Maatalousyhtymä

Maatilan yhteisomistus tai viljely yhteiseen lukuun muodostaa maatalousyhtymän. Maatalousyhtymä voi harjoittaa maataloutta tai maa- ja metsätaloutta.

Maatalousyhtymän veroilmoitus 2023

Anna maatalousyhtymän veroilmoitus 2Y viimeistään 29.2.2024.

Myös arvonlisäveroilmoitus on annettava ja vero maksettava viimeistään 29.2.2024, jos yhtymä on arvonlisäverovelvollinen ja sen verokausi on kalenterivuosi. 

Energiatuotteen valmisteveron palautusta on haettava viimeistään 29.2.2024. 

Lue lisää maatalousyhtymän veroilmoituksista

Mikä on maatalousyhtymä?

Verotusyhtymällä tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön muodostamaa yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on kiinteistön käyttö, viljely tai vuokraus. Verotusyhtymiä kutsutaan niiden toiminnan luonteen mukaan maatalous-, kiinteistö- tai metsäyhtymiksi.

Maa- ja metsätaloutta harjoitetaan usein verotusyhtymänä. Osakkaita ovat yleensä vanhemmat ja lapset tai sisarukset. Verohallinto muodostaa tällaisesta maatilan yhteisomistuksesta maatalousyhtymän. Tilat voivat sijaita eri kunnissa, kunhan ne muodostavat yhden taloudellisen kokonaisuuden. Aviopuolisoiden yhteisesti omistamasta maatilasta ei kuitenkaan muodostu maatalousyhtymää.

Vähintään kaksi henkilöä voi perustaa maatalousyhtymän myös sijoittamalla varallisuutta yhdessä harjoitettavaan maatalouteen. Maanviljelijät voivat esimerkiksi viljellä omia maatilojaan yhteiseen lukuun yhteisiä koneita käyttäen. Pelkän irtaimen omaisuuden tai vuokramaan sijoittaminen edellyttää lisäksi työskentelyä yhteisesti harjoitettavassa maataloudessa, jotta maatalousyhtymä muodostuisi. Maatalousyhtymän lisäksi voidaan verotuksessa perustaa erillinen kiinteistöyhtymä, jos osakkaat omistavat maat erilaisin osuuksin.

Maatilan yhteisomistus ei muodosta verotusyhtymää, jos omistajat tekevät kirjallisen hallinnanjakosopimuksen, joka kirjataan lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.  Hallinnanjakosopimuksessa määrätään, mitä kiinteistön aluetta kukin yhteisomistaja käyttää. Kirjattu hallinnanjakosopimus sitoo esimerkiksi kiinteistön määräosan ostajaa. Hallinnanjakosopimus ei muuta kuitenkaan kiinteistön omistussuhteita, vaan maatila omistetaan edelleen yhdessä.

Maatalousyhtymän perustaminen, muutokset ja toiminnan lopettaminen

Maatalousyhtymä voidaan perustaa joko asiakkaan tai Verohallinnon aloitteesta. Lue lisää verotusyhtymän perustamisesta sekä esimerkiksi osoitteen tai tilinumeron muutoksista. 

Mitä toimintaa maatalousyhtymällä voi olla?

Maatalousyhtymä voi harjoittaa maataloutta ja sen lisäksi myös metsätaloutta. Maatalousyhtymällä voi olla maatalouden tulolähde ja muun toiminnan tulolähde (henkilökohtainen tulolähde). Varsinaisesta maataloudesta saatujen tulojen lisäksi myös tilasta ja tilalla olevista rakennuksista saadut vuokrat ja muut korvaukset ovat pääsääntöisesti maatalouden tulolähteen tuloa. Puun myyntitulot kuuluvat muun toiminnan tulolähteeseen, mutta metsätalouden sivutulot verotetaan maatalouden tulona.

Maatalousyhtymä ei voi harjoittaa elinkeinotoimintaa. Mikäli yhtymän osakkaat harjoittavat elinkeinotoimintaa, siirretään osakkaiden elinkeinotoiminta elinkeinoyhtymänä verotettavaksi. Elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden laskeminen sekä yritystulon jakaminen pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin tehdään sen jälkeen elinkeinoyhtymää koskevien säännösten ja ohjeiden mukaan.

Verotusyhtymä ei ole oikeushenkilö, joten se ei voi hankkia omaisuutta tai ottaa velkaa omiin nimiinsä. Omistusoikeus maatalousyhtymän omaisuuteen on yhtymän osakkailla.

Maatalouden tulo ja tappio jaetaan osakkaiden kesken

Maatalousyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen. Maatalousyhtymälle lasketaan erikseen maatalouden ja henkilökohtaisen tulolähteen puhdas tulo ja tappio. Yhtymän tulosta vähennetään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot ennen kuin tulo jaetaan osakkaille.  Maatalousyhtymälle ei vahvisteta tappiota, jonka se voisi myöhemmin vähentää tuloistaan.

Osuus maatalouden tuloon tai tappioon jaetaan osakkaiden kesken tavallisesti heidän työpanostensa mukaisessa suhteessa. Muun toiminnan tulo jaetaan omistuksen mukaan.

Kun tulo on jaettu osakkaiden kesken, kunkin osakkaan tulosta vähennetään hänen osuutensa yhtymän maatalouteen kohdistuvista korkomenoista. Lisäksi vähennetään ne yhtymän maatalouden tappiot, jotka on vahvistettu osakkaan aikaisempien vuosien tappioiksi.

Osakkaan tulo jaetaan ansio- ja pääomatuloksi

Osakkaan osuus yhtymän maatalouden tuloon jaetaan pääomatulo-osuuteen ja ansiotulo-osuuteen.

Pääomatuloa on määrä, joka vastaa 20 % vuotuista tuottoa osuudelle, joka osakkaalla on ollut yhtymän edellisen vuoden yhtymävarallisuudesta. Osakkaalla on oikeus vaatia pääomatulo-osuudeksi myös 10 % tai 0 % varallisuudesta. Vaatimus on tehtävä ennen verotuksen päättymistä veroilmoituksella 2Y (Maatalouden veroilmoitus - maatalousyhtymä).

Pääomatulon osuus vähennetään osakkaan koko osuudesta yhtymän maatalouden tuloon. Jäljelle jäävä määrä on ansiotuloa. Ansiotuloa on siis se osuus, joka ylittää pääomatulo-osuuden.

Osakkaan osuus yhtymän muun toiminnan tulosta (ns. henkilökohtaisen tulolähteen tulosta) on kokonaan osakkaan pääomatuloa.

Osakkaan korkojen vähentäminen

Maatalousyhtymän toiminnan rahoittamiseen otettuja velkoja ja niistä aiheutuneita korkoja ei käsitellä yhtymän korkoina ja velkoina. Yhtymän varojen hankintaan otetut velat käsitellään kunkin osakkaan henkilökohtaisina velkoina. Yhtymään kohdistuvat osakkaiden velat eivät välttämättä ole yhtä suuria.

Maatalousyhtymä ei saa vähentää korkoja tuloistaan. Osakas vähentää yhtymän maatalouteen kohdistuvat korot yhtymäosuuden tuottamasta maatalouden puhtaasta tulosta.

Mitä osakkaan yhtymävarallisuudella tarkoitetaan?

Osakkaan yhtymävarallisuus on hänen osuutensa varojen arvostamisesta annetun lain mukaan lasketusta yhtymän nettovarallisuudesta. Osuus lasketaan siten, että osakkaan osuudesta yhtymän maatalouden varoihin vähennetään osakkaan velat, jotka kohdistuvat yhtymän maatalouteen. Yhtymän nettovarallisuuden laskentaa on käsitelty tarkemmin ohjeessa Maatalouden nettovarallisuus verotuksessa.

Miten maatalousyhtymän palkat vaikuttavat?

Maatalousyhtymän tulo-osuuden jakamisessa ansio- ja pääomatuloon käytetään verovuotta edeltäneen vuoden yhtymävarallisuutta. Yhtymävarallisuuteen lisätään 30 % maatalouden ennakonpidätyksen alaisista palkoista, jotka on maksettu verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Maatalousyhtymä ei voi tehdä sitoumuksia ulkopuolisten tahojen eikä osakkaidensa kanssa. Se ei voi esimerkiksi maksaa työkorvauksia osakkaille. Yhtymä voi kuitenkin maksaa kohtuullista palkkaa yhtymän maataloudessa työskennelleelle osakkaalle. Yhtymä voi maksaa matkalaskun perusteella osakkaalleen myös verovapaita matkakustannusten korvauksia. Osakkaalle maksettujen korvausten verovapaus edellyttää verovapauden yleisten edellytysten täyttymistä.

Maatalousyhtymän tappio

Yhtymän tappion vahvistamista ja vähentämistä on käsitelty ohjeessa Maatalousyhtymän tappio.

Kuolinpesä ja yhtymä

Puolisoiden aikaisemmin yhdessä harjoittaman maatalouden tulo verotetaan toisen puolison kuolinvuoden jälkeisiltä vuosilta kuolinpesänä ositukseen saakka, jos puolisot ovat omistaneet maatilan yhdessä. Jos leski omistaa yksin jotakin yhdessä harjoitettuun maatalouteen kuuluvaa varallisuutta, muodostavat leski ja vainajan kuolinpesä yhtymän, joka jatkaa maataloutta niistä menojäännösarvoista, joita yrittäjäpuolisoilla oli.

Kun pesässä on tehty ositus, leski ja kuolinpesä muodostavat maatalousyhtymän, jos he harjoittavat yhdessä maataloutta. Leski voi ilmoittaa osituksen jälkeen käyttävänsä hallintaoikeuttaan, jolloin maatalouden tulosta verotetaan leskeä. 

Lue lisää: Kuolinpesä maatalouden, metsätalouden tai elinkeinotoiminnan harjoittajana