Yleishyödyllisen yhteisön toiminta koostuu usein
- verovapaasta yleishyödyllisestä toiminnasta
- verovapaasta varainhankinnasta
- veronalaisesta elinkeinotoiminnasta
- kiinteistötulosta.
Yhdistyksen tai säätiön pitää eritellä näiden toimintojen tuotot ja kulut sekä kirjanpidossa että veroilmoituksella.
Mitkä tulot ovat yleishyödylliselle yhteisölle verovapaata?
Yleishyödyllisen yhteisön verovapaita tuloja ovat muun muassa
- jäsenmaksut
- osingot
- korot
- lahjoitukset
- yleishyödylliseen toimintaan saadut avustukset.
Lisäksi seuraavat tulot ovat verovapaita tietyin edellytyksin:
- osakehuoneistojen vuokratulot, ellei huoneisto ole yli 50-prosenttisesti oman elinkeinotoiminnan käytössä
- luovutusvoitot – esimerkiksi kiinteistön myyntivoitto – ellei luovutettu omaisuus kuulu omaan elinkeinotoimintaan.
Myös seuraavat tulot ovat lähtökohtaisesti verovapaita, jos tuloa hankitaan yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi ja toiminta ei täytä elinkeinotoiminnan tunnusmerkkejä.
Huom. Toiminnan ja tulojen veronalaisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti verotuksen yhteydessä. Arvioinnissa otetaan huomioon muun muassa toiminnan luonne ja laajuus.
Mistä tulosta yleishyödyllinen yhteisö maksaa veroa?
Yleishyödyllinen yhteisö maksaa tuloveroa
- elinkeinotoiminnan tuottamasta tulosta
- kiinteistön tuottamasta tulosta, jos kiinteistöä on käytetty muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. Myös puun myyntitulo on kiinteistön tuottamaa tuloa.
Veroprosentit ovat
- elinkeinotulo 20 %
- kiinteistötulo 4,73 % vuonna 2025
- kiinteistötulo 4,58 % vuonna 2026
Yhteisö maksaa tuloveroa ainoastaan veronalaisen toiminnan voitosta, ei siis koko toiminnan tuotoista. Voitto lasketaan niin, että veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot. Verohallinto ottaa aikaisempien vuosien vahvistetut tappiot huomioon verotettavan tulon laskemisessa.
Mikä on veronalaista elinkeinotoimintaa?
Toiminta on yleensä veronalaista elinkeinotoimintaa esimerkiksi kun seuraavat ehdot täyttyvät:
- yhdistys tai säätiö myy tuotteita tai palveluja, jotka vastaavat samoilla markkinoilla toimivien yritysten tuotteita tai palveluita
- yhdistys tai säätiö käyttää toimintaan palkattua henkilökuntaa
- toiminta on jatkuvaa
- toiminnan kulut katetaan tuotteiden tai palveluiden myynnistä saatavilla tuloilla.
Esimerkkejä yhdistyksen tai säätiön elinkeinotoiminnasta:
- vuosittain muille kuin jäsenille järjestettävä messutapahtuma
- jäsenistön ulkopuolelle suuntautuva julkaisutoiminta
- sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen myyminen markkinaympäristössä
- tavaroiden ja palveluiden myynti käypään markkinahintaan.
Jos toiminta on elinkeinotoimintaa, sitä ei voida pitää yleishyödyllisenä toimintana. Katso alta esimerkkejä yhdistyksen veronalaisesta elinkeinotoiminnasta:
Esimerkki: Yleishyödyllisellä yhdistyksellä on kaupungin keskustassa kahvila, jossa myydään tyypillisiä kahvilatuotteita. Kahvila on avoinna ympäri vuoden ja noudattaa alalle tavanomaisia aukioloaikoja. Kahvilassa on palkatut työntekijät. Toiminta on yleishyödyllisen yhdistyksen veronalaista elinkeinotoimintaa.
Esimerkki: Kunnan tehtävänä on sosiaalihuollosta annetun lain (710/1982) mm. sosiaalipalveluiden järjestäminen asukkailleen. Tällä tarkoitetaan mm. asumispalveluiden, kotipalveluiden ja laitoshuollon järjestämistä. Tämän lakisääteisen tehtävänsä toteuttamiseksi kunta ostaa paikalliselta yhdistykseltä vanhusten asumispalveluita sekä kotihoidon palveluita. Kunta on järjestänyt palveluiden ostamisesta tarjouskilpailun, jonka perusteella yhdistys on saanut palvelut tuotettavakseen. Palvelut eivät poikkea markkinoilla yleisesti elinkeinotoiminnan muodossa tarjottavista sosiaalialan palveluista. Yhdistyksen palvelunmyyntiä kunnalle pidetään yhdistyksen elinkeinotoimintana. Sillä seikalla, että palvelut myydään kunnalle kunnan lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi, ei ole asiassa merkitystä.
Esimerkki: Kunnat voivat tarjota perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa oppilailleen. Kunta voi järjestää toiminnan itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai antaa toiminnan järjestettäväksi kunnan ulkopuoliselle toimijalle. Usein aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa kunnille tuottavat erilaiset yhdistykset ja säätiöt. Tällaisen palvelun myynti on yleishyödyllisen yhdistyksen tai säätiön veronalaista elinkeinotoimintaa, kun näitä palveluja tarjotaan markkinaympäristössä käypään hintaan.
Monissa kunnissa aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa koululaisille tarjoavat myös osakeyhtiömuotoiset yritykset. Kun yhdistys tai säätiö harjoittaa vastaavaa aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa kuin alalla toimivat osakeyhtiömuotoiset toimijat ja perittävät maksut eivät eroa olennaisesti muiden toimijoiden perimistä maksuista, toimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa ja toiminta on yhdistyksen tai säätiön veronalaista elinkeinotoimintaa. Merkitystä ei ole sillä, tulevatko maksut toimintaan kokonaisuudessaan kunnalta, vai osittain kunnalta ja osittain koululaisten vanhemmilta. Kun yhdistys tai säätiö tuottaa kunnille ostopalvelua, kyse ei ole toimintaa kunnalle tarjoavan yhdistyksen tai säätiön lakisääteisestä toiminnasta, vaan toiminta on lähtökohtaisesti elinkeinotoimintaa.
Kiinteistötulo ja kulujen vähentäminen