Lemmikkieläinbisneksen harmaa puoli: pentutehtailu ja laiton maahantuonti

Lemmikkieläimiin kohdistuva laiton kaupallinen toiminta voidaan jakaa kahteen ilmiöön: pentutehtailuun ja lemmikkieläinten laittomaan maahantuontiin.

Pentutehtailulla tarkoitetaan säännöllistä kissojen tai koirien myytäväksi kasvattamista, jossa eläinten tarpeita laiminlyödään rahallisen voiton maksimoimiseksi. Pentutehdas voi sijaita yhtä hyvin Suomessa kuin ulkomaillakin. Pentutehtaassa lemmikkieläimet jäävät vaille asianmukaista ravintoa ja hoitoa ahtaissa ja likaisissa oloissa, mikä tuottaa eläimille kärsimystä. Pentutehtaissa kasvaminen aiheuttaa lemmikkieläimille myös erilaisia terveyshaittoja ja tartuntatauteja (esimerkiksi parvovirus, erilaiset loiset). Osa tartuntataudeista on niin kutsuttuja zoonooseja, jotka voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin ja/tai levitä ympäristöön. Terveyshaitoista ja tartuntataudeista johtuen nuorena luovutetut pennut saattavat sairastua vakavasti tai kuolla pian luovutuksen jälkeen. Silmämääräisesti pentu saattaa luovutushetkellä vaikuttaa terveeltä eikä myyjä usein luovutushetkellä täytä ilmoitusvelvollisuuttaan siitä, että pentu on sairas tai oireillut (Laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023 41 §). Pennun ostaja voi tehdä rikosilmoituksen petoksesta, jos häntä on harhautettu pennun oikeasta alkuperästä, terveydentilasta tai muusta olennaisesta seikasta. Pentutehtailuun liittyy käytännössä aina eläinten hyvinvointiin kohdistuvia eläinsuojelurikoksia.

Lemmikkieläimen laittomalla maahantuonnilla tarkoitetaan sitä, että lemmikkieläimen tuonti ei vastaa erikseen säädettyjä vaatimuksia. Lemmikkieläinten siirtojen eläinterveysvaatimuksista säädetään EU-asetuksissa (’eläinterveyssäännöstö’ (EU) 2016/429 ’ja sen nojalla annetut asetukset). Tämän lisäksi on kansallista sääntelyä. Vaatimukset tähtäävät ennen kaikkea eläimiin ja ihmisiin tarttuvien eläintautien, raivotaudin eli rabieksen ja ekinokokin leviämisen estämiseen. Rikosoikeudellisesti lemmikkieläimen säännösten vastainen tuonti täyttää salakuljetuksen tunnusmerkistön. Liitännäisrikoksina kyseeseen voi tulla mm. väärennys, petos tai eläintaudin leviämisvaaran aiheuttaminen. Myös lemmikkieläimen ostaja voi syyllistyä laittomaan tuontitavaraan ryhtymiseen hankkiessaan lemmikkieläimen, joka on salakuljetettu Suomeen. Usein laittomasti maahantuodut lemmikkieläimet ovat lähtöisin toisessa EU-maassa tai EU:n ulkopuolisessa maassa sijaitsevista pentutehtaista, jolloin myös edellä mainittujen rikosten tunnusmerkistöt voivat täyttyä. Pentujen salakuljettajista (’puppy smuggler’) puhutaan silloin, kun tuoja tai tuojaryhmittymä tuo suuria määriä pentuja säännösten vastaisesti toiseen maahan.

Kansallisesti Suomessa on säädetty kielletyksi alle 6 kk ikäisten koiran- ja kissanpentujen tuonti maahan, mikäli tarkoituksena on myydä tai muutoin luovuttaa pentu Suomessa edelleen 4 kuukauden kuluessa tuonnista (Laki eläinten hyvinvoinnista 39 §). Lisätietoa koiran- ja kissanpentujen tuontikiellosta [.fi]›.

Laittoman maahantuonnin tyypillisiä tunnusmerkkejä

Lemmikkieläimiä tuodaan Suomeen sekä laillisesti että laittomasti niin EU-maista kuin EU:n ulkopuolelta. Lemmikkieläimiä tuovat sekä yksityishenkilöt omiksi harraste-eläimiksi ja lemmikeikseen (ei-kaupalliset siirrot) että erilaiset järjestöt, yritykset ja muut toimijat edelleen luovutettaviksi Suomessa (kaupallinen tuonti). Kaupallisen lemmikkieläinten tuonnin tarkoituksena on lemmikkieläimen edelleen myynti tai muu luovutus Suomessa.

