Verovelvollisuusryhmä arvonlisäverotuksessa – ohje rahoitus- ja vakuutusalan yrityksille
Vähintään kaksi yritystä voi tehdä Verohallinnolle hakemuksen, että niitä kohdellaan arvonlisäverotuksessa yhtenä arvonlisäverovelvollisena eli että yritykset rekisteröidään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin verovelvollisuusryhmänä. Muun muassa seuraavien edellytysten pitää täyttyä:
- Yritykset harjoittavat pääasiassa arvonlisäverotonta rahoitus- tai vakuutustoimintaa.
- Yrityksillä on kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Suomessa.
Yritys voi kuulua kerrallaan vain yhteen verovelvollisuusryhmään. Yritys ei myöskään voi toimia osittain verovelvollisuusryhmän jäsenenä ja osittain itsenäisenä arvonlisäverovelvollisena.
Verovelvollisuusryhmällä pitää olla edustaja, joka on yksi ryhmän jäsenistä. Edustaja antaa koko ryhmän puolesta yhden arvonlisäveroilmoituksen, jossa se ilmoittaa kaikkien ryhmän jäsenten arvonlisäverotiedot. Ryhmän jäsenten on kuitenkin itse annettava arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus EU-tavaramyynneistään ja EU-palvelumyynneistään.
Millä perusteella yritys voi kuulua verovelvollisuusryhmään?
Yritys voi kuulua verovelvollisuusryhmään seuraavilla perusteilla:
- yrityksen oma toiminta: yritys itse myy pääasiassa arvonlisäverottomia rahoitus- tai vakuutuspalveluita
- yrityksen toimintaan perustuva rooli: yritys on luottolaitostoiminnasta annetun lain mukainen omistusyhteisö tai vakuutuskonsernin emoyhteisö
- määräysvalta:
- yritys on toisen yrityksen määräysvallassa, ja tämä määräysvaltaa käyttävä yritys kuuluu verovelvollisuusryhmään oman toimintansa perusteella
- yritys on verovelvollisuusryhmään kuuluvan luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaisen omistusyhteisön tai vakuutuskonsernin emoyhteisön määräysvallassa
- yritys, jossa edellä kohdissa 1, 2, 3 a) ja 3 b) mainitut yhdessä käyttävät määräysvaltaa, ja sen määräysvallassa kohdassa 3 tarkoitetulla tavalla oleva yritys
Lisäksi edellytyksenä on, että yrityksillä on keskenään läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet. Läheisistä suhteista on tarkempaa tietoa rekisteröintihakemuksen yksityiskohtaisissa ohjeissa.
Ohjeita rekisteröintihakemusta varten
Verovelvollisuusryhmää koskeva hakemus tehdään uuden verovelvollisuusryhmän muodostamisen lisäksi aina silloin, kun verovelvollisuusryhmään liitetään uusi jäsen, verovelvollisuusryhmästä poistetaan jäsen tai koko verovelvollisuusryhmä puretaan.
Voit tehdä Verohallinnolle vapaamuotoisen hakemuksen. Hakemus on mahdollista tehdä myös YTJ-palvelussa tai paperisella Y-lomakkeella. Jos edustajalla on Y-tunnus, hakemuksen voi tehdä muutosilmoituksella Y4. Jos edustajalla ei vielä ole Y-tunnusta, hakemuksen voi tehdä perustamisilmoituksella Y1.
Lue omaan tilanteeseesi sopivat ohjeet siitä, mitä tietoja vapaamuotoisessa hakemuksessa tai Y-lomakkeella pitää olla:
- yritysten (hakijoiden) nimet ja Y-tunnukset
- hakija, joka toimii verovelvollisuusryhmän edustajana
- päivä, josta alkaen verovelvollisuusryhmän muodostamista haetaan
- tieto siitä, mistä toiminnasta edustaja on arvonlisäverovelvollinen (esimerkiksi liiketoiminta tai kiinteistön käyttöoikeuden luovuttaminen). Tämän pitää kattaa kaikkien ryhmän jäsenten toiminta. Esimerkiksi jos yksi verovelvollisuusryhmään hakeutuva harjoittaa arvonlisäverollista vuokraustoimintaa, edustaja rekisteröityy kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka edustaja ei itse harjoittaisikaan vuokraustoimintaa.
- kuvaus siitä, millä perusteella kukin hakija täyttää verovelvollisuusryhmään kuulumisen edellytykset:
- Jos hakija harjoittaa pääasiassa rahoitus- tai vakuutustoimintaa, selvitä, minkälaisesta rahoitus- tai vakuutustoiminnasta on kyse. Kuvaa myös hakijan mahdollisesti harjoittama muu toiminta. Selvitä, mistä hakijan tulot muodostuvat. Jos hakijalla on sekä arvonlisäverollista että arvonlisäverotonta toimintaa, selvitä, millä perusteella arvonlisäveroton rahoitus- tai vakuutustoiminta muodostaa pääosan toiminnasta.
- Jos hakija ei voi kuulua verovelvollisuusryhmään oman toimintansa perusteella, selvitä, millä muulla perusteella hakija täyttää verovelvollisuusryhmään kuulumisen edellytykset. Esimerkiksi jos rekisteröiminen perustuu määräysvaltaan yrityksessä, selvitä, millä tavalla määräysvalta toteutuu (esimerkiksi osakeomistuksen perusteella tai äänivaltaisten osakkeiden omistamisen perusteella).
- Kuvaus siitä, miten läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toteutuvat hakijoiden kesken. Kaikkien kolmen läheisen suhteen on oltava voimassa yhtä aikaa.
- Rahoitukselliset suhteet ovat läheiset esimerkiksi silloin, kun hakija omistaa merkittävän osan toisen hakijan osakkeista. Pelkkä nimellinen omistusosuus, esimerkiksi 1 %, ei riitä.
- Taloudelliset suhteet ovat läheiset, jos hakijat toimivat yhteistyössä ja edistävät ja täydentävät toistensa toimintaa. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi keskinäisiä liiketoimia, yhteisiä asiakkaita tai yhtenäistä mainostamista.
- Hallinnolliset suhteet ovat läheiset, jos hakijoilla on yhtenäisiä hallinnollisia toimintoja, kuten yhteisiä tiloja, yhtenäisiä tietojärjestelmiä tai taloushallinnon toimintoja. Myös se, että johtoelimissä toimii samoja henkilöitä, voi olla osoitus läheisistä hallinnollisista suhteista.
Hakemus on allekirjoitettava jokaisen hakijan toimesta. Allekirjoittajalla pitää olla edustamansa hakijan nimenkirjoitusoikeus.
Hakemukseen voi liittää valtakirjan edustajalle, jos hakija haluaa, että edustaja voi jatkossa hakijan puolesta hyväksyä verovelvollisuusryhmään uusia jäseniä. Valtakirja on vapaaehtoinen.
Verovelvollisuusryhmä voidaan muodostaa aikaisintaan hakemuksen saapumispäivästä.
- edustajan nimi ja Y-tunnus
- jäseneksi haettavan yrityksen (hakija) nimi ja y-tunnus
- päivä, josta alkaen hakija halutaan ryhmän jäseneksi
- kuvaus siitä, millä perusteella hakija täyttää verovelvollisuusryhmään kuulumisen edellytykset:
- Jos hakija harjoittaa pääasiassa rahoitus- tai vakuutustoimintaa, selvitä, minkälaisesta rahoitus- tai vakuutustoiminnasta on kyse. Kuvaa myös hakijan mahdollisesti harjoittama muu toiminta. Selvitä, mistä hakijan tulot muodostuvat. Jos hakijalla on sekä arvonlisäverollista että arvonlisäverotonta toimintaa, selvitä, millä perusteella arvonlisäveroton rahoitus- tai vakuutustoiminta muodostaa pääosan toiminnasta.
- Jos hakija ei voi kuulua verovelvollisuusryhmään oman toimintansa perusteella, selvitä, millä muulla perusteella hakija täyttää verovelvollisuusryhmään kuulumisen edellytykset. Esimerkiksi jos rekisteröiminen perustuu määräysvaltaan yrityksessä, selvitä, millä tavalla määräysvalta toteutuu (esimerkiksi osakeomistuksen perusteella tai äänivaltaisten osakkeiden omistamisen perusteella).
- Kuvaus siitä, miten läheiset rahoitukselliset, taloudelliset ja hallinnolliset suhteet toteutuvat hakijan ja verovelvollisuusryhmän kesken. Kaikkien kolmen läheisen suhteen on oltava voimassa yhtä aikaa.
- Rahoitukselliset suhteet ovat läheiset esimerkiksi silloin, kun joku verovelvollisuusryhmän jäsenistä omistaa merkittävän osan hakijan osakkeista. Pelkkä nimellinen omistusosuus, esimerkiksi 1 %, ei riitä.
- Taloudelliset suhteet ovat läheiset, jos hakija toimii yhteistyössä ja edistää ja täydentää verovelvollisuusryhmän toimintaa. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi keskinäisiä liiketoimia, yhteisiä asiakkaita tai yhtenäistä mainostamista.
- Hallinnolliset suhteet ovat läheiset, jos hakijalla ja verovelvollisuusryhmällä on yhtenäisiä hallinnollisia toimintoja, kuten yhteisiä tiloja, yhtenäisiä tietojärjestelmiä tai taloushallinnon toimintoja. Myös se, että johtoelimissä toimii samoja henkilöitä, voi olla osoitus läheisistä hallinnollisista suhteista.
Ryhmän edustajan ja hakijan allekirjoitus. Lisäksi kaikkien muidenkin verovelvollisuusryhmän jäsenten on allekirjoitettava hakemus, ellei edustajalla ole valtakirjaa hyväksyä verovelvollisuusryhmään uusia jäseniä muiden puolesta. Allekirjoittajilla on oltava nimenkirjoitusoikeus.
Hakemukseen voi liittää valtakirjan hakijalta ryhmän edustajalle, jos hakija haluaa, että edustaja voi jatkossa hyväksyä hakijan puolesta verovelvollisuusryhmään uusia jäseniä. Valtakirja on vapaaehtoinen.
Hakija voidaan liittää verovelvollisuusryhmään aikaisintaan hakemuksen saapumispäivästä.
- ryhmän edustajan nimi ja Y-tunnus
- poistettavan jäsenen nimi ja Y-tunnus
- päivämäärä, josta alkaen jäsenen poistoa haetaan
- tieto siitä, onko kyse vapaaehtoisesta poistumisesta vai ovatko jäsenen verovelvollisuusryhmään kuulumisen edellytykset lakanneet.
Vapaaehtoista poistamista voi hakea ryhmän edustaja tai poistettava jäsen. Hakemuksessa pitää aina olla allekirjoitus henkilöltä, jolla on poistettavan jäsenen nimenkirjoitusoikeus. Muiden ryhmän jäsenten suostumusta tai allekirjoitusta ei tarvita.
Vapaaehtoinen verovelvollisuusryhmästä poistaminen tapahtuu aikaisintaan hakemuksen saapumispäivästä. Jäsen, joka ei enää täytä verovelvollisuusryhmään kuulumisen edellytyksiä, poistetaan verovelvollisuusryhmästä siitä päivämäärästä, kun verovelvollisuusryhmään kuulumisen edellytykset ovat lakanneet.
- ryhmän edustajan nimi ja Y-tunnus
- päivä, josta alkaen verovelvollisuusryhmän purkamista haetaan
- kaikkien jäsenten suostumus, ellei valtakirjasta muuta johdu
Vapaaehtoinen verovelvollisuusryhmän purkaminen tapahtuu aikaisintaan hakemuksen saapumispäivästä. Jos verovelvollisuusryhmän muodostamisen edellytykset eivät enää täyty, verovelvollisuusryhmä puretaan siitä päivämäärästä, kun edellytykset ovat lakanneet.
Minne hakemus lähetetään?
Lähetä hakemus skannattuna pdf-tiedostona osoitteeseen suuryritysasiakkaat(a)vero.fi. Älä toimita lisäksi paperista hakemusta. Hakemusta voi tarvittaessa täydentää myöhemmin.
Jos haluat lähettää hakemuksen paperisena, lähetä se osoitteeseen Verohallinto, PL 10, 00052 VERO.
Lähetämme hakijalle päätöksen hakemuksen ratkaisusta. Jos kaikki hakijat eivät täytä verovelvollisuusryhmän muodostamisen edellytyksiä, hakemus hylätään.
Muuta aiheeseen liittyvää:
Jos verovelvollisuusryhmän jäsenen toiminta muuttuu tai jäsenten välisissä suhteissa tapahtuu muutoksia, ryhmän pitää aina arvioida, vaikuttavatko muutokset myös verovelvollisuusryhmän muodostamisen edellytyksiin. Esimerkiksi jos yritys ei muutosten jälkeen enää täytä verovelvollisuusryhmään kuulumisen edellytyksiä, yritys pitää poistaa ryhmästä.
Esimerkki 1: Konsernin ylin emoyhtiö harjoittaa pääasiassa arvonlisäverottomien rahoituspalveluiden myyntiä. Emoyhtiö kuuluu verovelvollisuusryhmään oman toimintansa perusteella. Emoyhtiön toiminta muuttuu siten, että rahoituspalveluiden myynti siirretään tytäryhtiöön ja emoyhtiö tuottaa jatkossa ainoastaan arvonlisäverollisia hallinnointipalveluita muille konserniyhtiöille. Järjestelyn jälkeen emoyhtiö ei enää oman toimintansa perusteella voi kuulua verovelvollisuusryhmään. Myös emoyhtiön määräysvallan perusteella verovelvollisuusryhmään kuuluvien jäsenten edellytykset kuulua verovelvollisuusryhmän lakkaavat.
Tällaisessa tilanteessa on arvioitava, voivatko verovelvollisuusryhmän loput jäsenet yhä muodostaa verovelvollisuusryhmän keskenään, jolloin edellä mainittujen yritysten poistaminen verovelvollisuusryhmästä riittää, vai ovatko verovelvollisuusryhmän muodostamisen edellytykset lakanneet kaikkien jäsenten osalta, jolloin koko verovelvollisuusryhmä tulee purkaa.
Esimerkki 2: Yritysjärjestelyn (esimerkiksi jakautuminen) tuloksena muodostuu uusi yritys, joka saa uuden Y-tunnuksen. Uudesta yrityksestä ei tule automaattisesti verovelvollisuusryhmän jäsentä, vaan yrityksen liittämisestä verovelvollisuusryhmään on tehtävä hakemus Verohallinnolle.
Verovelvollisuusryhmän jäsenten väliset tavaroiden luovutukset ja palveluiden suoritukset eivät ole arvonlisäverotuksessa myyntejä, eikä niistä sen vuoksi suoriteta arvonlisäveroa.
Verovelvollisuusryhmä ei laajenna jäsenten arvonlisäveron vähennysoikeuksia. Jäsenen tekemien hankintojen arvonlisäveron vähennysoikeus määräytyy niin sanotun loppukäytön mukaan.
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä (YTJ) näkyy verovelvollisuusryhmän jäsenen arvonlisäverovelvollisuuden kohdalla pelkästään tieto siitä, että yritys kuuluu verovelvollisuusryhmään. YTJ:ssä näkyy merkintä "vastuuryhmän jäsenenä". YTJ:stä ei näe, kenen edustamaan verovelvollisuusryhmään yritys kuuluu.
Verovelvollisuusryhmään kuuluessaan jäsenillä on voimassa ne arvonlisäverotuksen rekisteröinnit, jotka ryhmän edustajalle on merkitty. Jos verovelvollisuusryhmä puretaan, ryhmän arvonlisäverorekisteröinnit jäävät voimaan ainoastaan edustajana toimineelle yritykselle. Muiden ryhmään kuuluneiden yritysten on tarvittaessa itse rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi.