Blogit
Suomen ja Viron työsuojeluviranomaisten yhteistyö tehostaa Virosta Suomeen työntekijöitä lähettävien yritysten valvontaa
Lähde: Aluehallintoviraston työsuojelu / Joonas Heinilä 3.2.2025
Jo 10 vuotta kestänyt maiden välinen viranomaisyhteistyö on mahdollistanut sujuvan tiedonvaihdon, mikä on tehostanut vilunkia harjoittavien yritysten toiminnan rajoittamista.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen ja Viron työsuojeluviranomaisen (Tööinspektsioon) välinen yhteistyösopimus saavutti kymmenen vuoden merkkipaalun joulukuussa 2024. Yhteistyön päätarkoituksena on varmistaa, että Virosta Suomeen työntekijöitä lähettävät yritykset noudattavat lainsäädäntöä sekä parantaa virolaisten lähetettyjen työntekijöiden työoloja niin työsuhteiden vähimmäisehtojen kuin työturvallisuusasioiden osalta.
Etelä-Suomi ja Viro muodostavat yhteiset työmarkkinat rakennusalalla
Idea yhteistyösopimuksesta syntyi järjestyksessään kolmannessa ranskalaisten hallinnoimassa Eurodétachement-projektissa (”Act on situations of posting of workers: Learning by doing”), jossa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen kumppanimaana oli Viro ja yhteistyötahona sen työsuojeluviranomainen. Projektin aikana käytyjen keskusteluiden myötä tunnistettiin kuinka Etelä-Suomi ja Viro muodostavat yhteiset työmarkkinat etenkin rakennusalalla.
Yhteistyön tiivistämisen edistämiseksi syntyi idea kahdenvälisestä sopimuksesta, jonka innoittajana toimivat projektin yhteydessä esitetyt muiden maiden kahdenväliset sopimukset. Ajatusta lähtivät jalostamaan Joonas Heinilä ja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta sekä Liis Naaber Viron työsuojeluviranomaisesta. Projektin yhtenä konkreettisista tuloksista syntyi kahdenvälinen yhteistyösopimus, joka allekirjoitettiin joulukuun kolmantena päivänä vuonna 2014.
Miten yhteistyö on rakennettu?
Yhteistyön neljä keskeistä pilaria ovat:
1) Tietojen vaihto tarkastustoiminnasta ja muista keskeisistä ajankohtaisista asioista, kuten sellaiset lainsäädännölliset muutokset, joilla on vaikutusta työntekijöihin ja työnantajiin kummassakin maassa.
2) Puolivuosittaiset tapaamiset, jotka ennen korona-aikaa järjestettiin vuorottain. Koronan aikana yhteistyö oli täysin etänä järjestettyä ja vuosina 2023 sekä 2024 fyysiset tapaamiset yhdistettiin rajat ylittäviin tarkastuksiin, joita tukemassa on ollut Euroopan työviranomainen, ELA.
3) Tarkastajavaihto, jonka myötä on tehty yhteistarkastuksia Suomessa ja Virossa. Suomessa tarkastukset ovat kohdistuneet työsuhteen vähimmäisehtoihin, työturvallisuusasioihin ja tilaajavastuulakiin liittyen. Lähtökohtaisesti on tehty tarkastuksia, joissa on rajat ylittävä ulottuvuus. Joissain tapauksissa on myös jaettu hyviä käytäntöjä.
4) Virolaisten Suomeen lähetettyjen työntekijöiden tietoisuuden lisääminen, joka on toteutettu muun muassa Tööinspektioonin virkamiesten jalkautumisella Tallinnan satamaan jakamaan tietoutta. Lisäksi mediaa on hyödynnetty tietoisuuden lisäämisen työvälineenä.
Mitä hyötyä yhteistyöstä on ollut?
Yhteistyön myötä on syventynyt parempi ymmärrys kummankin maan viranomaisen toimivallasta, tehtävistä ja keskeisistä yhteistyöhenkilöistä. Tämä on lisännyt ymmärrystä tilanteista, joissa voidaan tehdä yhteistyötä ja tunnistetaan lisäksi, milloin tulisi tehdä yhteistyötä, jotta se olisi tehokasta.
Toimiva tiedonvaihto on mahdollistanut saamaan arvokasta taustatietoa paitsi ennen tarkastuksia mutta myös tarkastusten aikana. Nopea ja tehokas tietojenvaihto on ollut keskiössä, kun kummankin maan viranomaisilla on ollut yhteiset kohdeyritykset. Mitä nopeammin tieto vaihtuu, sitä nopeammin voidaan rajoittaa vilunkia harjoittavien yritysten toimintaa. Yhteistyö on mahdollistanut vaikuttavampien tarkastusten teon molemmissa maissa, kun paine on tullut sekä Suomen että Viron viranomaisilta.
Yhteistyön myötä on saatu tehokkaita kokemuksia hallinnollisten asiakirjojen toimittamisesta Suomesta virolaisille yrityksille tilanteissa, joissa posti ei pysty toimittamaan asiakirjoja perille. Tieto siitä, ettei voi enää välttää esimerkiksi laiminlyöntimaksuja vain palaamalla Viroon on kulkeutunut myös viidakkorummun välityksellä. Summa summarum: rajat ylittävä yhteistyö vähentää väärinkäytöksiä.
Kymmenen vuotta rajat ylittävää yhteistyötä – mitä kun tulee se yhdestoista?
Ensimmäiset kymmenen vuotta yhteistyö Suomen ja Viron työsuojeluviranomaisten välillä on ollut muissa kuin tilaajavastuuasioissa alueellista johtuen virastorakenteista ja alueellisten työsuojeluviranomaisten itsenäisistä toimivalloista. Yhteistyösopimus on solmittu Etelä-Suomen alueellisen työsuojeluviranomaisen ja Viron työsuojeluviranomaisen kanssa. Yhteistyösopimusta on esitelty vuosien varrella muillekin Suomen alueellisille työsuojeluviranomaisille, mutta sopimuksen laajentaminen ei ole ottanut tuulta siipiensä alle. Vuosi 2025 pyhitettäköön tulevan valtakunnallisen viraston järjestäytymiseen, mutta 1.1.2026 jälkeen sopimuksen laajentaminen valtakunnalliseksi myös Suomen osalta tulee ajankohtaiseksi.
YEL-valvonta kattaa nyt kaikki yrittäjät
Lähde: ETK / Päivi Johansson 21.11.2024
Yksi Eläketurvakeskuksen (ETK) lakisääteisistä tehtävistä on yrittäjien vakuuttamisvelvollisuuden valvominen. Tämän vuoden alusta voimaan tulleen lainmuutoksen ansiosta yrittäjien massamuotoinen valvonta laajeni koskemaan kaikkia keskeisiä yrittäjäryhmiä. Yrittäjän eläkelakiin (YEL) lisättiin ETK:lle oikeus saada vakuuttamisvelvollisuuden valvomista varten tietoja myös osakeyhtiön osakkaista.
Jo vuonna 1970 voimaan tulleessa yrittäjien eläkelaissa valvonta oli säädetty ETK:n tehtäväksi. Valvontaa tehdään laajalla rekisteritietojen vertailulla (massavalvonta) sekä yksittäistapauksissa eri lähteistä tulevien impulssien perusteella. ETK on valvonut ammatin- ja elinkeinonharjoittajien sekä elinkeinoyhtymien osakkaiden YEL-vakuuttamisvelvollisuutta massavalvontana jo vuosikymmenten ajan.
Laskutuspalvelun kautta laskuttavien yrittäjien YEL-vakuuttamisvelvollisuuden valvonta saatiin laajamittaisen valvonnan piiriin muutama vuosi sitten. Viimeisenä keskeisenä yrittäjäryhmänä laajan valvonnan piiriin tulivat tänä vuonna osakeyhtiöyrittäjät.
Laki tuntee YEL-vakuuttamisvelvollisuudelle vain yhdet säännöt, joiden perusteella vakuuttamisvelvollisuutta valvotaan. ETK:n YEL-valvonta noudattaakin lähtökohtaisesti samaa kaavaa ja prosessia riippumatta yritysmuodosta: Jos yrittäjällä on ansiotuloja yritystoiminnasta mutta ei YEL-vakuutusta, selvitetään tarkemmin, onko yrittäjä laiminlyönyt YEL-vakuuttamisvelvollisuutensa. Valvonta ei ole kuitenkaan täysin identtistä kaikille yrittäjäryhmille.
YEL:n yrittäjämääritelmä vaihtelee eri yhtiömuodoissa
YEL:n mukaan yrittäjä on henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa. Kuitenkin YEL:n piiriin kuuluminen edellyttää eri yritysmuodoissa muidenkin edellytysten täyttymistä. Esimerkiksi osakeyhtiöyrittäjältä edellytetään tiettyä omistusta ja johtavaa asemaa yhtiössä, kun taas elinkeinoyhtymissä YEL:n piiriin kuuluminen edellyttää henkilökohtaista vastuuta yhtiön velvoitteista ja sitoumuksista.
Samassa yrityksessä työskentelevien yhtiömiesten tai omistajien vakuuttaminen ei mene samalla tavalla, jos omistuksissa, rooleissa tai vastuissa on eroja. Jos yrittäjä ei täytä YEL:n yrittäjämääritelmää, hän ei luonnollisesti päädy ETK:n YEL-valvontaan.
Valvonnan lähtökohtana rekisteritietojen vertailu
Jotta ETK voi valvoa YEL-vakuuttamisvelvollisuutta, valvonnalla tulee olla käytettävissä tiedot, joiden perusteella mahdollista laiminlyöntiä voidaan arvioida. Massamuotoinen YEL-valvonta perustuukin pitkälti Verohallinnolta saataviin yrittäjien verotietoihin sekä suoraan tulorekisteristä haettaviin ansiotietoihin. Yrittäjien verotuksessa on yritysmuotokohtaisia eroja, joten valvonnan lähtötiedotkin poikkeavat vastaavasti toisistaan.
Yhteistä kaikkien yrittäjäryhmien valvonnassa on kuitenkin se, että yrittäjällä on joko elinkeinotoiminnan verotettavia ansioita tai omasta yrityksestä tai laskutuspalveluyritykseltä saatua palkkaa. Jos yrittäjällä on ansioita tai palkkaa, tutkitaan, onko hänellä YEL-vakuutusta. Tarkempaan valvontaan valikoituvat ne tapaukset, joissa ansioita tai palkkaa on, mutta YEL-vakuutus puuttuu.
Valvonnan aikana ETK selvittää tarkemmin, onko kysymys sellaisesta yrittäjätoiminnasta, joka täyttää YEL-vakuuttamisvelvollisuuden edellytykset. Huomioon otetaan myös se, mikä on valvonnan lähtötieto ja mitä sen voidaan arvioida kertovan yrittäjän työpanoksesta tai yritystoiminnan luonteesta. Esimerkiksi jos lähtötietona on yrittäjälle maksettu palkka, sen voidaan arvioida lähtökohtaisesti kertovan yrittäjän työskentelystä.
Valvonta kattaa nyt käytännössä kaikki yrittäjät
Vuodenvaihteessa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen YEL-valvonnan voi nykymuodossaan arvioida kattavan lähes kaikki yrittäjät. Massamuotoisen yrittäjävalvonnan lisäksi ETK:n työnantajavalvonnan yhteydessä tulee esiin myös harvinaisempien yrittäjäryhmien yrittäjiä, jotka ovat laiminlyöneet YEL-vakuuttamisvelvollisuutensa. Tällaisia ovat esimerkiksi työkorvauksen saajat, joilla ei ole erillistä yritystä yritystoiminnan harjoittamiseen.
Kun kaikkien yrittäjien vakuuttamisvelvollisuutta valvotaan laajasti ja massamuotoisesti yritysmuodosta riippumatta, yrittäjien kohtelu on yhdenvertaista. Yrittäjien valvonta on saanut yhä suuremman roolin Eläketurvakeskuksen valvonnassa, kun valvonnan piiriin kuuluvien yrittäjien määrän on kasvanut. Vaikka valvonnan lähtöjoukossa on aikaisempaa enemmän yrittäjiä, suuri osa yrittäjistä on täyttänyt YEL-vakuuttamisvelvollisuutensa asianmukaisesti.
Kattavalla valvonnalla varmistetaan, että samat säännöt koskevat kaikkia ja että kaikki täyttävät velvollisuutensa. Samalla tulee varmistettua yrittäjille kuuluva eläketurva.
Kansainvälinen yhteistyö elinehto Verohallinnon harmaan talouden torjunnassa
Verohallinto / Tarja Valsi 15.4.2024
Kokemuksen myötä tulemme tietoisiksi oman pelikentän massiivisuudesta ja toisaalta oman ymmärryksemme vajavaisuudesta. Veropetoksia, rahanpesua, korruptiota, ihmiskauppaa sekä järjestäytynyttä rikollisuutta – hyvin laajasti erilaisia talousrikollisuuden muotoja ja niiden torjuntaa käsitellään kansainvälisillä foorumeilla ja siksi on äärimmäisen tärkeää olla mukana niissä.
Usein kansainväliseen ja ulkomailta johdettuun harmaan talouden toimintaan ja rajat ylittäviin talousrikosilmiöihin ei ole mahdollista puuttua tehokkaasti ilman kansainvälistä viranomaisyhteistyötä. Torjuntatoimien tulee olla kansainvälisesti koordinoituja ja eri maiden tulee olla vähintäänkin tietoisia toistensa peliliikkeistä kulloinkin käsillä olevaan riski-ilmiöön. Tätä saman pelilaudan ympärille kokoontumista toteutetaan erilaisissa kansainvälisissä-verkostoissa ja -organisaatioissa.
Pohjoismainen yhteistyö on vahvaa ja tiivistä
Pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa harmaan talouden ilmenemismuodot ja tekotavat ovat yhteisiä. Taklaamme niitä erityisen tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä pohjoismaisen Nordisk Agendan sateenvarjon alla, johon kuuluu eri ilmiöihin tai kokonaisuuksiin keskittyneitä petostorjuntaryhmiä. Näihin kukin pohjoismaa tuo asiantuntijansa, osaamisensa ja parhaat käytänteensä – yhdessä olemme vahvempia myös laajemmassa mittakaavassa tuomaan arvostettuja näkemyksiämme esimerkiksi EU:n tai OECD:n suuntaan.
Mitä yhteistyöllä sitten konkreettisesti saadaan aikaan? Viime vuonna esimerkiksi rakensimme Suomen Verohallinnon johdolla yhteispohjoismaisen korruption tunnistamiskoulutuksen, joka on otettu laajasti käyttöön Pohjoismaiden verohallinnoissa ja josta osa muistakin viranomaisista ovat saaneet maistiaisia. Aiemmin olemme valmistelleet yhteisen koulutuspaketin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen tunnistamiseen. Kummassakin on useita tasoja eri tarkoituksiin. Vaativin taso on ensisijaisesti harmaan talouden verotarkastajille.
Joka toinen vuosi laadimme yhteisen näkemyksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden merkittävimmistä uhkista ja näkymistä – yhteispohjoismaisen uhkakuvan. Hyödynnämme sitä sekä Verohallinnon sisällä että sopivassa määrin muiden harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan osallistuvien viranomaisten ja ministeriöiden kanssa.
Jaamme aktiivisesti tietoa valvonnan käyttöön joko kaikille viidelle maalle tai kahdenvälisesti laadituista selvityksistä, petosten selvittelykeinoista, käytettävissä olevista työkaluista ja menettelyistä. Myös lainsäädännössä tapahtuneita uudistuksia ja niiden vaikutuksia harmaan talouden toimijoihin sekä torjuntaan käymme läpi eri foorumeiden kesken aina veropetostorjunnan johtajista operatiivisen tason verkostoihin.
Petoskuviot etenevät maasta toiseen – pysäyttäminen onnistuu kansainvälisen yhteistyön voimin
Saamme hyviä syöttöjä lapaan muilta Pohjoismailta – mikä havaittiin Tanskassa tai Ruotsissa eilen, on tänään Suomen riesana.
Hyvänä esimerkkinä ovat identiteettien väärinkäytökset. Kun naapurimaissa havaittiin merkittävää hyvinvointivaltion hyväksikäyttöä siten, että henkilöitä tuotiin rekisteröitymään harmaan talouden tarpeita varten, Suomen Verohallinto pisti pystyyn hankkeen asian ympärille. Saimme ilmiön hallintaan jakamalla parhaita käytänteitä toisillemme viranomaisyhteistyössä. Toinen hyvä esimerkki on Tanskan lähdeverojen palautuspetokset, jotka saivat välittömästi muut Pohjoismaat tarkistamaan menettelyitään.
Kun vastaavasti Tanska otti käyttöön käännetyn arvonlisäverotuksen matkapuhelinten tukkukaupassa kesällä 2014. Ruotsissa ymmärrettiin, että tällä on seurauksia heille – petostoimijat siirtyvät seuraavan uhrin kimppuun. Oikeassa olivat, sillä Ruotsi koki jopa EU-tasoisesti ennen näkemättömän petosiskun. Sen seurauksena myös Ruotsissa otettiin käyttöön käännetty arvonlisävero vuonna 2021. Olimme Suomessa muiden kokemuksista oppineena ns. sormi pulssilla heti keväällä 2021, kun matkapuhelinalalla alkoi meillä tapahtua. Kiitos harmaan torjunnan osaajien, vilppitoimijoiden Ruotsista suoraan kopioima petoskuvio pysäytettiin meillä alkuunsa.
Vahvan yhteistyön pohjoismainen nyrkki pelaa tiiviisti yhteen taklaten petosilmiöitä peli kerrallaan. Pelikuvio on kuitenkin osa laajempaa kansainvälistä kenttää, eli yhteistyötä tehdään tiiviisti myös EU:n ja OECD:n kanssa.
Luvaton työnteko näkyy yhä useammilla aloilla Suomessa
Euroopan muuttoliikeverkosto / erityisasiantuntija Tuukka Lampi 12.2.2024
Helsingin Sanomat uutisoi 21.1.2024 Ruotsissa tapahtuneesta työmaaonnettomuudesta, jossa hissin putoaminen johti viiden työntekijän kuolemaan. Suurin osa uhreista oli kolmansien maiden kansalaisia, jotka olivat työskennellet useamman aliurakoitsijan palveluksessa epäselvissä olosuhteissa. Traaginen tapaus nosti esille monien ulkomaalaisten heikon aseman työmarkkinoilla Ruotsissa.
Myös Suomessa työskentelee ulkomaalaisia epätyypillisissä työsuhteissa vuokratyöläisinä, alihankkijoina, alustafirmalla tai täysin ilman työnteko-oikeutta. Päätoimittaja Antero Mukka totesi artikkelissa, että kahden kerroksen työmarkkinat ovat meilläkin jo totta.
Ulkomaalaisten yritysten ja työntekijöiden määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina ja etenkin EU:n ulkopuolisista maista tulleiden työntekijöiden osuus on noussut. Ulkomaista työvoimaa on tullut erityisesti Turun telakan kaltaisiin suuriin rakennushankkeisiin sekä alati kasvavalle palvelusektorille.
Työmarkkinoiden kansainvälistyminen näkyy myös työsuojelun ja työnteko-oikeuden valvonnan haasteina. Suomeen töihin saapuvilla kolmansien maiden kansalaisilla tulee olla työntekoon tai elinkeinon harjoittamisen oikeuttava oleskelulupa. Näin ei usein kuitenkaan ole tai tilanne on tulkinnanvarainen.
Uusi EMN-tutkimus kartoittaa luvatonta työntekoa Suomessa
Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) uuden tutkimuksen mukaan työluparikkomuksia havaitaan kaiken kokoisissa sekä suomalaisten että ulkomaalaisten omistamissa yrityksissä. Osa toiminnasta on tahallista säännösten kiertämistä, mutta usein kyse on kuitenkin työnantajan tai työntekijän huolimattomuudesta tai tietämättömyydestä. Suomessa viranomaiset tekevät jatkuvaa riskianalyysiä eri aloista ja tilannekuva päivittyy tasaisesti Aluehallintoviraston työsuojelutarkastusten, poliisin ulkomaalaisvalvonnan sekä Verohallinnon rekisteritietojen avulla.
Luvatonta työntekoa on havaittu muun muassa siivous-, rakennus- ja kuljetusalalla, maataloudessa sekä ravintola-alalla. Näiden lisäksi hieman uudempina riskialoina on tunnistettu myös autokorjaamot, pienet kauneudenhoitopaikat, marjanpoiminta, metsänhoito ja kotitaloustyö. Uusia tunnistetaan koko ajan.
Vuokratyöntekijöiden ja alihankkijoiden käyttäminen on yhä yleisempää ja työvoimaa välittävän palveluketjun pää saattaa olla pitkällä toisessa maassa. Tämä on lisähaaste työnteko-oikeuden valvonnan kannalta. Etenkin rakennusalalla on yleistynyt ilmiö, jossa työntekijä lähetetään Suomeen toiseen EU-maahan rekisteröityneen yrityksen ns. lähetettynä työntekijänä. Nämä työntekijät saattavat usein kuitenkin tehdä Suomessa sellaista työtä, johon heillä ei ole oikeutta.
Myös alustatalouden toimijoiden valvonta (esim. ruokalähetit) koetaan haasteelliseksi, johtuen työntekijöiden epäselvästä asemasta ja harmaan statuksen väärinkäytöksistä. On tullut ilmi tapauksia, joissa toimitusmäärät eivät vastaa realistisesti yhden ihmisen työpanosta. Tämä on herättänyt epäilyjä siitä, että työtä on ketjutettu useammalle työntekijälle.
Aktiivisella viranomaistyöllä vastattu haasteisiin
Suomessa on viime vuosina otettu merkittäviä edistysaskeleita luvattoman työn tekemisen torjunnassa. Kehitystä on tapahtunut etenkin viranomaisyhteistyössä, tiedottamisessa ja lainsäädännössä.
Vuonna 2021 esille tulleiden siivousalan hyväksikäyttötapausten vauhdittamana sosiaali- ja terveysministeriö sai lisäresursseja ja työsuojeluun perustetiin uusia virkoja. Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto on myös kehittynyt merkittävästi muun muassa moniviranomaishankkeiden ansiosta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että viranomaisyhteistyössä on edelleen parannettavaa, sillä haasteina nähtiin sekä tietojenvaihto että ns. sidosryhmien tekemisen siiloutuminen.
Tietoisuus luvattomasta työstä ilmiönä on myös lisääntynyt median nostojen sekä aktiivisen tiedottamisen ansiosta. Työntekijöitä on ollut usein vaikea tavoittaa johtuen työntekopaikan vaihtuvuudesta, luottamuksen puutteesta viranomaisiin ja kielimuurista. Sisäministeriön vuonna 2022 lanseeraama monikielinen Work Help Finland -sovellus onkin auttanut Suomessa oleskelevien ulkomaisten työntekijöiden tiedottamisessa.
Vuonna 2021 voimaan tulleet ulkomaalaislain muutokset ovat parantaneet työntekijöiden asemaa tapauksissa, joissa työnantaja on hyväksikäyttänyt työntekijää. Lisäksi työnantajien seuraamuksia koskeva EU-direktiivi on saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä. Maahanmuuttovirasto on alkanut aktiivisesti määräämään seuraamusmaksuja työnantajille, jotka ovat palkanneet luvattomasti maassa olevia henkilöitä.
Ilmiöt – Korona ja Ukraina
Viime vuosien suuremmat ilmiöt, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ovat myös vaikuttaneet luvattoman työnteon valvontaan Suomessa yllättävin tavoin.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU-maat alkoivat myöntää ukrainalaisille tilapäistä suojelua. Tilapäistä suojelua hakevilla ja saavilla on oikeus työskennellä rajoituksitta. Sillä, että Suomessa oleskelevat ukrainalaiset saivat työnteko-oikeuden automaattisesti, oli merkittävä vaikutus luvattoman työnteon tilastoihin.
Lisäksi koronapandemian aikana voimaan tulleet sisärajatarkastukset paljastivat paljon luvatonta työntekoa, joka olisi jäänyt muuten havaitsematta. Työsuojeluviranomaiset saivat tapauksista tietoa Rajavartiolaitokselta.
Euroopan muuttoliikeverkoston uusi tutkimus Kolmansien maiden kansalaisten luvaton työnteko: Tilannekatsaus 2017-2022 – Suomen kansallinen raportti löytyy osoitteesta https://emn.fi/julkaisut/ [.fi]›
Työsuojeluviranomainen tarvitsee yhä järeämpiä keinoja työperäisen hyväksikäytön torjuntaan
Lähde: Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue / Ylitarkastaja Katja-Pia Jenu 21.11.2022
Työsuojeluvalvonta yhdistyy monen mielessä työturvallisuuspuutteiden valvontaan, mutta Suomessa työsuojeluviranomainen on tärkeä toimija myös työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan vastaisessa työssä.
Työperäisen hyväksikäytön torjunnassa on ehdottoman tärkeää, että työsuojeluviranomaisella on oikeus valvoa työturvallisuuspuutteiden ja työnteko-oikeuden lisäksi myös työsuhteen vähimmäisehtoja, kuten työaikoja ja palkkausta. Näin ei ole esimerkiksi Ruotsissa, ja siellä työperäiseen hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia tulee ilmi erittäin vähän, vaikka hyväksikäyttöä tapahtuu aivan kuten Suomessakin.
Työsuojeluviranomaiselle annettiin vuoden 2004 ulkomaalaislaissa velvollisuus valvoa sitä, että työnantajat käyttävät ainoastaan sellaista ulkomaista työvoimaa, jolla on oikeus työskennellä Suomessa. Tuosta lakimuutoksesta sai alkunsa työsuojeluviranomaisen ulkomaalaisvalvonta vuonna 2005, jolloin sitä varten perustettiin työsuojeluhallintoon uudet korvamerkityt virat.
Jo tuolloin vuonna 2005 mediassa kerrottiin vakavista ongelmista erityisesti rakennustyömailla työskentelevien virolaisten työntekijöiden palkkauksessa. Työsuojeluviranomaisen valvontatulokset ovatkin olleet tuosta lähtien karua luettavaa. Ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla palkkauspuutteita havaitaan monella alalla edelleen yli puolella tarkastuksista, ja hyväksikäytettyjen työntekijöiden kansalaisuuskirjo vain kasvaa.
Tarkoittaako tämä sitä, ettei valvonnalla ole ollut mitään vaikutusta? Mielestäni ei. Osa työnantajista on muuttanut toimintaansa tarkastusten jälkeen, ja työntekijät ovat saaneet tietoa omista oikeuksistaan – nykyisin myös usein omalla kielellään. Suomessa on myös paljastunut eurooppalaisittain paljon työperäisen ihmiskaupan tapauksia, ja tässä työsuojeluviranomaisella on ollut tärkeä rooli. Valvontaa tulisikin suunnata nimenomaan työsuhteen vähimmäisehtojen eli palkkauksen ja työaikojen valvontaan. Näin hyväksikäyttötapaukset tulevat ilmi ja viranomaisten tietoon.
Sormen heristely ei riitä – uhkasakko voisi toimia paremmin
Ongelma on kuitenkin siinä, että työperäinen hyväksikäyttö on tällä hetkellä niin kannattavaa toimintaa, että uusia yrittäjiä ilmestyy markkinoille jatkuvasti. Työsuojeluviranomaisella ei ole myöskään ollut tehokkaita keinoja puuttua sellaisten työnantajien toimintaan, jotka viranomaisten ohjeistuksesta huolimatta ovat jatkaneet alipalkkausta. Suomessa viranomaisilla on yleisesti ollut toimintaperiaatteena usko siihen, että työnantajat korjaavat kyllä toimintaansa, jos vain saavat tarpeeksi tietoa ja valistusta. Valitettavasti 17 viime vuotta ovat osoittaneet, että alipalkkauksen kitkemisessä viranomaisen sormen heristely ei tehoa, vaan tarvitaan järeämpiä keinoja.
Tähän asiaan on toivottavasti pian tulossa korjaus. Nyt käsittelyssä on työsuojelun valvontalain muutosesitys, joka antaisi työsuojeluviranomaiselle mahdollisuuden viime kädessä uhkasakon uhalla velvoittaa työnantaja korjaamaan palkkauspuutteet. Lisäksi työsuojeluviranomaiselle esitetään velvollisuutta ilmoittaa poliisille työrikosten ja ihmiskaupan lisäksi myös kiskonnasta ja petoksesta, kun ne liittyvät alipalkkaukseen.
Valvonnan tueksi tarvitaan tehokkaita rikosoikeudellisia seuraamuksia. Hyväksikäyttö ja työelämä muuttavat jatkuvasti muotoaan. Pitkään on ajateltu hyväksikäytön koskevan vain ulkomaalaisia työntekijöitä, mutta uhriksi voi joutua kuka tahansa kansalaisuudesta riippumatta. Työelämässä on myös lisääntynyt työsuhteiden verhoaminen yrittäjyydeksi. Lainsäätäjän tulee varmistaa, että myös suomalaisten työntekijöiden ja esimerkiksi yrittäjiksi tietämättään joutuneiden hyväksikäyttöön on keinot puuttua.
Työperäisen hyväksikäytön vastainen työ on kehittynyt huimasti viime vuosina. Suomen vahvuus on laaja yhteistyö niin viranomaisten, työmarkkinaosapuolten kuin kolmannen sektorin kesken. Seuraavaksi tulisi varmistaa, että kaikilla viranomaisilla on oikeus esteettä saada ja luovuttaa tietoa työperäisen hyväksikäytön tapauksissa. Käytännössä tämä edellyttää lainsäädäntömuutoksia. Yksikään hyväksikäyttötapaus ei saa jäädä pimentoon sen vuoksi, että lainsäädäntö on estänyt tiedon luovuttamisen toimivaltaiselle viranomaiselle.
Kevytyrittäjyys – vaivatonta yrittäjyyttä vai pakkoyrittäjyyttä?
Lähde: ETK / Päivi Johansson 3.11.2022
Kevytyrittäjyys eli oman työnsä laskuttaminen laskutuspalveluyrityksen kautta ilman varsinaisen yrityksen perustamista on monelle kätevä tapa ansaita tuloja ja myydä omaa osaamistaan. Kevytyrittäjyys ei kuitenkaan näytä olevan kaikkien kohdalla oma-aloitteisesti valittu reitti ansioiden saamiseksi. Joskus kysymys voi olla jopa pakkoyrittäjyydestä.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen, Verohallinnon ja Eläketurvakeskuksen järjestämässä Reilua työelämää -infotilaisuudessa eri viranomaiset kertoivat kevytyrittäjiin liittyvistä havainnoistaan. Vaikka suurella osalla laskutuspalvelua käyttävistä kevytyrittäjistä asiat ovat kunnossa, havainnoissa näkyy myös ilmiöön liittyvää nurjaa puolta.
Kevytyrittäjillä on epätietoisuutta omasta asemastaan
Vaikuttaa siltä, että kevytyrittäjät eivät aina ymmärrä omaa rooliaan ja siihen liittyviä velvollisuuksiaan. Asiaa ei myöskään helpota se, että eri viranomaiset tulkitsevat kevytyrittäjän roolin eri tavalla. Verottajan näkökulmasta kevytyrittäjä saattaa olla palkansaaja, kun taas eläkevakuuttamisen näkökulmasta kevytyrittäjä on lähtökohtaisesti yrittäjä, jonka tulee huolehtia itse eläkevakuuttamisestaan.
Epätietoisuutta on siitä, kenen tulisi huolehtia kevytyrittäjän työeläkevakuuttamisesta, eli toimiiko kevytyrittäjä yrittäjänä vai onko hän työsuhteessa toimeksiantajaan. Jos työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kysymyksessä on työsuhde ja työnantajan tulee vakuuttaa työntekijänsä. Työsuhde saattaa syntyä toimeksiantajaan ja joissain tapauksissa myös laskutuspalveluyritykseen, jos laskutuspalveluyritys harjoittaa työvoiman vuokrausta.
Tietoista hyväksikäyttöä esiintyy
Viranomaisten sekä ammattiliittojen tilaisuudessa esiin tuomat havainnot kertovat karua kieltä kevytyrittäjyyden nurjasta puolesta. Työn suorittajaa käytetään hyväksi maksamalla laskutuspalvelun kautta korvaus työstä tai jopa selkeästi työsuhteeseen perustuva palkka. Työsuhteinen työ naamioidaan kevytyrittäjyydeksi, ulkomaista työvoimaa hyväksikäytetään tai työtä ei tarjota kuin kevytyrittäjille.
Eläketurvakeskus on tehnyt vastaavia havaintoja. Vakuuttamisen valvonnassa on tullut esiin tapauksia, joissa perinteisesti työsuhteessa tehtyä työtä on siirretty laskutuspalvelun kautta laskutettavaksi. Eläketurvakeskus on myös antanut useita soveltamisalaratkaisuja, joissa laskutuspalveluyrityksen kautta laskutettu työ on katsottu työntekijän eläkelain piiriin kuuluvaksi.
Viranomaiset puuttuvat hyväksikäyttöön
Viranomaiset kertoivat tilaisuudessa esimerkkien avulla, minkälaisia hyväksikäyttötilanteita kevytyrittäjyydessä on havaittu. On hyvä, että epäkohdat tuodaan esiin, koska silloin niihin osataan myös puuttua. Kukin viranomainen valvoo omalta osaltaan työhön liittyvien velvoitteiden noudattamista ja puuttuu epäkohtiin lain sallimissa rajoissa. Tärkeää on myös kevytyrittäjien informointi työhön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.
Eläketurvakeskuksen yhtenä tehtävänä on työeläkevakuuttamisen valvonta. Kevytyrittäjien eläkevakuuttamisen valvonta on osa Eläketurvakeskuksen säännöllistä vakuuttamisen valvontaa. Vaikka kevytyrittäjän eläkevakuuttamisen lähtökohtana on yrittäjän eläkelaki, pelkkä laskutuspalvelun käyttö ei ole ratkaisevaa, vaan tilanne arvioidaan kunkin tapauksen tosiseikkojen perusteella.
Sovellettava työeläkelaki ei ole osapuolten sovittavissa oleva asia. Haasteen muodostaa kuitenkin se, että aina osapuolilla ei ole halua selvittää asiaa, jotta oikea tilanne saataisiin selville.
Kuka tahansa voi puuttua epäkohtiin
Todennäköisesti iso osa kevytyrittäjyydestä on kuitenkin aitoa, vaivatonta yrittäjyyttä. Epäkohtia havainnoimalla ja niistä kertomalla tietoisuus työvoiman hyväksikäyttöön liittyvistä ikävistä ilmiöistä lisääntyy. Viranomaiset hoitavat oman roolinsa, mutta on hyvä muistaa, että kuka tahansa voi reagoida havaitsemiinsa epäkohtiin.
Tilaisuudessa annettiin vinkkejä siihen, miten työperäisen hyväksikäytön voi tunnistaa ja miten siihen voi puuttua.
Lue lisää: Tutustu Reilua työelämää -tilaisuuden materiaaleihin [.fi]›
Pimeästi työtä tekevä vie leivän rehellisen yrittäjän suusta – viranomaiset tehostamassa harmaan talouden valvontaa
AVI Työsuojelu / Mikko Vanninen 16.5.2022
Harmaa talous on laillista liiketoimintaa, jossa laiminlyödään lakisääteisiä maksuja ja veroja. Harmaan talouden harjoittajat hankkivat rikollisella toiminnallaan itselleen epäreilua kilpailuetua ja ajavat rehellisesti toimivia yrittäjiä ahdinkoon. Tehokas harmaan talouden torjunta edellyttää usean viranomaisen aktiivista yhteistyötä. Tehostamme harmaan talouden torjuntaa entisestään kehittämällä tuota yhteistyötä.
Alueelliset viranomaisfoorumit valvonnan tueksi
Hallituksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman tavoitteena on saavuttaa entistä terveemmät ja reilummat työmarkkinat. Torjuntaohjelmaan kirjattu työsuojeluhallinnon moniviranomaisyhteistyön kehittämishanke käynnistyi syksyllä 2021. Sen tavoitteena on kehittää viranomaisyhteistyötä harmaan talouden ja pimeän työn torjunnassa sekä parantaa eri viranomaisten tiedonvaihtoa.
Kehittämishankkeessa olemme muodostamassa tänä vuonna työsuojeluviranomaisen johdolla alueellisia viranomaisyhteistyöfoorumeita. Foorumeissa viranomaiset voivat vaihtaa tietoja ja koordinoida harmaan talouden torjuntaa yhdessä. Yhteistyön avulla voimme entistä tehokkaammin tunnistaa potentiaalisia harmaan talouden yrityksiä ja kohdistaa valvontaa niihin.
Tiedon hyödyntäminen avainasemassa
Viimeisen kymmenen vuoden aikana harmaan talouden torjuntaa tekevien viranomaisten tiedonsaantioikeudet ovat kehittyneet huimasti. Työsuojelutarkastajien tiedonsaantioikeudet laajenivat merkittävästi vuonna 2017, jonka jälkeen viranomaistietoa on ollut runsaasti hyödynnettävissä erityisesti tilaajavastuu-, ulkomaalais- ja työsuhdevalvonnassa.
Tarkastajat saavat nykyisin tarvitsemiaan tietoja näppärästi sähköisen rajapinnan kautta Harmaan talouden selvitysyksiköstä. Lisäksi tulorekisterin käyttöönotto työsuojeluhallinnossa vuonna 2020 on tuonut lisää sähköisiä työkaluja tarkastajan työkalupakkiin. Digitalisaation ansiosta tieto on nopeasti tarkastajan käytettävissä ja sen avulla voidaan myös paremmin tunnistaa kohonneen riskin yritykset, joihin valvontaa kannattaa tehdä.
Omatoiminen tiedon luovutus kehityskohteena
Harmaan talouden torjuntaa tekevien viranomaisten suurin kehityskohde tiedonvaihdossa on omatoiminen tiedonluovutus toiselle viranomaiselle. Usein omatoimisen tiedonvaihdon estää tiukat tiedonsaantipykälät. Toisaalta usein olemme myös liikaa omissa turvallisissa siiloissamme emmekä aina tunnista, että omassa valvonnassa havaittu asia saattaisi kiinnostaa muitakin harmaan talouden torjuntaa tekeviä viranomaisia.
Kehitämme viranomaisten välistä, molemminpuolista tiedonvaihtoa. Hankkeessa tehdään työsuojelutarkastajille selkeä ja yksinkertainen ”rautalankaohje” muita viranomaisia kiinnostavista työsuojeluvalvonnan havainnoista sekä ohje tietojen toimittamiseen oikeaan osoitteeseen. Lisäksi muiden viranomaisten kanssa tullaan käymään säännölliset palautekeskustelut toimitetun tiedon hyödyllisyydestä. Palautteen saaminen tiedon hyödyllisyydestä on myös tärkeää tiedon toimittaneen tarkastajan työn merkityksellisyyden näkökulmasta.
Tavoitteena reilumpi työelämä
Vuonna 2021 työsuojeluviranomainen teki 1571 tarkastusta ulkomaalaisvalvonnassa ja 1160 tarkastusta tilaajavastuuvalvonnassa. Näillä tarkastuksilla havaittiin muun muassa joka viidennellä tarkastuksella työnteko-oikeudettomia ulkomaalaisia työntekijöitä ja suuria puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa ja palkkauksessa. Tilaajavastuuvalvonnassa puolestaan annettiin yli 1700 toimintaohjetta tilaajavastuulain rikkomisesta.
Tekemistä siis vielä riittää reilumman työelämän saavuttamisessa, mutta yksi asia on varma. Sujuvamman viranomaisyhteistyön ja parantuvan tiedonvaihdon ansiosta tulemme ensi vuonna saamaan kiinni yhä suuremman määrän markkinoita vääristäviä harmaan talouden toimijoita.
Oikeilla tiedoilla oikeita päätöksiä
Verohallinto / Janne Marttinen 25.10.2021
Twitter: @harmaatalous
Harmaan talouden selvitysyksikkö perustettiin keskitettyjen palvelujen tarpeeseen viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa sekä tietojen analysoinnissa. Toisaalta oli olemassa tarve harmaata taloutta ja sen vaikutuksia koskevalle tutkimustyyppiselle tiedolle esimerkiksi harmaan talouden ilmiöistä ja niiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja viranomaisten toimintaan. Kaikki Harmaan talouden selvitysyksikön tehtävät liittyvät informaatioon, sen käsittelyyn ja jakamiseen.
Olemme tukitoiminto, joka tukee viranomaisten toimintaa laatimalla tietopalveluna velvoitteidenhoitoselvityksiä. Lisäksi tuotamme ja jaamme tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta, esimerkiksi julkaisemalla ilmiöselvityksiä harmaan talouden osa-alueista. Iso osa tehtävistämme tukee aktiivista viranomaisten välistä yhteistyötä. Selvitysyksikössä on töissä 24 asiantuntijaa ja analyytikkoa.
Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä on ollut voimassa kymmenen vuotta. Kuulun siihen harvalukuiseen virkamiesten joukkoon, joka on päässyt valmistelemaan omaa työtään koskevaa lainsäädäntöä. Tässä tarinassa kerron, mitä kaikkea selvitysyksikköä koskeva lainsäädäntö onkaan mahdollistanut 10 vuoden aikana.
Ilmiöselvityksiä jo 120 - vankkaa tietoa harmaasta taloudesta ja sen vaikutuksista
Harmaata taloutta koskeva tiedon tuottaminen ja jakaminen edistää ja tukee tietoperusteista johtamista harmaan talouden torjunnassa. Harmaan talouden selvitysyksikön selvityksiä on mahdollista hyödyntää strategisessa päätöksenteossa, esimerkiksi silloin kun kohdevalinta-alueita ja valvontaa suunnitellaan. Toimintamme aikana on valmistunut lähes 120 ilmiöselvitystä, jotka muodostavat laajan tietopankin harmaata taloutta koskevasta dokumentoidusta tiedosta Suomessa. Selvitysten kohteeksi on valikoitunut ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä aiheita.
Ilmiöselvityksissä on hyödynnetty lainsäädännön mahdollistamia tietojensaantioikeuksia eri viranomaisrekistereiden yhdistämisessä. Tämä on tuonut uutta näkymää harmaan talouden ilmiöiden arviointiin. Ilmiöselvityksiä on tehty esimerkiksi ulkomaisista yritystoiminnan ja työvoiman kysymyksistä, arvonlisäverotuksen ongelmakohdista, kansainvälisestä sijoitustoiminnasta, eläkkeiden- ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönneistä sekä digitaalisesta taloudesta. Haasteellisimpia teemoja ovat olleet harmaan talouden määrän selvittäminen ja lainsäädännön vaikuttavuuden mittaaminen. Vaikeuskertoimesta huolimatta olemme pystyneet etenemään myös näillä sektoreilla ja kehittäneet luotettavia mittaamismenetelmiä.
Innovaatio ja yhteistyö julkaisutoimintamme kulmakiviä
Teemme selvityksissä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Usein julkaisumme herättävät kiinnostusta sidosryhmissä ja aika ajoin myös media on tarttunut selvityksiimme. Esiintymistaitoja tarvitsee jokainen vuorollaan, kun tiedon jakaminen tapahtuu viranomaiskentässä suositun "HTSY-live" tapahtumaformaatin kautta. Tapahtuma yhdistää eri viranomaisia samaan tilaisuuteen. Perinteisemmät julkaisutavat, kuten uutiskirjeet ja verkkosivuilla julkaistavat tekstit ovat myös käytössä tiedon jakamisessa, siinä missä Twitterissä näkyvät virkatilini @harmaatalous twiittiketjutkin.
Vuonna 2016 selvitysyksikkö toi viranomaisille uutena palveluna asiakasluokittelun. Kutsumme näitä palveluita toiminnan suunnittelupalveluiksi, joilla mahdollistetaan esimerkiksi julkisia velvoitteita laiminlyövien yritysten tunnistaminen valvontaa varten. Palvelun kysyntä on ollut kovassa kasvussa.
Ylläpidämme harmaan talouden tilannekuvaa
Olemme koordinoineet vuodesta 2018 alkaen viranomaisten yhteistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvaa. Vastaamme tätä tarkoitusta varten perustetun toimituskunnan puheenjohtajuudesta ja julkaisualustana toimivan kolmikielisen www.harmaa-talous-rikollisuus.fi sivuston ylläpidosta. Toimituskunnassa on edustettuna yhteensä 21 ministeriötä ja viranomaista. Tilannekuva sisältää laajasti ajankohtaista informaatiota harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöistä, torjunnasta ja laajuudesta.
Velvoitteidenhoitoselvitykset - toimintavarma palvelu takaa datahuollon
Velvoitteidenhoitoselvityspalvelu, kotoisammin VHS-palvelu, antaa kokonaiskuvan julkisten velvoitteiden hoitamisesta, toiminnasta, taloudesta ja yritykseen liittyvistä kytkennöistä eli vastuuhenkilöistä. VHS-palvelu on Harmaan talouden selvitysyksikössä suunniteltu innovaatio ja se on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Suomessa on kehitetty ja toteutettu eri viranomaisrekistereiden omistajien kanssa integraatio, joka yhdistää keskeiset yritystietovarannot samaan, viranomaisille suunnattuun palveluun. Näkemystä palvelun tarpeellisuudesta on ollut selvitysyksikön lisäksi palveluun osallistuvilla tietojen omistajilla, kuten Verohallinnolla, Tullilla, Eläketurvakeskuksella, Työllisyysrahastolla, Tapaturvavakuutuskeskuksella, Oikeusrekisterikeskuksella, Ulosottohallinnolla sekä Patentti- ja rekisterihallituksella.
Harmaan talouden selvitysyksikölle on osoitettu noin kolme miljoonaa velvoitteidenhoitoselvityspyyntöä 10 vuoden aikana. Kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta ja ylittänyt odotukset. Kysynnän kasvu johtuu monesta seikasta. Aluksi VHS-palvelu oli tarkoitettu 13 eri viranomaistehtävän tukemiseen. Sittemmin selvitysyksikköä koskeva laki on ollut yksi eniten eduskunnassa muutettu laki, jolla on mahdollistettu yhä useampien viranomaistehtävien tukeminen. VHS-palvelun piirissä on nykyisin jo 29 eri viranomaistehtävää.
En olisi osannut arvata 10 vuotta sitten, että viidennes harmaan talouden selvitysyksikön johtajan tehtävistä on luonteeltaan tietojärjestelmien kehittämistyöhön ja palvelumuotoiluun liittyvää työtä. Selvitysyksiköllä on ollut itsellään hyvä kyvykkyys ja voimavarat selvitystietojärjestelmän kehittämiseen ja käytön tukipalveluiden järjestämiseen asiakasviranomaisille.
Mistä Harmaan talouden selvitysyksikköä ei tunneta?
Viranomaisilla on hyvin tiedossa Suomen pitkät perinteet harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmien toteuttamisessa. Nyt toteutetaan kahdeksatta toimenpideohjelmaa. Sen sijaan toimenpideohjelman valmistelumekanismi lienee kuitenkin monelle tuntematon asia.
Perinteisesti valmistelua on tehty sisäministeriön johtamassa valmisteluryhmässä. Toimenpideohjelmat ovat tulleet hyväksytyksi valtioneuvoston periaatepäätöksinä ja ne ovat luonteeltaan täytäntöönpano-ohjelmia. Selvitysyksikön tehtäviin on kuulunut muun muassa valmisteluryhmän sihteeristönä toimiminen - olemme valmistelleet, yhteistyössä muiden viranomaisten ja ministeriöiden kanssa, valtioneuvoston periaatepäätöksinä hyväksytyt harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa koskevat asiakirjat.
Selvitysyksikkö on ollut asiantuntijaorganisaationa aktiivisesti mukana kehittämässä harmaan talouden torjuntaan liittyvää lainsäädäntöä. Olemme antaneet eduskunnalle, ministeriöille ja eri viranomaisille kymmenen vuoden kuluessa yli 170 lausuntoa. Viime vuosina erityisesti viranomaisten välisten tietojenvaihtosäännösten kehittäminen on edennyt nopeasti. Näiden säännösten valmistelussa on tärkeää olla mukana jo senkin takia, että säännöksillä usein mahdollistetaan selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvityksien käyttäminen uusissa viranomaistehtävissä. Selvitysyksikkö tekeekin aktiivista yhteistyötä ministeriöiden ja viranomaisten kanssa tietojuridiikkasäännösten ja niiden perusteluiden valmistelussa.
10 v. takana - kaipaako selvitysyksikköä koskeva laki päivittämistä?
Yli 10 vuoden kokemus selvitysyksikköä koskevan lain soveltamisesta on nostanut esille eräitä lainsäädäntöön liittyviä uudistamistarpeita. Harmaan talouden selvitysyksikkö on ehdottanut organisaatiohenkilörajauksesta luopumista, joka käytännössä tarkoittaisi asiakasviranomaisille nykyistä laajempaa mahdollisuutta käyttää VHS-palvelua tiedonhankinnassaan. Ehdotus on saanut kannatusta muilta viranomaisilta. Lakimuutos olisi tarpeen mm. rahanpesun torjuntaan liittyvien tehtävien tukemiseksi.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman mukaisesti selvitetään valtiovarainministeriön vero-osaston kanssa lakimuutoksen edellytykset. Vaikka virkamiehistön kanta asiassa on selvä, tarvitaan myös poliittista tahtoa muutoksen toteuttamiseksi. Toivon asian etenevän hallituksen esityksen muodossa eduskunnan käsittelyyn vuoden 2022 aikana – otetaan tiedosta, tietovirroista ja rakennetusta VHS-palvelusta irti maksimimaalinen hyöty harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi!
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö – silmät auki!
TEM / Olli Sorainen 16.11.2020
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö on bisnestä, joka on erittäin kannattavaa. Viime aikoina on entistä useammin nostettu esiin se, että siivousalalla, kausitöissä, telakoilla, rakennuksilla, autonkuljetuksessa työmarkkinat toimivat täysin omien lakiensa mukaan. Ja nämä lait voivat olla aika rumia. Monen kerroksen työmarkkinat ovat Suomessa jo raakaa todellisuutta.
Kummallista on, että hyväksikäytölle on tilaa yhteiskunnassamme. Hyväksikäyttö ei aina näy eikä kuulu. On muodikasta puhua työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, mikä voi hämärtää katseen. Usein uhrit tyytyvät kohtaloonsa tai ainakaan eivät osaa etsiä apua. Kyse ei ole vain inhimillisestä hädästä. Kyse on myös perusteettoman kilpailuedun hankkimisesta työvoimakustannuksista laittomasti leikkaamalla. Jokainen markkinoilla toimiva yrityskin on ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön uhri.
Hallitus on ryhtynyt toimiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä monihallinnollinen työryhmä on jo esittänyt ensimmäisen toimenpidepakettinsa lainsäädännön muuttamiseksi ja muiksi toimenpiteiksi. On tärkeää, että hyväksikäyttö saadaan nostetuksi esiin ja että hyväksikäytetty työntekijä ei joudu kärsimään hyväksikäytön esiin nostamisesta. Työperäisen hyväksikäytön uhrilla tulee olla mahdollisuus jatkaa oleskeluaan Suomessa ja oikeus siirtyä toisen, kunnollisen työnantajan palvelukseen. Seuraamusten pitää nykyistä tarkemmin kohdistua nimenomaan hyväksikäyttävään tahoon.
Työryhmän ensimmäiset esitykset koskevat pääasiassa niitä ulkomaalaisia, jotka oleskelevat maassa oleskeluluvan nojalla. Esityksiä tukevat päätökset poliisin ihmiskaupparyhmän perustamisesta ja työsuojeluviranomaisen resurssien vahvistamisesta.
Jatkoa seuraa. Iso haaste on varmistaa tiedon kulku hyväksikäytön riskiryhmille. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytölle on sitä vähemmän tilaa, mitä enemmän työntekijöillä on tietoa työmarkkinoiden pelisäännöistä ja oikeusturvaa tarjoavista tahoista. Tiedottamisesta ja eri viranomaisten välisen tiedonkulun parantamisesta on käynnistymässä kolmivuotinen hanke. Tämä hanke tulee näkymään ja kuulumaan!
Toinen haaste on asuminen. Ulkomaisen työvoiman majoittaminen ja erityisesti siitä veloitettavat ylisuuret maksut ovat usein keskeinen osa työperäisen hyväksikäytön bisnesmallia. Suomessa asumisen laadun valvonta kuuluu lukuisille eri viranomaisille – kokonaisuuden koordinaatio sen sijaan ei kuulu millekään viranomaistaholle. Ei myöskään ylisuurten vuokrien periminen. Myös tämä kokonaisuus on nyt pohdinnassa, ja toimenpide-ehdotuksia seuraa.
Olennaisen tärkeää on välipitämättömyyden poistaminen. Meidän jokaisen tulisi ehkä lisätä tarkkaavaisuuttamme siitä, miten työkaveria, työtilojemme siivoojaa, lounaamme valmistavaa kokkia, nettikaupan tilaustamme kuljettavaa tai marjamme poimivaa ulkomaalaista kohdellaan. Kyse on paitsi inhimillisen hädän torjunnasta, myös työmarkkinoiden pilaantumisen ehkäisemisestä.