Koska lemmikkieläinten kaupallista tuontia tapahtuu paljon myös laillisesti ja tuontivaatimukset vaihtelevat lähtömaittain, voi pennun ostajan olla vaikea erottaa sitä, onko kyseessä laittomasti maahantuotu lemmikkieläin.

Eläimen maahantuoja, selvitä tuontiehdot Ruokaviraston verkkosivulta [.fi]›

Huomio osio alkaa

Jos olet ostamassa pentua, kiinnitä huomiota ainakin näihin asioihin:

• Pennun ikä: Laiton maahantuonti kohdistuu usein nuoriin, juuri luovutusiän (7-8 viikkoa) saavuttaneisiin koiriin. Eläinten hyvinvointilaki kieltää alle 6 kk ikäisten pentujen tuonnin maahan, mikäli ne on tarkoitus luovuttaa 4 kuukauden kuluessa tuonnista.
• Pennun rekisteröinti: Suomessa luovutettavien koiran pentujen tulee aina olla rekisteröityjä Ruokaviraston koirarekisteriin.
• Pennun rotu: Salakuljettajat suosivat pienikokoisia ja suosittuja rotuja tai rotuyhdistelmiä.
• Myynti: Salakuljettajat suosivat verkkokauppapaikkoja ja -alustoja, joissa myyminen on nopeaa. Salakuljettajat haluavat saada pennut myytyä ennen tartuntatautien oireiden ja mahdollisten terveydellisten ongelmien ilmaantumista.
• Myyjä: Onko myynti-ilmoituksessa näkyvillä kaikki lainsäädännössä vaaditut tiedot
• Luovutus: Kaikki lemmikkieläimen luovutukset, jotka eivät tapahdu myyjän kotona, ovat aina poikkeuksellisia.
• Kauppatapa: Halpa myyntihinta, käteisen suosiminen, kiireellisyys sekä myyntipaikan ja luovutustavan epämääräisyys ovat laittoman maahantuonnin ja pentutehtailun yleisimpiä merkkejä.

Huomio osio päättyy

Ruokaviraston muistilista pennun ostaminen verkosta [.fi]›

Pentujen salakuljettajien toimintatavat kuitenkin vaihtelevat nopeasti. Aiemmin tyypillisenä toimintatapana oli lemmikkieläimen luovutus satamassa, huoltoaseman pihalla, rautatieasemalla tai muualla hyvien kulkuyhteyksien päässä. Nykyisin pennun luovutus saattaa kuitenkin tapahtua yhtä hyvin myyjän kotona, jossa ostajalle voidaan esitellä pennun ”vale-emo”. Tällöin pentu myydään suomalaisena ja Suomessa syntyneenä. Ostajalle voi vasta kauppahinnan maksamisen ja pennun luovutuksen jälkeen paljastua, että kyseessä onkin ulkomailta tuotu lemmikki. Edullinen myyntihintakaan ei ole enää itsestäänselvyys. Laittomasti maahantuoduista lemmikkieläimistä saatetaan pyytää rotuun nähden normaalia, tai jopa normaalia myyntihintaa korkeampaa hintaa.

Lemmikkieläinten tuontimäärät kasvussa

Lemmikkieläinten tuontimäärät ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana. Kaupallisesti koiria tuodaan tilastojen mukaan eniten Venäjältä, Espanjasta, Virosta, Romaniasta, Liettuasta, Kreikasta, Unkarista ja Serbiasta.

Viime vuosikymmeninä Viro on ollut yksi tärkeimmistä lemmikkieläinten tuonnin väylistä. Viron kautta tuodaan Suomeen Virossa ja muualla EU:n alueella syntyneitä koiria, mutta myös Venäjällä, Ukrainassa tai muissa EU:n ulkopuolisissa maissa syntyneitä Viroon laittomasti tuotuja koiria, jotka kuljetetaan Virosta edelleen Suomeen. Siellä missä markkinat, sinne suuntautuu myös lemmikkibisnes.

Lemmikkieläinten laittomalla maahantuonnilla tavoitellaan taloudellista hyötyä – ei eläimen hyvinvointia

Lemmikkieläinten laittoman maahantuonnin tarkoituksena on taloudellisen hyödyn tavoittelu. Eräiden arvioiden mukaan lemmikkieläinten salakuljetus ja myynti on noussut järjestäytyneen rikollisuuden kolmanneksi suurimmaksi bisnekseksi heti aseiden ja huumeiden salakuljetuksen jälkeen.

Maahantuoja voi säästää kustannuksissa mm. kasvattamalla pennut mahdollisimman halvalla ja usein yksinomaan tähän tarkoitukseen järjestetyissä pentutehtaissa. Lisäksi tuoja säästää kustannuksissa jättämällä vaadittavat rabiesrokotukset ja lääkitykset antamatta, väärentämällä tuontiasiakirjoja ja tuomalla EU:n ulkopuolelta peräisin olevat lemmikkieläimet ohi eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen (rajatarkastusmaksu). Väärennettyjen tuontiasiakirjojen avulla pyritään osoittamaan lemmikkieläimen täyttävän tuontivaatimukset tai lemmikkieläimen syntyneen todellisuudessa EU:n alueella.

Salakuljettajien toimintatavat on yhä useammin kopioitu järjestäytyneen rikollisuuden piiristä. Salakuljettajat käyttävät toiminnassaan tyypillisesti välikäsiä: esimerkiksi Virossa sijaitsevaa pentutehdasta pyörittää virolainen toimija, toinen toimija huolehtii yksinomaan lemmikkieläinten kuljetuksesta kohdemaahan ja kolmas toimija lemmikkieläinten myynnistä kohdemaassa. Lainsäädännön vaatimuksia rikotaan yleensä ketjun joka vaiheessa. Lisäksi toiminta-alue ja toimintatavat vaihtuvat nopeasti, mikäli valvontaviranomainen pääsee salakuljettajien jäljille. Laittomasti maahantuodut lemmikkieläimet myydään pääosin käteiskaupalla, mikä hankaloittaa myyjän identifioimista sekä pentukaupasta saatavan taloudellisen hyödyn määrän arvioimista ja jäljittämistä. Verkkokauppapaikoilla lemmikkieläinten myyjät käyttävät myös usein valeidentiteettiä tai pelkkää etu- tai sukunimeään, prepaid -liittymiä ja muita myynti-ilmoituksissa vaihtelevia yhteystietoja.

Taloudellinen hyöty lemmikkieläinten laittomasta maahantuonnista voi olla mittava. Valvontaviranomaisten tiedossa olevissa tapauksissa yksittäisten maahantuojien tuomien lemmikkieläinten määrä on voinut olla jopa 500 – 1 000 pentua vuodessa. Mikäli pennun keskimääräinen myyntihinta Suomessa on 1 000 euroa, tuo tämä myyjälle verotettavaa vuosituloa yli 500 000 euroa. Pentukaupasta saatavan taloudellisen hyödyn määrää kuvaa hyvin myös Helsingin käräjäoikeuden 10.5.2019 antama tuomio (R 18/2256, ei lainvoimainen) lemmikkieläinten salakuljetuksesta. Tapauksessa virolainen päätekijä tuomittiin menettämään valtiolle lemmikkieläinten salakuljetuksesta saatuna rikoshyötynä yhteensä 94 000 euroa. Tekoaika ajoittui vuosille 2014 – 2016 ja tuonnin kohteena oli yhteensä 500 lemmikkiä.

Kiinnijäämisen riski on usein verrattain pieni suhteessa maahantuodun lemmikin arvoon. Yhden tuontierän kiinnijääminen ja mahdollinen menetys ei ole riittävä sanktio lemmikkien sarjasalakuljettajalle. 

Laiton lemmikin maahantuonti aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle

Lemmikkieläinten laittomasta maahantuonnista aiheutuu vuosittain lisääntyviä kustannuksia myös yhteiskunnalle. Laittomasti maahantuodun lemmikkieläimen purema on yksi yleisimmistä syistä aloittaa rabiesestolääkitys ihmisellä. Lääkitys aloitetaan yleensä etenkin raivotautialueilta tuotujen lemmikkieläinten purematapauksissa, sillä oireiden alettua rabies johtaa ihmisellä aina kuolemaan eikä hoitokeinoa ole.

Rabiesestolääkitys maksaa noin 2 100 euroa per hoidettava henkilö. Vuonna 2018 pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella rabiesepäilyjen vuoksi estohoitoa annettiin 46 ihmiselle. Rabiesestolääkityksestä aiheutuvat kustannukset olivat näin ollen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella jo lähes 100 000 euroa.

Viranomaisyhteistyö on avainasemassa laittoman lemmikkieläinkaupan valvonnassa

Ruokavirasto ja Tulli valvovat lemmikkieläinten maahantuloehtojen täyttymistä maahantulopaikoilla, kuten satamissa ja lentokentillä. EU:n ulkopuolelta saavuttaessa eläin on aina esitettävä valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi. EU:n ulkopuolelta kaupallisesti tuotavia lemmikkejä valvoo Ruokavirasto ja muuten kuin kaupallisesti siirrettäviä lemmikkejä Tulli. Muista EU:n jäsenmaista siirrettäviä lemmikkejä valvovat Ruokaviraston valtioneläinlääkärit ja Tulli. EU:n jäsenvaltioiden välillä on vapaa liikkuvuus, mutta valvontaviranomainen voi tarkastaa lemmikin ja sen asiakirjat.

Valvontaviranomaiset voivat järjestää tehostettua valvontaa eli ns. ”lemmikkiratsioita” maahantulopaikoissa. Koska lemmikkieläinten laittomaan maahantuontiin liittyy paljon rikollisuutta, tarvitaan kuitenkin enenevissä määrin viranomaisyhteistyötä ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tietojenvaihtoa. Viranomaisyhteistyötä on Suomessa tiivistetty valvontaviranomaisten, Verohallinnon, poliisin ja syyttäjäviranomaisten kesken.

Kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa lemmikkien salakuljetukseen

Kuluttajalla ja yksittäisellä pennun ostajalla on suuri vaikutusvalta pentutehtailun ja lemmikkien laittoman maahantuonnin vähentämiseksi. Kuluttajan paras keino vaikuttaa vastuulliseen lemmikkikauppaan on ostaa lemmikki luotettavalta ja tunnetulta kasvattajalta, joista saa tietoa esimerkiksi rotuyhdistysten verkkosivuilta. Lemmikkieläimen ostaminen tulisi aina olla pitkän harkinnan tulos ja suositun rodun pentua joutuu yleensä odottamaan. Ostajan tulisi käydä katsomassa suomalaisena myytävää pentua kasvattajan luona vähintään kaksi kertaa ennen luovutusikää ja nähdä käynneillä myös emo, joka tosiasiallisesti imettää pentuja. Hyvä kasvattaja haluaa myös itse varmistua pennun sopivuudesta uuteen kotiin ja uuden perheen olosuhteisiin riippumatta siitä kasvattaako rotukoiria vai sekarotuisia. Viranomaisten suosituksena on, että maksu pennusta suoritetaan pankkitilille. Koiran tulee olla rekisteröity Ruokaviraston koirarekisteriin ennen sen luovuttamista uudelle omistajalle ja uuden omistajan tulee saada myyjältä tarvittavat tiedot omistajan vaihdosilmoituksen tekemiseen rekisterissä. 

Mikäli myyjä kertoo, että lemmikkieläin on tuotu EU:n alueelta, ostajan tulee vaatia TRACES -terveystodistusta nähtäväkseen sekä tarkistaa lemmikkieläimen tiedot ja annetut rokotukset lemmikkipassista. EU:n ulkopuolelta tuodulla eläimellä tulee olla CHED-A -todistus eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta. Tämän lisäksi eläimellä tulee olla EU:n rajaeläinlääkärin oikeaksi todistama kopio alkuperäisestä terveystodistuksesta. Alkuperäinen terveystodistus jää rajatarkastuksessa kyseiselle rajatarkastusasemalle. Myös CHED-A -todistusta voi jälkikäteen kysellä rajatarkastusasemalta, jonka kautta eläin on tuotu EU:n alueelle. Lisätietoja tuontivaatimuksista löytyy Ruokaviraston internetsivuilta [.fi]›.

Ostopäätöstä tehtäessä on hyvä myös muistaa, että halpa pentu voi olla kaikkea muuta kuin halpa. Laittomasti maahantuodun pennun ostajalle aiheutui edellä mainitussa Helsingin käräjäoikeuden ratkaisuun liittyvässä tapauksessa kuluja pennun ostosta, eläinlääkärikäynneistä ja tehohoidosta sekä lemmikin tuhkauksesta yhteensä 4 060 euroa. Pennun ostohinta oli 350 euroa. Pentu eli vain alle kaksi viikkoa luovutuksen jälkeen.