Harmaan talouden selvityksiä

Valtionavustuksia vuonna 2023 saaneista yhdistyksistä vain 1,3 % oli laiminlyönyt lakisääteisiä viranomaisvelvoitteitaan. Näille yhdistyksille maksettiin kuitenkin valtionavustuksia lähes kolme miljoonaa euroa vuonna 2023. Katsauksen kohdejoukon yhdistyksistä 40 % ei ollut antanut lainkaan veroilmoitusta vuosina 2020–2022, eikä niistä ole saatavilla sellaisia taloudellisia tietoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida taloudellista luotettavuutta. Tämän takia yhdistyksiä johtavien henkilöiden velvoitteidenhoidon selvittäminen olisi tärkeää.  

Yhdistysten vastuuhenkilöillä runsaasti laiminlyöntejä viranomaisvelvoitteiden hoidossa

Yhdistysten vastuuhenkilöiden taloudellisen luotettavuuden selvittäminen olisi voinut vaikuttaa noin 350 yhdistyksen saamaan avustukseen ja 23 miljoonan euron tukien määrän epäämiseen, mikä olisi noin kymmenen prosenttia kaikista yhdistyksille maksetuista valtionavustuksista. Yhdistysten vastuuhenkilöissä oli myös liiketoimintakieltoon määrättyjä henkilöitä, joiden johtamille yhdistyksille maksettiin valtionavustuksia yli puoli miljoonaa euroa. Vastuuhenkilöiden kytkösyritysten velvoitteidenhoidon tarkistaminen olisi vaikuttanut yli 800 yhdistyksen tuen saamiseen ja evättyjen tukien määrä olisi jopa 65 miljoonaa euroa.

Säätiöiden vastuuhenkilöiden muilla yrityksillä velvoitteiden laiminlyöntejä

Ainoastaan viidellä säätiöllä oli vuonna 2023 puutteita taloudellisten velvoitteiden hoidossa. Näille säätiöille maksettiin valtionavustuksia hieman alle miljoona euroa. Jos säätiöiden taloudellisen luotettavuuden lisäksi olisi selvitetty säätiöiden vastuuhenkilöiden ja näiden kytkösyritysten laiminlyönnit, olisivat rajoitukset koskeneet jo noin puolta tukia saaneista säätiöstä. Näille säätiöille maksettiin vuonna 2023 valtionavustuksia lähes 60 miljoonaa euroa, mikä oli noin kaksi kolmasosaa kaikista säätiöille maksetuista avustuksista. 

Valtionavustuksia hakevien toimijoiden taloudellisen luotettavuuden vaatimus edistäisi harmaan talouden torjuntaa. Julkisoikeudellisia velvoitteita laiminlyövä taho saattaa laiminlyödä myös muita avustuksiin liittyviä säännöksiä tai vaatimuksia, joten harmaata taloutta torjumalla ehkäistäisiin mahdollisia vilpillisiä toimia.

Yhdistysrekisterin tiedot osin puutteellisia

Vuonna 2023 valtionavustuksia saaneista yhdistyksistä noin kuudesta prosentista ei voitu selvittää lainkaan johtohenkilöiden luotettavuutta, koska yhdistyksillä oli puutteelliset henkilötiedot yhdistysrekisterissä. Näille 242 yhdistyksille oli maksettu tukia vuonna 2023 noin 19 miljoonaa euroa, mikä on yli kahdeksan prosenttia kaikista yhdistyksille maksetuista tuista. Yhdistyksillä tulisi olla velvollisuus esimerkiksi sakon tai laiminlyöntimaksun uhalla ilmoittaa vastuuhenkilöitä koskevat tiedot ja ajantasaiset muutokset yhdistysrekisteriin. Tämä parantaisi myös rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskevassa laissa säädettyä velvollisuutta tuntea ja tunnistaa asiakkaiden tosiasialliset edunsaajat. Myös yhdistysten velvollisuus toimittaa vuotuiset tilinpäätöksensä Patentti- ja rekisterihallitukselle parantaisi yhdistysten toiminnan läpinäkyvyyttä.   

Lue koko katsaus tästä (PDF 395 kt)

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnit johtavat kaupparekisteristä poistamiseen

10.2.2025

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) poistaa kaupparekisteristä vuosittain lukuisia yhtiöitä, jotka laiminlyövät ilmoitusvelvollisuuksiaan tai joilla ei ole päätösvaltaista hallitusta. Vuosien 2019–2023 aikana PRH on poistanut kaupparekisteristä tilinpäätöstietojen ilmoituslaiminlyönnin vuoksi lähes 50 000 yhtiötä.

Harmaan talouden selvitysyksikkö on tarkastellut vuosina 2019–2022 tilinpäätöstietojen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntien vuoksi kaupparekisteristä poistettuja yhtiöitä. Verotarkastuksissa on havaittu, että osa yrityksistä jatkaa elinkeinotoiminnan harjoittamista kaupparekisteristä poistosta huolimatta. Rekisterien ulkopuolella toimintaa jatkava yritys voi olla harmaan talouden harjoittamisen väline.

Kaupparekisterilain muutos mahdollistaa laiminlyöntien vuoksi poistetun yhtiön palauttamisen kaupparekisteriin 

PRH keskeytti lokakuussa 2024 yhtiöiden poistamisen kaupparekisteristä lainsäädännönmuutostyön ajaksi. PRH oli hakemuksesta palauttanut kaupparekisteriin 2022 loppuun mennessä poistettuja yhtiöitä, mutta ei enää 1.1.2023 jälkeen poistettuja yhtiöitä. Pikavauhtia edenneen lakimuutoksen tavoite oli mahdollistaa kaupparekisteristä poistettujen yhtiöiden palauttaminen kaupparekisteriin tietyin edellytyksin. Lakimuutosehdotuksen mukaiset muutokset kaupparekisterilakiin vahvistettiin 30.12.2024 ja laki tuli voimaan 1.1.2025.

Kaupparekisterin poisto- ja palautusmenettely aiheuttaa kustannuksia ja haittaa sekä itse yritykselle että viranomaisille. Harmaan talouden selvitysyksikön näkemyksen mukaan toiminnassa olevien yhtiöiden poistaminen kaupparekisteristä tulisi olla viimeinen toimenpide kattavan kehotusmenettelyn ja sanktioiden antamisen jälkeen.

Suunnitteilla moniviranomaisyhteistyössä tehtävä selvityshanke

Kaupparekisteriin merkitsemisen oikeusvaikutukset on säädetty kattavasti, mutta kaupparekisteristä poistamisen oikeusvaikutuksia ei ole yksiselitteisesti säädetty. Tämä johtaa erilaisiin tulkintaongelmiin rekisteristä poistetun velvollisuuksien, vastuiden ja oikeuksien osalta. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmassa (2024–2027) on suunniteltu toteutettavaksi selvityshanke, jonka tarkoituksena on tunnistaa kaupparekisteristä poistettuihin yhtiöihin liittyviä keskeisiä ongelmia aiheuttavat haasteet, lainkohdat ja viranomaisten menettelyt. Selvityshankkeessa on tarkoitus laatia konkreettisia ehdotuksia ongelmien poistamiseksi.

Lue lisää (PDF 143 kt)

Valtionavustuksia maksetaan vuosittain jopa 250 miljoonaa euroa velvoitteensa laiminlyöville

14.1.2025

Harmaa talous ei aina estä valtionavustusten saamista ja valtionavustuksia maksetaan miljoonia euroja julkisia velvoitteitaan laiminlyöville yrityksille. Valtionavustuslaki ei tällä hetkellä sisällä riittäviä säännöksiä harmaan talouden torjumiseksi. Torjunnan kannalta on keskeistä, että valtionavustuksen saaja on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa. Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisemassa selvityksessä tarkasteltiin vuonna 2023 valtionavustuksia saaneiden osakeyhtiöiden verotuksellista luotettavuutta, harmaan talouden riskiyritysten saamia valtionavustuksia, verotarkastusten vaikutusta avustusten hakemiseen sekä mahdollisten lainsäädäntömuutosten vaikutusta valtionavustusten myöntämiseen.

Valtionavustuslain uudistus torjuisi harmaata taloutta

Harmaan talouden selvitysyksikkö on arvioinut, miten harmaata taloutta torjuva valtionavustuslain uudistus vaikuttaisi valtionavustusten maksamiseen. Muutosehdotuksen mukaan valtionavustuksia voitaisiin maksaa ainoastaan taloudellisesti luotettaville tahoille, jotka ovat huolehtineet lakisääteisistä viranomaisvelvoitteistaan ja eivät ole esimerkiksi ulosotossa tai konkurssissa. Selvityksen tulosten perusteella valtionavustuksia olisi vuonna 2023 jäänyt maksamatta osakeyhtiöille 255 miljoonaa euroa, mikäli taloudellinen luotettavuus olisi ollut kriteerinä tukien maksamisessa.

Selvityksessä tarkasteltiin erikseen yli 100 000 euron ja yli 10 000 euron yksittäisiä tukia saaneita osakeyhtiöitä. Selvityksen tulosten perusteella yli 100 000 euron yksittäisiä valtionavustuksia oli maksettu noin 145 miljoonaa euroa ja yli 10 000 euron yksittäisiä tukia noin 230 miljoonaa euroa sellaisille yhtiöille, joissa yhtiö, sen vastuuhenkilö tai kytkösyritys oli olennaisesti laiminlyönyt lakisääteisiä velvoitteitaan. Kun selvitettiin osakeyhtiön taloudellista luotettavuutta ainoastaan yhtiön velvoitteiden hoidon perusteella, olisi tukia jäänyt silloinkin maksamatta noin 40 miljoonaa euroa. Yli 100 000 euron yksittäisiä tukia saaneille osakeyhtiöille olisi tukia jäänyt maksamatta noin 13 miljoonaa euroa.

Selvityksessä havaittiin, että valtionavustuksia saaneiden osakeyhtiöiden vastuuhenkilöiden joukossa oli myös liiketoimintakieltoon määrättyjä johtohenkilöitä, joiden yhtiöille valtionavustuksia maksettiin yli 300 000 euroa. Lakisääteisten velvoitteiden hoitamisen lisäksi esimerkiksi laajemmat rikostaustatiedot voisivat olla luotettavuuden kriteereinä valtionavustuksia myönnettäessä. Luotettavuussääntelyn toteuttamiseksi Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamien velvoitteidenhoitoselvitysten käyttömahdollisuutta tulisi laajentaa useampiin valtionapuviranomaisiin tukemaan harmaan talouden torjuntaa.

Harmaan talouden toimijoille kymmeniä miljoonia euroja valtionavustuksia

Selvityksen tulosten perusteella vuonna 2023 valtionavustuksia saivat myös sellaiset yritykset, jotka arvioitiin osakeyhtiöihin kohdistuneiden verotarkastusten perusteella harmaan talouden yrityksiksi. Vuonna 2023 valtionavustuksia sai noin 200 harmaan talouden osakeyhtiötä ja tukien määrä oli yhteensä noin 29 miljoonaa euroa. Yleisin harmaaksi määritellyille yhtiöille maksettu avustus oli palkkatuki.

Yritysten häiriöt julkisoikeudellisten velvoitteiden hoitamisessa saattavat ilmentää myös yritysten harmaan talouden riskiä. Valtionavustusta tulisi myöntää pääsääntöisesti vain velvoitteistaan huolehtiville tahoille, joilla on edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Selvityksen tulosten perusteella yritystukijärjestelmä vaikuttaisi toimivan vain vähäisesti yritysten velvoitteidenhoitoa parantavana tekijänä. Merkittävää harmaata talouttakaan paljastanut verotarkastus ei katkaissut toimintaansa jatkavan yrityksen osallistumista yritystukijärjestelmään. Yritykset todennäköisesti huolehtisivat velvoitteistaan nykytilaa paremmin, mikäli lakisääteisistä velvoitteista huolehtiminen olisi lainsäädäntöön kirjattu edellytys avustusten saamiselle.

Lue koko selvitys tästä (PDF 662 kt)

Linkki Verohallinnon mediatiedotteeseen 14.1.2025

Järjestäytynyt rikollisuus valtaa jalansijaa yritysmaailmassa

9.12.2024

Järjestäytyneen rikollisuuden toiminnassa mukana olevia henkilöitä toimii vastuuhenkilöasemassa tuhansissa yrityksissä Suomessa. Tämä käy ilmi ensimmäisestä Suomessa tehdystä järjestäytyneen rikollisuuden yritystoiminnan selvityksestä. Selvityksessä on hyödynnetty muun muassa keskusrikospoliisin havainto- ja tarkkailutietoja.

Harmaasta taloudesta tutut toimialat

Järjestäytyneen rikollisuuden yrityksiä toimii erityisesti rakennus- ja kiinteistöalalla sekä autokaupan alalla. Nämä ovat perinteisiä harmaan talouden riskitoimialoja, joilla esiintyy paljon myös pimeää työtä.

Valtioneuvosto on määritellyt osan toimialoista yhteiskunnan kannalta kriittisiksi. Kriittisillä toimialoilla esiintyi lähes 130 järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytynyttä yritystä. Näitä yrityksiä oli esimerkiksi vartiointi- ja siivouspalveluiden alalla.

Verovelvoitteiden hoito oli huonolla tasolla ja talouden tunnusluvut heikkoja

Järjestäytyneen rikollisuuden yritysten verovelka oli yhteensä yli 16 miljoonaa euroa vuoden 2022 lopussa. Myös arvioverotuksia toimitettiin näihin yrityksiin moninkertainen määrä verrattuna muuhun yrityskantaan.

Yritykset olivat muuhun yrityspopulaatioon nähden pienempiä ja kannattamattomampia ja niillä oli usein negatiivinen oma pääoma. Myös tilinpäätöstiedot olivat usein puutteelliset.

Järjestäytyneen rikollisuuden yhteiskunnalle aiheuttama vahinko on merkittävä

Järjestäytyneen rikollisuuden harmaan talouden toiminnan vuoksi yhteiskunta menettää joka vuosi yli 40 miljoonaa euroa. Arvio ei kata kaikkia järjestäytyneestä rikollisuudesta aiheutuvia menetyksiä, kuten rahanpesusta koituvaa vahinkoa.

