Aiemmat ajankohtaiset

Ulkomaisen työvoiman valvonnan haasteet Verohallinnon näkökulmasta 

Lähde: Verohallinto – Tarja Valsi 12.12.2022

Työperäinen hyväksikäyttö on yksi monimuotoisista harmaan talouden ilmiöistä, jonka torjumiseksi myös Verohallintoon kohdistuu odotuksia. Uskottava torjuntatyö edellyttää, että tiedämme, keitä meillä Suomessa työskentelee, joten rekisteröinti on keskeisessä asemassa. Väärintoimijat löytävät porsaanreiät, joten yhtenäiset menettelyt ja tehokas riskienhallinta ovat avainasemassa väärinkäytösten torjunnassa, sekä rekisteröinnissä että jälkivalvonnassa.

Verohallinnon mahdollisuudet havaita ja estää työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa konkretisoituvat rekisteröinnissä ja valvonnassa. Verohallinon tietyissä toiminnoissa on kyvykkyyttä havaita erilaisia väärinkäytöksiä ja laiminlyöntejä omaa valvontatonttia laajemmin, mutta resurssit ovat rajalliset. Lainsäädäntö kuitenkin rajoittaa merkittävästi hyväksikäyttöön viittaavien havaintojen ilmoittamista muille viranomaisille. Ongelmallista on myös kattavien tietojen saaminen eri maiden rajat ylittävissä tilanteissa. Ilmiön hillitsemiseksi tarvitaan lakimuutoksia ja yhteisiä toimintatapoja.

Hyväksikäyttötilanteiden havaitseminen on haastavaa ja tulkinnanvaraista

Ulkomaalaisten rekisteröintejä tehdään eniten Verohallinnossa. Työvoiman lisäksi Verohallinto rekisteröi ulkomaalaisia, jotka omistavat kiinteistöjä tai asuntoja Suomessa. Verohallinnon ylläpitämä veronumerorekisteri, joka koskee rakennus- ja telakka-aloja, on puolestaan tarkoitettu harmaan talouden torjunnan työkaluksi, josta saadaan tietoa työsuhteesta ja rekisteröitävästä henkilöstä sekä työnantajasta.

Rekisteröinnissä myönnetään henkilötunnus, verokortti ja veronumero, jotka mahdollistavat suoran pääsyn työmaille. Rekisteröinnin yhteydessä virkailija voi olla ainoa viranomaistaho, joka kohtaa ulkomaalaisen työntekijän ja mahdollisesti tämän työnantajan, ja näkee työntekijän henkilöllisyystodistuksen. Tässä kohtaa on mahdollista havaita hyväksikäyttöön viittaavia seikkoja. Verohallinto selvittää ensisijaisesti verovelvoitteiden hoitamista, ja harmaan talouden tapauksissa on tullut myös ilmi työntekijöiden osallistumista väärinkäytöksiin ja keinotekoisiin järjestelyihin, esimerkiksi sosiaalitukien tavoitteluun liittyen. Väärinkäytökset keskittyvät pitkälti matalapalkka-aloille.

Väärintoimijat hyödyntävät nopeaa menettelyä

Veronumerorekisteriin merkitään kaikki Suomessa rakennus- ja telakka-alalla työskentelevät henkilöt lyhytaikaisissakin työsuhteissa, myös ulkomaalaiset. Työntekijä saa veronumeron, joka edellyttää henkilötunnuksen tai organisaatiokohtaisen keinotunnuksen myöntämistä. Rekisteröinti ei edellytä ulkomaiselta henkilöltä työskentelyoikeuden sisältävää oleskelulupaa, jonka myöntää Maahanmuuttovirasto. Työnteko-oikeuden puuttuminen ei ole myöskään peruste veronumerorekisteristä poistamiselle, sillä viranomaisaloitteisesti rekisteristä poistaminen voidaan lain mukaan tehdä vain aikaperusteisesti.

Henkilö saa Suomessa verokortin ilman työlupaa, koska tulon veronalaisuus ei ole sidoksissa työnteko-oikeuteen. Verokortti edellyttää Verohallinnon järjestelmiin merkitsemistä, eli tunnusta, joko oikeaa henkilötunnusta tai keinotunnusta, jotka ovat lähes identtisiä ulkoasultaan. Keinotunnusta voi olla vaikea erottaa oikeasta henkilötunnuksesta, ja niitä myöntävät Suomessa useat viranomaiset omista rekisteritarpeistaan.

Viranomaistoiminnan sirpaleisuus vaatii nopeita toimenpiteitä

Suomessa ulkomaalaisten rekisteröintejä tekee useampi viranomainen.  Viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa, työperäisen maahanmuuton kokonaiskoordinaatiossa ja menettelyiden yhtenäistämisessä on merkittäviä kehittämistarpeita. Tämä havaittiin Verohallinnon Identiteettien väärinkäytökset ja palautuspetokset -hankkeessa (ID-hanke), joka on osa kansallista harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmaa vuosille 2020–2023. Sen johdosta Verohallinnossa käynnistettiin kattava korjaussarja, joka sisälsi muun muassa rekisteröinnin työkalujen ja menettelyiden korjaamista sekä koulutusta. Loppuvuonna päättyvässä jatkohankkeessa selvitetään ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröintimenettelyjen yhtenäistämisestä ja kehittämisestä sekä rekisteritietojen oikeellisuuden varmistamisesta ja valvonnan tehostamisesta.

Ratkaisuna rekisteröinnin haasteisiin ID-hanke on esittänyt esimerkiksi erillistä ulkomaisen työvoiman selvityskeskusta, jossa viranomaiset hoitavat keskitetysti ulkomaalaisten rekisteröintiin liittyvät asiat. Selvityskeskus mahdollistaisi kattavan osaamisen keskittämisen, koordinoinnin sekä ohjauksen ja valvonnan. Vähimmäisvaatimuksena tulisi olla viranomaisten yhteisten tulkintojen varmistaminen, koordinoinnin tehostaminen ja tietojenvaihdon ongelmakohtiin puuttuminen.

Ratkaisut päättäjätasolla heijastuvat valvontaan

Suomeen tarvitaan ulkomaista työvoimaa ja työ- ja oleskeluprosesseja kiirehditään tämän mahdollistamiseksi. Samanaikaisesti vaaditaan myös tehokasta valvontaa ja työperäisen hyväksikäytön torjuntaa.

Rikostorjunnan ja turvallisuudenkin näkökulmat jäävät jalkoihin, jos käsittelyaikojen lyhentäminen ja voimakas palveluajattelu ulkomaisen työvoiman rekisteröinnissä ajavat riskien ja uhkien riittävän analysoinnin edelle. Kyse on myös viranomaisten resurssien kohdentamisesta; halutaanko panostaa riskienhallintaan ja ennaltaehkäisyyn vai kalliimpaan jälkivalvontaan, jolla yritetään paikata jo aiheutuneita vahinkoja.

Vastuu työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjunnassa tulisi olla kaikilla rekisteröintiä tekevillä viranomaisilla. Osallistuminen torjuntatyöhön lisää ymmärrystä oman tekemisen vaikutuksista muiden viranomaisten toimintaan ja hyväksikäytön estämiseen, työmarkkinoihin ja hyvinvointiyhteiskuntaan.

Verohallinnon pääasiallinen tehtävä on taata hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus keräämällä veroja. Työvoimavaltaisten alojen verotarkastuksissa, erityisesti ravintola-, siivous- ja rakennusaloilla on havaittu työvoiman hyväksikäyttöä. Tapauksia on tutkittu yhteistyössä Poliisin kanssa. Verohallinnon rooli on näissäkin selvittää vältettyjen verojen määrä ja vastuulliset tahot. Harmaan talouden torjuntaan erikoistunut toiminto keskittyy merkittävimpien ja vaativimpien veropetosten selvittämiseen. Tätä työtä on paljon ja se vaatii jatkuvaa priorisointia.

Lue myös: Identiteettien väärinkäytökset ovat kasvussa, ilmiö liittyy ulkomaalaisten rekisteröintien haasteisiin

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän uudistukset tehostavat rikosten torjuntaa ja mahdollistavat laajempaa viranomaisyhteistyötä

Lähde: Tulli 24.10.2022

Mahdollisuudet rahanpesun torjumiseen ja terrorismin rahoittamisen estämiseen tehostuvat, kun pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän lainsäädäntö uudistui 15.9.2022. Samalla myös lain käyttötarkoitus laajenee. Uudistuksen ansiosta pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää voivat jatkossa hyödyntää yhä useammat viranomaiset entistä tehokkaammin.

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 2020. Syyskuun puolivälissä voimaantulleilla lainsäädännön muutoksilla pannaan täytäntöön EU:n rahoitustietodirektiivi ja täydennetään EU:n viidennen rahanpesudirektiivin toimeenpanoa sekä kansallista sääntelyä.

– Lakiuudistus parantaa entisestään mahdollisuuksia rahanpesun torjuntaan ja terrorismin rahoittamisen torjumiseen sekä laajentaa viranomaisten välistä yhteistyötä esimerkiksi vakavien rikosten estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä, kertoo valvontajohtaja Samy Gardemeister.

Uudistuksen myötä yhä useampi viranomaistaho, jolla on toimivaltaa erilaisten rikosten ennaltaehkäisyssä, paljastamisessa ja tutkinnassa tai jolla on oikeus saada tilitietoja finanssialan toimijoilta, voi hyödyntää rekisterin tietoja. Lakimuutokset mahdollistavat myös rekisteriin tehtävien tietokyselyiden paremman kohdentamisen ja vähentävät tarvetta päällekkäisille tietojärjestelmille.

Koostava sovellus sujuvoittaa rekisterin käyttöä

Lakiuudistuksen myötä käyttöönotettava koostava sovellus helpottaa niin viranomaisten kuin finanssialan toimijoidenkin työtä. Koostavan sovelluksen kautta toimivaltainen viranomainen saa sähköisesti ja tietoturvallisesti yhdellä kyselyllä sekä Tullin ylläpitämän pankki- ja maksutilirekisterin että yksittäisten tiedonhakujärjestelmien tiedot. Koostavan sovelluksen avulla tiedot luovutetaan tiedon hyödyntäjien käyttöön eikä finanssialan toimijoiden tarvitse rakentaa useita rajapintoja eri tiedonhyödyntäjille. Koostava sovellus otetaan käyttöön 1.11.2022.

– Olemme erittäin tyytyväisiä lakimuutoksen kautta saatavaan toimivaltaan käyttää järjestelmää Tullin omissa, tärkeissä yhteiskunnallisissa tehtävissä. Tullin tarjoama koostava sovellus sujuvoittaa rekisterin käyttöä huomattavasti, kun tietoja pystyy hyödyntämään aikaisempaa kätevämmin. Meillä on suunnitelmat ottaa järjestelmä käyttöön Tullia koskevilta osin syksyn aikana. Toivon, että tiedonhyödyntäjät aloittaisivat myös suunnittelun järjestelmän hyödyntämiseksi. Meidän puolelta tähän on kaikki valmiudet, painottaa Gardemeister.

Valvontajärjestelmää kehitetään tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja finanssialan toimijoiden kanssa

Valvontajärjestelmää on kehitetty tiiviissä yhteistyössä sekä rekisteriin tietoja luovuttavien tahojen kuin tiedon hyödyntäjienkin kanssa. Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmä muodostuu Tullin ylläpitämästä tilirekisteristä, finanssialan toimijoiden ylläpitämistä tiedonhakujärjestelmistä sekä 1.11.2022 alkaen Tullin ylläpitämästä koostavasta sovelluksesta. Viranomaisten lisäksi myös asianajajayhdistys voi hyödyntää järjestelmää tehtäviensä hoitoon.

Luottolaitokset pitävät pääsääntöisesti yllä tiedonhakujärjestelmiä. Maksulaitokset, sähkörahayhteisöt sekä virtuaalivaluuttojen tarjoajat tallentavat tiedot pääsääntöisesti Tullin ylläpitämään pankki- ja maksutilirekisteriin. Marraskuussa käyttöön otettava koostava sovellus yhdistää nämä eri tahojen tiedot tietoturvallisesti yhdeksi sanomaksi tiedonhyödyntäjille.

