Hallintarekisteröidyille osakkeille maksettujen osinkojen vuosi-ilmoittaminen

Rekisteröityneen säilyttäjän edustajalla täytyy olla suomalainen henkilötunnus tai UID-tunniste sekä Suomi.fi-valtuus, jotta se voi asioida säilyttäjän puolesta OmaVerossa. UID-tunnistetta ja Suomi.fi-valtuutta pitää hakea erikseen. Jos rekisteröityneen säilyttäjän puolesta asioi muu taho, kuten palveluntarjoaja, tarvitsee tämä asioija Suomi.fi valtuuden. Katso tarkemmat ohjeet UID-tunnisteen ja Suomi.fi valtuuden hakemisesta: Ulkomaalainen: näin valtuutat veroasioiden hoitamiseen.

Rekisteröitynyt säilyttäjä antaa vuosi-ilmoituksen nollailmoituksena (MessageTypeIndic: TRACE703), jos se ei ole kyseisenä vuonna välittänyt ilmoitettavia osinkoja. Siten nollailmoitus annetaan, jos rekisteröitynyt säilyttäjä ei ole välittänyt osinkoja säilytysketjussa eikä ottanut vastuuta osingonsaajatietojen ilmoittamisesta. Tällöin rekisteröitynyt säilyttäjä antaa ilmoituksella omat tietonsa, mutta ei ilmoita mitään osingonmaksutietoja.

Lähtökohtaisesti osingonsaajaa lähinnä oleva rekisteröitynyt säilyttäjä ilmoittaa osingot, joista peritty 35 % lähdevero sekä mahdollisen rekisteröitymättömän säilyttäjän tiedot. Ilmoittamalla osingot ja niistä perityn 35 %:n lähdeveron, rekisteröitynyt säilyttäjä osoittaa Verohallinnolle, ettei se ole ottanut verovastuuta kyseessä olevista osingoista (ks. myös asiakasohjeen Rekisteröitynyt säilyttäjä kysymys 5). Tällöin osingon maksaja tai maksajaa lähempänä oleva rekisteröitynyt säilyttäjä ilmoittaa kyseiselle rekisteröityneelle säilyttäjälle välitetyt osingot.

Rekisteröitynyt säilyttäjä ilmoittaa vuosi-ilmoituksellaan rekisteröitymättömän säilyttäjän yksilöintitiedot (CI-rakenne) silloin, kun se on ottanut vastuun kyseisen rekisteröitymättömän säilyttäjän kautta osingonsaajille välitetyistä osingoista ja ilmoittaa osingonsaajien yksilöintitiedot (Investor-rakenne). Osingon maksaja ilmoittaa vuosi-ilmoituksellaan tiedossaan olevan rekisteröitymättömän yksilöintitiedot (CI-rakenne) silloin, kun säilytysketjussa ei ole rekisteröitynyttä säilyttäjää, joka olisi ottanut vastuun osingoista.

Osingonsaajaa lähempänä olevan rekisteröitymättömän säilyttäjän yksilöintitiedot ilmoitetaan myös tilanteissa, joissa osingonsaajan yksilöintitietoja ei voida ilmoittaa (lähdevero on 35 %). Tällöin rekisteröitymättömän säilyttäjän nimi ilmoitetaan myös Investor-rakenteen Lastname -elementissä. Ks. myös kysymys 6.

Kun ilmoitetaan rekisteröityneelle säilyttäjälle (OtherAI) välitettyjä osinkoja, mahdollisen välissä olevan rekisteröitymättömän säilyttäjän tietoja ei anneta.

Rekisteröityneen säilyttäjän (OtherAI) yksilöintitietojen lisäksi on ilmoitettava tiedot kyseiselle säilyttäjälle välitetyistä osingoista ja niistä perityistä lähdeverosta. Osingoista ilmoitetaan seuraavat tiedot Payment-rakenteessa: osinkojen ja niistä perittyjen lähdeverojen yhteissumma sekä yksilöintitietoina osingon maksajan nimi, osingonmaksupäivä ja ISIN-koodi.

