaiseksi.

Ilmiötä kartoitettiin harmaan talouden tilannekuvaa ylläpitävien viranomaisten keskuudessa elokuussa 2020. Kokemuksista kertoivat Verohallinto, Tulli, poliisi, Aluehallintoviraston tilaajavastuu- ja ulkomaalaisvalvonta, Ruokavirasto, Konkurssiasiamiehen toimisto ja Ulosottolaitos.


Harmaa talous ja talousrikollisuus puhuttivat VYT-webinaarissa

18.9.2020 Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö

Perinteinen VYT-seminaari pidettiin tänä vuonna virtuaalisena. Punaisena lankana kulki uusi Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma. Eri hallinnonalojen ajankohtaiset puheenvuorot ja harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyö kiinnostivat yleisöä laajalti.

On syksyisen sumuinen, syyskuun 16. päivän aamu. Tunnelma Verohallinnon mediatilassa on positiivisen jännittynyt. Alkamaisillaan on historian 11. harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyöseminaari.

Koronatilanteen takia tiedossa ei ole keinuvia Itämeren aaltoja, vaan suora, vuorovaikutteinen webinaarilähetys. Tarkoitus on puhua harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta 2020–23. Joku irvileuka veistelee, että luvassa olisi kautta historian kuivin VYT-seminaari.

Yli 500-päinen yleisö seuraa esityksiä kuka kotisohvaltaan, kuka työpaikkansa auditoriosta. Päivän esiintyjät, eli harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa mukana olevat viranomaiset, saapuvat porrastetusti paikalle pitämään puheenvuoronsa.

Tilaisuuden avaa Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura. Suomen ja maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisen ja uraauurtavan harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyön historia ulottuu 30 vuoden taakse, hän kertoo.

Webinaarin aikana eri ministeriöiden ja virastojen asiantuntijat kertovat harmaan talouden torjunnan tuoreet kuulumiset omien hallinnonalojensa osalta. Vaikka harmaan talouden torjunnan kenttä on laaja, nivoutuvat esitykset yhteen toinen toistaan täydentäen. Mukaansatempaavat puheenvuorot soljuvat jouhevasti eteenpäin.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen. Perinteisen puheen johtamisen lisäksi hän pitää silmällä aktiivista keskusteluseinää, jonne sataa kysymyksiä. Myös Twitterissä riittää kuhinaa.

Osallistujia herätellään, kun he pääsevät vastaamaan livekyselyyn koronan vaikutuksista harmaaseen talouteen. Syntyy oiva listaus harmaan talouden teemoista, jotka kaipaisivat tarkempaa tutkimista.

Monipuolisesti harmaata taloutta sivuavat esitykset ovat niin jännittäviä ja taiten tehtyjä, että niistä viimeistäkin seuraa pitkälti yli 400 silmäparia, vaikka kello lähenee jo neljää.

Webinaari osoittaa jälleen, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan viranomaisyhteistyö on enemmän kuin osiensa summa.

Lämmin kiitos esiintyjille ja aktiiviselle virtuaaliyleisölle. Toivotaan, että syksyllä 2022 tapaamme taas merellisen seminaarin merkeissä ja poikkeusolot ovat haalea muisto vain.


Taksialan korjaussarja menossa kohti eduskuntakäsittelyä

Lähde: Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö 24.8.2020

Taksilainsäädännön keskeisiä ongelmakohtia on määrä korjata nopealla aikataululla. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) julkaisi asiasta kesäkuussa 2020 hallituksen esitysluonnoksen.

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa. Lisäksi pyritään parantamaan taksialan turvallisuutta, taksipalveluiden hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja taksien saatavuutta.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön alkuvuonna 2020 julkaisemassa taksiselvityksessä esitettiin kolme keskeisintä nykylainsäädännön valuvirhettä. Nämä ovat:

1.) lupamenettely
2.) kiinteähintaiset kyydit ja
3.) taksamittareista saadut tiedot.

Hallituksen esitysluonnoksen perusteella kaikkiin kolmeen on luvassa parannuksia. Lisäksi esitysluonnoksessa ehdotetaan lukuisia muitakin harmaan talouden torjuntaa tehostavia toimia.

Liikenne- ja viestintäministeriön koostaman lausuntopalauteen perusteella valtaosa lausunnonantajista kannattaa nyt kaavailtuja toimia ja muutosehdotukset nähdään taksimarkkinoiden valvontaa ja luotettavuutta parantavina.

Eniten kommentteja on kirvoittanut taksamittareita ja muita laitteita ja järjestelmiä koskevat suunnitelmat – noin puolet esitysluonnosta kommentoinneista joko vastusti tai esitti ehdotuksiin muutoksia.

– Vuoden 2018 lakiuudistus vapautti taksiautot pakollisesta kiinteästä taksamittarista. Pidämme kaavailtua taksamittareita koskevaa uudistusta pääosin hyvänä, joskin muutama kohta kaipaisi vielä täsmennystä, Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön ylitarkastaja Matti Hautala kertoo.

– Lausunnossamme kiinnitimme huomiota myös muun muassa asiakirjojen mukana pitämisvelvollisuuden rikkomisesta annettavan liikennevirhemaksun pienuuteen. Lisäksi suhtaudumme varauksella esitettyihin taksiyrittäjän kokeen suoritusvaatimuksiin.

Taksilainsäädännön uudistamishanketta voi seurata valtioneuvoston hankesivustolla. Tämänhetkisen arvion mukaan asia on menossa valtioneuvoston käsittelyyn syykuun lopussa. Valtioneuvosto päättää hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle.

VN hankesivu taksilainsäädännön uudistamisesta [.fi]›
Hallituksen esitysluonnos 11.6.2020 (PDF 1,10 Mt)
Hallituksen esitysluonnoksen lausuntoyhteenveto VN/1631/2020 (PDF 414 kt)
Harmaan talouden selvitysyksikön lausunto hallituksen esitysluonnoksesta 25.6.2020 (PDF 70,4 kt)


Rahanpesun selvittelykeskuksen puolivuotiskatsaus on julkaistu

Lähde: Poliisi 3.8.2020 
  
Epäilyttäviä liiketoimia sekä epäiltyä terrorismin rahoittamista koskevien ilmoitusten määrä on edelleen jatkanut kasvuaan. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Selvittelykeskus kirjasi rahanpesurekisteriin yhteensä 25 564 uutta ilmoitusta. Keskeisin muutos rahanpesuilmoitustrendeissä liittyy virtuaalivaluutan välittäjiin, joiden ilmoitusmäärä on lakimuutoksen seurauksena kasvanut merkittävästi. Kesäkuun loppuun mennessä Selvittelykeskus on antanut liiketoimen keskeyttämismääräyksiä yhteensä 5 507 318 euron arvosta. Tästä summasta saatiin rikoshyötynä viranomaisten haltuun 3 499 820 euroa.


Rahanpesun selvittelykeskuksen puolivuosikatsaus 2020 (PDF 963 kt)


Hallitus vauhdittaa harmaan talouden vastaisia toimia uudella strategialla ja laajalla ohjelmalla

11.6.2020 sisäministeriö

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi vuosille 2020–2023. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn, viranomaisten tietojensaannin parantamiseen, toimivaltuuksien tarkentamiseen ja viranomaisyhteistyön edistämiseen.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian tavoitteena on:

1) edistää yritysten välistä tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita,
2) ennalta estää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta,
3) turvata harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjuvien viranomaisten toimintaedellytykset sekä
4) kehittää harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa ja viranomaisyhteistyötä.

Keinoja strategian toteuttamiseksi ja harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi on listattu yli 20 kohtaa sisältävässä toimenpideohjelmassa.

– Ohjelmassa panostetaan muun muassa pimeän työn torjuntaan. Lisäksi selvitetään keinoja puuttua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen. Viranomaisyhteistyötä lisätään identiteettien väärinkäytösten sekä elintarvikepetoksien torjunnassa Myös korruption torjuntaa edistetään, kertoo poliisitarkastaja Juha Tuovinen sisäministeriön poliisiosastolta.

Muita toimenpideohjelmassa esitettyjä toimia ovat esimerkiksi telakka-alan veronumerot sekä verojen ja maksujen hoitamista kuvaavien tietojen julkisuuden lisääminen. Myös viestintää ja tietojensaantia kehitetään.

– Työuraa lähestyville ja maahanmuuttajille kohdistettavalla viestintäkampanjalla halutaan vahvistaa työntekijöiden ja työnantajien vastuullisuutta. Veroviranomaisen tietojensaannin turvaaminen kolmansilta osapuolilta puolestaan estää ennalta harmaan talouden tekomahdollisuuksia, kertoo Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.

Vetovastuussa harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä

Strategian toimeenpanosta ja päivittämisestä sekä toimenpideohjelman toteutumisen seurannasta vastaa työministeri Tuula Haataisen johtama harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä.

Ministeriöiden ja viranomaisten muodostama Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimeenpanoryhmä raportoi toimenpideohjelman etenemisestä ohjausryhmälle ja esittää sille tarvittaessa myös muutoksia strategiaan tai toimenpideohjelmaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäministeriön tiedote 11.6.2020
Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2020-2023

Seuraa toimenpideohjelman hankkeiden etenemistä


Harmaan talouden torjunnalla ehkäistään laitonta toimintaa ja turvataan verotuloja – tulokset ovat rohkaisevia  

20.4.2020 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatilastot vuodelta 2019 on julkaistu. Torjunnan tehostamiseen tähtäävistä lainmuutoksista ja uusista menettelytavoista saadut kokemukset ovat myönteisiä.  

Tilastojen perusteella viranomaisten välinen yhteistyö harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on toimivaa ja tehokasta. Esimerkiksi Verohallinto antoi muille valvontaviranomaisille lähes 750 vihjettä omassa valvontatyössään esiin tulleista muista kuin verotukseen liittyvistä väärinkäytöksistä.  

– Tilastot kertovat onnistumisistaHarmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma on antanut uusia työkaluja ilmiöiden tunnistamiseen ja estämiseen, kertoo Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.  

Nykyinen, ja sitä edeltäneet toimenpideohjelmat ovat olleet voimassa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien. Uuden ohjelman valmistelu on loppusuoralla. 

 Vaikeina aikoina harmaan talouden torjunnan merkitys korostuu. Harmaan talouden torjunta on työtä verokertymän ja julkisen rahoituksen turvaamiseksi, Marttinen jatkaa.  

Uudet ilmiöt haastavat perinteiset toimintatavat 

Nopeasti edennyt digitalisaatio ja kansainvälistynyt toimintaympäristö ovat tuoneet uusia haasteita harmaan talouden torjuntaan.  

Esimerkiksi alustatalouden kasvu, verkkokaupan suosio, sekä virtuaalivaluutat ja niihin liittyvät väärinkäytökset ovat laajentaneet valvonnan ja ohjauksen tarvetta. 

– Tulevaisuudessa uusien ilmiöiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen yhteistyössä tulevat korostumaan, Marttinen toteaa.  

Vuoden 2019 torjuntatilastot löytyvät kootusti torjunta-sivuilta interaktiivisina Power BI -upotuksina.


Tilintarkastajia perehdytettiin havaitsemaan harmaan talouden ilmiöitä

Lähde: Verohallinto 11.12.2019

Verohallinnon harmaan talouden torjunnan asiantuntijat kävivät syksyn aikana Suomen tilintarkastajien ST-Akatemian jäsenilleen järjestämissä koulutuksissa kertomassa ajankohtaisista harmaan talouden ilmiöistä, niiden tunnistamisesta sekä siitä, miten ilmiöihin voi puuttua. Koulutuksessa käytiin läpi myös mm. rahanpesuun ja korruptioon viittaavia indikaattoreita, jotka voivat olla samoja kuin veropetoksissa.

Yhteistyö tilintarkastajien kanssa on osa Yritysverotusyksikön harmaan talouden torjunnan ennalta ehkäisevää toimintaa. Tilintarkastajilla on hyvät mahdollisuudet työssään seurata mm. rahan liikkeitä, sopimuksia ja kirjanpitoja sekä havainnoida toiminnan todellista luonnetta ja laajuutta; mikä on tavallista liiketoimintaa ja millaiset liiketoimet eivät kuulu yrityksen normaaliin toimintaan.

Väärinkäytösten ennalta estäminen on yhteinen asia

Tavoitteena sidosryhmille suunnatuissa ohjaavissa tapaamisissa on lisätä tietoisuutta siitä, miten sidosryhmät voivat omassa työssään tunnistaa vilpillistä toimintaa sekä antaa konkreettisia työkaluja siihen, miten epärehelliseen toimintaan voi puuttua.

Yhteistyöllä sidosryhmien kanssa Verohallinto haluaa edistää rehellisten yritysten toimintaedellytyksiä. Taloushallintoalan toimijoilla, kuten tilintarkastajilla ja tilitoimistoilla, on merkittävä rooli väärinkäytösten havaitsemisessa ja estämisessä.

Lue lisää Verohallinnon sidosryhmäyhteistyöstä harmaan talouden ennaltaestämisessä:

Katso myös asiantuntijan vinkit yrityksille, miten he voivat välttää joutumasta osaksi petosketjua sekä animaatio vilpillisen toiminnan tunnusmerkeistä: