Ulkomaisen yrityksen tuloverotus Suomessa
Nämä ohjeet ovat rajoitetusti verovelvolliselle ulkomaiselle yritykselle. Ulkomaista yhteisöä pidetään Suomessa yleisesti verovelvollisena, jos sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Lue lisää tosiasiallisesta johtopaikasta ja yleisesti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön verovelvoitteista.
Kiinteä toimipaikka tuloverotuksessa
Ulkomaisen yrityksen toiminta Suomessa voi muodostaa yritykselle Suomeen kiinteän toimipaikan tuloverotuksessa. Silloin yritys maksaa Suomeen tuloveroa tähän kiinteään toimipaikkaan kohdistuvasta tulosta.
Kiinteä toimipaikka tarkoittaa liikepaikkaa, josta yrityksen toimintaa harjoitetaan kokonaan tai osittain. Kiinteän toimipaikan Suomeen muodostaa esimerkiksi yrityksen
- johtopaikka
- toimisto
- tehdas
- työpaja
- kaivos-, öljy- tai kaasulähde, louhos tai muu luonnonvarojen ottopaikka
- rakennus- ja asennustoiminta, jos se kestää yli 6, 12 tai 18 kuukautta (aikaraja vaihtelee eri maiden verosopimuksissa)
- epäitsenäinen edustaja.
Liikepaikka voi olla kiinteä toimipaikka vain, jos se on pysyvä sekä maantieteellisesti että ajallisesti.
- Liikepaikka voi sijaita esimerkiksi toisen yrityksen liiketiloissa silloin, kun ulkomaisella yrityksellä on jatkuvasti käytettävissään tietyt toisen yrityksen omistamat tilat tai osa niistä.
- Kiinteä toimipaikka voi muodostua myös esimerkiksi työntekijän kotitoimistoon.
Esimerkki: Liettualainen yritys tulee tekemään Suomessa sijaitsevalle telakalle laivanrakennustyötä. Yritys toimii telakan tiloissa koko vuoden ajan. Yritykselle katsotaan muodostuvan telakalle pysyvä liikepaikka, josta käsin yritys harjoittaa sen liiketoimintaa. Siten yritykselle muodostuu Suomeen kiinteä toimipaikka.
Ulkomaiselle yritykselle voi muodostua kiinteä toimipaikka Suomeen, jos yrityksen johtoa ja hallintoa hoidetaan kiinteästä liikepaikasta Suomessa. Yrityksen johto voi sijaita myös toisen yrityksen tiloissa tai yrityksen johtajan kotona.
Kiinteän toimipaikan muodostava johtopaikka ja yleisen verovelvollisuuden luova tosiasiallinen johtopaikka ovat kaksi eri käsitettä. Lue lisää tosiasiallisen johtopaikan ja kiinteän toimipaikan muodostavan johtopaikan eroista.
Kiinteä toimipaikka voi olla myös paikka, jossa harjoitetaan rakennus-, asennus- tai kokoonpanotoimintaa. Tällainen paikka muodostaa yritykselle kiinteän toimipaikan, ellei Suomen ja yrityksen kotivaltion välinen verosopimus rajoita tulon verottamista Suomessa. Esimerkiksi Suomen ja Viron välisen verosopimuksen mukaan urakointikohde muodostaa kiinteän toimipaikan vain, jos toiminta kestää yli 6 kuukautta.
Toiminnan katsotaan yleensä alkavan siitä, kun työn valmistelu kohdemaassa on aloitettu. Työ on päättynyt, kun työ on valmistunut tai työstä on lopullisesti luovuttu. Yleensä työmaan kestoaikaan luetaan mukaan myös ajanjaksot, jolloin työ on ollut tilapäisesti keskeytyneenä.
Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa useampia projekteja, aikarajan täyttymistä arvioidaan yleensä kunkin projektin osalta itsenäisesti. Jos projektit liittyvät toisiinsa ja muodostavat sekä kaupallisesti että maantieteellisesti yhtenäisen kokonaisuuden, voidaan niiden kestot kuitenkin laskea yhteen.
Esimerkki: Virolainen yritys tulee Suomeen toteuttamaan rakennusurakkaa, joka alkaa 1.2.2024 ja päättyy 31.10.2024. Urakan aikana tapahtuvien toimitusvaikeuksien vuoksi urakka keskeytyy kahdeksi kuukaudeksi 1.5–1.7.2024. Urakan kokonaiskestoon lasketaan mukaan myös tilapäiset keskeytykset, joten yritykselle muodostuu urakkakohteeseen kiinteä toimipaikka.
Jos yrityksen edustaja työskentelee Suomessa, voi yritykselle muodostua kiinteä toimipaikka, vaikka yrityksellä ei olisikaan käytettävissä pysyvää liikepaikkaa.
Epäitsenäinen edustaja voi muodostaa kiinteän toimipaikan, jos edustajalla on valtuus solmia sopimuksia yrityksen nimissä tai vastaanottaa tilauksia. Lisäksi edellytetään, että edustaja käyttää valtuuttaan säännöllisesti. Epäitsenäinen edustaja voi olla yritys tai luonnollinen henkilö, kuten työntekijä, joka myy yrityksen tuotteita tai palveluita Suomessa.
Itsenäinen edustaja ei muodosta kiinteää toimipaikkaa. Edustaja on itsenäinen, kun edustaja on sekä taloudellisesti että oikeudellisesti riippumaton yrityksestä. Ulkomaisen yrityksen itsenäinen edustaja voi olla esimerkiksi välittäjä tai komissionääri.
Luonteeltaan valmistelevat ja avustavat toiminnot eivät muodosta yritykselle kiinteää toimipaikkaa. Avustavaa tai valmistelevaa toimintaa voi olla esimerkiksi mainostaminen, tietojen kerääminen, tieteellinen tutkimus, tai yritykselle kuuluvien tavaroiden varastoiminen näytteillä pitämistä tai luovuttamista varten.
Toiminnan valmisteleva tai avustava luonne on aina arvioitava tapauskohtaisesti todellisten olosuhteiden perusteella. Toiminnot eivät ole luonteeltaan avustavia tai valmistelevia, jos yrityksen toiminnot Suomessa muodostavat oman liiketoimintakokonaisuuden tai ovat osa yrityksen ydinliiketoimintaa.
Millaisessa tilanteessa ulkomaisen yhteisön on annettava tuloveroilmoitus?
Ulkomaisen yhteisön on annettava veroilmoitus Suomessa veronalaisista tuloista ja verotuksessa vähennyskelpoisista kuluista, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy.
Yhteisöllä on
- kiinteä toimipaikka Suomessa
- kiinteää omaisuutta Suomessa (kiinteistö tai osakehuoneisto)
- osuus yhtymätuloon Suomessa
- kotipaikka valtiossa, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta.
Ulkomaisten yhteisöjen tulee antaa veroilmoitus myös Verohallinnon sitä vaatiessa.
Veroilmoitus on annettava sähköisesti
Ulkomaisen yhteisön on annettava veroilmoitus 6U liitteineen sähköisesti. Tutustu veroilmoituslomakkeen 6U täyttöohjeeseen huolellisesti ennen veroilmoituksen lähettämistä. Veroilmoituksen sähköiseen toimittamiseen on useita tapoja:
- Täytä ja lähetä veroilmoitus OmaVerossa.
- Lähetä veroilmoitus taloushallinto-ohjelman muodostamana tiedostona Ilmoitin.fi-palvelussa.
- Voit ilmoittaa tietoja myös taloushallinnon ohjelmiston kautta, jos siitä on yhteys eli rajapinta Verohallintoon.
Jos sähköiseen veroilmoitukseen ei ole tullut muutoksia, mutta täydennät sitä jälkikäteen liitetiedostolla, lähetä pelkkä liite. Veroilmoitusta ei pidä lähettää uudestaan.
Veroilmoituksen voi antaa paperilomakkeella vain erityisestä syystä, jos sähköinen ilmoittaminen on esimerkiksi teknisen esteen vuoksi mahdotonta.
Sähköiseen ilmoittamiseen tarvitset UID-tunnisteen ja Suomi.fi-valtuuden
Ulkomaisen yhteisön edustaja tarvitsee sähköiseen asiointiin suomalaisen henkilötunnuksen tai UID-tunnisteen sekä Suomi.fi-valtuuden. Kun sinulla on tunniste ja valtuus, voit kirjautua sähköisiin asiointipalveluihin Finnish Authenticator -sovelluksella ja lähettää veroilmoituksen liitteineen. Lue lisää tunnisteen ja valtuuden hankkimisesta.
Veroilmoituksella 6U annettavat tiedot
Ulkomainen yhteisö antaa veroilmoituksella 6U tiedot kaikista kiinteään toimipaikkaan kohdistuvista elinkeinotoiminnan tuotoista, kuluista, varoista ja veloista. Tuloverolaskelmassa (EVL) ilmoitetaan yhteisön kiinteään toimipaikkaan kohdistuvat tuotot ja kulut. Myös työkorvauksista perityt lähdeverot ilmoitetaan veroilmoituksella. Varallisuuslaskelmassa ilmoitetaan yhteisön kiinteään toimipaikkaan kohdistuvat varat ja velat.
Vaikka ulkomaiselle yhteisölle ei muodostuisi Suomeen kiinteää toimipaikkaa, yhteisö on yleensä velvollinen maksamaan veroa tulosta, jonka se on saanut Suomessa sijaitsevasta kiinteistöstä ja osakehuoneistosta. Myös näihin kohdistuvat tuotot, kulut, varat ja velat ilmoitetaan veroilmoituksella 6U.