Suomessa tilanne on vielä hallittavissa ja ennaltaehkäisemällä vältymme suuremmilta vahingoilta. Verrattaessa Suomen tilannetta Ruotsiin, on Suomessa aktiivisia toimijoita vain kymmenesosa Ruotsiin verrattuna ja rikosvahingon määrä vain murto-osa Ruotsin vastaavasta. Ruotsissa järjestäytyneen rikollisuuden rikoshyödyn on arvioitu olevan jopa 15 miljardia euroa ja elinkeinoelämälle aiheutuneet lisäkustannukset 9 miljardia euroa.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on yksi Petteri Orpon hallituksen painopistealueista. Parhaillaan valmistelussa oleva järjestäytyneen rikollisuuden vastainen strategia tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan ilmiön torjuntaan. Strategia valmistuu vuoden 2024 loppuun mennessä.

Lue koko selvitys tästä (PDF 1,1 Mt)

Linkki Verohallinnon mediatiedotteeseen 10.12.2024 [.fi]›

Viidennes suomalaisista osakeyhtiöistä ei täyttäisi luotettavuusvaatimuksia

Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö 18.11.2024

Luotettavuusvaatimusten tarkoituksena on varmistautua siitä että, yrityksellä on riittävät taloudelliset edellytykset toimintaansa ja että sen yhteiskunnalliset velvoitteet tulevat hoidettua. Luotettavuusvaatimukset sallivat viranomaiselle harkinnan, jonka perusteella se voi evätä velvoitteensa laiminlyövältä hakijalta rekisteröinnin, luvan tai avustuksen. Yritysten luotettavuussäännöksiä on otettu käyttöön etenkin toimialoilla, jotka ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä tai niihin liittyy tavallista suurempi harmaan talouden riski. Vastaavanlaisia säännöksiä on myös tilaajavastuu- ja hankintalainsäädännössä.

Mistä kaikesta luotettavuuden arviointi koostuu?

Luotettavuuden arvioinnissa tutkimalla yrityksen aikaisempaa toimintaa, voidaan tehdä päätelmiä myös sen tulevasta toiminnasta. Jos yritys on pystynyt hoitamaan veroihin ja muihin maksuihin liittyvät velvoitteensa, niin se todennäköisesti pystyy suoriutumaan myös muista yhteiskunnallisista velvoitteistaan. Lisäksi yrityksen tulee olla maksukyinen. Se ei saa olla ulosotossa eikä konkurssissa. Luotettavuussäännökset mahdollistavat usein myös vastuuhenkilöiden ja kytkentäyritysten vastaavien tietojen tarkastamisen.

Luotettavuuden arviointi

Yrityksen harmaan talouden toiminnan todennäköisyyttä nostavat eniten vastuuhenkilöiden vero- ja ulosottovelat. Henkilön tuloverotuksen muutokset ja arvioverotus kasvattavat myös oleellisesti vastuuhenkilön yrityksen harmaan talouden riskiä. Vastuuhenkilön talousrikostuomion ja yrityksen verovelvoitteiden laiminlyönnin välillä on vahva yhteys.

Yritykseen kytkennässä olevien muiden yritysten verovelkaisuus ja veroilmoitusten virheet lisäävät arvioitavana olevan yrityksen riskiä laiminlyödä velvoitteensa. Lisäksi kytkentäyritysten harmaan talouden todennäköisyyden on havaittu olevan yhteydessä yrityksen omaan harmaan talouden todennäköisyyteen.

Miten suomalaiset osakeyhtiöt täyttäisivät luotettavuusvaatimukset?

Kun luotettavuutta tarkastellaan suomalaisten osakeyhtiöiden omista tiedoista, noin 16 500 yritystä ei läpäisisi luotettavuusvaatimuksia velvoitteidenhoidon laiminlyöntien tai taloudellisten ongelmien vuoksi. Vastuuhenkilöiden yksityistalouteen kuuluvien laiminlyöntien huomioiminen lisäisi lukumäärän jo lähes 52 000 osakeyhtiöön eli viidennekseen kaikista toimivista osakeyhtiöistä. Kytkentäyritysten vastaavien tietojen tarkastelu toisi lisää vain 2 000 uutta yritystä verrattuna edelliseen.

Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksiin:

Viidennes suomalaisista osakeyhtiöistä ei täyttäisi luotettavuusvaatimuksia, 2024 – Kooste selvityksistä (PDF 302 kt)

Mistä tunnistaa harmaan talouden yrityksen vastuuhenkilön, 2024 (PDF 822 kt)

Osakeyhtiön riskikytkentöjen vaikutus sen omaan toimintaan, 2024 (PDF 885 kt)

Rikostaustatiedon merkitys vaikutus velvoitteiden laiminlyönteihin, 2022 (PDF 907 kt)

Harmaan talouden torjunta tarvitsee riittävät resurssit ja nykyaikaiset toimivaltuudet

Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö 21.10.2024

Harmaan talouden selvitysyksikkö tarkasteli selvityksessään harmaan talouden verotarkastuksia, joista osa on suoritettu samanaikaisesti poliisin esitutkinnan kanssa. Harmaan talouden toimijoihin kohdistuvissa verotarkastuksissa havaitaan runsaasti törkeän veropetoksen tunnusmerkistön täyttäviä tapauksia. Poliisin talousrikostutkinnan resurssit eivät riitä vastaamaan rikosilmoitusten jatkuvasti kasvavaan määrään. Verohallinnon tarkastusoikeuksien ja toimivaltuuksien päivittäminen nykyaikaan ja poliisin talousrikostorjunnan resurssien lisääminen parantaisivat niin verokertymää kuin rikosten paljastamista.

Harmaan talouden verotarkastusten määrä on kasvussa

Verotarkastuksilla havaitaan vakavia rikosilmoitukseen johtavia verorikosepäilyjä vuosi vuodelta enemmän. Harmaan talouden verotarkastuksia tehdään myös yhteistyössä poliisin esitutkinnan kanssa, näitä kutsutaan reaaliaikaisiksi tarkastuksiksi. Reaaliaikaisten verotarkastusten määrä on viimeisten vuosien aikana vähentynyt merkittävästi.

Verotarkastuksia on tehty vuosien 2019–2023 aikana noin 8 800 ja niistä reaaliaikaisena vain noin kolme prosenttia. Yhä useampi verotarkastus johtaa rikosilmoitusharkintaan. Vuonna 2019 neljännes (26 %) kaikista verotarkastuksista oli harmaan talouden verotarkastuksia, eli ne tehtiin joko reaaliaikaisena poliisin kanssa tai verotarkastus johti rikosilmoitusharkintaan. Vuonna 2023 verotarkastuksista jo lähes puolet (45 %) oli harmaan talouden tarkastuksia.

Talousrikostutkinta on pahasti ruuhkautunut

Talousrikosten tutkinnassa Verohallinto on usein poliisin yhteistyökumppanina. Verorikoksia koskevat juttukokonaisuudet voivat olla laajoja ja monimutkaisia ja niihin liittyy usein hyvin paljon asiakirjamateriaalia. Rikostutkinnan ja oikeuskäsittelyn vaativuus tarkoittavat usein pitkähköjä käsittelyaikoja ja huomattavia kustannuksia. Digitalisaatio on lisännyt tutkittavaa tietomäärää valtavasti, mikä haastaa sekä esitutkintaa että verotarkastusta. Lisääntynyt kansainvälisyys edellyttää usein laajoja virka-aputiedusteluita.

Harmaa talous ja talousrikollisuus -sivustolla olevan Resurssiseurantatyökalun tietojen perusteella on havaittavissa, että poliisille tehtyjen talousrikosilmoitusten ja avoimien juttujen määrät ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana huomattavasti. Rikosilmoitusten määrä on vuodesta 2019 vuoteen 2023 kasvanut noin 20 prosentilla ja avoimien juttujen määrä on lisääntynyt noin 40 prosentilla. Torjuntatilastojen mukaan poliisin talousrikostutkinnassa tutkittavista jutuista lähes puolet on vero- ja kirjanpitorikoksia.

Yhteistyö parantaa rikosvastuun kohdentumista verorikosasioissa

Selvityksessä kerättiin haastatteluilla kokemuksia ja näkemyksiä reaaliaikaisista verotarkastuksista. Haastateltavina oli pieni joukko harmaan talouden torjunnan asiantuntijoita poliisista ja Verohallinnosta. Harmaan talouden toiminnan keskeyttäminen ja rikoshyödyn poissaaminen rikoksen tekijöiltä estää tehokkaasti rikollisen toiminnan jatkamista. Olennaista harmaan talouden torjunnassa on saada väärin toimivat henkilöt teoistaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. Selvää on, että samanaikainen verotarkastus ja esitutkinta mahdollistavat viranomaisten valvontakeinojen tehokkaan käytön. Poliisin pakkokeinojen avulla saadaan yleensä kattavammin materiaalia tutkittavaksi ja näyttöä tosiseikoista sekä tekijöistä. Digitaalisen materiaalin kerääminen edellyttää usein tietokoneiden ja muiden älylaitteiden haltuunsaantia ja tämä tapahtuu käytännössä poliisin pakkokeinojen kautta.

Mitä asiantuntijat ajattelevat nykytilasta?

Verotarkastuksen toimivaltuudet eivät vastaa nykypäivää

Verolainsäädännön mukaan verovelvollisella on verotarkastuksen yhteydessä laaja ilmoittamisvelvollisuus ja aineistojen esittämisvelvollisuus. Harmaan talouden tarkastuksissa tarvitaan usein tavallista laajempaa selvitystyötä niin toimijoiden tavoittamiseksi kuin materiaalin tarkastettavaksi saamiseksi. Reaaliaikaisissa verotarkastuksissa poliisin esitutkinnan mahdollistamien pakkokeinojen avulla on ollut mahdollista etsiä ja ottaa haltuun kirjanpitoaineistoja. Poliisin talousrikostutkinnasta ei kuitenkaan enää saada riittävästi apua, koska resurssit eivät yksinkertaisesti riitä.

Poliisin talousrikostutkinnan resursseja ei ole mahdollista lisätä niin, että reaaliaikaiset verotarkastukset olisivat riittävän kattavasti käytettävissä vakavan harmaan talouden tarkastuksiin. Jotta voidaan turvata Verohallinnon harmaan talouden torjunnan toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa, tulee lainsäädäntöä ja toimivaltuuksia ajantasaistaa ja kehittää. Verohallinnolta puuttuu nimenomainen oikeus verotarkastuksen suorittamiseen, mahdollisuus todisteiden turvaamiseen ja henkilöllisyyden tarkastamiseen.

Mitä tilanteelle voisi tehdä?

Harmaan talouden verotarkastusten ja poliisille tutkittavaksi tulevien rikosten sekä talousrikosten määrät ovat kasvussa. Voisiko resurssien ja työmäärän suhdetta helpottaa esimerkiksi lainsäädäntömuutoksilla tai toimintatapojen hienosäädöllä?

• Voisiko esimerkiksi esitutkintapakkoa muuttaa tai esitutkintaa nopeuttaa?
• Riittäisikö useammin veronkorotus rangaistukseksi?
• Onko rajanveto perusmuotoisen ja törkeän veropetoksen välillä oikeamääräinen?

Yhtä täsmälääkettä tilanteen korjaamiseksi ei ole.

Lue koko selvitys tästä (PDF 652 kt).

Vain julkiset velvoitteensa hoitava ja taloudellisesti luotettava yritys voi kantaa vastuunsa ympäristövelvoitteista

Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö 21.10.2024

Ympäristölupa pitää hakea toiminnalle, joka voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, suuret eläinsuojat ja kalankasvatus. Ympäristöluvassa voidaan antaa määräyksiä esimerkiksi toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Ympäristölupa antaa luvanhaltijalle oikeuden rasittaa luontoa ja laki asettaa vaatimuksen palauttaa ja ennallistaa paikat yrityksen toiminnan jälkeen. Vain taloudellisesti vakaa ja vakavarainen yritys kykenee täyttämään luvan määräämät velvoitteet. Luvanhaltijan konkurssin jälkeen ennallistamistyöt jäävät yhteiskunnan vastuulle. Ympäristölupia koskevassa lainsäädännössä ei ole ympäristöluvan hakijalle ja haltijalle vaatimuksia taloudellisesta luotettavuudesta eikä myöskään yritystoimintaan liittyvästä julkisten velvoitteiden hoidosta.

Tutkimme, miten noin 6 500 elinkeinotoimintaa harjoittavaa luvanhaltijayritystä on hoitanut verovelvoitteensa ja mikä on luvanhaltijoiden taloudellinen tilanne ja kyvykkyys hoitaa verovelvoitteet sekä muut liiketoimintaan liittyvät vastuut. Aineistossa ei ollut maatalouden harjoittajia.

Keskeisiä tilastollisia havaintoja luvanhaltijayrityksistä: 

Yritysten verovelka kertoo pitkäaikaisesta tulorahoitusongelmasta. Heikot tunnusluvut kannattavuudesta, velkaantumisasteesta ja maksuvalmiudesta ennakoivat heikentynyttä kykyä hoitaa yritystoimintaan liittyviä maksuvelvoitteita. Oman pääoman menettäminen tarkoittaa, että yrityksellä ei ole taseessa varoja vastata yritystoimintaansa liittyvistä maksuvelvoitteista. Ulosoton toimesta todettu varattomuus tarkoittaa, että yrityksellä ei ole varoja liiketoiminnasta aiheutuvien julkisten velvoitteiden tai muiden vastuiden hoitamiseen.

Luotettavuusvaatimukset – esimerkkinä jätehuoltorekisteriin merkitsemisen edellytykset

Yhteensä jopa 400 (6 %) ympäristöluvan haltijayritystä ei todennäköisesti täyttäisi taloudellisten luotettavuuden ja julkisten velvoitteiden hoidon vaatimuksia, mikäli ne toimisivat jätehuoltorekisteröintiä edellyttävällä toimialalla. Jätelainsäädäntöä vastaavat luotettavuussäännökset ovat edellytyksinä myös lukuisilla muilla lupaa tai rekisteröintiä vaativilla toimialoilla Suomessa. Vastaavat säännökset voisivat hyvin soveltua myös ympäristölupien edellytyksiksi.

Katse perustuksiin: Yhtiön hallinnon ja taloushallinnon järjestämisellä on vaikutusta myös verovelvoitteiden hoitoon

24.9.2024

Talon kuntotarkastuksessa olennaista eivät ole talon pinnat, vaan huomio on syytä kiinnittää rakennuksen rakenteisiin. Tästä syystä talon kuntotarkastuksessa selvitetään esimerkiksi perustuksen kunto. Sama pätee myös elinkeinotoimintaan, jossa yhtiön perustukset rakennetaan hallinnon ja taloushallinnon varaan. Mikäli kyseiset prosessit eivät ole kunnossa on liiketoiminnan lainmukaisuus ja siitä saatavan taloudellisen tiedon luotettavuus vaakalaudalla.

Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisema selvitys osoittaa hallinnon ja taloushallinnon merkityksen myös verovelvoitteiden hoidon näkökulmasta. Tarkastelussa olivat mikrokokoiset osakeyhtiöt, joiden koko ylitti tilintarkastusvelvollisuutta koskevat kokorajat.

Puutteet yhtiön kaupparekisteritiedoissa kertovat suuremmasta verovelvoitteiden laiminlyönnin todennäköisyydestä

Selvityksen tulosten perusteella verovelvoitteiden laiminlyönnin todennäköisyys on suurempi yhtiöillä, joilla on puutteita hallitusta, tilinpäätöstä tai tilintarkastusta koskevissa kaupparekisteritiedoissa. Eniten verovelvoitteiden laiminlyöntejä esiintyy yhtiöillä, joilla on edellä mainittuja kaupparekisteritietojen puutteita ja jotka ovat elinkaarensa lopussa.​

Tulokset eivät ole yllättäviä, koska etenkin mikroyhtiöissä elinkeinotoiminnan veroilmoitus johdetaan melko suoraviivaisesti yhtiön kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Puutteet yhtiön hallinto- tai taloushallintoprosessissa heijastuvat väistämättä myös verovelvoitteiden hoitoon. Tulokset viittaavat myös siihen, että puutteet eri viranomaisille tehtävissä ilmoituksissa kasautuvat tietyille yhtiöille. Yhtiön hallitus ja johto ovat kuitenkin vastuussa kokonaisuutena siitä, että yhtiön tiedot ilmoitetaan eri viranomaisille oikea-aikaisesti ja oikean sisältöisinä. Tämä vastuu säilyy myös tilanteissa, joissa yhtiön toiminta on päättymässä.

Kokemuksesta tiedämme, että elinkeinotoimintaan liittyvien velvoitteiden noudattaminen heikkenee esimerkiksi tilanteissa, joissa yritystoiminta ajautuu maksuvaikeuksiin, toteaa ylitarkastaja Johanna Miettinen Harmaan talouden selvitysyksiköstä. Samanaikaisesti myös kirjanpitoon ja tilintarkastukseen liittyvien palveluiden laskut ovat vaarassa jäädä maksamatta. Asiakassuhteiden päättymisen takia yrityksen liiketoiminnasta ei enää saada luotettavaa taloustietoa. Yksi liiketoimintaa kannattelevista kulmakivistä on tällöin romahtanut ja riskinä on, ettei oikeansisältöisiä veroilmoituksia ole mahdollista toimittaa Verohallinnolle.

Suomessa on käynnissä useita kehityskulkuja, jotka vaikuttavat mikroyritysten talousraportointiin 

Selvityksessä tarkasteltiin tilintarkastajan valinnan sekä tilinpäätöksen ja veroilmoituksen toimittamistavan vaikutusta verovelvoitteiden hoitoon. Tulosten perusteella mikroyhtiöt hyödyntävät lainsäädännön tarjoamia joustomahdollisuuksia hallinnon ja taloushallinnon järjestämisessä. Tietyiltä osin nämä valinnat heijastuvat myös verovelvoitteiden hoitoon.

Esimerkiksi verovelvoitteiden laiminlyönnin todennäköisyyden havaittiin olevan pienempi yhtiöillä, joilla tilintarkastajaksi oli valittu suuri tilintarkastusyhteisö kuin niillä, joilla palveluntarjoajaksi oli valittu muu taho. Samansuuntaisesti havaittiin hienoisia laatueroja auktorisoitujen tilitoimistojen ja muiden taloushallinnon palveluntarjoajien välillä.

Taloushallintoalalla on tapahtunut merkittäviä muutoksia markkinoiden polarisoitumisen myötä. Tilitoimistot ja tilintarkastajat erikoistuvat entistä selkeämmin palvelemaan tietyn tyyppisiä asiakkaita. Toisaalta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaan pyrkivä lainsäädäntö on kiristynyt viimeisten vuosien aikana. Suuremmilla toimijoilla on paremmat edellytykset hallinnoida asiakasriskejään myös tästä näkökulmasta. Jatkossa on tarpeen kiinnittää huomiota siihen, ovatko markkinat taloushallinnon ja tilintarkastuksen aloilla eriytymässä entisestään asiakasriskin perusteella. Tämä on seikka, joka tulisi ottaa huomioon myös harmaan talouden torjunnassa.

Tilintarkastusvelvollisuutta koskevat kokorajat nousevat myös keskusteluun säännöllisin väliajoin. Esimerkiksi kaikkien mikrokokoisten yritysten rajaamista lakisääteisen tilintarkastusvelvollisuuden ulkopuolelle on esitetty toistuvasti. Selvityksen tulosten perusteella tämä kehityssuunta ei ole toivottava. Tulosten perusteella tilintarkastuskertomukset sisältävät informaatiota, jonka perusteella voidaan arvioida myös yhtiön verovelvoitteiden hoitoa.

Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia, mutta herättää myös huolta harmaan talouden torjunnassa

Selvityksessä saatiin suuntaa antavaa näyttöä myös siitä, että veroilmoituksen ja tilinpäätöksen toimittamistavalla on merkitystä verovelvoitteiden hoidossa. Yleisellä tasolla sähköisten ilmoituskanavien käyttö edistää verovelvoitteiden hoitamista asianmukaisesti.

Digitalisaation myötä lisääntyvä tiedonsaanti sekä viranomaisten välisen tietojenvaihdon kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia myös harmaan talouden torjuntaan. Laajempi tietopohja mahdollistaa yritysten kokonaisvaltaisemman tarkastelun. Yritysten näkökulmasta viranomaisille tehtävien ilmoitusten päällekkäisyys myös vähenee.

Toisaalta viranomaiset ovat esittäneet huolensa (toimintaympäristön muutoskysely) lisääntyvän digitalisaation ja tekoälyn luomista haasteista harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Esimerkiksi tekoälyn generoimaa fiktiivistä tietoa, kuten kuvia ja tositteita, voi olla vaikeaa tunnistaa todelliseen liiketoimintaan liittävästä tietomassasta.

Muutoksen tuulet puhaltavat siis myös taloushallintoalalla. Näissä tuulissa liiketoiminta ei kanna ilman asianmukaista perustusta. Harmaan talouden torjunnan parissa työskentelevien on edelleen syytä kiinnittää huomiota yhtiön hallinnon ja taloushallinnon järjestämiseen. Näiden järjestelyjen taustalta löytyvät henkilöt, jotka määrittävät yhtiön elinkeinotoimintaan liittyvien velvoitteiden noudattamisen tason.

Lue koko selvitys tästä (PDF 1,36 Mt)

Verohallinnon lehdistötiedote 25.9.2024 [.fi]›

Lisäävätkö yhdistysten rekisteritietojen puutteet harmaan talouden riskiä? 

19.8.2024 

Yhdistysrekisteriin rekisteröidyistä yhdistyksistä vain noin puolet on Verohallinnon asiakasrekisterissä. Voiko tietojen puute lisätä yhdistysten rekistereiden ulkopuolista elinkeinotoimintaa ja harmaan talouden riskiä? Yhdistyksen tulee antaa veroilmoitus esimerkiksi tilanteessa, jossa se on saanut veronalaista tuloa. Toiminnan ja tulojen veronalaisuus arvioidaan tapauskohtaisesti verotuksen yhteydessä.

Verotarkastuksissa havaittiin rekistereiden ulkopuolista elinkeinotoimintaa

Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki verotustietojen perusteella yleishyödyllisten yhdistysten harmaan talouden riskejä. Selvityksen aineistona olivat 40 yhdistyksen verotarkastuskertomukset. Rajatun verotarkastusaineiston perusteella yhdistysten toiminnassa harjoitettiin muun muassa Verohallinnon arvonlisäverorekisterin ulkopuolista elinkeinotoimintaa. Yleishyödyllisille yhdistyksille esitettiin verotarkastuksiin perustuen pelkästään elinkeinotulon lisäyksiä yli 5 miljoonaa euroa.

Verotarkastuksissa ei havaittu yhdistysten vastuuhenkilöiden toimintaan liittyvää muuta harmaata taloutta. Aikaisemmissa selvityksissä on vastaavasti havaittu yhdistysten rekistereiden ulkopuolista elinkeinotoimintaa sekä yhdistysten hyväksikäyttöä harmaassa taloudessa. Yrittäjien pimeitä myyntituloja on esimerkiksi ohjattu saman yrittäjän hallinnoiman yhdistyksen pankkitilille.

Yhdistyksissä on satoja tuhansia vastuuhenkilöitä

Selvityksessä tutkittiin Verohallinnon asiakasrekisterissä olevien yhdistysten 30–65-vuotiaita vastuuhenkilöitä eli yhdistysten hallitusten puheenjohtajia, nimenkirjoittajia sekä ilmoitettuja hallituksen jäseniä. Yhdistysten vastuuhenkilöiden joukossa oli vero- ja ulosottovelallisia henkilöitä, mutta aineiston perusteella ei voitu tehdä johtopäätöksiä joukon kohonneesta riskistä harmaaseen talouteen. Pienituloisille, alle 10 000 euroa vuodessa tuloja saaville vastuuhenkilöille, maksettiin verovapaita kustannustenkorvauksia kolmen tarkasteluvuoden aikana kaikkiaan 1,6 miljoonaa euroa (660–900/hlö/vuosi). Vastuuhenkilöiden nostamat verovapaat korvaukset eivät aineiston perusteella tuoneet esille mahdollisia väärinkäytöksiä. Vastuuhenkilöistä 40:llä oli voimassa oleva liiketoimintakielto, joka estää elinkeinotoiminnan harjoittamisen, mutta ei estä henkilön toimimista yleishyödyllisessä yhdistyksessä.

Selvityksen tilastollisen analyysin perusteella Verohallinnon rekistereissä olevista noin 55 000 yhdistyksestä 1 334 yhdistystä omisti kiinteistöjä ja 2 925 yhdistystä omisti huoneistoja vuosina 2017–2022. Yhdistyksistä, joilla oli kiinteistöjä tai huoneistoja, lähes 40 % ilmoitti saavansa vuokratuloja kiinteistö- tai huoneistovarallisuudesta.

Miten yhdistysten harmaan talouden valvontaa voisi parantaa?

Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämässä yhdistysrekisterissä on yli 100 000 yhdistystä, joihin on merkitty lähes 300 000 vastuuhenkilöä. Patentti- ja rekisterihallitukseen rekisteröidyistä yhdistyksistä vain noin puolet on Verohallinnon rekistereissä. Kaikkien rekisteröityjen yhdistysten toiminnasta ja vastuuhenkilöistä ei siten kerry Verohallinnolle tietoja. Yhdistysrekisterissä on jopa 117-vuotiaita vastuuhenkilöitä, mikä osoittaa, etteivät kaikki rekisteritiedot ole ajantasaisia. Noin 700 henkilöllä ei ollut rekisteröitynä suomalaista henkilötunnustietoa yhdistysrekisterissä.

Yhdistysten talous- ja vastuuhenkilötietojen ilmoittaminen, julkisuus ja ajantasaisuus ovat keskeisiä, kun huomioidaan niiden toimintaan liittyvät harmaan talouden riskit. Suuri osa yhdistyksistä ei anna veroilmoitusta Verohallinnolle tai tilinpäätöstä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Kun tietoja ei tarvitse kaikissa tilanteissa antaa, ei viranomaisilla ole riittäviä tietoja yhdistysten toiminnasta riskiperusteisen valvonnan kohdentamiseksi. 

Yhdistysten harmaan talouden valvontaa ja toiminnan läpinäkyvyyttä voisi parantaa, jos yhdistyksellä olisi velvollisuus toimittaa vuotuiset tilinpäätöksensä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Muutokset yhdistyksen hallituksen jäsenissä tulisi ilmoittaa yhdistysrekisteriin nimenkirjoittajien ja hallituksen puheenjohtajan muutosten lisäksi.

Lyhyen elinkaaren yhtiöissä on korkea harmaan talouden riski

Julkaisupäivä 10.6.2024

Tuoreen selvityksen mukaan noin kolmasosalla lyhyen elinkaaren yhtiöistä on korkea harmaan talouden riski. Yhtiöt harjoittavat harmaata taloutta selvästi useammin kuin osakeyhtiöt keskimäärin. Lyhyen elinkaaren yhtiöiden harmaan talouden toiminnassa nousivat verotarkastuksissa esille erityisesti arvonlisäveroon kohdistuvat väärinkäytökset ja pimeät palkat sekä osakkaiden saamat perusteettomat etuudet. Lyhyen elinkaaren yhtiöiden hyväksikäyttöä kuvaa yhtiöiden nopea vaihtaminen, erilaiset bulvaanijärjestelyt sekä aitoa liiketoimintaa harjoittamattomat yhtiöt.

Jopa kolmasosa lyhyen elinkaaren yhtiöistä on riskisiä

Selvityksen tulosten perusteella vuosina 2018–2022 arviolta noin 4 300 lyhyen elinkaaren yhtiötä oli harmaan talouden näkökulmasta riskisiä, tämä on reilu kolmasosa kaikista samaan aikaan toimineista lyhyen elinkaaren yhtiöistä. Harmaan talouden riski oli hieman suurempi alle vuoden toimineilla lyhyen elinkaaren yhtiöillä kuin kaksi tai kolme vuotta toimineilla. Lyhyen elinkaaren yhtiöiden aiheuttama harmaan talouden vuosittainen verovaje oli arviolta noin 40 miljoonaa euroa vuosina 2019–2021. Lisäksi lyhyen elinkaaren yhtiöiden väärinkäytökset voivat vaikuttaa välillisesti myös pidempään toimineista yhtiöistä saataviin verotuloihin, joita ei ole arvioinnissa huomioitu.

Lyhyen elinkaaren yhtiöitä käytetään harmaan talouden työkaluina

Verotarkastusten perusteella lyhyen elinkaaren yhtiöitä hyväksikäytetään harmaassa taloudessa suunnitelmallisina useiden yhtiöiden muodostamina järjestelyinä sekä yksittäisten yhtiöiden hyväksikäyttöinä. Lyhyen elinkaaren yhtiöiden harmaan talouden toiminnassa nousivat esille erityisesti arvonlisäveroon kohdistuvat väärinkäytökset ja pimeät palkat sekä osakkaiden saamat perusteettomat etuudet. Osa lyhyen elinkaaren yhtiöistä ei harjoittanut lainkaan todellista ulospäin suuntautunutta liiketoimintaa, vaan ne toimivat ainoastaan niin sanottuina rahanvälitysyhtiöinä mahdollistaen aiheettoman verohyödyn muille järjestelyssä mukana olleille yrityksille. Yhtiöiden hyväksikäyttöä kuvaa myös yhtiöiden nopea vaihtaminen toistensa jatkumoina. Verotarkastushavaintojen perusteella yhtiöt usein jatkoivat aikaisemmin toimineen toisen yhtiön toimintaa samoissa työkohteissa, samalla kalustolla ja käyttivät samoja aliurakoitsijoita sekä työntekijöitä.

Verotarkastetuissa lyhyen elinkaaren yhtiöissä noin joka kolmannessa havaittiin erilaisia bulvaanihenkilöitä. Peitellyn osingonsaajista yli 70 prosenttia oli muita kuin viranomaisrekistereihin merkittyjä osakkaita. Yhtiöissä virallisena vastuuhenkilönä toimiva bulvaani oli useimmiten tosiasiallisen osakkaan sukulainen, esimerkiksi avio- tai avopuoliso, äiti, isä, äitipuoli, lapsi tai muu sukulainen. Rekisterimerkintöihin liittyvien väärinkäytösten lisäksi lyhyen aikaa toimivilla harmaan talouden yhtiöillä lähes 90 prosentilla oli kirjanpidon laiminlyöntejä.  

Lyhyen elinkaaren yhtiöt ovat useimmiten taloudellisesti kannattamattomia   

Lyhyen elinkaaren yhtiöitä oli eniten ravintola-alalla ja vähittäiskaupassa, mutta runsaasti myös liikkeenjohdon konsultoinnin, talonrakentamisen, tietotekniikkapalveluiden sekä tukkukaupan toimialoilla. Viranomaisille ilmoitettu toimiala ei aina vastannut yhtiön todellista toimintaa. Selvityksen tulosten perusteella vain alle viidesosalla lyhyen elinkaaren yhtiöistä liiketoiminta oli taloudellisesti kannattavaa ja suurin osa yhtiöistä ei kerryttänyt juurikaan verotuloja valtiolle. Huomattava osa lyhyen elinkaaren yhtiöiden verovelan massasta oli toimimattomilla lyhyen elinkaaren yhtiöillä, jotka eivät luonnollisestikaan kykene maksamaan verovelkojaan pois.   

Lue koko selvitys (PDF 1,33 Mt)

Verohallinnon lehdistötiedote 11.6.2024 [.fi]›

Talousluvuista apua elintarvikevalvonnan kohdentamiseen

10.6.2024 Väitöskirjatutkija Katri Kiviniemi, väitöskirjatutkija Mikko Kosola & professori Janne Lundén, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto; professori Annukka Vainio, metsätieteiden osasto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta ja Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS, Helsingin yliopisto; tutkimusprofessori Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus

Tieteellisessä tutkimuksessa todettiin, että eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavien yritysten kannattavuus ja maksuvalmius ovat yhteydessä elintarvikevalvonnan tarkastusten tuloksiin. Tietoa voitaisiin hyödyntää elintarvikevalvonnan kohdentamisessa.

Valtaosa elintarvikealan toimijoista noudattaa elintarvikesäädöksiä ja korjaa mahdolliset valvonnassa esiin tulevat puutteet. Tutkimusten mukaan osa elintarvikealan toimijoista kuitenkin rikkoo elintarvikelainsäädäntöä toistuvasti. Näiden toimijoiden lainsäädännön noudattamisen tasoa on parannettava, jotta elintarviketurvallisuusriskejä voidaan pienentää. Yksi keino on valvonnan parempi kohdentaminen.

Talouslukujen ja valvontatulosten yhteys

Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tutkittiin liha-, kala- ja maitoalan tuotteita valmistavien tuotantolaitosten taloudellisen tilanteen yhteyttä elintarvikevalvonnan tarkastusten tuloksiin. Elintarvikevalvonnassa käytetään niin kutsuttua Oiva-järjestelmää, jossa elintarvikehuoneisto (esim. myymälä, ravintola tai tuotantolaitos) saa tarkastuksesta arvosanan A-D sen perusteella, miten hyvin se täyttää elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Valvonnan tulokset julkaistaan Oivahymy.fi-sivustolla.

Tutkimusaineisto jaettiin kahteen luokkaan sen perusteella, oliko Oiva-tarkastuksissa vuosina 2016–2020 esiintynyt elintarvikelainsäädännön vastaisuuksia (C- tai D-arvosanoja) vähintään kahtena vuotena (tapausryhmä) vai oliko kyseisiä arvosanoja esiintynyt vain yhtenä vuotena tai ei ollenkaan (verrokkiryhmä). Oiva-tarkastustulosten lisäksi tutkimuksessa käytettiin yritysten julkisia tilinpäätöstietoja.

Tapaus- ja verrokkiryhmien talous- ja valvontatietoja vertailtiin tilastotieteellisin menetelmin. Tuotantolaitosten kannattavuudesta kertova käyttökate ja maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku (current ratio) olivat tutkimuksen perusteella käyttökelpoisimmat luvut selittämään valvontatulosten ja talouden yhteyttä. Tulosten mukaan kannattavuutta kuvaavan käyttökatteen parantuessa todennäköisyys noudattaa säädöksiä kasvoi. Heikosti kannattavat yritykset olivat todennäköisemmin tapausryhmässä (C- tai D-arvosanoja vähintään kahtena vuotena) ja hyvin kannattavat todennäköisemmin verrokkiryhmässä. Tapausryhmää tarkasteltaessa havaittiin, että maksuvalmiuden parantuessa todennäköisyys saada samana vuonna C- tai D-arvosana Oiva-tarkastuksessa pieneni.

Tutkimuksen tulokset ovat linjassa Harmaan talouden selvitysyksikön aiemman selvityksen kanssa. Siinä huonoimpia Oiva-arvosanoja saaneilla yrityksillä todettiin olevan enemmän puutteita verotukseen liittyvissä velvoitteissa kuin muilla yrityksillä.

Uusi valvonnan kohdennuskeino

Yritysten talouden tunnuslukuja voi tutkimustulostemme perusteella käyttää uutena keinona elintarvikevalvonnan entistä tarkemmassa kohdentamisessa. Mikäli kunnallisilla elintarvikevalvojilla olisi alueensa yritysten taloutta kuvaavat tunnusluvut helposti käytettävässä muodossa, olisi mahdollista tunnistaa tuotantolaitoksia, joilla on keskimääräistä suurempi riski epäkohtien esiintymiselle. Nämä laitokset voitaisiin huomioida valvonnan suunnittelussa. Valvoja voisi neuvoa toimijaa tai puuttua tilanteeseen nykyistä aikaisemmin. Talouslukuja kannattaisi hyödyntää yhdessä jo käytössä olevien keinojen, kuten laitoksen toimintatyypin ja koon mukaan tehtävän riskiluokituksen sekä aiempien tarkastustulosten huomioimisen kanssa.

Kuittikauppa tekee miljoonien loven valtion kassaan

Julkaisupäivä 18.3.2024  

Kuittikaupalla ja vääränsisältöisillä tositteilla vältellään veroja miljoonien eurojen edestä. Kansainvälisyys korostuu nykyään niin kuittikaupassa kuin vääränsisältöisillä tositteilla tehtävässä verovilpissä. Kuittikauppatapauksista yli puolessa yritys on irrottanut varoja pimeisiin palkkoihin tai varoja on siirretty osakkaalle ilman verojen maksua. Vilpit havaitaan käytännössä verotarkastuksilla.  

Vääränsisältöiset tositteet merkittävä harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiö 

Harmaa talouden selvitysyksikkö on tarkastellut selvityksessään verotarkastuksilla havaittuja vääränsisältöisiä tositteita. Vääränsisältöisellä tositteella tarkoitetaan kirjanpitoon vietyä tositetta, joka ei sisällöltään tai määrältään vastaa tosiseikkoja. Toisinaan tosite voi olla myös kokonaan tekaistu.  

Verohallinnon tietojen mukaan vääränsisältöisiä tositteita on vuosina 2017–2022 havaittu verotarkastusten yhteydessä jopa noin 30 000 kappaletta. Havaintoja tehtiin yli 182 miljoonan euron arvosta ja noin 500 yrityksellä. Noin 85 % tapauksista johti rikosilmoitusharkintaan. 

Kuittikauppa edelleen voimissaan 

Selvityksessä analysoitujen verotarkastuskertomusten perusteella todettiin kolme asiakokonaisuutta, joihin vääränsisältöiset tositteet erityisesti liittyivät. Nämä olivat kuittikauppa, perusteettomat arvonlisäveron palautukset sekä lähipiirin ja intressiyhtiöiden väliset toimet.  

Vääränsisältöisistä tositteista jopa 60 % liittyi kuittikauppaan. Kuittikaupalla tarkoitetaan tilannetta, jossa yritysten välillä käydään korvausta vastaan kauppaa perusteettomilla tositteilla. Liittämällä näitä tositteita kirjanpitoonsa yritykset voivat välttää veroja ja muita lakisääteisiä maksuja, kuten eläkevakuutusmaksuja.

Millainen on tyypillinen kuittikauppaa harjoittava yritys? 

Kuittikauppaa harjoittava yritys on tyypillisesti rakennusalalla toimiva yhden miehen osakeyhtiö. Iältään kyseiset yritykset olivat alle kolmevuotiaita ja niiden liikevaihto oli alle miljoona euroa.   

Lisääntyvä kansainvälisyys tuo haasteita 

Selvityksessä tehtiin havaintoja yritysten ja vastuuhenkilöiden kansainvälistymisestä. Lisäksi ulkomaisten pankkitilien ja maksutapojen käyttö on yleistynyt. Kansainvälistymiseen liittyviä havaintoja tehtiin sekä vääränsisältöisten tositteiden että erityisesti kuittikauppatapausten yhteydessä.  

Kuittikauppatapaukset ovat muuttuneet viime vuosina selvästi kansainvälisemmiksi. Tapausten, joissa oli liityntä kansainvälisyyteen, määrä oli viidessä vuodessa kaksinkertaistunut. Myös euromääräisesti tarkastellen kansainvälisen liitynnän omaavien kuittikauppatapausten määrät olivat kasvaneet vuosittain.

Lue koko selvitys (PDF  440 kt) 

Verohallinnon rekistereiden ulkopuolella toimii jopa 7 400 kotimaista yritystä

Julkaisupäivä 15.1.2024

Verohallinnon rekistereiden ulkopuolella elinkeinotoimintaa harjoittavien kotimaisten yritysten määrää ja siitä aiheutuvia valtion tulonmenetyksiä on nyt arvioitu Suomessa ensimmäistä kertaa. Suomessa arvioidaan olevan 5 300–7 400 rekisterien ulkopuolella elinkeinotoimintaa harjoittavaa kotimaista yritystä. Kotimaisten yritysten rekisterien ulkopuolisen elinkeinotoiminnan verovajeen arvioidaan olevan noin 90–120 miljoonaa euroa vuonna 2021. Harmaan talouden selvitysyksikön laatimassa selvityksessä kuvataan, millaista rekisterien ulkopuolista elinkeinotoimintaa Suomessa on verotarkastusten perusteella havaittu ja arvioidaan syitä, jotka ovat johtaneet rekistereiden ulkopuoliseen toimintaan.

Rekisteröimättömyydestä sadan miljoonan verovaje

Verotarkastushavaintojen perusteella kotimaiset yritykset harjoittivat rekistereiden ulkopuolista elinkeinotoimintaa useimmiten niin sanotulla pöytälaatikkoyrityksellä, jonka toiminta oli rekisteritietojen perusteella päättynyt tai toimintaa ei ollut edes aloitettu. Noin 15 % yrityksistä harjoitti elinkeinotoimintaa täysin rekisteröimättömänä ilman y-tunnusta. Rekistereiden ulkopuolisten elinkeinotoimintaa harjoittavien kotimaisten yritysten osuus kaikista yrityksistä Suomessa on suurimmankin arvion mukaan noin 1–2 prosenttia. Selvityksen arvioiden mukaan epävirallisella sektorilla Suomessa ei toimi suurta määrää yrityksiä suhteessa koko yrityskantaan, mutta ilmiön fiskaalinen vaikutus julkiseen talouteen on silti varsin merkittävä. Selvityksen arviot on tehty koneoppimisen menetelmillä, joten ne ovat ilmiön luonteesta johtuen suuntaa antavia tietoja ilmiön koosta.

_{Arvio verovajeen määrästä vuonna 2021 eri menetelmillä laskettuna.}

Henkilöiden velkatausta vähentää Verohallintoon rekisteröitymistä

Yritysten vastuuhenkilöiden aikaisemmat maksuvelvoitteiden laiminlyönnit vaikuttavat Verohallinnon rekistereihin rekisteröitymiseen. Verohallinnon rekistereiden ulkopuolella toimineiden kotimaisten yritysten vastuuhenkilöistä jopa 58 % oli ulosotossa ja 16 % liiketoimintakiellossa. Kotimaisten yritysten vastuuhenkilöt harjoittivat rekistereiden ulkopuolista elinkeinotoimintaa sekä päätoimisesti että muun työn tai tulolähteen lisänä. Osa liikkeen- tai ammatinharjoittajista koki elinkeinotoiminnan olevan ennemminkin harrastustoimintaa, vaikka toiminta oli laajaa, suunnitelmallista ja jatkuvaa sekä siitä syntyi verotettavaa elinkeinotoiminnan tuloa.   

Julkisen tiedon lisääminen auttaisi havaitsemaan rekistereiden ulkopuolisia toimijoita

Sivullisilta saatujen tietojen tehokas hyödyntäminen vähentää rekistereiden ulkopuolista elinkeinotoimintaa Suomessa. Selvityksessä noin kolmanneksella rekistereiden ulkopuolella elinkeinotoimintaa harjoittaneista yrityksistä havaittiin salattuja käteismyyntituloja. Käteismaksujen kielto ainakin joillakin toimialoilla parantaisi Verohallinnon rekisterien ulkopuolisen elinkeinotoiminnan tunnistamista, kun liiketapahtumia koskevat maksutapahtumat olisi tehtävä esimerkiksi pankkitilien kautta. Arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön laajentaminen tapahtumatasolle parantaisi rekisteröintitietojen oikeellisuutta, kun rekistereiden ulkopuolella toimivien yritysten tiedot saataisiin ajantasaisesti Verohallinnolle liikekumppaneiden ilmoitusten perusteella. Myös liiketoimintakieltotiedon sekä esimerkiksi ulosotossa todetun varattomuustiedon näkyminen yleisöjulkisena ja maksuttomana YTJ-palvelussa parantaisi yritystietojen läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyys ohjaa yrityksiä hoitamaan velvoitteensa ja torjuu siten harmaata taloutta. 

Lue koko selvitys (PDF 1,33 Mt)
Verohallinnon lehdistötiedote 16.1.2024 [.fi]›
Lue lisää: Toiminta rekisterien ulkopuolella

Rekisteritiedot eivät yksistään paljasta maksuhalutonta harmaan talouden yritystä

Julkaisupäivä 13.11.2023

Harmaan talouden selvitysyksikössä tutkittiin, pystytäänkö maksuhaluttomia yrityksiä löytämään pelkästään verovelka- ja elinkeinoveroilmoitustietojen perusteella. Selvitykseen valikoitiin 700 yritystä, joiden varat olivat suuremmat kuin velat (positiivinen nettovarallisuus), ja jotka olivat verovelkaantuneet pidemmällä aikavälillä. Tästä joukosta tutkittiin, onko velkaantumisen taustalla tilapäinen, hoidossa oleva maksuhäiriö tai muu vakavampi talouden häiriö. Jos näin ei olisi, voisi taustalla olla maksuhaluttomuus.

Viranomaiset tavoittavat verovelkaiset hyvin

Selvityksen tulos kertoo, että Verohallinnon ja ulosoton toimet tukevat verovelkaisten yritysten suoriutumista velvoitteistaan. Lähes kaikki yritykset olivat jonkin maksukyvyttömyyteen liittyvän viranomaistoimenpiteen kohteena.

Verohallinnon toimet tukevat tilapäisesti maksukyvyttömien yritysten suoriutumista veroveloista jakamalla ne maksettavaksi useampaan erään. Tilapäistä maksukyvyttömyyttä aiheuttaa sekä heikko kannattavuus että maksuvalmius. Verohallinnon maksujärjestely oli voimassa 80 prosentilla tutkituista yrityksistä. Näistä suurimmalla osalla verovelat olivat vähentyneet maksujärjestelyn aikana. Lisäksi 17 prosenttia yrityksistä oli saneerausmenettelyssä. Tarkasteltavasta joukosta vain kaksi prosenttia ei ollut minkään viranomaistoimenpiteen piirissä, mutta näissäkään yrityksissä ei pystytty toteamaan tahallista maksuhaluttomuutta.

^{Kuvio. Tilapäinen maksukyvyttömyys ja maksujärjestelyt}

Maksuhaluttomuuden toteaminen vaatii tarkemman liiketapahtumien tarkastamisen

Maksuhaluttomuuden toteaminen vaatii viranomaisten tarkempaa valvontaa ja usein esimerkiksi verotarkastuksen tai erityistilintarkastuksen. Vaikka yritys vaikuttaisi rekisteritietojen perusteella maksukyvyttömältä, voi silloinkin taustalla olla harmaan talouden toimintaa. Tällöin kyse voi olla esimerkiksi velallisen epärehellisyydestä, kun velallinen loukkaa tai vaarantaa velkojiensa oikeuksia omalla menettelyllään ja aiheuttaa oman maksukyvyttömyytensä tai pahentaa sitä. Omaisuutta siirretään ”turvaan” velkojilta yleensä siinä vaiheessa, kun velallinen huomaa liiketoimintansa edellytysten olevan vaarassa.

Lue lisää (PDF 410 kt)

Koronapandemia ja alkoholilainsäädännön muutos vaikuttivat anniskeluluvanhaltijoihin

Julkaisupäivä 21.8.2023

Pandemia karsi markkinoilta ylivelkaantuneita vanhoja yrityksiä. Alkoholilainsäädännön muutos on vaikeuttanut yritysten lupavalvontaa, ja verovelat ovat kääntyneet pandemian jälkeen kasvuun.

Pandemia siivosi markkinoita 

Yritysten taloudellinen asema vahvistui pandemian jälkeen: taseet kasvoivat, liikevaihto lisääntyi, maksuvalmius ja vakavaraisuus paranivat, tappiollisten yritysten määrä väheni ja negatiivisen oman pääoman yritysten määrä väheni.

Verovelkoja jäi maksamatta yli 20 miljoonaa euroa

Pandemian aikana anniskelutoiminnasta lopettaneet ja konkurssiin ajautuneet yritykset jättivät maksamatta verovelkoja yli 20 miljoonaa euroa. Anniskelutoiminnassa edelleen jatkavien yritysten verovelat vähenivät tarkastelujaksolla 2020–2021 noin 10 miljoonaa euroa vuodessa.

Hetkellisesti parantuneen tilanteen jälkeen verovelat ovat taas nousussa. Vuoden 2021 joulukuussa verovelka oli 12,8 miljoonaa euroa ja kesäkuussa 2023 yritysten verovelka oli kasvanut jo 20,4 miljoonaan euroon.

Anniskelutoiminnan valvonnan edellytykset heikkenivät

Viranomaisten toimintaedellytykset anniskelualan harmaan talouden torjunnassa ovat heikentyneet vuonna 2018 tehdyn alkoholilain muutoksen seurauksena.  Uuden lain mukanaan tuomat muutokset anniskelulupien valvontaan ovat johtaneet siihen, että aluehallintovirastojen myöntämien anniskelulupien peruuttamiset ovat käytännössä loppuneet kokonaan. Lupaviranomaisten toimenpiteet ovat painottuneet lievempiin seuraamuksiin.

Muutokset alkoholihallinnolle annettaviin kausi-ilmoituksiin ovat lisäksi saattaneet vaikeuttaa toimialaan kohdistuvaa verovalvontaa, koska käytettävissä olevia vertailutietoja on aikaisempaa vähemmän.

Lue lisää (PDF 622 kt)

Tilintarkastusta koskevissa velvoitteissa laiminlyöntejä

Julkaisupäivä 12.6.2023

Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisema selvitys osoittaa tilintarkastusvelvollisuuden systemaattisen valvonnan tarpeen Suomessa. Selvityksessä havaittiin, että tilintarkastusta koskevien velvoitteiden laiminlyönnit ovat yleisiä.

Puutteita esiintyy eniten tilintarkastuskertomuksen toimittamisessa kaupparekisteriin. Tilintarkastajan rekisteröinnissä ja veroilmoituksen tiedoissa on myös puutteita. Laiminlyönnit korostuvat yrityksissä, jotka ovat verotuksen näkökulmasta riskisiä. Velvoitteiden laiminlyöntien johdosta yhtiön ulkopuolinen taho ei saa varmuutta siitä, onko tilintarkastusvelvollisuutta noudatettu kaikissa tilintarkastuslain edellyttämissä tilanteissa.

Kokonaiskuva tilintarkastusta koskevien velvoitteiden noudattamisesta puuttuu

Tilintarkastusvelvollisilla yhtiöillä on tietyt tilintarkastukseen liittyvät ilmoittamis- ja rekisteröintivelvoitteet. Näillä tarkoitetaan yhtiön velvollisuutta antaa tilintarkastusta koskevaa tietoa veroilmoituksellaan, rekisteröidä tilintarkastaja kaupparekisteriin sekä toimittaa tilintarkastuskertomus tilinpäätöksen liitteenä kaupparekisteriin.

Tilintarkastusta koskevien velvoitteiden noudattamisen tasosta ei ole ollut yleiskuvaa Suomessa. Osaltaan tämä johtuu ilmoittamis- ja rekisteröintivelvoitteiden hajautumisesta eri viranomaisille.

Tilintarkastuksella on keskeinen rooli kirjanpidon ja tilinpäätösraportoinnin oikeellisuuden varmentamisessa

Tilintarkastaja tarkastaa yhtiön johdon toiminnan lainmukaisuutta. Tilinpäätös toimii yhtiöiden veroilmoitusten perustana, joten tilintarkastuksen antama varmennus tietojen oikeellisuudesta on tärkeää myös verotuksen näkökulmasta. Virheet verotuksessa voivat lisääntyä ja riski harmaaseen talouteen kasvaa, jos tilintarkastusta ei suoriteta.

Tulokset osoittavat tarpeen varmistaa nykyistä kattavammin, että kaikki tilintarkastusvelvollisuuden piiriin kuuluvat yhtiöt noudattavat velvoitettaan

Tilinpäätöstiedon käyttäjien näkökulmasta kaupparekisterin tietosisältöä voitaisiin kehittää siten, että yhtiön tilintarkastusvelvollisuutta ja sen noudattamista koskevat tiedot ilmenisivät kaupparekisteristä. Näin tilinpäätöstietoja hyödyntävillä tahoilla olisi paremmat edellytykset arvioida yhteisöstä saadun taloustiedon luotettavuutta sekä hallinnon toiminnan lainmukaisuutta. 

Viranomaisten keskinäisen tiedonvaihdon kehittäminen loisi edellytyksiä tilintarkastusvelvollisuuden valvonnalle. Erityisesti Verohallinnon ja PRH:n välinen tietojenvaihto parantaisi mahdollisuuksia valvoa tilintarkastusvelvollisuuden noudattamista nykytilassa.

Lue koko selvitys (PDF 1,09 Mt)

Verohallinnon lehdistötiedote 14.6.2023, Selvitys: Lähes neljä kymmenestä osakeyhtiöstä laiminlyö tilintarkastusvelvoitteitaan [.fi]›

Kotitalousvähennys torjuu harmaata taloutta - Vaikutus on kuitenkin rajallinen 

Julkaisupäivä 23.5.2023

Paljon kotitalousvähennyksen alaista työtä tekevillä yrityksillä on verrokkejaan pienempi harmaan talouden riski. Kotitalousvähennyksen voimassaolo ei kuitenkaan vähennä harmaata taloutta kokonaisen toimialan tasolla. Vähennysjärjestelmä on myös altis erilaisille väärinkäytöksille. Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisu käsittelee kotitalousvähennyksen vaikutuksia ja tarjoaa näkökulmia järjestelmän kehittämiseen. 

Kotitalousvähennys kannustaa velvoitteiden hoitamiseen ja tehostaa verovalvontaa

Kotitalousvähennys edistää harmaan talouden torjuntaa kohdentamalla kuluttajien kysyntää ennakkoperintärekisterissä oleviin yrityksiin. Järjestelmä myös muodostaa yritykselle lisäkannustimen hoitaa verovelvoitteensa asianmukaisesti pysyäkseen ennakkoperintärekisterissä. Tästä huolimatta saman riskitason ja taloudellisen aseman yritykset ovat selvityksen mukaan hoitaneet ilmoittamiseen ja verojen maksamiseen liittyvät verovelvoitteensa toisiaan vastaavalla tavalla riippumatta siitä, tekevätkö ne kotitalousvähennyksen alaista työtä.

Vähennysilmoituksista saatavat tiedot ovat monin tavoin hyödyllisiä verovalvonnalle. Niiden avulla voidaan esimerkiksi kohdentaa valvontaa ja havaita puuttuvaa myyntiä, minkä lisäksi niitä voidaan käyttää arvioverotuksen perustana.

Vaikutus harmaan talouden riskiin rajoittuu vain paljon vähennyksen alaista työtä tehneisiin

Tilastollisen analyysin perusteella kotitalousvähennysjärjestelmän voimassaolo ei vähennä koko toimialan harmaata taloutta. Tämä käy ilmi, kun toimialaa verrataan samankaltaisen liiketoimintamallin toimialoihin, joilla ei voida tarjota kotitalousvähennyksen alaisia palveluita.

Kotitalousvähennysjärjestelmä vähentää kuitenkin yksittäisten yritysten harmaan talouden riskiä silloin, jos yritys saa merkittävän osan liikevaihdostaan vähennykseen oikeuttavista töistä. Satunnaisen ja pienimuotoisen vähennyksen alaisen työn tarjoamisen ei havaittu vastaavalla tavalla vähentävän yrityksen harmaan talouden riskiä.

Järjestelmän väärinkäytöksistä aiheutuu merkittäviä veromenetyksiä

Kotitalousvähennysjärjestelmää myös väärinkäytetään perusteettomien vähennyshakemusten ja keinotekoisten järjestelyiden avulla. Tahattomasti ja tarkoituksella tehdyistä virheellisistä ilmoituksista arvioidaan aiheutuvan valtiolle vuosittain yhteensä noin 20–30 miljoonan euron veromenetykset. Tämä vastaa noin 5–7 prosenttia kaikista vähennyksistä, sillä kokonaisuudessaan kotitalousvähennykset ovat pienentäneet henkilöiden tuloveroista muodostuvaa verokertymää vuosittain yli 400 miljoonaa euroa.

Järjestelmän tehostamiseksi ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja

Kansainvälisen vertailun pohjalta on muista valtioista hyödynnettävissä elementtejä kotitalousvähennystä koskevien kriteerien kehittämiseksi. Monet uudistuksista edellyttäisivät kuitenkin investointeja ja lisäisivät hallinnollista työtä. Selvityksen tulosten perusteella myöskään esimerkiksi omavastuuosuuden poistaminen tai vähennysjärjestelmän laajentaminen eivät ole perusteltavissa harmaan talouden torjunnan tehostamisen näkökulmasta.

Yksityishenkilön on mahdollista saada verotuksessaan kotitalousvähennys, jos hän teettää töitä kotona tai vapaa-ajan asunnollaan. Tähän verovähennykseen oikeuttavia töitä ovat muun muassa tavanomainen kotitalous- ja hoivatyö sekä asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Vähennyksen tarkoituksena on parantaa työllisyyttä ja torjua harmaata taloutta.

Lue koko selvitys (PDF 1,33 Mt)

Verohallinnon lehdistötiedote 24.5.2023, Selvitys: Kotitalousvähennys torjuu yritysten harmaata taloutta vain rajallisesti [.fi]›

Järjestäytynyt rikollisuus käyttää hyväkseen laillista liiketoimintaa

Julkaisupäivä 23.1.2023

Yritystoiminta on järjestäytyneelle rikollisuudelle yksi keino tukea rikollista toimintaa sekä hankkia vaikutusvaltaa ja varallisuutta. Järjestäytyneenä rikollisryhmän toiminta on tehokkaampaa, joten se pystyy aiheuttamaan suurempaa vahinkoa yhteiskunnalle ja oikeusjärjestelmälle. Järjestäytyneen rikollisuuden harjoittama liiketoiminta voi sisältää harmaata taloutta, talousrikollisuutta tai muuta rikollisuutta.

Järjestäytyneet rikollisryhmät käyttävät laillisia liiketoimintarakenteita hyväkseen maksimoidakseen sekä taloudelliset että muut toiminnasta saatavat hyödyt. Laillista yritystoimintaa käytetään voiton tuottamisen lisäksi muun muassa rikollisesta toiminnasta saatujen varojen alkuperän häivyttämiseen, erilaisten petosten ja talousrikosten tekemiseen sekä laittoman toiminnan ylläpitämiseen ja sen salaamiseen. Muita kuin suoraan taloudellisia hyötyjä ovat erimerkiksi yhteiskunnallisen aseman tai määräysvallan saavuttaminen tietyllä toimialalla tai alueella.

Verkostoituminen ja bulvaanitoiminta haastavat viranomaisvalvontaa

Järjestäytyneet rikollisryhmät perustavat sekä uusia yrityksiä että hankkivat jo pitkään toimineita hyvämaineisia tai konkurssikypsiä yrityksiä, riippuen toiminnan tarkoituksesta. Yrityksen perustamisen tai ostamisen lainsäädännölliset vaatimukset ovat matalia, mikä tekee yritystoimintaan osallistumisesta vaivatonta. Yritystoiminnassa järjestäytyneet rikollisryhmät suosivat yritysmuotoja, jotka mahdollistavat rikollisen identiteetin salaamisen. Tämä hankaloittaa viranomaisvalvontaa. Järjestäytyneet rikollisryhmät ovat laajasti verkostoituneita ja tekevät yhteistyötä muiden yritysten ja intressitahojen kanssa, myös lahjomalla, pakottamalla, uhkaamalla tai kiristämällä. Toiminnassa on usein mukana järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenten lähipiiriä, sukulaisia ja ammattimaisia avustajia, jotka auttavat järjestäytyneitä rikollisia hankkimaan ja hallitsemaan laillista liiketoimintaa.

Tutkimus- ja selvitystyö lisää tietoa järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnasta

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa tärkeää on vähentää rikollista toimintaa ylläpitävää kysyntää eli rikollisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Toimintaedellytyksiä voidaan vaikeuttaa lisäämällä tietoa rikollisesta toiminnasta ja sen seurauksista.

Järjestäytyneen rikollisuuden laillisen liiketoiminnan hyödyntämistä sekä verkostoitumista voidaan tarkastella rikollisryhmien hallinnoimien yritysten taloudellisista tiedoista. Yritysten harmaan talouden riskiä voidaan mitata erilaisten data-analyysimenetelmien ja tilastollisten mallien avulla. Järjestäytyneen rikollisuuden tutkimus- ja selvitystyö on tärkeää rikollisryhmien vallan, taloudellisen kapasiteetin ja alueellisen toiminnan tunnistamisen kannalta.

Lue koko selvitys (PDF 268 kt)

Miten verovelka liittyy harmaaseen talouteen?

Julkaisupäivä 26.9.2022

Osa verotarkastusten ja arvioverotuksen perusteella määrätyistä veroveloista liittyy harmaaseen talouteen. Verovelkaa kertyy harmaan talouden toiminnassa myös siitä, että veroja jätetään tarkoituksellisesti maksamatta. Verovelka on tärkeä tietoerä monelle viranomaiselle ja sen olemassaolo voi estää esimerkiksi luvan myöntämisen yritykselle.

Selvityksen tulosten perusteella verovelkaisuus ei näytä johtavan merkittävästi kohonneeseen riskiin harjoittaa harmaata taloutta. Verojen maksamisen laiminlyönnit johtavat rekistereistä poistamiseen, mikä vaikeuttaa toiminnan jatkamista. Tämän johdosta yritykset, joilla on tarkoitus harjoittaa elinkeinotoimintaa myös tulevaisuudessa, pyrkivät maksamaan verovelkansa pois yhdessä tai useammassa erässä.

Osakeyhtiöiden verovelasta 200 miljoonaa euroa on peräisin harmaasta taloudesta

Verovelkaiset osakeyhtiöt on jaettu selvityksessä harmaan talouden todennäköisyyden perusteella kolmeen luokkaan: 1) valkoiset 2) harmaat 3) rajatapaukset. Kolmiosainen luokittelu mahdollistaa osan kunakin tarkasteluvuonna toiminnassa olleiden osakeyhtiöiden luokittelemisen melko varmasti joko harmaiksi tai valkoisiksi.

Selvityksessä on käytetty koneoppimismallia yritysten harmaan talouden toiminnan arvioimiseen.
Valkoiseen joukkoon kuuluvat yritykset, joiden todennäköisyys toimia väärin on mallin mukaan alle 50 %.
Rajatapausten joukkoon kuuluvat yritykset, joiden todennäköisyys toimia väärin on mallin mukaan 51 - 80 %.
Harmaaseen joukkoon kuuluvat yritykset, joiden todennäköisyys toimia väärin on mallin mukaan yli 80 %.

Verovelan euromääräinen jakaantuminen vuosina 2017 - 2020

Vuonna 2020 alkoi koronapandemia, joka näkyy valkoisten yritysten verovelan hetkellisenä kasvuna.

Harmaata taloutta harjoittavista osakeyhtiöistä 40 - 50 prosentilla on verovelkaa

Harmaata taloutta harjoittavista yrityksistä on ollut verovelkaisia keskimäärin 40 prosenttia vuosina 2017 - 2019. Ainoastaan koronavuonna 2020 osuus on lähemmäs 50 prosenttia. Valkoisten yritysten joukossa verovelkaisten osuus on ollut noin 15 prosenttia. Rajatapausten joukossa verovelkaa on ollut joka neljännellä yrityksellä vuosittain.

Verovelkojen suurin syntymissyy on yritysten talousongelmat - ei harmaan talouden toiminta

Verovelkoja on tarkasteltu selvityksessä myös niiden syntyyn vaikuttavien syiden perusteella. Selkeästi suurin osuus eli 40 prosenttia kaikista verovelkaisista kuuluu talousvaikeuksissa olevien yritysten luokkaan. Juuri taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi kyseiset yritykset eivät selviydy veroveloistaan. Toiseksi suurin luokka koostuu myöhässä veronsa maksaneista yrityksistä. Näiden yritysten osuus on noin 15 prosenttia. Arvioverotettujen osuus on lähes yhtä suuri kuin myöhästelijöiden.

Lue koko selvitys (PDF 713 kt)

Yrityksen vastuuhenkilön rikostuomio nostaa harmaan talouden riskiä

Julkaisupäivä 13.6.2022

Yrityksillä, joiden vastuuhenkilöillä on talousrikostuomio, on kaksinkertainen riski ilmoitusvirheisiin verrattuna yrityksiin, joiden vastuuhenkilöillä ei ole rikostuomioita. Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvityksessään tutkinut, lisääkö vastuuhenkilön aikaisempi rikostuomio koronatukia hakeneiden yritysten verovelvoitteiden laiminlyöntien riskiä. Selvityksessä havaittiin vahva yhteys erityisesti vastuuhenkilön talousrikostuomion ja yrityksen verovelvoitteiden laiminlyönnin välillä.

Rikoksista tuomittujen henkilöiden yrityksille miljoonia euroja koronatukea

Koronatukia hakeneiden yritysten vastuuhenkilöistä kolme prosenttia oli tuomittu rikoksesta. Määrä vastaa kaikkien suomalaisten yritysten vastuuhenkilöiden saamia rikostuomioita. Yrityksille, joiden vastuuhenkilöillä oli talousrikostuomio, myönnettiin koronatukea vuonna 2020 yhteensä noin 15 miljoonaa euroa eli noin prosentti myönnettyjen tukien kokonaismäärästä.

Viisi vaikuttavinta rikosnimikettä

Tietyillä vastuuhenkilön rikosnimikkeillä näyttäisi olevan voimakkaampi negatiivinen vaikutus yrityksen velvoitteidenhoitoon. Selvityksen mukaan viisi vaikuttavinta rikosnimikettä olivat: 

1. törkeä velallisen epärehellisyys
2. törkeä petos
3. petos
4. törkeä rahanpesu
5. luvattoman taksiliikenteen harjoittaminen

Esimerkiksi törkeän velallisen epärehellisyyden negatiivinen vaikuttavuus velvoitteiden hoitoon oli yli kymmenkertainen pahoinpitelyyn verrattuna. 

Harmaan talouden selvitysyksikön tehtävänä on tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi.

Lue koko selvitys (PDF 582 kt)

Katso selvityksen tekijöiden havainnot selvityksen tuloksista [.fi]›

Verohallinnon mediatiedote 14.6.2022: 15 miljoonaa euroa koronatukia olisi jäänyt myöntämättä, jos talousrikostuomio olisi ollut esteenä tuen saamiselle [.fi]›

Ulkomaisissa vakuutuskuorissa harmaan talouden riskejä – uusi valvontahanke käynnistymässä

Julkaisupäivä 21.3.2022

Ulkomaisissa vakuutuskuorissa on miljardeja euroja suomalaisten varoja. Vakuutustuotteita on käytetty sijoitustoiminnan ohella myös harmaan talouden välineinä. Verohallinto alkoi saada tietoja ulkomaisista vakuutuksista muutama vuosi sitten, mutta tietojen hyödyntämiseen liittyy edelleen monia haasteita. Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki vaihtoehtoja tiedonsaannin parantamiseen ja verovalvonnan tehostamiseen.

Vakuutustuotteita hyödynnetty niin verosuunnittelussa kuin veronkierrossakin

Suomalaisten varallisuus ulkomaisissa sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa on kasvanut merkittävästi tällä vuosituhannella. Vuonna 2020 ulkomaiset vakuutusyhtiöt raportoivat n. 42 000 kappaletta suomalaisasiakkaiden lukuun säilytettäviä sijoitussidonnaisia säästöhenkivakuutuksia ja kapitalisaatiosopimuksia. Ilmoitettu kokonaisvarallisuus näissä vakuutuskuorissa oli yli 6 miljardia euroa.

Vuoteen 2020 asti vakuutuskuoret hyötyivät veroedusta, jossa tulojen ja arvonnousun verotus lykkääntyi siihen saakka, kunnes kuoresta nostettiin varoja ulos yli sijoitetun pääoman määrän. Ulkomaisten vakuutustuotteiden suosiota selittää kuitenkin paljolti se, että ne ovat usein myös muokattavissa sijoittajan tarpeita vastaaviksi. Niiden avulla on siis voitu pyrkiä hyödyntämään lainsäädännön sallimien verosuunnittelukeinojen lisäksi mahdollisia lainsäädäntöaukkoja. Vakuutustuotteita on hyödynnetty myös tulojen salaamisessa ja ilmoittamattomien tulojen kotiuttamisessa.

Lainsäätäjä puuttunut keinotekoisiin järjestelyihin

Vuoden 2020 alusta Suomessa otettiin käyttöön sääntelyä, jolla kiristettiin vakuutuskuorten verokohtelua. Lisäksi lainsäätäjä pyrki puuttumaan erityisesti ulkomaisten vakuutustuotteiden avulla tehtäviin keinotekoisiin järjestelyihin. Ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa verovelvollisten tekemien vakuutusten takaisinostojen havaittiin lisääntyneen.

Vakuutustuotteiden valvontaan liittyvä verointressi on hyvin merkittävä ja uusi lainsäädäntö mahdollistaa veronkiertoon puuttumisen aiempaa tehokkaammin. Ongelman muodostavat kuitenkin verotuksen oikaisun aikarajat, jotka vaikeuttavat automaattisen kansainvälisen tietojenvaihdon nojalla saatujen tietojen hyödyntämistä. 

Verohallinto vastaa haasteisiin uudella valvontaprojektilla

Ulkomailta automaattisesti saadut tiedot eivät käy sellaisenaan verotuksen perustaksi ja valvonta edellyttää lähes aina selvityspyyntöjä ja virka-apupyyntöjä ulkomaille. Valvonta on siis työlästä ja riskiperusteinen valvonta voidaan kohdistaa vain osaan potentiaalisia väärintoimijoita. Verohallinto käynnistää kuitenkin keväällä 2022 erillisen vakuutuskuorten valvontahankkeen, jonka tavoitteena on varmistaa vakuutuskuorten verotuksen oikeellisuus ja koota ensikäden tietoa niitä koskevien lainsäädäntömuutosten vaikutuksista. Selvitys oli osa Harmaan talouden torjuntaohjelmaa ja myös uuden hankkeen rahoitus tulee torjuntaohjelman toteuttamiseen varatuista määrärahoista.

Lue koko selvitys (PDF 768 kt)

Katso selvityksen tekijöiden esittely selvityksen havainnoista [.fi]›

Europol vetää yhteen ”Pandoran tietovuodon”  vaikutuksia

Julkaisupäivä 17.01.2022

Europol julkaisi joulukuussa 2021 Europol Spotlight raportin: Shadow Money - The International Networks of Illicit Finance. Raportti kuvaa niin sanottujen Pandoran paperien (Pandora Papers) vuotamisen jälkiseurauksia ja kokonaisvolyymia.

Raportin mukaan myös Pandoran tietojen vuoto toi jälleen kerran näkyville sen, miten laaja laittoman rahaliikenteen verkosto on. Verkostot toimivat veroparatiisien suojassa, käyttävät hyväkseen laillista liiketoimintaa ja korruptiota monimutkaisten rakenteiden ja verkkojen rakentamiseksi. Näiden avulla mahdollistetaan laaja kirjo erilaista rikollista toimintaa, kuten veronkiertoa, petoksia ja rahanpesua.

Pandoran vuoto käsitti lähes 12 miljoonaa asiakirjaa. Vuoto paljasti kymmenien tuhansien veroparatiisiyhtiöiden omistajat.

Veroparatiiseissa olevan varallisuuden kokonaismäärän on arvioitu olevan maailmanlaajuisesti noin 7,5 biljoonaa euroa, josta EU:n osuudeksi on arvioitu 1,5 biljoonaa euroa. Luku käsittää yli 10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta (GDP). Kansainvälisestä veronkierrosta aiheutunut veronmenetys EU:n alueella on arvioitu 46 miljardin euron suuruiseksi vuonna 2016.

Raportti korostaa verorikosten ohella rahanpesun mittaluokkaa

Verotukseen liittyvien kysymysten ohella veroparatiiseilla on tärkeä rooli rahanpesun mahdollistajana. Rahanpesu liittyy kiinteästi järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja sen avulla häivytetään rikosten avulla hankitun varallisuuden alkuperä.

Rahanpesu kannattelee monimutkaista ja sofistikoitunutta rikollista taloutta läpi koko EU:n. Rahanpesun avulla rikollisen toiminnan aikaansaamat valtavat voitot kyetään siirtämään laillisen kiertoon yhteiskunnassa. EU:n sisällä vaikuttavan rahanpesun laajuus ja monitahoisuus on aiemmin pitkälti aliarvioitu. Tätä toimintaa varten ammattimaiset rahanpesijät ovat luoneet rinnakkaisen rikosmaailman talouden, joka on täysin erillään laillisen talouden valvontamekanismeista. Tämän järjestelmän avulla varmistetaan, että rikollista rahaa ei pysty jäljittämään.

Raportin otsikkotasolla tuodaan esiin muun muassa seuraavanlaisia teemoja:

• laillisen yritystoiminnan väärinkäyttö järjestäytyneen rikollisuuden mahdollistajana
• miten laillista julkisivua käytetään hyväksi
• mikä on yhteys korruptioon
• rahanpesu rikollisen talouden moottorina
• Europolin rooli tukemassa Pandoran papereiden tutkintaa jäsenmaissa
• yhteistyön voima
• hallinnolliset ja rikosoikeudelliset toimet
• painopiste rikoshyödyn poisottamisessa

Raportissa käydään läpi tärkein terminologia veroparatiiseihin ja rikolliseen toimintaan liittyen. Lisäksi esitellään useita case-esimerkkejä ja tietovuotojen tapahtumia. Viranomaisyhteistyön tärkeys nostetaan esiin useassa yhteydessä. Raportin loppupäätelmissä korostuvat rikollisen toiminnan laajuus ja pitkäjänteisyys ja toisaalta niiden torjunnan vaikeus. Lääkkeenä nähdään panostus sekä poliittiseen päätöksentekoon ja lainsäädännön kehittämiseen, että pyrkimys vahvaan kansainväliseen yhteisteistyöhön operatiivisella tasolla.

Cite this publication: Europol (2021), Shadow money – the international networks of illicit finance [.fi]›,
Europol Spotlight Report series, Publications Office of the European Union, Luxembourg.

Suomi kansainvälistä keskitasoa torjuttaessa voitonsiirtoa veroparatiiseihin

Veronkiertoa estävä sääntely on lisääntynyt räjähdysmäisesti 2010-luvun alkupuolelta saakka, minkä taustalla ovat olleet mm. OECD:n ja EU:n hankkeet. Samalla lakeja on myös kansainvälisesti harmonisoitu. Osana kehitystä on ollut voitonsiirtoa veroparatiiseihin estävien väliyhteisösäännöstöjen laajentunut käyttöönotto. Useiden kymmenien valtioiden vertailuun pohjautuva tarkastelu osoittaa, että muutamista erityispiirteistään huolimatta Suomen väliyhteisölainsäädäntö ei merkittävästi eroa keskeisimpien verrokkimaiden lainsäädännöstä.

Lainsäädännön keskeiset elementit kaikkialla melko samankaltaisia

Veroparatiiseja hyödyntävään verovälttelyyn puuttuvat väliyhteisösäännökset ovat yllättävän samankaltaisia lähes kaikkialla. Väliyhteisösäännökset ovat rakentuneet jo ennen EU:n ja OECD:n toimia samojen periaatteiden varaan, mikä johtuu ensinnäkin Yhdysvaltojen lainsäädännön vaikutuksesta ja säännösten samanaikaisesta käyttöönotosta verojärjestelmiltään samankaltaisissa maissa. Näin tapahtui myös Pohjoismaissa 1990-luvulla. EU:n jäsenvaltioissa veronkiertodirektiivi ja unionin tuomioistuimen ratkaisut ovat sittemmin asettaneet melko tiukkoja raameja lainsäädännölle. Tämä on käytännössä johtanut väliyhteisölakien yhdenmukaistumiseen ja siihen, että veronkiertoa estävää sääntelyä voidaan vain harvoin soveltaa ETA-alueella toimiviin yhtiöihin.

Väliyhteisölainsäädännön tehtävät vaihtelevat maittain muun verolainsäädännön ja elinkeinorakenteen mukaan. Lakien asema on tietysti erilainen maissa, joissa ulkomailta saadut tulot ovat lähtökohtaisesti verovapaita, verrattuna Suomen kaltaisiin valtioihin, joissa maailmanlaajuista tuloa verotetaan laajemmin. Toisaalta Suomessa erityissäännösten merkitys on korostunut siksi, että yleinen verovelvollisuus on ennen vuotta 2021 määräytynyt täällä pelkästään yhtiön rekisteröintivaltion perusteella, eikä siis edes Suomesta käsin johdetusta ulkomaisesta yhtiöstä ole voinut tulla Suomessa yleisesti verovelvollisia.

Lainsäädännön tehokkuutta voidaan arvioida monin kriteerein

Suomen sääntely vastaa pitkälti keskeisimpiä EU-alueen verrokkimaita, jotka suojaavat melko kattavasti veropohjiaan eivätkä harjoita aktiivista verokilpailua. Euroopan unionin jäsenmaista kuitenkin jotkut pienet taloudet ja aktiivista verokilpailua harjoittavat valtiot soveltavat hyvin kevyttä veronkiertoa estävää sääntelyä. Tämän vuoksi Suomen väliyhteisölakia voitaisiin pitää jopa keskimääräistä tiukempana EU-alueella. Toisaalta laajojen poikkeusten vuoksi Suomen väliyhteisölain soveltamisala ei ulotu moniin sellaisiin järjestelyihin, joita esimerkiksi Itävallassa, Tanskassa ja Portugalissa on pyritty aktiivisemmin torjumaan.

Väliyhteisölain ajatuksena on, että soveltamisedellytysten täyttyessä matalasti verotetun ulkomaisen yhtiön tuloa voidaan verottaa osakkaalla Suomessa, vaikka yhtiö ei olisi jakanut tulosta esimerkiksi osinkona. Säännöksen soveltaminen ei edellytä veronkiertotarkoitusta, vaan kriteerien täyttyminen riittää. Keskeisimmät eroavaisuudet valtioiden väliyhteisösäännösten välillä muodostuvat ensinnäkin siitä, sovelletaanko niitä vain osakkaina oleviin yhteisöihin, vai myös yksityishenkilöihin, kuten Suomessa. Lisäksi jotkut valtiot verottavat vain esimerkiksi passiivisluontoisia tuloja, kun taas Suomessa voidaan verottaa matalasti verotetun ulkomaisen yhtiön kaikkia tuloja. Toisaalta Suomessa lain soveltamisalasta on pitkälti vapautettu aktiivista elinkeinotoimintaa harjoittavat ulkomaiset yhtiöt. Muut merkittävät erot muodostuvat mm. matalan verotuksen tason määrittelystä.

Selvitys toi esiin näkökulmia lainsäädännön kehittämiseksi

Vuoden 2021 alussa julkaistussa selvityksessä Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki, torjuuko Suomen väliyhteisösääntely tehokkaasti voitonsiirtoa ulkomaisiin matalasti verotettuihin yhtiöihin. Yhtenä keskeisenä huomiona selvityksessä nousi esiin mahdollisuus kehittää Suomen väliyhteisösäännöksiä Tanskan mallin suuntaan. Tanskan sääntely torjuu Suomea tehokkaammin tilanteita, joissa veroja vältellään ETA-alueella holding-yhtiöihin ja rahoitukseen liittyviä rakenteita hyödyntäen. Tällä sivustolla on julkaistu selvityksestä aikaisemmin kaksi tekstiä 15.3.2021 ja 17.5.2021, joissa käsiteltiin ensinnäkin viimeisimmän lakimuutoksen vähäisiksi jääneitä vaikutuksia ja toisaalta lakiin sisältyvien poikkeusten aiheuttamia haasteita.

Lue koko selvitys (PDF 2,68 Mt)

Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä riskejä selvitetty

Julkaisupäivä 25.10.2021

Selvityksessä tutkittiin rajoitetusti ja yleisesti Suomessa verovelvollisia ulkomaalaisia työntekijöitä sekä heitä palkanneiden, runsaan 13 000 yrityksen velvoitteidenhoitoa ja verotuskäyttäytymistä. Palkanmaksajista pääosa oli suomalaisia yrityksiä.

Työluvissa ja palkkatiedoissa ristiriitoja

Kymmenesosa työluvan saaneita ulkomaalaisia palkanneista yrityksistä ei ollut ilmoittanut palkkatietoja tai liikevaihtoa vuonna 2019. Osassa yrityksiä palkanmaksua ei ollut yhdistettävissä tuntipalkkaan tai tuntipalkkatieto puuttui.

Viranomaisten tietojen yhteensovittaminen kannattaisi

Aineistona käytettiin maahanmuuttoviraston ja Verohallinnon tietoja vuosilta 2015–2019. Henkilöitä ja yrityksiä jäi tunnistamatta puutteellisten nimien, väärin kirjoituksen, puutteellisten merkkien ja tunnusten vuoksi.

Tietokantojen parempi yhteensopivuus mahdollistaisi paremman valvonnan sekä varmistaisi mahdollisten alipalkkaus-, hyväksikäyttö- ja työsyrjintätapausten havaitsemisen. Tietojen yhdistämisellä voitaisiin varmistaa työsuhteen alkaminen ja palkanmaksun toteutuminen sekä selvittää palkanmaksajayrityksen lakisääteisten velvoitteiden hoito.

Viranomaisten tietojenvaihtoon luvassa parannuksia

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on jo kiinnitetty huomiota viranomaisten välisen tietojenvaihdon ongelmiin. Nykyisen torjuntaohjelman hankkeessa 3.1. keskitytään viranomaisten tietojenvaihtosäännösten kehittämiseen harmaan talouden toimijoiden tunnistamiseksi ja torjunnan tehostamiseksi.

Lainsäädäntöä on jo muutettu

Harmaan talouden toimijoiden tunnistamista ja valvontaa helpottavat ja tehostavat erityisesti yritystoimintaa koskevien tietojen hyvä saatavuus sekä sähköiset palvelut viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa. Torjuntaohjelman hankkeeseen liittyen Laki henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa tuli voimaan 1.9.2020. Muutos takaa maahanmuuttohallinnolle laaja-alaisten viranomaistietojen käyttämisen tehtävissään. Heille tarjottiin 1.3.2021 alkaen myös mahdollisuus käyttää velvoitteidenhoidon selvittämiseen Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tarjoamaa VHS-palvelua.

Lue koko selvitys (PDF 1,35 Mt)

Miten joukkosijoituksia saaneet yritykset ovat hoitaneet velvoitteensa?

Julkaisupäivä 20.9.2021

Harmaan talouden selvitysyksikkö tarkasteli, miten joukkorahoitusta saaneet yritykset ovat hoitaneet velvoitteensa ja esiintyykö merkkejä harmaasta taloudesta. Riskisijoituksilla rahoitettavaan yritystoimintaan kuuluu alkuvaiheessa olevan yrityksen normaalia suurempi tappiollisen toiminnan ja konkurssin riski. Taloudellisten vaikeuksien on nähty olevan riski myös harmaan talouden esiintymiselle. Taloudelliset vaikeudet tai maksukyvyttömyys eivät sellaisenaan ole harmaata taloutta, mutta ne kasvattavat riskiä siihen, että yrityksissä laiminlyödään tarkoituksellisesti veroihin ja muihin lakisääteisiin maksuihin liittyviä velvoitteita.

Myös Finanssivalvonta on tiedostanut nämä riskit, ja kehottanut joukkorahoitusta hakevia yhtiöitä ja joukkorahoituksen välittäjiä kiinnittämään huomiota siihen, miten sijoituskohteena oleva yhtiöiden taloudellinen tilanne kerrotaan sijoittajille.

Selvityksen kohteena olivat yritykset, joiden toimintaa on rahoitettu kolmen suomalaisen joukkorahoitusalustan kautta sijoitusmuotoisesti vuosina 2012 - 2018.  Yritysjoukon kooksi muodostui 121 osakeyhtiötä.

Heikko talous kiusaa monen yrityksen toimintaa

Yrityksistä oli toiminnaltaan tappiollisia lähes 70 prosenttia vuonna 2020. Vakavaraisuudeltaan heikossa tilanteessa oli yli 40 prosenttia. Myös negatiivista pääomaa esiintyi neljänneksellä.

Erääntyneet verovelat olivat suurin ongelma velvoitteidenhoidossa. Kolmanneksella yrityksistä oli verovelkaa ja verovelkojen yhteissumma oli lähemmäs neljä miljoonaa euroa. Kokonaisverovelasta 2,5 miljoonaan euroon ei kohdistunut voimassa olevaa maksujärjestelyä. Kahteen yritykseen oli toimitettu arvioverotus vuonna 2019.

Vain pieni osa yrityksistä oli ulosoton asiakkaina yritysjoukon yleisestä heikosta taloudellista tilanteesta ja veroveloista huolimatta. Yrityksistä 14 oli haettu konkurssiin ja kolmella oli saneerausvaiheita. Kuten edellä todettiin, yrityksen maksukyvyttömyys ei suoraan ennakoi harmaata taloutta tai talousrikollisuutta.

Havainnot harmaasta taloudesta puuttuvat

Jos harmaata taloutta esiintyy, edellyttää sen paljastaminen usein vero- tai erityistarkastuksen tekemistä yritykseen. Huonoimmassa tapauksessa yritysjohto voi pyrkiä peittämään yrityksen heikkoa taloudellista tilannetta tekemällä kirjanpitorikoksia ja velkojien oikeuksia loukkaavia oikeustoimia. Tämä tapahtuu useimmiten ennen konkurssimenettelyyn hakeutumista.

Joukkosijoituksia saaneista yrityksistä yhdelletoista oli tehty verotarkastus vuosina 2017 - 2020. Yhdessäkään verotarkastuksessa ei havaittu harmaata taloutta. Myöskään liiketoimintakieltoja ei ollut voimassa.

Velvoitteidenhoidossa ei merkittäviä eroja verrattuna muihin pieniin ja kasvaviin yrityksiin

Joukkosijoituksia saaneiden yritysten toimintaa verrattiin ilman joukkorahoitusta toimineiden vertailuyritysten toimintaan. Yritysryhmien välillä ei velvoitteidenhoidossa ollut selkeitä tai merkittäviä eroja. Voidaan todeta, että yleisestikin pienten ja kasvavien yritysten alkuvaiheen toiminta on korkeariskistä. Suurin osa yrityksistä kuitenkin pyrkii toiminnan vakauttamiseen ja liiketoiminnan jatkamiseen.

Lue koko selvitys (PDF 791 kt)

Haitallinen verokilpailu ja lainsäädännön porsaanreiät mahdollistavat verovälttelyä

Julkaisupäivä 17.5.2021

Suomen verotusta voidaan pyrkiä välttelemään ulkomaisten yhtiöiden avulla. Järjestelyt on osin mahdollistanut haitallinen verokilpailu, jossa valtiot houkuttelevat muualla kertyneitä tuloja erilaisin verokannustimin. Suomi on pyrkinyt torjumaan voitonsiirtoa veroparatiiseihin useilla sääntelyratkaisuilla. Näistä keskeisimpiä on nk. väliyhteisölaki, johon sisältyvät poikkeukset jättävät kuitenkin tilaa mm. varallisuuden hallinnointia koskevien verokannustinten hyödyntämiselle.

Väliyhteisölaki torjuu tehokkaasti yksinkertaisia järjestelyjä

Väliyhteisölain nojalla matalasti verotetun ulkomaisen yhtiön jakamaton tulos voidaan verottaa osakkaalla Suomessa. Laki ennalta estää melko hyvin monia yksinkertaisia veronkiertorakenteita, joissa hyödynnetään ETA-alueen ulkopuolelle rekisteröityjä yhtiöitä. Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksen perusteella väliyhteisölaki kattaa laajasti eri verovelvolliset ja oikeudelliset muodot, eikä soveltamisala tältä osin sisällä aukkokohtia. Varsinaiset ongelmat liittyvätkin poikkeuksiin lain soveltamisalasta, joita voidaan pyrkiä hyödyntämään monin tavoin Suomen verotuksen välttämiseen tähtäävissä järjestelyissä (ks. selvityksen luku 6).

Poikkeukset lain soveltamisalasta keskeisin haaste

Väliyhteisölakia ei sovelleta, mikäli jokin erikseen määritellyistä poikkeuksista soveltuu yhtiöön. Poikkeuksista keskeisin on Euroopan talousalueella asuvia yksiköitä koskeva ns. substanssipoikkeus. Substanssipoikkeuksen nojalla yksiköt on vapautettu väliyhteisölain soveltamisalasta, jos nämä ovat asettautuneet asuinvaltioonsa ja tosiasiallisesti harjoittavat siellä taloudellista toimintaa millä tahansa toimialalla. Lisäksi myös ETA-alueen ulkopuolella olevat yhtiöt voivat vapautua soveltamisalasta, mikäli ne saavat pääosan tuloistaan esimerkiksi teollisesta tuotantotoiminnasta tai palvelutoiminnasta. Poikkeuksia voidaan pyrkiä hyödyntämään monin tavoin verotuksen välttämisessä.

ETA-alueelle rekisteröityjä yhtiöitä koskevan substanssipoikkeuksen keskeiset rajanvetotilanteet liittyvät esimerkiksi holdingyhtiöihin, joilla on itsessään vain vähän toimintaa. Käytännössä varsin vähäinenkin toiminta voi estää lain soveltumisen. Silloin kun kyse ei ole puhtaasti postilaatikkoyhtiöstä, on poikkeuksen soveltaminen usein tulkinnanvaraista. Poikkeus edellyttää paljolti samankaltaista arviointia kuin yleisen veronkiertonormin soveltaminen, jonka soveltamisalan rajoitteiden ja heikon ennustettavuuden vuoksi väliyhteisölaki alun perin säädettiin. Tulkinnanvaraisuus voi johtaa myös tilanteeseen, jossa yksityishenkilön väliyhteisötulojen ilmoituslaiminlyöntiä ei voida pitää tahallisena. Tämä on ongelmallista harmaan talouden torjunnan ja lain ennalta estävyyden näkökulmista.

Poikkeuksia mahdollista hyödyntää monin tavoin

Väliyhteisölain soveltuessa koko yksikön tulo verotetaan Suomessa. Tätä kaiken tulon verottamiseen tai vapauttamiseen perustuvaa rakennetta voidaan pyrkiä myös keinotekoisesti hyödyntämään. Ensinnäkin passiivituloja kerryttäviä varoja voidaan siirtää vapautettua toimintaa harjoittavaan yhtiöön. Vastaavasti voidaan pyrkiä siirtämään myös riittävä määrä taloudellista toimintaa matalasti verotettuun yhtiöön, jotta vapautus soveltuisi tähän. Selvityksen tapausesimerkeissä on tyypillisesti yhdistetty esimerkiksi aineettomia oikeuksia tai rahoitusta koskevien verokannustimien hyödyntäminen verosopimuskeinotteluun ja väliyhteisölain poikkeusten hyödyntämiseen. On kuitenkin hyvin tapauskohtaista, milloin järjestelyissä on kyse aggressiivisesta verosuunnittelusta tai veron kiertämisestä ja harmaasta taloudesta. 

Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki, torjuuko Suomen väliyhteisösääntely tehokkaasti voitonsiirtoa ulkomaisiin matalasti verotettuihin yhtiöihin. Kuten ensimmäisessä aihetta käsittelevässä tekstissä kävi ilmi, ei laki kaikilta osin täytä tavoitteitaan eikä uusimmalla lakimuutoksella havaittu olleen juurikaan vaikutuksia.

Loppuvuodesta julkaistavassa kolmannessa tekstissä käsitellään tarkemmin sitä, millaisiin ratkaisuihin joissakin muissa valtioissa on päädytty tässä tekstissä esitettyjen ongelmakohtien torjumiseksi.

Linkki selvitykseen (PDF 2,68 Mt)

Väliyhteisölaissa edelleen ongelmakohtia - Lakimuutoksen vaikutukset jäämässä vähäisiksi

Julkaisupäivä 15.3.2021

Ulkomaisia yksikköjä, kuten yhtiöitä ja trusteja, pyritään edelleen hyödyntämään monin tavoin Suomen verotuksen välttämisessä. Noin 50 valtiossa on käytössä väliyhteisösääntelyä, jonka tarkoituksena on torjua voitonsiirtoa ulkomaisiin matalasti verotettuihin yksiköihin. Uusi oikeusvertaileva selvitys osoittaa, että Suomen väliyhteisölain soveltamisalan ulkopuolelle jää edelleen järjestelyjä, joita muissa valtioissa on erilaisin sääntelyratkaisuin pyritty torjumaan.

Harmaan talouden selvitysyksikkö tutki, estääkö Suomen väliyhteisölaki tehokkaasti tulon siirtämistä matalasti verotettuihin yksiköihin. Laajan aihealueen käsittely on jaettu kolmeen verkkotekstiin. Tässä ensimmäisessä tekstissä käsitellään väliyhteisölakia yleisesti ja sivutaan viimeisimmän lakimuutoksen vaikutuksia. Toukokuussa julkaistavassa toisessa tekstissä pureudutaan tarkemmin lain ongelmakohtiin. Kolmannessa tekstissä tarkastellaan, miten Suomen väliyhteisölaki eroaa väliyhteisösäännöksistä kansainvälisesti ja onko muualla torjuttu väliyhteisörakenteita Suomea tehokkaammin.

Lain tarkoituksena ennaltaehkäistä väliyhteisöjen avulla tapahtuvaa verojen välttämistä

Väliyhteisölain soveltuessa ulkomaisen väliyhteisön osakasta voidaan verottaa yhteisön tulosta, vaikka yhtiö ei olisi jakanut sitä osakkaalleen. Ulkomaisena väliyhteisönä voidaan pitää yhtiötä, jonka tuloverotuksen taso on merkittävästi Suomea matalampi ja joka on Suomessa verovelvollisen määräysvallassa. Lakia ei kuitenkaan sovelleta, mikäli jokin erikseen määritellyistä poikkeuksista soveltuu yhtiöön.

Väliyhteisölain avulla on pyritty torjumaan yksityishenkilöiden veronkiertoa ja konsernien sisäistä tulon siirtämistä matalan verotuksen valtioon. Näiden kahden keskenään hyvin erilaisen ilmiön estäminen heijastuu myös kaavamaisen lainsäädännön haasteina. Säätämisajankohtanaan 1990-luvulla laki vähensi väliyhteisöihin liittyvien palvelujen tarjontaa ja käyttöä. Kansainvälisen verotietojenvaihdon puutteet kuitenkin yleensä estivät ilmoittamattomien väliyhteisöomistusten havaitsemisen verovalvonnassa aina 2010-luvulle saakka.

Lähes kaikki ilmoitetut väliyhteisöt ETA-alueen ulkopuolella

Verotuksessa oma-aloitteisesti ilmoitettujen väliyhteisöjen määrä näyttäisi pysytelleen jo pitkään vuositasolla muutamissa kymmenissä. Näissä tilanteissa väliyhteisön osakas ei saa verotuksellista hyötyä, vaan matalan verotason valtioon on perustettu yritys esimerkiksi raaka-aineiden tai asiakaskunnan vuoksi. Yksityishenkilöiden omistamia väliyhteisöjä ei ilmoitettujen joukossa ole juuri lainkaan, vaikka verotarkastuksilla havaitut ilmoittamattomat yhtiöt ovat olleet pääasiallisesti juuri yksityishenkilöiden omistamia. Yksittäisissä verotarkastuksissa on havaittu ilmoittamatonta väliyhteisötuloa muutamista sadoista tuhansista miljooniin euroihin. Lähes kaikki verotarkastuksen kohteena olleet ja ilmoitetut väliyhteisöt sijaitsevat ETA-alueen ulkopuolella, mikä johtuu paljolti lain soveltamisalan rajoitteista ETA-alueella.

Lakimuutokset oikeansuuntaisia, mutta vaikutuksiltaan vähäisiä

Väliyhteisölakiin tehtiin useita muutoksia EU:n veronkiertodirektiivin myötä vuonna 2019. Valtaosa muutoksista jäi ainakin tilastojen valossa merkitykseltään vähäisiksi. Nykyisin väliyhteisölaki voisi esimerkiksi soveltua selvästi aikaisempaa helpommin verosopimusvaltioissa sijaitseviin yksiköihin, mutta muutos ei ole lisännyt ainakaan oma-aloitteisesti ilmoitettujen väliyhteisöjen määrää. Poikkeuksia koskevilla muutoksilla taas näyttäisi olevan vaikutuksia veroparatiisien sijasta kehitysmaissa toimiviin yhtiöihin (ks. tarkemmin selvityksen luku 4).

Lue koko selvitys tästä (PDF 2,68 Mt)