Jos osingonmaksut on jaoteltu saajien asuinmaatiedon tai sovelletun lähdeverokannan mukaan, voi maksaja tai rekisteröitynyt säilyttäjä ilmoittaa halutessaan myös sovelletun lähdeveroprosentin.

Jos osingon maksajalla tai rekisteröityneellä säilyttäjällä ei ole osingonsaajan yksilöintitietoja, se ei voi ilmoittaa osingonsaajan yksilöintietoja vuosi-ilmoituksella. Tällöin osingosta on täytynyt maksuhetkellä periä 35 prosentin lähdevero (lähdeverolain 7 §:n 2 momentti). Näissä tilanteissa osingonsaajaa lähempänä olevan rekisteröitymättömän säilyttäjän nimi ilmoitetaan Investor-rakenteen Lastname-elementissä sekä säilyttäjän tarkemmat yksilöintitiedot CI-rakenteessa. Ks. myös kysymys 4.

Vuosi-ilmoituksella valitaan osingonsaajan oikeudellinen muoto (EntityLegalType) sen mukaan, mikä parhaiten kuvaa osingonsaajana olevaa oikeudellisen henkilön muotoa sen asuinvaltion lainsäädännön mukaan. Vaihtoehtoja ovat toiminimi, yhteisö, valtio (ml. kunta, keskuspankki tai muu julkisyhteisö), kansainvälinen järjestö, eläkelaitos tai eläkerahasto, yleishyödyllinen yhteisö, yhteissijoitusyritys, yhtymä, trusti ja kuolinpesä. Jos mikään edellä mainituista vaihtoehdoista ei kuvaa saajan oikeudellista muotoa, ilmoitetaan saajan oikeudelliseksi muodoksi "muu" ja lisätietona (Investor/Organisation/OtherInfo) mahdolliset oikeudellista muotoa koskevat tarkemmat tiedot (LegalType).

Jos osingonsaajalle on myönnetty verosopimusetuja osingonsaajan itse antaman ilmoituksen perusteella, annetaan vuosi-ilmoituksella itse annetun ilmoituksen mukainen oikeudellinen muoto.

Rekisteröityneen säilyttäjän on ilmoitettava vuosi-ilmoituksella osingonsaajan verotuksellisen asuinvaltion myöntämä verotunniste (TIN = Tax Identification Number). Jos osingonsaajan asuinvaltio ei myönnä TIN-tunnisteita, ilmoitetaan luonnollisen henkilön osalta syntymäaika ja yhteisön osalta muu viranomaisen sille myöntämä tunniste. Jos osingonsaajalla ei ole mitään viranomaisen myöntämää tunnistetta, ilmoitetaan yhdeksän nollaa.

Vuosi-ilmoituksella ilmoitettavan osingonsaajan verotunnisteen on vastattava osingonsaajalle myönnetyllä lähdeverokortilla, asuinvaltiotodistuksella tai osingonsaajan itse annetulla ilmoituksella yksilöityä verotunnistetta.

Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan se päivä, jona osinko on osingonjakopäätöksen mukaan ollut nostettavissa, vaikka osinko olisi maksettu saajan tilille myöhempänä ajankohtana.

Kun läpivirtausyksikön osuudenomistajat ovat verosopimuksen tarkoittamia tosiasiallisia edunsaajia ja osinkoa maksettaessa on sovellettu osuudenomistajien asuinvaltion verosopimusta, ilmoitetaan osingonsaajina yksikön osuudenomistajat ja lisätietona (Investor/OtherInfo) osakkeenomistajana olevan läpivirtausyksikön nimi (EntityName) ja verotunniste tai muu rekisteritunnus (EntityID).

Jos taas osinkoa maksettaessa ei sovelleta osuudenomistajien asuinvaltion verosopimusta, ilmoitetaan osingonsaajana olevan läpivirtausyksikön yksilöintitiedot (Investor/Organisation). Tällöin ei läpivirtausyksikköä ei ilmoiteta lisätiedoissa.

RateReason -elementissä (Payment/WhtRate) yksilöidään lähdeveroedun myöntämisen peruste silloin, kun perittävä lähdevero ei ole ollut verosopimuksen mukainen yleinen lähdeveroprosentti. Jos verosopimuksen erityismääräyksen nojalla peritty lähdevero on alhaisempi kuin verosopimuksen yleinen lähdeveroprosentti, yksilöidään syy RateReason -elementissä. Vaihtoehtoja ovat verosopimuksen mukainen suorasijoitusosinko (TRACEFINTREATY1) ja verosopimuksen erityisartiklat (TRACEFINTREATY2).

Elementissä yksilöidään lähdeveroedun myöntämisen peruste myös silloin, kun Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella osingosta peritty lähdevero on alhaisempi kuin lähdeverolain mukainen osinkojen yleinen lähdeveroprosentti (20 tai 30 %). Vaihtoehtoja ovat rinnastus vastaavaan suomalaiseen verovapaaseen toimijaan (TRACEFINDOM1), emotytäryhtiödirektiivin mukainen osinko (TRACEFINDOM2) tai muu kansallisesta johtuva syy (TRACEFINDOM3). Muu kansallisesta johtuva syy voi olla esimerkiksi pitkäaikaissäästämistilille tai osakesäästötilille maksettu osinko taikka diplomaateille ja eräille kansainvälisissä järjestöissä työskenteleville maksettu osinko (tuloverolain 12 §:n 1 momentti).

Elementissä ei anneta tietoa, kun lähdeveroa on peritty lähdeverolain mukaisesti 20, 30 tai 35 % taikka sovellettavan verosopimuksen yleisen lähdeveroprosentin mukaisesti (esim. Ruotsi 15 % tai Ranska 0 %). Elementissä ei anneta tietoa myöskään silloin, kun ilmoitetaan toiselle rekisteröityneelle säilyttäjälle (OtherAI) välitettyjä osinkoja. Näissä tilanteissa elementissä ilmoitetaan "XX".

Jos osinko on maksettu muuna kuin rahana, on vuosi-ilmoituksella annettava lisätietoina (Payment/OtherInfo) osingonsaajan täsmäytyspäivänä omistamien osinkoa jakavan yhtiön osakkeiden kappalemäärä.

Jos osinkoa on maksettu osakkeina, annetaan lisätietoina sen yhtiön nimi, jonka osakkeita saadaan sekä saatujen osakkeiden ISIN-koodi. Lisäksi ilmoitetaan saatujen osakkeiden kpl-määrä, yhden osakkeen käypä arvo ja saatujen osakkeiden arvo yhteensä.

Jos samalla on maksettu osinkoa myös rahana, esimerkiksi murto-osia, tai osakkeenomistajan puolesta on maksettu varainsiirtovero, ilmoitetaan nämä lisätietoina rahana maksettuina osinkoina (CashPaid).

Lisää tietoa muuna kuin rahana jaetun osingon verotuksesta ohjeessa Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus.

Jos osingonmaksaja on maksanut osingonsaajan puolesta varainsiirtoveron, myös varainsiirtoveron määrä on ilmoitettava vuosi-ilmoituksella osinkotulona. Tällöin varainsiirtoveron osuus ilmoitetaan lisätietona rahana maksettuna osinkona (CashPaid), vaikka siitä ei ole voitu periä lähdeveroa. Lisää tietoa arvopapereina maksetusta osingosta suoritettavasta varainsiirtoverosta ohjeessa Muuna kuin rahana jaetun osingon verotus.

Yhteisomistustilin tilinhaltijat on ilmoitettava vuosi-ilmoituksella erikseen. Kunkin tilinhaltijan osalta ilmoitetaan se osuus osingosta, johon kyseinen saaja on oikeutettu, sekä tästä osuudesta peritty lähdevero.

Jos yhteisomistustilin tilinhaltijat ovat tiedossa ja osingosta on peritty 30 prosentin lähdevero, mutta ei ole saatu tarkempaa selvitystä kunkin saajan osuudesta maksettuun osinkoon, voidaan osinko jakaa vuosi-ilmoituksella tasan tilinhaltijoiden kesken.

Osinkojen ja niistä perittyjen lähdeverojen määrä ilmoitetaan aina euroina. Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan osingon euromäärä, jonka osinkoa jakava yhtiö on maksanut saajalle. Jos esimerkiksi ulkomainen talletuspankki on maksanut osingon edelleen osaketalletustodistuksen haltijalle paikallisessa valuutassa, ilmoitetaan osingon euromäärä sen mukaan, mitä se oli osinkoa jaettaessa.

Vuosi-ilmoitusta korjataan antamalla korjausilmoitus, jolla korjataan tai poistetaan ilmoitettuja tietoja. Korjaukset tai poistot kohdistetaan tällöin vuosi-ilmoituksen yksittäisiin rakenneosiin. Korjattaessa tai poistettaessa yksittäisen rakenteen alla olevia elementtejä on koko rakenne annettava uudelleen. Esimerkiksi korjattaessa osingonsaajan osoitetta, on annettava kaikki osingonsaajan tiedot osingonmaksutietoineen uudelleen. Aiemmin annettua vuosi-ilmoitusta ei kuitenkaan anneta kokonaan uudelleen.

Korjaus annetaan aina korjaushetkellä voimassa olevalla skeemalla. Korjausmenettely on kuvattu tarkemmin vuosi-ilmoitusten teknisissä soveltamisohjeissa: Vuosi-ilmoitukset.

Jos aiemmin annettu vuosi-ilmoitus on kokonaan virheellinen, voidaan se poistaa poistoilmoituksella. Poistettaessa aiempi ilmoitus, on poistettava myös kaikki siihen liittyvät korjausilmoitukset. Jos maksaja tai rekisteröitynyt säilyttäjä poistaa aiemman ilmoituksen, on sen annettava kokonaan uusi ilmoitus.

Poistoilmoitus voidaan antaa helmikuun loppuun asti edelliseltä kalenterivuodelta ja tämän jälkeen korjaukset tehdään korjausilmoituksella (ks. kysymys 16). Esimerkiksi vuodelta 2021 annettu vuosi-ilmoitus voidaan poistaa 28.2.2022 asti. Jos aiempi vuosi-ilmoitus on kokonaan virheellinen ja se on tarpeen poistaa kyseisen ajankohdan jälkeen, tulee ilmoittajan olla yhteydessä Verohallintoon.

Poistoilmoituksen antaminen on kuvattu tarkemmin vuosi-ilmoitusten teknisissä soveltamisohjeissa: Vuosi-ilmoitukset.

Jos maksuvuoden jälkeen huomataan, että osingoista on peritty liian vähän lähdeveroa, on rekisteröityneen säilyttäjän ilmoitettava virheestä Verohallinnolle. Verohallinto määrää tällöin veron rekisteröityneelle säilyttäjälle, joka on ottanut vastuun osingosta. Tällöin veron määrää ei korjata vuosi-ilmoituksella. Jos vero on jäänyt perimättä muutoin kuin rekisteröityneen säilyttäjän laiminlyönnin johdosta, Verohallinto määrää veron osingonsaajalle.

Jos maksuvuoden jälkeen huomataan, että lähdeveroa on peritty liikaa eikä veron perintää ole oikaistu, voi osingonsaaja hakea Verohallinnolta lähdeveron palauttamista.