Veroilmoitukseen on liitettävä jäljennös kiinteän toimipaikan tuloslaskelmasta ja taseesta. Tuloslaskelmaa ja tasetta laadittaessa noudatetaan soveltuvin osin Suomen kirjanpitolakia.
Lisätietoa:
- Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa − Liiketulo ja muut Suomesta saadut tulot
- Yleistä tulon kohdistamisesta kiinteälle toimipaikalle
- Veroilmoituksen 6U täyttöohje
Milloin veroilmoitus on annettava?
Veroilmoitus on annettava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Ulkomaisen yhteisön kiinteän toimipaikan tilikausi on sama kuin pääliikkeen tilikausi.
Esimerkki: Yrityksen tilikausi päättyy 15.3.2024. Veroilmoitus on annettava viimeistään 31.7.2024. Jos viimeinen palautuspäivä olisi lauantai tai pyhäpäivä, veroilmoituksen määräpäivä on seuraava arkipäivänä.
Veroilmoituksen voi antaa paperilomakkeella vain erityisestä syystä, jos sähköinen ilmoittaminen on esimerkiksi teknisen esteen vuoksi mahdotonta. Paperisen veroilmoituksen on oltava perillä Verohallinnossa viimeistään määräpäivänä klo 16.15.
Jos yritys antaa veroilmoituksen määräpäivän jälkeen, mutta ennen verotuksen päättymistä, on seurauksena myöhästymismaksu. Myöhästymismaksu määrätään myös, jos ilmoitusta täydennetään tai korjataan oma-aloitteisesti määräpäivän jälkeen ennen verotuksen päättymistä. Myöhästymismaksu on suuruudeltaan 100 euroa. Lue lisää seuraamusmaksuista tuloverotuksessa.
Jos kiinteää toimipaikkaa ei muodostu Suomeen
Jos kiinteää toimipaikkaa ei ulkomaisen yhteisön oman käsityksen mukaan muodostu Suomeen, yhteisön on ilmoitettava tästä veroilmoituksen 6U kohdassa 2 ja liitettävä veroilmoitukseen lomake 80 (Selvitys toiminnasta - Ulkomainen yhteisö), jossa ulkomainen yhteisö antaa tiedot harjoitetusta toiminnasta. Suomessa rakennus-, asennus- tai kokoonpanotoimintaa harjoittavien ulkomaisten yhteisöjen on annettava lomakkeella 80 selvitys toiminnastaan ja urakoistaan Suomessa vuosittain.
Veroilmoitus ja liitelomake 80 on annettava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien.
Veroilmoitusta ja liitelomaketta 80 ei tarvitse antaa, jos yhteisö on saanut Verohallinnolta sitovan ennakkoratkaisupäätöksen, jossa on todettu, ettei yhteisölle muodostu Suomeen kiinteää toimipaikkaa. Veroilmoitus ja liitelomake 80 on kuitenkin annettava päätöksestä huolimatta, jos yhteisön toiminnassa on tapahtunut muutoksia tai Verohallinto on pyytänyt selvityksen.
Verotuspäätös kertoo veronpalautuksen tai jäännösveron määrän
Verohallinto laskee verovuoden lopullisen tuloveron veroilmoituksen tietojen perusteella.
Ulkomaiselle yhteisölle muodostetaan verotuspäätös sen jälkeen, kun Verohallinto on käsitellyt veroilmoituksella annetut tiedot ja verotus on toimitettu. Verotuspäätöksestä näkee, muodostuuko yhteisölle veronpalautusta vai tuleeko sen maksaa jäännösveroa.
Jokaisella verovelvollisella on oma verotuksen päättymispäivä, joka on merkitty verotuspäätökseen. Ulkomaisen yhteisön verotus päättyy kuitenkin viimeistään 10 kuukauden kuluttua tilikauden viimeisen kalenterikuukauden päättymisestä.
Jos kalenterivuoden aikana on päättynyt useita tilikausia, verotus päättyy viimeistään 10 kuukauden kuluttua viimeisimmän tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien.
Esimerkki: Yhteisön tilikausi on 1.1.2023–31.12.2023. Verotus päättyy viimeistään 31.10.2024.
Esimerkki: Yhteisön tilikausi on 1.4.2023–31.3.2024. Verotus päättyy viimeistään 31.1.2025.
Verotuspäätös voi muuttua ennen verotuksen päättymistä, jos ulkomainen yhteisö on täydentänyt tai korjannut verotustietoja tai jos Verohallinto on ilmoittanut verotuksen jatkamisesta. Näissä tilanteissa Verohallinto lähettää yhteisölle uuden verotuspäätöksen. Verotuksen lopputulos käy ilmi viimeisimmästä verotuspäätöksestä.
Avainsanat:
Tämä sivu on osa Euroopan komission Your Europe -portaalia. Anna komissiolle palautetta sivusta.
