Rikostorjunta
Poliisi | Tulli | Syyttäjälaitos | Oikeusministeriö
Näin talousrikosprosessi etenee
Lähde: Poliisi, Syyttäjälaitos, Tulli ja oikeusministeriö; päivitetty 17.3.2022
Poliisin tietoon tuli jälleen ennätyksellinen määrä talousrikoksia
Lähde: Poliisi
Poliisin tietoon tuli vuonna 2024 yhteensä 2 619 talousrikosasiaa, joka on noin 10 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös rikosnimikkeiden määrä kasvoi 8 prosenttia edellisvuodesta, rikosasioihin liittyi yhteensä 4 741 rikosnimikettä. Avoimien eli tutkittavana olevien rikosasioiden määrä (4 452) nousi lähes 13 prosentilla edellisvuoteen verrattuna (2023: 3 946). Avoimien talousrikosasioiden määrä on ollut kasvussa jo usean vuoden ajan, ja tämä kuvaa hyvin talousrikostutkinnan kasvavaa työkuormaa ja pitkiä käsittelyaikoja. Haastavasta tilanteesta huolimatta poliisi on pystynyt vuonna 2024 päättämään enemmän talousrikosasioita kuin koskaan aikaisemmin. Yritysten taloudellisen tilanteen heikentyminen ja konkurssien määrä lisäävät myös poliisin tietoon tulevan talousrikollisuuden riskiä lähitulevaisuudessa.
Viime vuonna poliisi kirjasi talousrikoksiin liittyen pakkokeinoin haltuun saatua huomattavan summan, yhteensä 29,5 miljoonaa euroa (2023: 24,5). Talousrikoksiin liittyvät rikoshyötyä ja rikosvahinkoja koskevat luvut kuvaavat hyvin sitä, että talousrikokset aiheuttavat merkittäviä vahinkoja yhteiskunnalle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana rikosvahingot ovat olleet talousrikoksissa vuositasolla keskimäärin 190 miljoonaa euroa. Viime vuonna päätetyissä talousrikosasioissa rikosvahingot olivat yhteensä noin 125 miljoonaa euroa. Rikosvahingon ja rikoshyödyn välille ei voida aina asettaa yhtäsuuruusmerkkejä - vähän rikoksella saatua hyötyä tuottaneella ympäristörikoksella saatetaan aiheuttaa merkittävää vahinkoa ympäristölle. Rikosvahinkoja ja rikoshyötyä koskevia tilastoja ei voi verrata keskenään, sillä niiden poimintaperiaatteet eivät ole yhteensopivat. Rikosvahinkojen määriä kuvaavat luvut perustuvat kalenterivuoden aikana päätettyihin talousrikosasioihin, kun taas rikoshyödyn takaisinsaantia kuvaavat luvut perustuvat vuoden aikana talousrikoksista haltuun saatuun rikoshyötyyn riippumatta siitä, minkä vuoden rikosasioista on kyse.
Konkurssien määrän lisääntyminen heijastuu poliisille ilmoitettuihin rikoksiin
Heikentynyt taloudellinen tilanne ja konkurssien kasvanut määrä näkyy poliisille ilmoitettujen rikosasioiden määrässä ja piirteissä. Vuonna 2024 erityisesti velallisen epärehellisyysrikokset ja velallisen petokset sekä kirjapitorikokset kasvoivat edellisestä vuodesta. Velallisen rikokset kytkeytyvät säännönmukaisesti kirjanpitorikoksiin, ja kirjapitorikosten määrän kasvu selittyy osin velallisten rikosten määrän kasvulla. Yritysten ja niihin liittyvien henkilöiden taloudelliset väärinkäytökset ilmenevät tyypillisesti velallisen rikoksina, vero- ja kirjanpitorikoksina, kavalluksina, väärennyksinä ja erilaisina petoksina. Velallisen rikosten, vero- ja kirjanpitorikosten osuus poliisin tietoon tulleisiin talousrikoksista kasvoi ja niiden määrä oli yhteensä 63 prosenttia kaikista poliisin tietoon tulleista talousrikoksista.
Talousrikoksissa on tyypillisesti kyse useista tekosarjoista tai laajoista kokonaisjärjestelyistä, joiden avulla kierretään lakisääteisiä velvoitteita ja hankitaan oikeudettomasti taloudellista hyötyä. Yhteistyöviranomaisten toimenpiteet ja torjuntatoimet sekä viranomaisten paljastamat laajat rikoskokonaisuudet vaikuttavat poliisin tietoon tulleeseen talousrikollisuuteen ja rikostilastoihin.
Tulli turvaa verokertymää, torjuu harmaata taloutta sekä paljastaa ja tutkii talousrikoksia
Lähde: Tulli
Tulli kantoi vuonna 2024 EU:lle ja Suomen valtiolle veroja n. 0,26 miljardia euroa. Tilastot kertovat Tullin veronkannosta sekä hallinnollisten toimien että rikostorjunnan vaikuttavuudesta. Tullin tilastoja kannattaa verrata tämän tilannekuvan muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin. Näin on mahdollista löytää asioille ja ilmiöille oikeat mittasuhteet ja painoarvot.
Tulli edistää tasapuolista kilpailua ja puuttuu tehokkaasti väärinkäytöksiin
Tulli kontrolloi tavaraa, jota se verottaa. Asiakkaan tulee maksaa verot ennen kuin hän saa tavaran Tullilta haltuunsa, ellei asiakkaalle myönnetä luottoa.
Tullin talousrikostorjunnassa näkyvät edelleen voimakkaasti Ukrainan sodan johdosta Venäjälle ja Valko-Venäjälle EU:n asettamien pakotteiden kiertäminen sekä sähköiseen kaupankäyntiin ja sisäkaupan liikenteeseen liittyvä kansainvälinen talousrikollisuus. Myös internetiä hyödynnetään entistä enemmän korkeasti verotettujen tuotteiden markkinoinnissa ja kauppaamisessa kuluttajille, kun samalla kierretään näiden tuotteiden verosäännöksiä.
Tullin tarkastuksen painopisteenä on toiminta, johon liittyy merkittäviä verotuksellisia intressejä. Reaaliaikaisesti eri liikennemuotoihin ja niihin liittyviin tavara-, kulkuneuvo- ja matkustajavirtoihin kohdistuvalla tullivalvonnalla on keskeinen rooli verotuksen oikeellisuuden varmistamisessa ja siten verovajeen torjunnassa. Tullin rikostorjunnan tutkintavastuulla olevien talousrikosten torjunta tähtää myös verovajeen pienentymiseen.
Maksamattomien verojen osuus on vuosina 2013─2024 vaihdellut 0,05─2,10 % välillä maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista. Vuonna 2024 Tullin noin 0,26 miljardin euron kokonaiskannosta verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista ja veroluonteisista maksuista oli 0,76 miljoonaa euroa eli 0,32 % (kuvio 1).
Tulli valvoo yrityksiä yritys- ja asiakirjatarkastuksilla
Tullin yritystarkastus varmistaa toiminnallaan tulli- ja verotusasioinnin fiskaalisen oikeellisuuden, edistää ja turvaa ulkomaankaupan sujuvuutta ja yritysten tasa-arvoista kilpailua sekä suojaa yhteiskuntaa muun muassa heikentämällä harmaan talouden toimintaedellytyksiä.
Tullin yritystarkastuksen tarkastusalueita olivat vuonna 2024 tullimenettelyt, väylämaksut, EU:n maksamat maatalous- ja sisämarkkinatuet sekä Ahvenanmaan veroraja. Lisäksi Tulli tekee edelleen valmisteveroihin liittyvät verottomien varastojen tarkastukset Verohallinnon lukuun.
Tarkastustoiminta on valtakunnallista ja sitä toteutetaan reaaliaikaisesti, etupainotteisesti sekä jälkikäteisesti. Yritys- ja asiakirjatarkastusten lisäksi tehdään esimerkiksi varastotarkastuksia sekä kirjanpidon- ja tavarantarkastuksia. Tarkastukset toteutetaan riskianalyysiin perustuen tai lakisääteisinä. Riskiperusteista kohdevalintaa täydentää satunnaisotanta.
Yritystarkastus on yrityksen toiminnan, organisaation, hallinnon, sisäisten valvontakeinojen, liiketoiminnan järjestelmien ja kirjanpitoaineistojen tarkastamista. Yritystarkastukseen liittyy pääsääntöisesti yrityskäynti. Yritystarkastus voidaan tehdä etupainotteisesti ennen luvan tai aseman myöntämistä sekä ennen lupamuutoksen hyväksymistä. Jälkikäteisellä yritystarkastuksella tarkastetaan yrityksen toimintaa sekä liiketapahtumien ja tulli-ilmoittamisen oikeellisuutta tulliselvityksen tai verotuksen jälkeen.
Asiakirjatarkastus tarkoittaa tulliselvitys- tai verotusvaiheen jälkeen tehtävää liiketapahtumien tarkastamista. Tarkastus kohdistuu pääsääntöisesti useisiin erillisiin tullaus- tai verotuspäätöksiin. Asiakirjatarkastusten lukumäärään sisältyy myös lupiin liittyviä tarkastuksia sekä hallinnollisia virka-aputarkastuksia.
Tulli teki vuonna 2024 yhteensä 337 yritys- ja asiakirjatarkastusta (kuvio 2). Tarkastusmäärien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnalle vahvistettavat painopistealueet, tarkastusaiheet sekä sähköisen tarkastusaineiston hyödyntämisen lisääntyminen. Vuonna 2024 tullimenettelytarkastusten painopistealueet olivat tuonti ja erityismenettelyt.
Verotarkastuksista toteutuneet jälkikannot, vuoden 2024 loppuun mennessä maksuunpannuissa verotuspäätöksissä, olivat 8,9 miljoonaa euroa. Jälkikannon määrän vuosittaiseen vaihteluun vaikuttavat muun muassa tarkastustoiminnan painopistealueet, kohdevalinnassa käytetty riskianalyysi ja kriittiset valintaperusteet, pakollisten lakisääteisten tarkastuskohteiden osuus sekä tarkastettavien yritysten koko ja tarkastusten laajuus. Jo yksi suurempi kohde tai merkittävä virhe vaikuttaa huomattavasti jälkikantojen määrään vuositasolla.
Vuonna 2024 harmaan talouden kohteisiin tehtiin 19 yritys- ja asiakirjatarkastusta. Nämä olivat rikosperusteisia, pohjautuivat OLAFin AM-viesteihin tai esitutkintapyyntöön.
Tuoteväärennökset
Tulli valvoo teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavia tuotteita asetuksen (EU) 608/2013 perusteella. Valvonnalla pyritään suojelemaan kansalaisia tuotteilta, jotka voivat olla terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisia sekä suojaamaan yhteiskunnan verotuloja ja oikeudenhaltijan taloudellisia intressejä. Valvonta perustuu pitkälti yhteistyöhön Tullin ja oikeudenhaltijoiden välillä, johtuen teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavien tuotteiden asianomistajaluonteesta. Suurin osa Tullin pysäyttämistä tuoteväärennöksistä loukkaa rekisteröityä tavaramerkkiä tai mallisuojaa. Patenttirikkomuksia löytyy myös silloin tällöin. Valvontaa tehdään muun muassa tavaroihin kohdistuvien fyysisten tarkastusten yhteydessä.
Vertailuvuosina 2013–2024 Tullin pysäyttämien tuoteväärennöksien kappalemäärät sekä laskennallinen arvo ovat olleet laskusuunnassa (kuvio 3). Pysäytettyjen tuotteiden kappalemäärien ja arvojen heilahtelu on täysin normaalia ja liittyy käytettävissä oleviin resursseihin. Pidemmän ajan trendi näyttää, että määrällisesti suuret pysäytykset ovat vähentyneet selvästi, johtuen itään suuntautuvan kauttakulkuliikenteen loppumisesta. Suomi ei ole enää tuoteväärennösten kauttakulkumaa. Nykyään pysäytykset painottuvat posti- ja pikarahtiliikenteeseen ja peilaavat enemmän tuoteväärennöstilannetta Suomessa kuin aikaisemmin.
Verkkokaupan räjähdysmäinen kasvu vaikuttaa voimakkaasti maahantuotaviin tuoteväärennöksiin. Vuonna 2024 Tullille annettiin noin 8,5 miljoonaa tuonti-ilmoitusta EU:n ulkopuolelta eli ns. kolmansista maista saapuvista verkkokauppalähetyksistä. Tavaraerittäin laskettuna Suomeen saapui yhteensä 28 miljoonaa verkkokauppalähetystä. Määrä lisääntyi merkittävästi edellisvuodesta. Suurin osa lähetyksistä oli vähäarvoisia eli alle 150 euron arvoisia. Lähes 98 % lähetyksistä tuli Kiinasta. Lähetysten luonne on myös muuttunut. Aiemmin valtaosa kolmansista maista saapuvista lähetyksistä oli osoitettu yrityksille. Vuonna 2024 yli 90 % näistä lähetyksistä tuli yksityishenkilöille. Kehitys on asettanut Tullille uusia haasteita erityisesti tuoteturvallisuuden valvonnassa.
Postiliiketeen valvonta on haastavaa suurten volyymien takia. Tuoteväärennöksen tunnistaminen vaatii tuotteiden tarkempaa tutkimista eikä läpivalaisusta ole pääsääntöisesti apua. Ensisijainen vastuu tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta on lain mukaan valmistajilla, maahantuojilla ja myyjillä. Verkkokaupassa maahantuoja on se yksityishenkilö, joka on tuotteen verkkokaupasta tilannut. Jos tuote on määräysten vastainen, yksityishenkilön olisi siis oltava yhteydessä tuotteen myyjään tai valmistajaan. Ulkomaisissa verkkokauppaostoksissa tuotteen myyjä tai valmistaja sijaitsee usein ulkomailla.
Voimakkaasti kasvanut verkkokauppa vaikuttaa myös EU:n talouteen. Alle 150 euron lähetyksistä maksetaan arvonlisäveroa, mutta ei tullia. Esimerkiksi tekstiiliaineista ja tekstiilitavaroista maksetaan kolmansien maiden tullia korkeimmillaan 12 prosenttia. Lisäksi tullimaksu vaikuttaa lähetyksestä perittävän arvonlisäveron määrään. EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista tilatuista tuotteista jääkin EU:lta saamatta merkittävästi tuloja. Vähäarvoisten verkkokauppalähetysten tullittomuus on todennäköisesti poistumassa lähivuosina.
Yli 95 % Suomessa tehdyistä pysäytyksistä on tavaramerkkiloukkauksia. Postiliikenteen valvontaan allokoiduilla resursseilla ei ole ollut mahdollista keskittyä saapuvien tuoteväärennösten etsimiseen verkkokaupan pakettimäärien jatkuvasti kasvaessa.
Talousrikostutkinta
Tulli tutkii talousrikosepäilyt, jotka kuuluvat sen toimivaltaan. Talousrikoksella tarkoitetaan laillisen liiketoiminnan yhteydessä tehtyä taloudellisen edun tavoitteluun tähtäävää rikosta. Päärikoksena on yleensä veropetos tai törkeä veropetos ja lisäksi tutkitaan muun muassa säännöstely-, väärennys-, tulliselvitys-, ympäristö- ja kirjanpitorikoksia. Talousrikoksiksi tilastoidaan myös valmisteverollisten tuotteiden salakuljetus (alkoholi, nuuska ja savukkeet), silloin kun toimintaa voidaan verrata liike- ja ammattitoimintaan, vaikka sitä ei toteutettaisi selkeästi liiketoimintamuotoja hyväksikäyttäen.
Tullin talousrikostutkinnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli vuonna 2024 yhteensä 83,6 miljoonaa euroa (2023: 103,22 M€) (kuvio 4). Vaikuttavuus koostuu tutkittujen juttujen aiheuttamista vahingoista eli vältetyistä veroista, tutkinnassa tai aloittamatta olevien juttujen aiheuttamista vahingoista (vakuustakavarikoista ja hukkaamiskielloista), Tullin takaisin saamasta omaisuudesta sekä ulosottomiehelle tai muulle osoitetusta omaisuudesta. Talousrikoksista takaisin saatu rikoshyöty oli miljoona euroa (2023: 8,2 M€). Takaisin saadun rikoshyödyn määrä vaihtelee vuosittain.
Tulli tutki vuonna 2024 yhteensä 404 veropetosta, mikä on 229 veropetosta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Törkeitä veropetoksia paljastui 71, joka on 36 tapausta vähemmän kuin vuonna 2023. Merkittävä osa Tullin tutkimista veropetoksista liittyi tupakkatuotteiden salakuljetukseen. Savukkeiden ja nuuskan salakuljetustapaukset ja takavarikkomäärät kasvoivat vuonna 2024. Etenkin laittomasti valmistettujen savukkeiden salakuljetustapauksissa verointressi oli usein merkittävä. Veropetosten määrää on laskenut itärajan sulku sekä se, että korkeimman oikeuden kesäkuussa 2024 antaman ratkaisun (KKO:2024:39) jälkeen nuuskan salakuljetustapauksia ei ole enää tutkittu veropetoksina.
Yhteisökaupan arvonlisäverotukseen liittyvää kasvavaa petosrikollisuutta Tulli torjuu yhteistyössä Verohallinnon ja ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa. EU:n yhteisiin varoihin liittyvissä talousrikostutkinnoissa tehdään yhteistyötä Euroopan syyttäjäviraston (European Public Prosecutor's Office, EPPO) kanssa. EPPO-tutkinnat ovat kasvussa, tällä hetkellä niitä on Tullissa käynnissä kymmenkunta. Esitutkinnat ovat liittyneet muun muassa lisä- ja polkumyyntitulleihin sekä arvonlisäveropetostutkintoihin.
Venäjän vastaiset pakotteet ja niiden kiertämiseen liittyvät rikosepäilyt ovat Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan alusta lähtien ollut merkittävä ilmiö. 30.11.2023 alkanut Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikkojen sulkeminen pysäytti itärajan raskaan kumipyöräliikenteen ja henkilöliikenteen, minkä seurauksena lievien säännöstelyrikosten määrät laskivat jyrkästi. Esitutkinnat liittyivät viime vuonna pääosin yritysten ja liiketoiminnan kautta tapahtuvaan pakotteiden kiertämiseen. Tavaroiden kuljettamisessa Venäjälle käytetään hyväksi monimutkaisia kansainvälisiä yritysverkostoja sekä välikäsi- ja peiteyhtiöitä. Kuljetuskanavia vaihdetaan sekä myyjäyrityksiä erehdytetään peitetarinoilla ja väärennetyillä dokumenteilla. Toimintamalleja muutetaan uusien pakotesäännösten myötä.
Vuonna 2024 pakotevalvonnassa tulli-ilmoitusten kautta nousi käsittelyyn lähes 1 500 Suomen ja Venäjän välistä tavarakuljetusta, joista noin 930 tehtiin kohdennettu tarkastus. Säännöstelyrikosten määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2022 lukien. Vuonna 2024 Tulli kirjasi pakotteiden vastaisesta toiminnasta yhteensä 99 säännöstelyrikosta, joista 35 tapausta on tutkittu epäiltynä törkeänä säännöstelyrikoksena. Ennen sotaa tutkinnassa on ollut vain yksittäisiä säännöstelyrikostapauksia. Tehokkaalla vientivalvonnalla Tulli varmistaa osaltaan, että EU:n yhteiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset toimenpiteet ovat vaikuttavia ja niille asetetut tavoitteet saavutetaan täysimääräisesti.
Syyttäjän tehtävänä on rikosvastuun toteuttaminen
Rikosvastuun toteuttaminen tarkoittaa harmaan talouden ilmiöissä sitä, että syyttäjä päättää syyteharkinnassa, onko yksittäisessä asiassa perusteita katsoa jonkin rikoksen tunnusmerkistön täyttyvän. Syyttäjän on pääsääntöisesti nostettava syyte, kun siihen on esitutkinnassa kertyneen näytön perusteella todennäköiset syyt. Rikosasia tulee vireille käräjäoikeudessa syyttäjän haastehakemuksella ja etenee siitä valmistelujen jälkeen pääkäsittelyyn.
Käräjäoikeudet ratkaisevat talousrikosasiat ensimmäisenä oikeusasteena
Lähde: Oikeusministeriö
Käräjäoikeuksien ratkaisemien talousrikosasioiden lukumäärä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla. Törkeä kirjanpitorikos on ollut yleisin tuomioistuinten ratkaisema talousrikosnimike. Usein törkeä kirjanpitorikos liittyy johonkin muuhun rikokseen, esimerkiksi törkeään veropetokseen. Talousrikosasioiden käsittelyaikaan vaikuttaa muun muassa asian laajuus. Käräjäoikeudessa asioiden käsittelyn mediaaniaika on vaihdellut eri rikosnimikkeiden välillä noin 150 päivästä 300 päivään.
Vuonna 2024 ratkaistujen talousrikosasioiden käsittelyaikojen mediaani piteni 11 päivällä, mikä vastaa noin 4 prosentin kasvua. Käsittelyaikojen keskiarvo kasvoi puolestaan noin 35 päivällä eli noin 10 prosenttia. Talousrikosasioiden käsittelyajat ovat pidentyneet keskimäärin enemmän kuin muiden rikosasioiden ja omaisuusrikosten käsittelyajat. Vuonna 2024 kaikkien rikosasioiden käsittelyajat pitenivät keskimäärin noin 2 prosenttia.
Lisätietoa rikosasioiden käsittelystä yleisesti: Tuomioistuinviraston tilinpäätöksessä [.fi]›.