Harmaan talouden torjunta osana Business Finlandin liiketoiminnan häiriötilanteen rahoitusta

Lähde: Business Finland 24.10.2022

Kevät 2020 toi Business Finlandin toimintaan koronaviruksen lisäksi aivan uudenlaisia haasteita. Henkilökunta siirtyi Ruoholahden toimistolta etätöihin. Lisäksi Business Finlandille myönnettiin 30 miljoonaa euroa lisävaltuutta luovien alojen rahoittamiseen koronapandemian aiheuttamassa häiriötilanteessa. Business Finland sai tietojärjestelmänsä nopeasti päivitettyä, ja asiakkaat pystyivät jättämään hakemuksia pian myöntövaltuuspäätöksen jälkeen. Parin viikon kuluttua myöntövaltuudet oli nostettu 700 miljoonaan euroon. Tiedostimme, että nyt olemme aivan uuden tilanteen edessä. Eikä aikaakaan, kun myöntövaltuudet nostettiin 800 miljoonaan euroon.

Business Finland Oy tarjosi kahta uutta rahoituspalvelua yrityksille: esiselvitysrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin (10.000 euroa) ja kehittämisrahoitus liiketoiminnan häiriötilanteisiin (100.000 euroa). Myöntövaltuuksien kasvaessa suunnittelimme toiminnan organisointia ja resursointia tarkasti. Myös ohjeistus ja järjestelmätuki vaativat paljon työtä. Onneksi prosessimme normaalin innovaatiorahoituksen osalta olivat kunnossa ja siirrettävissä nopeasti myös häiriörahoituksen myöntämiseen sekä maksamiseen.

Viranomaisyhteistyö oli erittäin tärkeää tässä poikkeustilanteessa. Velvoitteidenhoitoselvitys (VHS) lunasti paikkansa häiriörahoituksen hakemusten käsittelyssä ja maksatuksissa hyvin nopeasti. VHS-raportilta sai nopeasti kuvan rahoitusta hakevan yrityksen liiketoiminnan laajuudesta, lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta ja ulosottotilanteesta. Selkeä ja helposti luettavissa oleva VHS oli jokaisen rahoitusasiantuntijan päivittäinen työkalu. Kiinnitimme rahoitusta hakevan yrityksen luotettavuuden arviointiin erityisen suurta huomiota, koska liiketoiminnan häiriötilanteen rahoituksen projektisuunnitelmat olivat suppeampia kuin muun innovaatiorahoituksen suunnitelmat.

Teimme yhteistyötä viranomaisten kanssa normaalia laajemmin pandemiasta johtuvana poikkeusaikana. Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö teki asiakasluokitteluja ja perintäyksikön kanssa neuvottelimme maksujärjestelyiden toimintatavoista. Asiakasluokitteluiden avulla saimme kohdistettua valvontaamme kaikkein riskipitoisimpiin kohteisiin. Harmaan talouden torjunta on Business Finlandin toiminnassa tärkeää. Valtiontukiviranomaisen on huolehdittava siitä, että avustukset ja lainat eivät ohjaudu sellaisille rahoituksen saajille, jotka eivät huolehdi lakisääteisistä velvoitteistaan. Häiriötilanne ei tuonut poikkeusta tähän periaatteeseen, mutta rahoituspalvelun riskipitoisuus teki seurannasta ja valvonnasta entistä tärkeämpää. Tällä hetkellä Business Finlandilla on käsittelyssä häiriörahoituksen projektien viimeiset loppuraportit. Tarkastusten tekemistä projekteihin jatketaan edelleen ja tarkastustoiminnassakin viranomaisten välinen yhteistyö on tärkeää.

VYT-seminaarissa keskusteltiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimintaympäristön muutoksista

Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö 26.9.2022

Viranomaisyhteistyöseminaari (VYT) järjestettiin tänä vuonna sekä perinteisenä laivaseminaarina että webinaarina. Eri hallinnonalojen puheenvuorot ajankohtaisista ilmiöistä ja muutoksista toimintaympäristössä sekä harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyö kiinnostivat yleisöä laajalti.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaviranomaisten viranomaisyhteistyöseminaari oli historiansa 12. Ensimmäistä kertaa osa VYT-seminaarista esitettiin samanaikaisesti myös livenä verkossa. Pitkästä aikaa pystyimme kokoontumaan ja tapaamaan toisiamme kasvotusten Itämeren aalloilla, joiden pauhu ei kuitenkaan häirinnyt satoja webinaariin osallistuneita innokkaita kuulijoita.  

VYT-seminaarissa tunnelma oli korkealla, kun tilaisuuden puheenjohtajana Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen avasi seminaarin ja kertoi tulevasta ohjelmasta. Saimme myös kuulla Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikuran videotervehdyksen viranomaisyhteistyön strategisen kumppanuuden tärkeydestä ja resurssien tasapainoisuudesta.

VYT-seminaarin ohjelma koostui 20 esityksestä ja paneelikeskustelusta. Paneelissa keskusteltiin työsuhteessa tehtävän työn ja yrittäjätyön rajapinnoista sekä niihin liittyvästä työperäisestä hyväksikäytöstä. Paneelikeskustelussa oli mukana asiantuntijoita työ- ja elinkeinoministeriöstä, Verohallinnosta, Etelä-Suomen aluehallintovirastosta, Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Eläketurvakeskuksesta. Paneelin aihe liittyi olennaisesti torjuntaviranomaisten toimintaympäristössään havaitsemaan ajankohtaiseen ilmiöön sekä käynnissä olevaan toimenpideohjelman hankkeeseen. Myös yleisön oli mahdollista osallistua chatin kautta keskusteluun.

Webinaarin aikana kuulimme monipuolisesti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tuoreita kuulumisia ja ilmiöitä useilta eri torjuntaviranomaisilta. Kun laiva alkoi virka-ajan päättyessä valmistella lähtöään satamasta, oli webinaarin aika päättyä. Sadat seminaarimatkustajat jatkoivat kuitenkin luentojen parissa iltaan asti. Seminaariin osallistui harmaan talouden ja talousrikollisuuden asiantuntijoita yli 30 eri organisaatiosta. Seminaarin ensimmäinen päivä oli jo osoittanut, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan viranomaisyhteistyö tehostaa jatkuvaa torjuntatyötä, ja verkostoituminen oli antoisaa myös itse seminaarissa.  

Tyynen meriyön jälkeen seminaarin toisen päivän puheenvuoron aloitti Ruotsin veroviraston kansainvälisen yhteistyön koordinaattori ja yhteisökaupan alv-petosten asiantuntija kertoen monimutkaisista ja mielenkiintoisista kansainväliset rajat ylittävistä alv-petoskuvioista. Ohjelma jatkui kotimaisilla esityksillä, joissa myös näkyi harmaan talouden ja talousrikollisuuden kansainvälisyys ja monimuotoisuus.

Lämmin kiitos kaikille seminaarin esiintyjille sekä aktiiviselle yleisölle. Tapaamme taas syksyllä 2024, mahdollisesti uudestaan merellisen seminaarin merkeissä.

Work Help Finland -mobiiliapplikaatio tarjoaa apua ulkomaalaisille työntekijöille

Lähde: Sisäministeriö 22.8.2022 

Work Help Finland -mobiilisovellus on tarkoitettu Suomeen tuleville ja Suomessa oleville ulkomaisille työntekijöille. Sovelluksesta saa tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista työntekijänä Suomessa. Sovelluksen kautta löytyvät myös keskeisimmät avun tarjoajat, jos epäilee joutuneensa väärin kohdelluksi.

Sovelluksen sisältö noudattelee työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivulta löytyvää Työskentely Suomessa -tietopakettia, mutta kertoo laajemmin myös työntekijän velvollisuuksista.

Sovellus on saatavilla 26 kielellä:
suomi, englanti, albania, arabia, bengali, bosnia, dari, espanja, farsi, hindi, kurdi, mandariinikiina, nepali, portugali, ranska, romania, ruotsi, somali, thai, turkki, ukraina, uzbekki, urdu, venäjä, vietnam, viro

Mobiiliaplikaatio Work Help Finland esittely (PDF 875 kt)

Lisää tietoa aiheesta sisäministeriön verkkosivuilta [.fi]›

Veronumero käyttöön telakoilla heinäkuussa

Lähde: Verohallinto / Tommi Lehtinen 13.6.2022

Rakennustyöntekijöille vuosien mittaan tutuksi tullut veronumero rantautuu telakoille. Lakimuutos tulee voimaan 1.7.2022. Muutoksen myötä telakalla työskentelevällä pitää lain voimaantulon jälkeen olla veronumero ja merkintä julkisessa veronumerorekisterissä laivanrakennusalalla työskentelevänä henkilönä.

Veronumeromenettelyn laajentaminen telakoille on harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman hanke vuosille 2020─2023. Hanketta edelsi selvitys vuosina 2018 ja 2019. Selvityksessä laivanrakennusalaa pidettiin toimialana, jossa veronumeromenettely voisi toimia verovalvonnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Telakan ja rakennustyömaan välillä on löydettävissä yhtäläisyyksiä: myös telakka-alue on rajattu alue, jolle on usein rajoitettu pääsy, laivanrakennustyö on rakennustyön tavoin projektiluonteista, telakalla on tyypillistä ulkomaisen työvoiman käyttö ja alalta on viranomaisten valvontahavaintoja harmaan talouden esiintymisestä.

Veronumeromenettelyn tavoitteena on varmistaa, että jokainen yhteiselle rakennustyömaalle työskentelemään tuleva on Verohallinnon rekisterissä ennen työnteon alkua. Tämä on perusedellytys työntekijöihin ja näiden työnantajiin kohdistuvalle verovalvonnalle. Samassa yhteydessä Verohallinto tarkistaa henkilön verotukseen liittyviä kysymyksiä, eli syntyykö Suomelle verotusoikeus työskentelystä saatuun tuloon.

Olennaisimmat muutokset veronumeron käyttöönottamiseksi 

Henkilöllä tulee olla kuvallinen tunniste työskennellessään telakalla.  Lakimuutoksen myötä tunnisteeseen tulee muotomääräykset, eli kuvallisesta tunnisteesta on käytävä ilmi, onko työmaalla työskentelevä työsuhteessa oleva työntekijä vai itsenäinen työnsuorittaja. Lisäksi tunnisteessa pitää olla näkyvissä veronumerorekisteriin merkitty veronumero ja työnantajan nimi (itsenäisen työnsuorittajan työnantaja on henkilö itse). Sinällään vaatimukset ovat yhdenmukaiset rakennusalan tunnisteen kanssa. Verohallinto ei siis tee henkilöille kuvallista tunnistetta.  Tunnisteen voi tehdä myös henkilö itse, kunhan edellytykset täyttyvät. Käytännössä kukin telakka antaa tarkemmat ohjeet siitä, mitä tunnistetta käytetään. Henkilöllä voi siten olla useampi tunnistekortti, jos hän työskentelee useammalla telakalla ja kenties myös rakennustyömailla. Sekä työnantaja että telakkayhtiö ovat velvollisia huolehtimaan tunnisteen käytöstä telakalla. Tilapäisesti tavaraa telakalle kuljettavilla ei tarvitse olla tunnistetta. 

Rakennusalasta poiketen merkintä julkiseen veronumerorekisteriin laivanrakennusalan työntekijänä on voimassa määräajan eli kolme vuotta siitä, kun merkintää on pyydetty. Aikarajan laskenta alkaa alusta, mikäli merkintää uusitaan ennen kolmen vuoden määräaikaa. Laissa on erikseen määritelty veronumerolainsäädännön ulkopuolelle aluksen tilaajan tai liikennöintiä harjoittavan yrityksen palveluksessa oleva aluksen miehistöön kuuluva työntekijä, joka työskentelee telakka-alueella aluksen käyttöönottoon liittyvissä tehtävissä.

Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisen toimivallan erot telakkaveronumeroon liittyen

• Työsuojeluviranomainen valvoo tunnistekortin käyttöä ja samassa yhteydessä myös sitä, onko telakka-alueella työskentelevän veronumero merkitty julkiseen veronumero rekisteriin laivanrakennusalan työntekijänä. Lisäksi työsuojeluviranomainen on toimivaltainen määrittelemään yhteisen työmaan käsitteeseen ja mahdollisiin rajauksiin liittyvät linjaukset. Alueellinen työvoimaviranomainen tekee myös tulkinnat, jotka koskevat työskentelyn määritystä eli sitä, kenellä pitää olla tunnistekortti ja merkintä julkisessa veronumerorekisterissä.

• Verohallinto ylläpitää julkista veronumerorekisteriä ja tekee sinne merkinnän joko henkilön, työnantajan tai telakalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän pyynnöstä. Lisäksi Verohallinto antaa veronumeron henkilötunnuksen antamisen yhteydessä ulkomaiselle henkilölle, jolla suomalaista henkilötunnusta ei ole. Samassa yhteydessä henkilölle tehdään joko verokortti tai määrätään ennakkoverot, jos Suomessa työskentelystä saatuun tuloon on Suomella verotusoikeus.

Lue lisää harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta

Joka viidenneltä tarkastetulta työpaikalta löytyi viime vuonna ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut oikeutta tehdä työtä Suomessa

12.4.2022

Ulkomaalaisiin työntekijöihin liittyvä laiton toiminta huolestuttaa harmaan talouden valvontaa tekeviä viranomaisia. Viime vuonna aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet tekivät vajaa 1600 tarkastusta ulkomaalaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin. Joka viidennessä tarkastuksessa löytyi vähintään yksi henkilö, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa.

Rakennusalalla tilanne on vielä heikompi: siellä työnteko-oikeudettomia henkilöitä löytyi joka kolmannella tarkastuksella.

– Ukrainan sota saattaa kasvattaa tätä epätoivottua ilmiötä lisää. Mitä enemmän Suomeen tulee pakolaisia, sitä valppaampia saamme myös me viranomaiset olla, että työntekijöillä on työoikeus ja heille maksetaan työstä asianmukainen korvaus ja palkasta verot ja muut työnantajamaksut, harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen tehtävä on valvoa, että ulkomaalaisilla työntekijöillä on tarvittava työoikeus, työntekijöille maksetaan vähintään vähimmäispalkka ja palkan päälle kuuluvat lisät. Kun ulkomaalainen työskentelee ilman työnteko-oikeutta Suomessa, työntekijä on haavoittuvassa asemassa ja voi tulla työnantajan hyväksikäyttämäksi.

– Valvontahavaintojemme perusteella työnteko-oikeudettomille ulkomaalaisille maksetaan usein sellaista palkkaa, joka ei ole Suomen lain perusteella riittävällä tasolla. Toisaalta meillä on usein tarkastuksilla haasteita saada selvyyttä siihen, mitä työpaikalla oikeasti tapahtuu ja millä ehdoilla työtä tehdään. Siksi pyrimme tarkastusten yhteydessä keskustelemaan ulkomaalaisten työntekijöiden kanssa, ylitarkastaja Riku Rajamäki Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo.

Verohallinto puolestaan valvoo, että palkoista maksetaan verot. Verohallinto löysi viime vuonna harmaan talouden valvonnassa yhteensä 32 miljoonaa euroa pimeitä palkkoja. Merkittävä osa pimeästä työvoimasta jää kuitenkin verotarkastuksissa henkilötasolla tunnistamatta.

Valvontatulokset selviävät tänään julkaistuista harmaan talouden viranomaisten yhteiseltä harmaatalous & talousrikollisuus tilannekuvasivustolta. Aluehallintovirastojen tekemän valvontatyön lisäksi harmaan talouden torjuntaan liittyvää valvontaa tekevät myös Verohallinto, Kela, Tulli, poliisi, Syyttäjälaitos, konkurssiasiamies, Ulosottolaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuskeskus, Työllisyysrahasto, ELY-keskus, Valvira, Ruokavirasto.

Kenttävalvonta on tärkeää: taksi-iskujen lisäksi tulossa myös uudenlaista viranomaisten yhteisvalvontaa muille toimialoille

Harmaan talouden torjuntaa tekevät viranomaiset pääsivät viime vuonna koronatilanteesta huolimatta tekemään yhteistarkastuksia työmaille.

– Valvontakäynneillä on merkittävä rooli siinä, että laiton toiminta saadaan kuriin. Vaikka ensimmäisenä koronavuonna erityisesti datan analysointi viranomaisten välillä kehittyi ja sitä kautta tarkastusten kohteet valikoituivat tarkemmin, tämä työ ei korvaa paikan päällä tehtävien valvontakäyntien vaikutusta, harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo.

Esimerkiksi poliisin, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, Verohallinnon ja aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen taksien kenttävalvonta sai paljon näkyvyyttä loppuvuonna.

– Valvonnasta hyötyvät erityisesti ne yritykset, jotka toimivat rehellisesti ja oikein. Kun sääntöjen rikkomisesta jää kiinni, elämme oikeudenmukaisemmassa yhteiskunnassa. Samalla myös verovaje pienenee, Marttinen sanoo.

Viranomaiset ovat ottamassa poliisin johdolla käyttöön uutta yhteistä tapaa tehdä valvontaa, jonka avulla ulkomaalaiseen työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä ongelmia saadaan näkyviin entistä tehokkaammin eri viranomaisten yhteistyönä. Toimintamallia on tarkoitus käyttää toimialoilla, joilla on paljon ulkomaalaista työvoimaa, esimerkiksi isoilla rakennustyömailla, marjatiloilla ja siivousalalla. Uusi toimintamalli on toteutettu osana harmaan talouden toimenpideohjelmaa.

Fakta: Nostoja harmaan talouden valvonnan tuloksista 2021

• Poliisi sai haltuun rikoshyötyä yhteensä 40 miljoonan euron edestä. Poliisin tutkinnassa olevien talousrikosasioiden määrä on pysynyt samalla tasolla. Poliisin tutkimien talousrikosten määrä riippuu siitä, kuinka paljon muut viranomaiset tekevät poliisille tutkintapyyntöjä.
• Verohallinto tekemien harmaan talouden tarkastusten perusteella määrättiin maksuun arvonlisäveroja 40 miljoonaa euroa ja työnantajasuorituksia 11 miljoonaa euroa. Verohallinto löysi tarkastuksissa ilmoittamatta jätettyä tuloa yhteensä 147 miljoonaa euroa.
• ELY-keskukset arvioivat yrittäjäksi haluavan ulkomaalaisen edellytyksiä siihen, onko henkilöllä kyky työskennellä yrittäjänä Suomessa. 1123 yrittäjäksi haluavaa teki ELY-keskukselle hakemuksen. ELY-keskukset hyväksyivät hakemuksista 55 prosenttia. ELY-keskusten tekemä arvio yritystoiminnan edellytyksistä on osa ulkomaalaisen yrittäjän hakemaa oleskelulupapäätöstä.
• Tullin yritys- ja asiakirjatarkastusten pohjalta määräämät verojen jälkikannot ja talousrikostutkinnan vaikuttavuus olivat yhteensä 26 miljoonaa euroa.

Lue lisää tilastoista

Suomalainen liike-elämä ei ole suojassa korruptiolta ─ tietoisuutta tulisi lisätä

 Poliisiammattikorkeakoulu / Saana Rikkilä, Pirjo Jukarainen 21.3.2022

Harmaa talous, tätä laajempi varjotalous, korruptio ja rahanpesu ovat kaikki vakavia uhkia toimivalle elinkeinoelämälle. Ne esiintyvät usein tiiviisti yhdessä ja saattavat jopa muodostaa toisiaan ruokkivan kehän.  Esimerkiksi lahjusten alkuperää voidaan häivyttää erilaisin rahanpesumenetelmin. Vastaavasti harmaasta taloudesta tai rikoksella saatujen varojen peittelyä voidaan avustaa korruptiivisin keinoin, kuten palkitsemalla avustavia konsultteja, juristeja ja "silmänsä sulkevia" viranomaisia. Lahjontaa voidaan hyödyntää myös veronkierrossa.

KORPEN-hanke tarkasteli korruption ja rahanpesun yhteyksiä kansainvälisessä liiketoiminnassa Pohjoismaisessa kontekstissa. Hanketta koordinoi Suomen oikeusministeriö ja sen toteutuksesta vastasi Poliisiammattikorkeakoulu. Hanke oli käynnissä vuosina 2020─2022 ja se sai rahoitusta Pohjoismaiden ministerineuvostolta.  Hankkeen tuloksena laadittiin suosituksia viranomaisille ja elinkeinoelämän toimijoille. Suositukset perustuivat kirjallisuuskatsaukseen, asiantuntijakeskusteluihin ja kyselyiden antiin. Hankkeessa käytiin läpi myös kansainvälisten organisaatioiden (EU, Euroopan neuvosto, FATF, OECD, Transparency International, Nordic Business Ethics Survey) tekemiä arvioita Pohjoismaiden rahanpesun ja korruption torjunnan tasosta.

Rahanpesun estämisen rakenteet ovat verrattain vakiintuneet; keskeiset estämistoimet ovat lakisääteisiä ja niiden noudattamista valvotaan jokseenkin tehokkaasti. Korruption torjunnassa voitaisiinkin hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän vakiintuneita rahanpesun estämisen käytänteitä, kuten riskiperusteisia asiakkaan tuntemistoimia ja hallinnollisia sanktioita huolellisuuden laiminlyönnistä.  Yritykset voisivat myös ilmoittaa nykyistä herkemmin korruptioepäilyistä Rahanpesun selvittelykeskuksille, jotka analysoivat ilmoituksia ja vievät kynnyksen ylittäviä tapauksia esitutkintaan.  Rahanpesun selvittelykeskukset (Financial Intelligence Units) ovat keskeisessä roolissa paitsi rahanpesun myös korruption torjunnassa. KORPEN-hankkeen yksi suositus onkin, että nämä kouluttaisivat rahanpesulaissa mainittuja ilmoitusvelvollisia tunnistamaan korruptiota ja rohkaisisivat ilmoittamaan epäilyistään matalalla kynnyksellä. Tällä hetkellä kaikissa Pohjoismaissa korruptioon viittaavista epäilyistä ilmoitetaan vain harvoin. Tekoälyä hyödyntävät teknologiset ratkaisut edellyttävät kuitenkin riittävästi datamassaa, jotta ne oppivat havaitsemaan viitteitä korruptiosta epäilyttävien liiketoimien ilmoitusten joukosta.

Pohjoismainen liike-elämä ei ole suojassa korruptiolta.  Julkisuudessa on nähty rahamääräisesti huomattavan suuriakin tapauksia, joissa on ollut kyse liiketoimien sujuvoittamisesta korruption keinoin. Yleensä nämä eivät kuitenkaan ole johtaneet tuomioihin. Kansainväliset tutkinnat vaativat resursseja ja vievät usein aikaa. Sen lisäksi, että olisi tarpeen selvittää, mikä olennaisesti vaikeuttaa tutkintaa sekä oikeuskäsittelyä näissä tapauksissa, on syytä pohtia, onko rikosoikeusjärjestelmä yksinään tehokkain tapa rangaista korruptiosta. Rahanpesun torjunnassa hallinnollisten sanktioiden hyödyntämistä on lisätty ja tarkastelua niiden mahdollisesti laajempaan hyödyntämiseen pidetään tarpeellisena myös korruption torjunnan osalta.

Kansainväliset arviot peräänkuuluttavat Pohjoismailta paitsi koulutusta, myös yleisen tietoisuuden lisäämistä. KORPEN-hanke havaitsi, että yritysten ja viranomaisten koulutus on eriytynyttä. Hankkeessa ideoitiin yhden nimetyn tahon nimeämistä, jonka vastuina olisivat esimerkiksi korruptiota koskeva koulutus sekä tietoisuuden lisääminen. Nimetyn yksikön perustaminen edellyttää kansallisen strategian ja Suomi on tällä hetkellä ainut Pohjoismaa, jolla on kansallinen korruptionvastainen strategia (2021). Ruotsin toimintasuunnitelma (action plan) on Suomen strategiaa huomattavasti suppeampi, ja antaa suosituksia lähinnä valtionhallinnolle.  Myös päivitettävät kansalliset ja toimialakohtaiset riskiarviot tehostaisivat korruptiontorjuntaa ja tilannekuvan ylläpitoa.

Hankkeessa tarkasteltiin myös teknologioita, joita hyödynnetään tai voitaisiin hyödyntää talousrikosten torjunnassa. Uudet teknologiat voivat hyödyttää paitsi torjuntatyötä, myös toimia uusina menetelminä varojen piilotteluun tai anonyymeihin siirtoihin. Teknologian hyödyntämismahdollisuuksista rahanpesun ja korruption torjunnassa on kuitenkin toistaiseksi vain vähän tutkimusta. Korruption, rahanpesun ja harmaan talouden estämistyö edellyttäisikin myös teknologisia innovaatioita, jotka huomioivat näiden kolmen tiiviit kytkökset.

Jukarainen P, Muttilainen V, Rikkilä S. 2022. Money Laundering and Corruption in International Business - Study Based on Nordic Experiences, Nordic Council of Ministers, TemaNord 2022:511 [.fi]›

Lue lisää korruptiosta

Harmaan talouden torjuntaohjelma etenee suunnitellusti

Lähde TEM 25.1.2022

Useita harmaata taloutta torjuvia hankkeita on jo toteutettu hallituskauden aikana, ja uusia toimia on tulossa. Työministeri Tuula Haataisen johtama harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä käsitteli 25.1.2022 harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelman hankkeiden edistymistä hallituskautta koskevassa puolivälitarkastelussa.

Toimenpideohjelman hankkeilla ehkäistään harmaata taloutta sekä tuetaan viranomaisten toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimenpideohjelma sisältää useita kymmeniä hankkeita, joita ministeriöt ja viranomaiset edistävät yhdessä.

Ohjausryhmä on seurannut toimenpideohjelman etenemistä tarkasti. Ensimmäiset merkittävät lakihankkeet, kuten telakoiden veronumerot, taksialan korjaussarja sekä useita viranomaisten toimintaa turvaavia tietojensaantioikeutta ja tietojenvaihtoa koskevia lakiuudistuksia on jo viety läpi tällä hallituskaudella. "Toimenpideohjelmaan kuuluvat hankkeet ovat valtaosin edenneet suunnitellusti ja aikataulussaan", toteaa työministeri Tuula Haatainen.

Harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä pyrkii varmistamaan hallitusohjelman toimenpiteiden toteuttamisen sekä muiden harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan edellyttämien toimenpiteiden valmistelun. Ohjausryhmään kuuluvat keskeisten ministeriöiden ja viranomaisten edustajat, hallituspuolueiden erityisasiantuntijoita sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajia.

Uusia toimia vahvistamaan harmaan talouden torjuntaa

Toimenpideohjelman vahvuutena on nähty sen joustavuus, joka mahdollistaa tarvittavien uusien hankkeiden käynnistämisen ketterästi.  Ulkomaisen työvoiman väärinkäytösten torjuntaan keskittyviä osahankkeita on valmistumassa tai jo saatu päätökseen. Työn jatkamiseksi talousrikostorjunnan toimeenpanoryhmä on valmistellut uusia hanke-ehdotuksia.

Ihmiskaupparikosten tutkinnan moniviranomaisyhteistyötä halutaan mallintaa. Hankkeen tavoitteena on tehdä ihmiskaupparikosten paljastamisesta ja tutkimisesta nykyistä tehokkaampaa. Lisäksi tarkoituksena on lisätä hyväksikäytön uhrien luottamusta suomalaiseen järjestelmään.

"Ohjausryhmä asettaa myös työryhmän valmistelemaan pitkän aikavälin strategiaa ja toimintaohjelmaa ulkomaisen työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi ja ehkäisemiseksi”, kertoo työministeri Haatainen.

Myös vakuutuskuorten valvontaa tehostetaan. Kansainvälisessä sijoitustoiminnassa keinot verojen välttelyyn ovat jatkuvassa muutoksessa ja vaativat torjunnan tehostamista. ”Toimenpideohjelman selvitys ulkomaisia sijoitusvakuutuksia koskevasta tiedonsaannista näyttää, että kansainvälisen sijoitustoiminnan ja erityisesti ulkomaisten vakuutuskuorten valvontaa täytyy tehostaa”, työministeri Haatainen sanoo.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö ja oikeusministeriö toteuttavat selvityksen ammattiliitoille annettavasta ryhmäkanneoikeudesta.

Useita harmaata taloutta torjuvia hankkeita on jo valmistunut

Toimenpideohjelma harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi on laaja poikkihallinnollinen kokonaisuus, josta merkittäviä hankkeita on jo valmistunut.

Esimerkiksi taksiliikenteen korjaussarja (HE 176/2020 vp) tukee lupavalvontaa ja verovalvontaa taksialalla. Muutoksen myötä takseissa täytyy olla taksamittari tai muu matkasta tietoa keräävä laite, jonka tietoja ei voi enää muuttaa jälkikäteen. Lisäksi viranomaisilla on selkeämpi oikeus puuttua luvattomiksi epäiltyjen taksipalveluiden markkinoimiseen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Muutokset parantavat kuluttajien asemaa sekä edistävät yritysten välistä tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita. Muutokset tulivat voimaan pääosin 1.5.2021, hinnoittelua, taksamittareita ja muita laitteita koskevat säännökset 1.9.2021.

Telakoilla otetaan käyttöön rakennusalalla hyvin toimiva ja harmaata taloutta ehkäisevä veronumero. Hallituksen esitys (HE 2/2021 vp) on hyväksytty eduskunnassa ja se tulee voimaan 1.7.2022. Veronumeromenettelyn tekninen toteutus laivanrakennusalalle etenee suunnitellusti Verohallinnossa.

Toimenpideohjelman aikana on myös toteutettu useita lakimuutoksia, jotka parantavat viranomaisten tiedonvaihtoa. Muutosten tavoitteena on turvata viranomaisten toimintaedellytyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä ja edistää riskiperusteista valvontaa. Vero-, tulli- ja eläketietojen selvittäminen auttaa tunnistamaan harmaan talouden riskiryhmiä ja kohdentamaan valvontaa. Ulosottoja, konkursseja ja liiketoimintakieltoja koskevia tietoja voidaan hyödyntää luotettavuuden arvioinnissa ja elinkeinolupia koskevissa viranomaistehtävissä.

Konkurssipesien hoitajia varten on laadittu tutkintapyyntömalli. Yhdenmukaisella tavalla laaditut ja hyvin valmistellut tutkintapyynnöt sujuvoittavat esitutkintaprosessia ja tukevat hyvää pesänhoitotapaa. Konkurssiasiamiehen toimisto on julkaissut myös selvitysraportin viivyttelyluonteisista yrityssaneeraushakemuksista ja -menettelyistä sekä saneerausselvittäjän rikosilmoitusvelvollisuudesta.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön viranomaisverkosto on selvittänyt, miten viranomaiset soveltavat lainsäädäntöä työnteon uusissa muodoissa työtä tekevien oikeudelliseen asemaan. Selvitys antaa kattavan kuvan viranomaisten käytännön haasteista ja tulkintaongelmista, kun lainsäädäntöä sovelletaan uusissa työnteon muodoissa. Sääntelytyöryhmä käsittelee asiaan liittyviä lainsäädännön muutostarpeita.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman valmistuneita hankkeita voi seurata muun muassa viranomaisten yhteisellä Harmaa talous & rikollisuus -tilannekuvasivustolla ja ministeriöiden verkkosivuilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 25.1.2022 [.fi]›

Harmaan talouden torjunta esillä eduskunnan tarkastusvaliokunnassa

Julkaisupäivä 8.12.2021

Eduskunnan tarkastusvaliokunta antoi 2.12.2021 mietinnön (TrVM 8/2021 vp) liittyen hallituksen vuosikertomukseen vuodelta 2020. Mietinnössä käsiteltiin riskienhallintaa ja johtamista normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhtenä aihepiirinä mietinnössä oli harmaan talouden torjunta.

Harmaan talouden torjuntaa käsiteltiin nykytilan ja harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmien edistymisen kannalta. Erityisesti nostettiin esiin maininnan arvoisia onnistumisia ja erikseen tarkasteltiin talousrikostorjunnan tilaa, jonka suhteen valiokunta piti tilannetta vakavana.

Tarkastusvaliokunnan mietintö [.fi]›

Moniviranomaisyhteistyö vahvistaa työperäisen hyväksikäytön torjuntaa

SM / Juha Tuovinen 22.11.2021

Muualla maailmassa tapahtuvat myllerrykset heijastuvat monesti myös tänne Suomeen. Erilaiset tapahtumat ja tai niiden seuraukset synnyttävät tilanteita ja mahdollisuuksia, joita epärehelliset toimijat ja rikolliset pyrkivät hyödyntämään edukseen. Rahan ansaitseminen vilpillisillä keinoilla synnyttää jatkuvasti uusia harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöitä, joihin viranomaisten tulee kyetä omilla toimillaan ja ratkaisuillaan vastaamaan. Uudenlaiset ratkaisut tai toimintamallit edellyttävät viranomaisilta kuitenkin riittävää resursointia sekä osaamistasoa ja halukkuutta osaamisen kehittämiseen. Yhdessä muiden viranomaisten kanssa mahdollisuudet ratkaista olemassa olevat haasteet ovat huomattavasti paremmat.

Yksi tyypillinen tämän ajan ilmiö liittyy työperäiseen hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan. Toimintatavat heikommassa asemassa olevien henkilöiden työpanoksen väärinkäyttöön ovat levinneet nopeasti yllättävän monelle eri toimialalle myös Suomessa. Torjuntatyö edellyttää uudenlaista tekemistä, viranomaisten tulee esimerkiksi yhdistää tietojaan ja tehdä yhteistyötä entistä laajemmin. Tällaista toimintaa tarvitaan koko viranomaistoiminnan uskottavuuden säilyttämiseksi ja työn vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Marjatilavalvonnan pilotti viitoitti yhteistyötä

Itä-Suomen poliisilaitoksella toteutettiin vuonna 2019 marjatilavalvonnan pilotti ”ulkomaisen kausityövoiman hyväksikäytön torjunta” moniviranomaisyhteistoimintana. Pilotissa poliisilla oli selkeä johtovastuu viranomaistoiminnan johtamisesta, tietojen yhdistämisestä ja yhteisestä kohdevalinnasta. Tavoitteet määriteltiin yhdessä eri viranomaisten kanssa. Pilotin jälkeen toteutettiin loppupalautetilaisuus ja yhteistyötä arvioitiin myös tämän jälkeen kirjallisesti. Palautetilaisuudessa arvioitiin valvontatapahtuman yhteistyön merkitystä, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiatyön ja siihen liittyvän toimenpideohjelman valmistelussa (2020–2023) huomioitiin pilotista saadut kokemukset ja laadittiin hanke-esitys moniviranomaistoiminnan suunnitelmallista johtamista tukevien toimintamallien luomisesta poliisille.

Poliisiammattikorkeakoulun vastuulla oleva hanke käynnistyi alkuvuodesta 2021. Hankkeen tueksi perustettiin ohjausryhmä, jolla on tietotaitoa operatiivisesta viranomaistoiminnasta. Ohjausryhmä myös avustaa toimintamallin kehittämiseen tarvittavan aineiston kokoamisessa.

Moniviranomaisyhteistyöhanke etenee hyvää vauhtia

Hanke toteutetaan moniammatillisen yhteistyön avulla erilaisiin toimintaympäristöihin soveltuvaksi.

Kuva: Sinetti Poliisin esittelymateriaali: Valtakunnalliset kartat, Poliisilaitosten aluekartta 

Moniviranomaisyhteistyön kehittämishankkeessa laaditaan poliisille operatiivinen toimintamalli kohdennetun valvonnan tarpeisiin. Mallia voidaan soveltaa keskeisimmille työvoimaa vaativille toimialoille.  Mallissa huomioidaan Suomen alueelliset erot ja olemassa olevat tarpeet.

Moniviranomaistoiminnassa yhteinen riskiperusteinen kohdevalinta perustuu eri viranomaisilta koottuun tietoon. Yhteisissä, työperäiseen hyväksikäyttöön ja ihmiskaupan torjuntaan keskittyvissä valvontatapahtumissa viranomaisten katsantokanta laajenee ja kyky puuttua havaittuihin epäkohtiin paranee.

Suunnitelmallisen moniviranomaistoiminnan ja siihen liittyvän yhteisen riskiperusteisen kohdevalintamenettelyn onnistuminen edellyttää johtamisen mallintamista sekä tietojenvaihdon ja toimivalta-asioiden selkeyttämistä.  Toisaalta moniviranomaistoiminnan johtaminen edellyttää tietoa ja ymmärrystä tietojenvaihtosäännöksistä ja toimivaltakysymyksistä ja edelleen niiden vaikutuksista suunnitteluun ja operatiivisen toiminnan järjestämiseen.  Toimintamalli mahdollistaa yhtenäiset menettelytavat ja yhtenäisen viranomaistoiminnan johtamisen koko Suomessa.

Toimintamalli luodaan työpajoissa laajapohjaisessa yhteistyössä viranomaisten kanssa, jolloin otetaan huomioon eri viranomaisten erityistarpeet, osaaminen ja alueelliset erot.

Ennalta estävä mobiiliapplikaatio kehitteillä

Hankkeessa kehitetään ennalta estävään toimintaan mobiiliapplikaatio, jota voidaan jakaa maahan tuleville ja maassa oleville ulkomaisille työntekijöille. Applikaation avulla on mahdollista jakaa tietoa oikeista menettelytavoista ja keskeisimmistä avun tarjoajista, jos epäilee joutuneensa työelämässä kaltoin kohdelluksi. Tärkeää on myös välittää tietoa työntekijän velvollisuuksista eikä pelkästään oikeuksista. Tarve applikaation kehittämiseen on noussut esille ulkomaisten työntekijöiden haastatteluiden yhteydessä.

Selvitys tietojenvaihdon ja analyysitoiminnan katvealueista

Moniviranomaistoiminnan kehittämiseen liittyy Poliisiammattikorkeakoulun selvitys tietojenvaihdon ja analyysitoiminnan katvealueista työperäiseen maahanmuuton valvonnan moniviranomaisyhteistyössä (2021).  

Tutkimuksessa laadittiin kokonaiskuva viranomaisten tietojenvaihtoa sääntelevästä lainsäädännöstä. Samalla kartoitettiin mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita ja vaihtoehtoisia valvonnan toteuttamistapoja sekä analyysitoimintaa.

Moniviranomaisyhteistyön kehittäminen saa jatkoa

Tulevassa hankkeessa mallinnetaan ihmiskaupparikoksen esitutkinta poliisin operatiiviseen ja taktiseen käyttöön. Hankkeella pyritään tehostamaan ja yhdenmukaistamaan poliisin toimenpiteitä eri puolilla Suomea ihmiskaupparikosten esitutkinnassa. Mallintamalla luodaan samankaltainen prosessi ja toimintamallit ihmiskaupparikosten esitutkintaan. Mallintamisen keskiössä on asianomistaja ja hänen toimintakykynsä, jolloin hankkeessa kehitettävien vakioitujen toimintamallien kautta on mahdollista parantaa myös asianomistajan luottamusta suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

Kela ilmoittaa havaitsemansa etuusväärinkäytökset poliisille

Lähde: Kela 20.9.2021

”Väärinkäytöksellä tarkoitetaan Kelan etuuksien yhteydessä sitä, että asiakas pyrkii tarkoituksella saamaan etuutta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa esimerkiksi se, jos asiakas antaa Kelalle väärää tietoa tai väärentää asiakirjan. Myös tietojen salaamista pidetään väärinkäytöksenä” kertoo Suvi Onninen hankinta- ja lakiyksikön päällikkö.

Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennys. Kaikista väärinkäytösepäilyistä noin puolesta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Etuuden hakijalla on velvollisuus ottaa selvää ja ilmoittaa Kelalle asioista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada etuutta.

Väärinkäytökset Kelan etuuksissa ovat pysyneet vähäisinä

Kelan etuuksia koskevia väärinkäytösepäilyjä on eniten työttömyysetuudessa, yleisessä asumistuessa ja perustoimeentulotuessa. Väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle yksi promille vuonna 2020.

Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2018–2020. Vuonna 2018 väärinkäytösepäilyjä oli yhteensä 2 344 kpl. Niitä vastaava rahamäärä oli noin 9,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 epäilyjä oli yhteensä 2 467 kappaletta ja vastaava summa oli 12,2 miljoonaa euroa. Vaikka epäiltyjen väärinkäytösten määrä on hieman kasvanut viime vuosina, niiden osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,79 promillea.

Väärinkäytösepäilyjä on eniten etuuksissa, joihin liittyy enemmän asiakkaan aktiivisuutta

Väärinkäytösepäilyjä on eniten työttömyysetuudessa, yleisessä asumistuessa ja perustoimeentulotuessa. Näihin etuuksiin liittyy muita etuuksia enemmän asiakkaan omia aktiivisia toimenpiteitä, kuten säännöllisesti toistuvia hakemuksia ja tietojen antamista. On arvioitu, että tämän vuoksi väärinkäytösepäilyjä on niissä enemmän kuin muissa etuuksissa.

Yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen tutkintapyyntöjen määrä kasvoi vuosina 2018–2020. Vuonna 2018 tutkintapyyntöjä tehtiin yleisessä asumistuessa 293 ja perustoimeentulotuessa 93 kappaletta ja vuonna 2020 vastaavasti 409 ja 246 kappaletta.

Väärinkäytösepäily syntyy usein etuushakemusta käsiteltäessä. Väärinkäytös voi tulla ilmi myös muun muassa ilmiannon vuoksi tai muiden viranomaisten ilmoitusten perusteella. Kelassa on viime vuosina panostettu väärinkäytösten tunnistamiseen. Kela tekee laajaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten kanssa harmaan talouden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi. On myös arvioitu, että vuonna 2019 käyttöön otettu tulorekisterijärjestelmä vähentää väärinkäytöksiä.

Etuuksien väärinkäytösten vuosiraportti 2020 [.fi]›

EU:ssa torjutaan pimeää työtä yhteistyöllä ja osaamista kehittämällä

TEM / Päivi Kantanen 23.8.2021

Reilujen työmarkkinoiden edistäminen ja pimeän työn torjunta ovat Euroopan unionin toimien keskiössä. EU-maiden viranomaiset ovat tehneet paljon työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kesällä 2019 toimintansa aloittaneen Euroopan työviranomaisen ELA:n toimilla tehostetaan EU:n liikkuvuussäännösten toimeenpanoa ja pimeän työn torjuntaa sekä niistä tiedottamista. ELA tukee jäsenmaiden vapaaehtoisia rajat ylittäviä koordinoituja yhteistarkastuksia ja samanaikaisia tarkastuksia jäsenmaissa.

Parhaillaan on käynnissä tiedottamiskampanja Rights for All Seasons [.fi]› kausityöstä. Kausityöntekijöiden asemaan ja oikeuksiin liittyy paljon epäselvyyksiä, väärinkäytöksiä ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä COVID-19 pandemian johdosta. Tietoa tarvitaan sovellettavista säännöistä ja neuvovasta tahosta.

EU:n pimeän työn torjunnan foorumi jakaa tietoa pimeän työn ilmenemistavoista

Foorumin sujuva siirtyminen 26.5.2021 ELA:aan pysyvänä asiantuntijaryhmänä varmistaa työn jatkuvuuden. EU-foorumi edistää jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pimeän työn torjumiseksi usein tavoin:

- vaihtaa jäsenmaiden hyviä toimintatapoja ja tietoja
- kehittää asiantuntemusta ja analyysejä
- kannustaa ja helpottaa rajat ylittävää yhteistyötä
- arvioi yhteistyöstä saatuja kokemuksia
- edistää pimeään työhön liittyvien kysymysten ymmärtämistä.

Hyvien käytäntöjen vaihtaminen pimeän työn torjumiseksi auttaa jäsenmaita arvioimaan omaa tilannettaan ja tunnistamaan kehittämistä vaativia asioita. Foorumi on edistänyt yleistä osaamista, laajentanut tietopohjaa, teettänyt tutkimuksia, järjestänyt seminaareja ja teemakeskusteluja sekä tarkastellut pimeälle työlle herkkiä toimialoja ja niiden erityiskysymyksiä.

Työvoiman väärinkäytökset koskettavat viranomaisia myös Suomessa

Lähitulevaisuuden yksi uhkakuva on työvoiman hyväksikäytön lisääntyminen. Poliittinen sitoutuminen ja valmius arvioida omia järjestelmiä ja toimintatapoja on keskeistä toimien tehostamiseksi kaikissa jäsenmaissa. Viranomaisilla tulee olla kustannustehokkaat ja yhteistyötä tukevat toimintamallit. Sääntelyn tulee tukea viranomaisten tiedonvaihtoja ja yhteistyötä.

Foorumin työohjelma vuosille 2021–2022 [.fi]› ohjaa toimintaa ja huomioi pimeän työn torjunnan todellisuuden vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Ohjelman tarkoituksena on syventää ymmärrystä pimeän työn uusista ilmenemistavoista ja ilmiölle alttiista aloista. Ohjelma tukee kumppanuuksia, innovaatioita, valmiuksien kehittämistä ja lisää kansalaisten tietoisuutta pimeästä työstä. EU-foorumi haluaa edistää jäsenmaissa kokonaisvaltaista, poikkihallinnollista työtä poliittisella ja operatiivisella tasolla pimeän työn torjumiseksi.

Suomi aktiivinen EU-foorumin kampanjatyössä

Viime vuonna toteutettiin ensimmäinen EU-tason #EU4FairWork [.fi]› kampanja pimeän työn torjumiseksi. Suomi oli aktiivisesti mukana #EU4FairWork-kampanjassa yhdessä ministeriöiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kampanjalla haluttiin yleisesti edistää EU:n kansalaisten ja yritysten tietoisuutta ilmoitetun työn hyödyistä ja pimeän työn torjunnan tärkeydestä. Työnteon ilmoittamatta jättäminen viranomaisille ei luo turvaa työntekijälle ja on riski teettäjälle. Se myös heikentää yhteiskunnan mahdollisuuksia palvelujen tuottamiselle. Kausityökampanja Rights for All Seasons jatkaa tiedottamistyötä myös pimeän työn torjunnasta.

Suomessa panostetaan pimeän työn torjuntaan useilla tavoin

Pimeän työn torjunta on otettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaan ja toimenpideohjelmaan vuosille 2020 -2023. Yksi strateginen tavoite on reilujen työmarkkinoiden ja tasavertaisen kilpailun edistäminen. Pimeän työn torjunta oli mukana jo edellisessä ohjelmassa.

Parhaillaan on käynnissä hanke viranomaisyhteistyön tehostamisesta valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä rikosten ja pimeän työn torjumiseksi. Uusia tapoja haetaan luomalla yhtenäisiä toimintamalleja moniviranomaisyhteistyölle. Lisäksi pyritään varmistamaan riittävät resurssit valvoville viranomaisille.

Käynnissä on useita muita viranomaisyhteistyön kehittämisprojekteja, kuten Työ- ja elinkeinoministeriön 6.4.2020 asettama pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän kansallinen yhteistyöverkosto. Verkosto tukee ELA:n ja EU:n pimeän työn foorumin työtä. Verkostossa on edustettuina keskeiset ministeriöt ja viranomaiset.

Siiloissa kukaan ei torju pimeää työtä. Pimeän työn torjunta kuuluu meille kaikille niin ministeriöille, viranomaisille, järjestöille, yrityksille kuin kansalaisille.

Lisätietoja:
European Labour Authority [.fi]›
The European Platform tackling undeclared work [.fi]›
#Rights4AllSeasons [.fi]›

Harmaa talous ja ulkomainen työvoima

Julkaistu 23.8.2021

Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Useat Suomeen työhön hakeutuvat ulkomaalaiset eivät kuitenkaan tunne Suomen työmarkkinoiden pelisääntöjä tai ovat muutoin haavoittuvassa asemassa Suomeen tullessaan. Tämä aiheuttaa riskejä väärinkäytöksistä ja harmaasta taloudesta. Ongelmiin puuttumiseksi on vireillä useita hankkeita.

Euroopan unionin alueella työntekijät voivat liikkua vapaasti, mutta kolmansien maiden ammatinharjoittajilla ja työntekijöillä tulee olla yrittäjän tai työntekijän oleskelulupa Suomessa työskentelyä varten. Ulkomailla syntyneiden osuus Suomen työvoimasta on alle kymmenen prosenttia, mutta talonrakennusalalla vastaava osuus on jopa viidennes. Ulkomaiset kausityöntekijät puolestaan ovat tärkeitä erityisesti maataloudelle ja matkailulle. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ulkomaisen työvoiman käyttämiseen liittyviä harmaan talouden riskejä.

Väärinkäytösten riskit moninaisia

Ulkomailta tulevat työntekijät eivät välttämättä tunne oikeuksiaan ja paikallista sääntelyä, tai he saattavat olla haavoittuvassa asemassa tullessaan Suomea selvästi alhaisemman palkkatason maasta esimerkiksi turvapaikanhakijana tai oleskellessaan Suomessa paperittomana. Vilpilliset toimijat voivat pyrkiä hyödyntämään tätä pimeän palkanmaksun tai eläkevakuuttamisen laiminlyönnin muodossa. Tällöin on usein kyse harmaasta taloudesta, minkä ohella tapauksiin saattaa liittyä myös alipalkkausta tai jopa ihmiskauppaa.

Pimeä työvoima aiheuttaa valtiolle verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetyksiä. Samalla se myös vaikeuttaa monen rehellisesti toimivan yrittäjän kilpailumahdollisuuksia. Laittoman ulkomaisen työvoiman käyttöä ilmenee tyypillisesti rakennustyömailla ulkomaisten yhtiöiden aliurakointiketjussa ja myös mm. ravintola-alalla, siivoustoimialalla ja kuljetusalalla. Alihankintaketjut ovat valvonnan kannalta ongelmallisimpia. Pimeää työvoimaa hyödyntävä työnantaja on voinut syyllistyä samanaikaisesti useaan eri rikokseen aina veropetoksesta työsuojelurikokseen. Joissain tilanteissa pimeitä työntekijöitä on värvätty ulkomailta ammattimaisesti. Digitalisaatio hämärtää työsuhteita ja työn tekemisen muotoja samalla kun kansainvälistyminen aiheuttaa jatkuvasti uusia haasteita valvonnalle.

Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö yhä enemmän esillä myös julkisuudessa

Vuosina 2019 ja 2020 ulkomaisen työvoiman laajaa ja systemaattista työntekijöiden hyväksikäyttöä koskevia tapauksia nousi julkisuuteen mm. Olympiastadionin työmaata [.fi]› ja nepalilaisravintoloita [.fi]› koskevien selvitysten yhteydessä. Tavanomaiset alipalkkaustilanteet liittyvät työsopimuslain, työaika- ja vuosilomalakien sekä työehtosopimusten määräysten väärään soveltamiseen. Alipalkkaus on välillinen harmaan talouden muoto ja se on Suomessa osittain kriminalisoitu, vaikka asiasta ei olekaan erillistä rikoslain pykälää. Alipalkkaustapauksista on havaittu päätyvän oikeuteen vain pieni osa ja rangaistukset ovat olleet lieviä. Myös viranomaisten keinot alipalkkaukseen puuttumiseksi on havaittu puutteellisiksi (PDF 291 kt). Hallitusohjelmassa onkin kirjaus, jonka mukaan uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi tullaan selvittämään.

Väärinkäytösten torjuntaan useita keinoja

Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä väärinkäytöksiä voidaan pyrkiä torjumaan lainsäädännön ja viranomaisten välisen yhteistyön, sekä viranomaisten ja liittojen välisen yhteistyön avulla. Joissain tilanteissa myös kansainvälinen yhteistyö ja yhteistarkastukset ovat välttämättömiä. Keskeisiä uudistuksia viime vuosina ovat olleet esimerkiksi Työsuojeluhallinnon tiedonsaantioikeuksien laajentuminen ja veronumerorekisteri. Rakennusalan veronumeromenettelyn tarkoituksena on pimeän työn tekemisen estäminen ja ulkomaisen työvoiman saaminen verovalvonnan piiriin. Menettelyn on arvioitu vähentäneen harmaata taloutta rakennusalalla ja sen myötä Eduskunta on hyväksynyt esityksen veronumeron ottamisesta käyttöön myös laivanrakennusalalla heinäkuusta 2022 lähtien.

Kansainvälisellä tasolla yksi keskeisimmistä hankkeista on ollut Euroopan työviranomaisen, ELA:n, perustaminen. Sen tehtävänä on mm. auttaa varmistamaan työvoiman oikeudenmukainen liikkuvuus kaikkialla EU:ssa ja tukea jäsenvaltioita yhteistyössä, tiedonvaihdossa, tarkastuksissa ja riskinarvioinnissa. Euroopan komissio on edistänyt myös pimeän työn torjuntaa vuonna 2016 perustetun pimeän työn vastaista yhteistyötä edistävän foorumin [.fi]› avulla.

Uudet hankkeet etenevät

Työministeri Tuula Haatainen asetti keväällä 2020 työryhmän valmistelemaan työperäisen hyväksikäytön vastaisia toimenpiteitä. Työryhmä esitti 14 toimenpidettä (PDF 215 kt), jotka koskevat niin lainsäädäntötoimia kuin viranomaisten yhteistoiminnan parantamistakin. Tämän seurauksena mm. ulkomaalaislakia tullaan muuttamaan lokakuusta 2021 lähtien siten, että oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä myös, jos työnantajan tarkoituksena on kiertää maahan tuloa koskevia säännöksiä. Työryhmä esitti myös tiedottamisen parantamista ja viranomaisresurssien turvaamista koskevia hankkeita. Lisäksi tullaan teettämään kansainvälinen vertailu muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden menettelyistä ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä.

Kesäkuussa 2021 tuli voimaan uusi laki, jonka tavoitteena on parantaa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellista asemaa. Uudessa laissa säädetään myös kerääjien ja luonnontuotekeruualan toimijoiden keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi viranomaisten välistä tietojenvaihtoa on edistetty ja sitä kautta tehostettu harmaan talouden torjuntaa. Esimerkiksi syksyllä 2020 parannettiin maahanmuuttohallinnon tietojensaantioikeuksia ja keväällä 2021 mahdollistettiin Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvityspalvelun käyttäminen maahanmuuttohallinnon tehtävissä. Palvelun käyttö helpottaa maahanmuuttohallinnon päätöksentekoprosesseja ja valvontatehtävien hoitoa.

Elintarvikealalla joka kolmas on havainnut elintarvikepetoksia

Julkaistu 14.6.2021

Elintarvikepetosten torjuntaa tutkivassa hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksella elintarviketeollisuuden toimijoiden, tukkujen ja keskusliikkeiden kokemuksia elintarvikepetoksista. Kysely lähetettiin elintarviketeollisuusyrityksille, tukuille ja keskusliikkeille syksyllä 2019. Kyselyssä elintarvikepetoksen täsmennettiin tarkoittavan tahallista toimintaa, jolla pyritään saamaan taloudellista etua asiakasta harhaanjohtamalla.

Monella vastaajalla oli kokemusta petoksellisesta toiminnasta. Kaikista vastaajista 41 prosenttia kertoi epäilleensä ja 32 prosenttia havainneensa omalla toimialallaan petoksellista toimintaa viimeisen viiden vuoden aikana. Sekä epäilyt että havainnot liittyivät yleisimmin elintarvikkeen alkuperän väärentämiseen. Vastaajista 12 prosenttia kertoi yrityksen joutuneen joskus elintarvikepetoksen uhriksi, ja 16 prosenttia arvioi elintarvikepetoksista aiheutuneen yrityksille taloudellisia tappioita.

Omat yhteistyökumppanit arvioitiin luotettaviksi

Vastaajista 46 prosenttia piti toimialaansa alttiina elintarvikepetoksille. Toisaalta noin joka kahdeksas ei pitänyt omaa toimialaansa lainkaan riskialttiina. Vastaajat suhtautuivat luottavaisesti muihin alan toimijoihin: kolme neljästä vastaajasta oli joko täysin tai osittain sitä mieltä, että muut samalla toimialalla toimivat yritykset toimivat rehellisesti. Vastaajista 59 prosenttia arvioi yrityksen käyttämien pääraaka-aineiden väärentämisen olevan vaikeaa, ja vain kahden vastaajan mielestä väärentäminen olisi hyvin helppoa. Vastaajien arviot olivat samankaltaisia eri toimialoilla.

Noin puolet vastaajista arvioi niille raaka-aineita toimittavien yritysten luotettavuuden arvioimisen olevan helppoa, ja vain noin joka kahdeksas piti sitä vaikeana. Yleisin tapa pyrkiä varmistumaan raaka-ainetoimittajien luotettavuudesta oli ostaa raaka-aineita ennestään tutuilta toimijoilta. Näin toimi aina tai usein lähes jokainen vastaaja. Myös yrityksen internetsivuja ja omia verkostoja hyödynnettiin aina tai usein yli 80 prosentissa vastaajayrityksistä. Oiva-raportteja, yritystietojärjestelmää tai kaupparekisteriä hyödynsi usein tai aina noin puolet yrityksistä, ja lähes 40 prosenttia teki tai teetti auditointeja tai hyödynsi verovelkarekisteriä.

Uhkiin varautumista vaikea arvioida pienimmissä yrityksissä

Vastaajista 86 prosenttia oli ainakin osittain samaa mieltä siitä, että heidän edustamansa yritys on varautunut hyvin torjumaan siihen mahdollisesti kohdistuvia elintarvikepetoksia. Kuitenkin vain puolessa yrityksistä oli arvioitu niiden alttiutta joutua elintarvikepetoksen uhriksi. Yleisimmin arviointia oli tehty suurissa yrityksissä. Arvioinnin tekeminen voisi yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta auttaa tunnistamaan mahdollisia riskikohtia yrityksen toiminnassa, mutta nykyisin käytössä olevat menetelmät eivät välttämättä sovellu etenkään hyvin pienille yrityksille, joita suomalaiset elintarviketeollisuusyritykset tyypillisesti ovat.

Päivittäistavarakauppa ry ja Elintarviketeollisuusliitto ry tuovat seuraavissa kommenteissa esille tutkimuksen tuloksia oman jäsenistönsä näkökulmasta

Omat yhteistyökumppanit arvioitiin luotettaviksi

Päivittäistavarakauppa ry PTY 1.6.2021

Elintarvikepetosten torjuntaa tutkivassa hankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksella mm. keskusliikkeiden kokemuksia elintarvikepetoksista. Sen tuloksista käy ilmi, että vastaajat suhtautuvat luottavaisesti muihin alan toimijoihin: kolme neljästä vastaajasta oli joko täysin tai osittain sitä meiltä, että muut samalla toimialalla operoivat yritykset toimivat rehellisesti.

Päivittäistavarakauppa PTY ry:n jäsenyritysten kanssa pitkään töitä tehneenä tunnistan tuloksissa esiin tulleen ajattelutavan, että ensinnäkään Suomi ei ole kiinnostava maa kansainväliselle elintarvikerikollisuudelle ja toisekseen omiin tuttuihin tavarantoimittajiin voi luottaa.

Tuotevalikoimien laajentuminen nykyisiin määriin ja yhä uudenlaisiin maailmalla käytettyihin tuotteisiin edellyttää kaupalta ammattitaitoa tunnistaa tuotelaatua koskevia muutoksia. Valikoimat ovat viimeisten 25 vuoden aikana kolminkertaistuneet ja jalostusaste kasvanut. Valikoimien koko vaihtelee pienten myymälöiden noin 2 000 tuotteesta suurimpien hypermarkettien noin 25 000 tuotteeseen.

Petoksen tahallisuuden osoittaminen ei ole aina ole helppoa elintarvikkeista tai niiden raaka-aineista, joissa on jo kasvuolosuhteista ja erilaisista käsittelytavoista johtuen paljon myös luontaista vaihtelua. Isoilla toimijoilla on pieniä yrityksiä paremmat resurssit selvittää mahdollista tahallista petoksellista toimintaa. Esimerkiksi alkuperän tutkiminen vaatii erityismenetelmiä ja -tekniikoita, jotta tulos on luotettava.

Globaalit markkinat ovat avoimen talouden edellytys, mutta EU:n ulkopuolisissa maissa voi olla puutteita EU-lainsäädännön vaatimusten tuntemisessa ja noudattamisessa. Vaikka tuotteessa ei sinänsä olisi terveysvaaraa, se saattaa olla laiton, jos se sisältää ainetta, jota ei ole hyväksytty Euroopan unionin alueella. Tarvitaan siten myös osaamista valita tuotteet ja ominaisuudet, joiden osalta on mahdollista tunnistaa, milloin on kyse vaatimuksenmukaisuus puutteesta ja milloin tahallisesta väärentämisestä

Suomalainen luottamus on toisaalta yksi tärkeimpiä kansallisia varantojamme, joka on tuonut meille monessa suhteessa etua. Toisaalta meidän on oltava jatkuvasti valppaana ja valmiina myös uudenlaisiin ongelmiin ja haasteisiin. Ilmastonmuutokseen liittyvät muutokset elintarvikkeiden saatavuudessa ja laadussa voivat tuoda hyvinkin uusia ongelmia ja aiheuttaa harmaan talouden lisääntymistä.

Merja Söderström
lakimies, asiantuntija

Päivittäistavarakauppa PTY ry

merja.soderstrom@pty.fi
www.pty.fi [.fi]›

ELIPET-hanke tukee elintarvikepetosten ehkäisyä

Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL) 1.6.2021

Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL) on vahvasti mukana elintarvikepetosten ehkäisyssä. Epärehellinen toiminta vääristää kilpailua, aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja vaarantaa myös rehellisesti toimivien yritysten maineen. Helsingin yliopiston ELIPET-hanke tukee hienosti liiton tavoitteita.

ELIPET-hankkeen toimijakysely havainnollistaa, että elintarvikealan yrityksillä on todellinen huoli elintarvikepetoksista: petoksellisesta toiminnasta on tehty epäilyjä ja havaintoja. Petosten ehkäiseminen on haastavaa etenkin pienille yrityksille, joilla on käytössään vähemmän työkaluja ja resursseja.

Syksyllä 2018 ETL järjesti jäsenilleen kyselyn elintarvikepetoksista ja siitä, miten ETL voisi parhaiten vahvistaa yritysten kykyä torjua elintarvikepetoksia. Kyselyyn vastanneista 42 % katsoi, että elintarviketeollisuuden tulee osallistua ja jakaa kokemuksiaan elintarvikepetosten torjunnasta esimerkiksi seminaareissa tai muissa keskustelutilaisuuksissa. Lisäksi neljä piti tärkeänä, että petoshavaintojen jakamiseen tulisi olla olemassa oma verkostonsa.

Jäsenistön toiveita on noudatettu. ETL on pitänyt elintarvikepetoksia, niiden tunnistamista ja torjuntaa esillä liiton tilaisuuksissa. Seuraamme ja välitämme jäsenistölle aktiivisesti uutisointia, EU-järjestöjen tuottamaa materiaalia sekä osallistumme ajankohtaiseen keskusteluun. Tänä vuonna aihe oli esillä myös koko elintarvikealan suurimmassa ajankohtais- ja koulutustapahtumassa, ETL:n ja Elintarvikkeiden tutkimussäätiön järjestämässä Elintarvikepäivässä. Tapahtumassa aihetta avasi muun muassa Euroopan petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtaja Ville Itälä. Puheenvuorot tarjosivat kuulijoille ajankohtaiskatsauksen petosten tunnistamisen sekä torjunnan vaativaan kenttään ja muistuttivat jatkuvan valppaana olemisen tärkeydestä.

Terhi Virtanen
asiamies

Elintarviketeollisuusliitto ry
www.etl.fi [.fi]›

Korruptioriskit ja niiden torjunta COVID-19 pandemian aikana

Lähde: OM, Juuso Oilinki 17.5.2021

Useat kansainväliset järjestöt ovat pandemian aikana varoittaneet COVID-19 pandemiaan liittyvästä kohonneesta korruptioriskistä ja kehottaneet valtioita tehostamaan korruptionvastaisia toimia. Muun muassa Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin (GRECO) on julkaissut jäsenvaltioilleen toimenpideohjeet korruption torjunnan tehostamiseksi pandemian aikana. Lisäksi OECD on laatinut selonteon korruption torjunnan tärkeydestä ja sen keinoista terveyskriisin aikana.

COVID-19 pandemialla on globaali korruptioriskiä lisäävä vaikutus ja sen vuoksi myös Suomessa tulisi suhtautua tilanteeseen vakavasti ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin torjunnan tehostamiseksi. Keskeisinä syinä kohonneelle riskille ovat GRECOn mukaan jäsenvaltioiden poikkeustilasta johtuvat vallan keskittyminen, poikkeukset perusoikeuksissa ja –vapauksissa sekä pandemiaan liittyvien laajojen EU-tukipakettien kanavoiminen jäsenvaltioille. OECD:n pandemiaa ja korruption torjuntaa koskevassa selonteossa todetaan, että talouden elvytyspakettien toteutusvauhti on johtanut rutiinivalvontatoimenpiteiden lieventämiseen ja ennakkovalvonnan tai vaatimusten yksinkertaistamiseen. Kansainväliset järjestöt pitävät tärkeänä, että korruptionvastaista toimintaa yhdenmukaistettaisiin kaikissa pandemiaan liittyvissä prosesseissa.

Riskit liittyen terveydenhuoltoon ja julkisiin hankintoihin

Terveysalaa pidetään yhtenä korruptioriskeille erityisen alttiina toimialana. Lahjonta vääristää terveysalan markkinoita ja voi johtaa huonompien tai väärennettyjen tuotteiden yleistymiseen markkinoilla. GRECOn mukaan lääkevalmisteiden ja terveysalan tarvikkeiden kiireellisiin hankintoihin liittyvät poikkeukselliset hankintaprosessit, ylikuormitetut hoitolaitokset ja ylikuormitettu hoitohenkilökunta lisäävät entisestään korruptioriskiä. Hätäapupäätöksissä tai kiireellisissä hankinnoissa asianmukaista prosessia ei välttämättä aina noudateta, ja dokumentaatio voi jäädä puutteelliseksi, mikä vaikeuttaa riskienhallintaa ja tarkastusten suorittamista. Erilaisia korruption ilmenemismuotoina terveydenhuoltoalalla ovat muun muassa hankintaprosesseihin liittyvä lahjonta, muu terveydenhuollon palveluihin liittyvä korruptio, tuotekehitykseen liittyvä korruptio, eturistiriidat, suosiminen ja COVID-19 pandemiaan liittyvät petokset.

OECD:n analysoimat tiedot osoittavat, että monet havaituista ulkomaisista lahjusrikostapauksista ovat tapahtuneet terveydenhuollossa. OECD:n ulkomaista lahjontaa koskeva raportti osoittaa, että korruptioriskit ovat aina olemassa myös julkisissa hankinnoissa, ja OECD:n tilastoimista ulkomaisista lahjontatapauksista 57 prosenttia liittyy julkisiin hankintoihin. Riskit ovat entistä suurempia kriisitilanteessa.

Riskit yritystoiminnassa

Myös yksityistä sektoria koskettava korruptioriskien lisääntyminen tulisi huomioida pandemian aikana. Poikkeuksellisen suuret taloudelliset tukitoimet talouden tasapainottamiseksi ovat välttämättömiä, mutta osaltaan lisäävät taloudellisten väärinkäytösten ja korruption riskiä. GRECOn mukaan erityisesti asiakirjaväärennykset ja väärän tiedon antaminen erilaisissa valtioavustusten ja tukien hakuprosesseissa, tuotesertifikaattien väärennykset, vaihtoehtoisten toimitusketjujen sertifiointien laiminlyönti, yksittäisten työntekijöiden väärinkäytökset jne. ovat lisääntyneet pandemian aikana. Lisäksi myös sisäpiiritiedon väärinkäyttöön liittyvä riski on kohonnut.

OECD:n mukaan järjestäytyneet rikollisryhmittymät ovat soluttautuneet pandemian aikana enenevissä määrin laillisiin liiketoimiin hyödyntämällä kansalaisten heikkoa luottamusta hallituksiin sekä kriisin myötä heikentynyttä valvontaa.

Säädösvalmistelu pandemian aikana

GRECOn mukaan pandemian vaikutukset korruptioriskin kohoamiseen tulisi ottaa huomioon myös lainsäädännön valmistelussa. COVID-19 pandemian seurauksena hallitukset ympäri maailmaa valmistelevat kiireellä uutta lainsäädäntöä, jolla mahdollistetaan tehokkaita keinoja pandemian ja sen haittavaikutusten torjumiseksi. Normaalista lainvalmisteluprosessista poikkeavat kiireelliset lainvalmisteluhankkeet, joissa laaja-alaiset sidosryhmäkuulemiset ja normaalitasoinen avoimuus eivät ole välttämättä mahdollisia, voivat kasvattaa epäasiallisen vaikuttamisen riskiä säädösvalmistelussa.

Torjuntakeinot

COVID-19-kriisin aikana kohonneen korruption riskin vuoksi OECD on kehottanut hallituksia panostamaan julkisilla varoilla rahoitettujen palvelujen valvontaan erityisesti terveydenhuollossa. Tämän vuoksi nykyinen tilanne OECD:n mukaan edellyttää hallituksia toteuttamaan muun muassa useita toimenpiteitä integriteetin varmistamiseksi julkisissa hankinnoissa. Näihin toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi yksityiskohtaisten toimintasuunnitelmien kehittäminen kriisitilanteessa toteutettavista hankintastrategioista, voimassa olevien puitesopimusten ja kaikkien hätähankintaprosessien tarkastaminen ja valvonta. Sisäiset tarkastustoiminnot, ylimmät tarkastuselimet ja muut valvontaviranomaiset ovat tärkeässä roolissa. Sekä sisäisillä että ulkoisilla tarkastajilla on myös hyvät mahdollisuudet tukea organisaatioita riskien hallinnassa lyhyellä aikavälillä. Asianmukaiseen riskienhallintaan ja väärinkäytöksien paljastamiseen tulisi panostaa myös Suomessa. Muun muassa väärinkäytösten paljastamiseen liittyvät ilmoituskanavat tulisi edellä mainittujen lisäksi ottaa käyttöön laaja-alaisesti.

Petokset ja niiden torjunta COVID-19-pandemian aikana

COVID-19-rokotteiden valmistukseen, hankintaan ja jakeluun liittyvät korruptioriskit ovat uhka taloudelle ja kansanterveydelle maailmanlaajuisesti. GRECOn mukaan näitä riskejä ovat standardien vastaisten ja väärennettyjen rokotteiden pääsy markkinoille, rokotteiden varastaminen jakelujärjestelmissä, rokotteiden kehittämiseen ja jakeluun tarkoitetun hätärahoituksen vuotaminen, nepotismi, suosikkijärjestelmät ja korruptoituneet hankintajärjestelmät. Useat kansainväliset järjestöt kuten Interpol ja Financial Action Task Force (FATF) ja kansalliset elimet (kuten FinCen) ovat antaneet varoituksia COVID-19 liitännäisten väärennettyjen lääkkeiden osalta. Verkossa tapahtuva COVID-19 liitännäisten väärennettyjen tuotteiden markkinointi kasvaa GRECOn mukaan räjähdysmäisesti. Tämän tyyppinen rikollisuus liittyy usein järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jonka torjunta edellyttää tehokasta rajat ylittävää reaaliaikaista yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Myös Suomessa tulisi varmistaa, että tietojen vaihto eri kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten välillä asiaan liittyen on sujuvaan ja toimintaprosessit ovat väärinkäytöstapausten varalta selvät ja ennalta suunnitellut. Myös rahanpesun torjuntaa tekevät viranomaiset ovat keskeisessä roolissa pandemian aikaisten petosten torjunnassa.

Lopuksi

Kuten edellä esitetty osoittaa, korruption ja väärinkäytösten torjuntaan tulisi panostaa kriisitilanteissa entistä enemmän. Kriisitilanteissa vastuu korruption ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa on korostetusti toimijoilla, jotka tekevät päätöksiä julkisten varojen käytöstä. Julkisten hankintayksiköiden, valtionavustuksia myöntävien viranomaisten ja näitä valvovien tahojen tulisi panostaa väärinkäytösten ja korruption ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen, ja heillä tulisi olla käytössään mahdollisimman yhtenäiset menettelytavat sekä riittävät työkalut.

Sekä valtio-omisteisten yhtiöiden että kaikkien yksityisen sektorin toimijoiden tulisi varmistaa, että hyvää hallintotapaa ja sisäistä valvontaa ylläpidetään riskipohjaisen lähestymistavan avulla myös pandemian aikana. Kansainväliseen kauppaan liittyen agenttien ja muiden välikäsien käyttämistä tulisi harkita huolellisesti. Erityisesti yritystoiminnassa toimialaan, toimitusketjuihin tai markkina-alueisiin liittyvien muutosten yhteydessä sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden taustaselvityksillä on merkittävä rooli väärinkäytös- ja maineriskien hallinnassa.

COVID-19 pandemian pahimman vaiheen jälkeen olisi tarpeen analysoida myös pidemmän aikavälin korjaustoimenpiteitä. Erityisesti tulisi arvioida ja tarkistaa pandemian aikaista julkisten varojen käyttöä ja niihin liittyneitä valmistelu- ja päätöksentekoprosesseja. Mahdollinen selvitys antaisi paremmat edellytykset selviytyä tulevista kriisitilanteista paremmin vähentäen korruption ja väärinkäytösten riskiä. 

Lisää aiheesta:

Policy measures to avoid corruption and bribery in the COVID-19 response and recovery [.fi]› 

Corruption Risks and Useful Legal References in the context of COVID-19 (PDF 400 kt) 

Korruptiontorjunta.fi [.fi]›

Korruptiolla on monta ilmenemismuotoa

Työsuojeluviranomainen valvoo ulkomaisten kausityöntekijöiden työaikaa ja urakkapalkkaa

Lähde: Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet 22.4.2021

Työsuojeluviranomainen valvoo maatalouden työpaikkoja, jotka käyttävät ulkomaista kausityövoimaa. Tulevana satokautena valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota työaikojen kirjaamiseen ja urakkahinnoitteluun. Viime vuonna tehdyssä valvonnassa kaksi kolmannesta tarkastuskohteista oli laiminlyönyt työaikakirjanpidon. Palkkauksessa oli puutteita puolella.

Työntekijällä on oltava tosiasiallinen mahdollisuus saavuttaa vähimmäisurakkapalkka

Maatalouden kausitöissä, kuten marjojen ja vihannesten sadonkorjuussa, on usein käytössä urakkapalkka. Työnantaja on pyydettäessä velvollinen osoittamaan toteen, että työntekijällä on tosiasiallisesti ollut mahdollisuus saavuttaa työehtosopimuksen mukainen vähimmäisurakkapalkka. Tätä varten työnantajalla on oltava paitsi työntekijä- ja päiväkohtainen tuntikirjanpito, myös työntekijä- ja päiväkohtainen kirjanpito kerätyistä määristä.

Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen mukaan urakkapalkan suuruus on määriteltävä siten, että kun työ etenee normaalilla urakkatyövauhdilla, työntekijöiden urakka-ansio nousee vähintään 20 % urakkahinnoittelun perusteena olevaa vähimmäistuntipalkkaa korkeammaksi. Työnantajan on perehdytettävä työntekijä niin, että työntekijällä on riittävä osaaminen ja edellytykset saavuttaa urakka-ansiot. Työntekijän on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että työskentelee työnantajan määrittämän urakkavauhdin mukaisesti.

TES-sopijaosapuolten yhteinen kanta on, että normaali työvauhti on määritelty oikein silloin, kun yli puolet työntekijöistä on työskentelykauden aikana saavuttanut palkkatason, joka ylittää peruspalkan 20 prosentilla. Tämän osoittamiseksi on voitava verrata työntekijöiden työn tulosta ja todellisia työtunteja.

Työehtosopimuksen takuupalkkamääräys taas tarkoittaa sitä, että jos urakkatyön edellytykset eivät työntekijästä riippumattomista syistä toteudu, on poimintaa siirryttävä tekemään tuntityönä. Näitä syitä voivat olla esimerkiksi vähäinen satomäärä, huono sää ja työnantajasta johtuvat työjärjestelyt.

Valvontahavainnot: puutteita palkkauksessa ja työaikakirjanpidossa

Työsuojeluviranomainen valvoi ulkomaisten kausityöntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumista vuonna 2020 yhteensä 34 tarkastuksella. Näistä puolessa todettiin puutteita palkkauksessa. Puutteita oli sekä peruspalkassa että yli- ja sunnuntaityön korotusosien maksamisessa. Valvontahavaintojen mukaan marjojen ja vihannesten korjuutyössä on yleistä, että työnantaja ei ole urakkahinnoittelua määritellessään varmistunut siitä, että työehtosopimuksen mukainen urakkalisä toteutuu.

13 tarkastuksella palkkavertailua ei pystytty joko lainkaan tai osittain tekemään, koska työnantaja ei ollut pitänyt asianmukaista työaikakirjanpitoa. Kaiken kaikkiaan työaikakirjanpidossa oli puutteita kahdella kolmasosalla valvontakohteista, ja lähes yhtä monella työvuoroluettelo oli jätetty kokonaan laatimatta tai se oli laadittu puutteellisesti.

”Työnantajan on kirjattava työaikakirjanpitoon kaikki tehdyt työtunnit työntekijöittäin. Tämä velvollisuus koskee myös urakkatyönä tehtyjen tuntien kirjaamista”, muistuttaa ylitarkastaja Merja Laakkonen Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Työnteko-oikeudettomia työntekijöitä joka viidennellä tarkastuksella

Työsuojeluviranomainen valvoi myös sitä, miten ulkomaista kausityövoimaa käyttävät työnantajat olivat noudattaneet työnteko-oikeuden varmistamiseen liittyviä velvollisuuksiaan. Tätä valvottiin viime vuonna 72 tarkastuksella, jotka kohdistuivat pääosin maa- ja metsätalouden yrityksiin.

Joka viidennessä tarkastuksessa kohdattiin ulkomaista työvoimaa, jolla ei ollut työnteko-oikeutta Suomessa. Määrä on iso siihen nähden, että koronapandemiasta johtuen voimassa oli määräaikainen poikkeuslaki, jonka nojalla ulkomaalaisten työnteko-oikeus oli huhti–lokakuun aikana normaalia laajempi.

Lue lisää
Esimerkki: Ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäyttö marjatilalla

Koronavuosi haastoi harmaan talouden valvonnan – viranomaiset ovat ottaneet uusia valvontakeinoja käyttöön

20.4.2021

Koronatilanne, ruuhkautunut esitutkinta ja tuomioistuinten jutturuuhkat haastoivat viranomaisten tekemää harmaan talouden torjuntaa viime vuonna. Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kasvoi edellisvuodesta, Verohallinto puolestaan määräsi harmaan talouden tarkastusten perusteella veroja maksuun yli 80 miljoonaa euroa. Tiedot selviävät tänään julkaistuista harmaan talouden vuoden 2020 torjuntatilastoista.

Viime vuosi oli koronatilanteen takia harmaan talouden torjuntaa tekeville viranomaisille haasteellinen. Haasteista huolimatta viranomaiset pystyivät reagoimaan uudenlaiseen tilanteeseen ja löytämään harmaan talouden torjuntaan uusia tapoja. Esimerkiksi etätarkastuksia otettiin käyttöön. Tautitilanteen takia ennestään keinovalikoimassa olleet viranomaisten tietojenvaihto ja tiedon analysointi saivat enemmän painoarvoa.

– Koronakriisi pakotti meidät viranomaiset hyödyntämään harmaan talouden torjunnassa toisten viranomaisten tietoja entistä tehokkaammin. Tietojenvaihto oli tehokkaassa käytössä esimerkiksi, kun yrityksille myönnettyjä koronatukia ja tilaajavastuulakia valvottiin. Fyysistä valvontaa on tehty viime vuonna vähemmän, mutta taustatyön ansiosta se on ollut aiempaa paremmin kohdistettua, Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo.

Haasteita harmaan talouden torjuntaan on tuonut myös se, että vakavampien väärinkäytöksien esitutkinta on ruuhkautunut. Myös tuomioistuinten tilanne on hankala: harmaan talouden juttujen käsittelyajat ovat pidentyneet.

Esimerkkejä vuoden 2020 harmaan talouden torjunnan tuloksista

Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta

Viime vuonna poliisi kirjasi yhteensä 2251 talousrikoksiin liittyvää rikosasiaa. Avoimien talousrikosasioiden määrä on nyt kasvanut viimeiset kaksi vuotta. Viime vuonna kasvoivat mm. törkeät veropetokset, lahjontarikokset ja petokset. Pandemian aikana ei ole noussut uudenlaisia talousrikostyyppejä esiin.

Lisätietoa poliisin työn tuloksista 

79 työpaikalta löytyi ulkomaalaisia, joilla ei ollut työoikeutta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto löysi viime vuonna 79 työpaikalta vähintään yhden ulkomaalaisen työntekijän, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. 37 % tarkastuksista, joissa työnteko-oikeutta arvioitiin, työskenteli ulkomaalainen ilman työhön vaadittavaa lupaa. Vuonna 2019 ilman lupaa työskenteleviä ulkomaalaisia löytyi joka viidennestä tarkastetusta työpaikasta.

Lisätietoa aluehallintoviraston työn tuloksista 

Verohallinto määräsi harmaan talouden tarkastusten perusteella maksuun 26,1 miljoonaa euroa arvonlisäveroja

Verohallinto teki viime vuonna 547 harmaaseen talouteen liittyvää tarkastusta. Tarkastusten perusteella veronkorotuksineen määrättiin maksuun arvonlisäveroja 26,1 miljoonaa euroa ja työnantajasuorituksia 22,3 miljoonaa euroa. Verohallinto löysi tarkastuksissa puuttuvaa tuloa yhteensä 119,5 miljoonaa euroa, joista veroja määrättiin maksettavaksi 31,2 miljoonaa euroa. Verohallinto teki harmaan talouden tarkastuksista 11 % yhteistyönä poliisin ja Tullin rikostorjunnan kanssa.

Lisätietoa Verohallinnon työn tuloksista 

Kela teki 1218 ilmoitusta poliisille etuuksiin liittyvistä väärinkäytösepäilyistä

Vuonna 2020 Kela teki poliisille 1218 rikosilmoitusta etuuksiin liittyvää väärinkäytösepäilyä. Kela epäilee väärinkäytöstä, jos asiakas on esimerkiksi antanut vääriä tietoja tai salannut tietoisesti jonkin etuuteen vaikuttavan seikan. Tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytöksien yhteenlaskettu arvo oli 8,1 miljoonaa euroa.

Lisätietoa Kelan työn tuloksista 

Tulli tutki 917 veropetosta

Tullin tietoon tuli viime vuonna 917 veropetosta, joista törkeitä veropetoksia oli 98. Veropetosten määrä laski edellisvuodesta, eniten laskua oli lievissä veropetoksissa. Pandemian vuoksi matkustajamäärät romahtivat vuonna 2020, ja valvontaa keskitettiin kaupalliseen rahti- ja tavaraliikenteeseen. Pienemmät matkustajamäärät näkyivät esimerkiksi veropetoksista aiheutuneiden rangaistusvaatimusten ja -määräysten vähenemisenä.

Lisätietoa Tullin työn tuloksista 

Tulossa 2021: koronatukien valvontaa

Viime maaliskuun jälkeen koronatilanteeseen liittyviä tukia on jaettu yhteensä 2,1 miljardia euroa.

– On viitteitä siitä, että rahanjako on saanut liikkeelle myös yrittäjiä, joilla ei ole ollut puhtaat jauhot pussissa. Koronatukien käytön valvonta on yksi keskeinen teema harmaan talouden torjunnassa tänä vuonna. Seuraamme myös mm. konkursseihin liittyviä väärinkäytöksiä. Pandemialla voi olla moninaisia vaikutuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmenemismuotoihin, Marttinen kertoo.

Ensimmäisiä tuloksia koronatukien valvonnasta on luvassa syksyllä. Lisääkö koronakriisi harmaata taloutta vai ei, selviää tulevina vuosina.

Lue lisää tilastoista

Parannuksia ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaan

TEM, SM, STM, UM, VM 31.3.2021

Hallitus esittää 31.3.2021 uutta lainsäädäntöä, jonka avulla parannettaisiin ulkomaalaisten marjanpoimijoiden oikeudellista asemaa ja ansiomahdollisuuksia sekä tasapuolistettaisiin alan yritysten kilpailumahdollisuuksia. Koska ulkomaalaisten marjanpoimijoiden ei ole katsottu olevan työsuhteessa, vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä, heidän oikeudellinen asemansa on lainsäädännön näkökulmasta tällä hetkellä pitkälti sääntelemätön.

Syksystä 2014 lähtien viranomaisten ja luonnontuotealan yritysten välillä on sovellettu luonnontuotteiden poiminnan aiesopimusmenettelyä. Aiesopimusmenettelyn myötä kerääjien olosuhteet ja ansiomahdollisuudet ovat parantuneet. Ongelmana on kuitenkin ollut aiesopimuksen heikko velvoittavuus ja menettelyn hidas reagointi epäkohtiin.

Uudessa laissa säädettäisiin luonnontuotteiden kerääjien oikeuksista, luonnontuotekeruualan toimijoiden velvollisuuksista, velvollisuuksien noudattamisen valvonnasta sekä velvollisuuksien laiminlyönnin seuraamuksista. Luonnontuotteita ostavien yritysten velvollisuudet olisivat suurelta osin samat kuin nykyisin noudatettavassa aiesopimuksessa. Velvollisuuksista kuitenkin säädettäisiin tarkemmin ja velvoittavammin.

- Tällä lainsäädännöllä varmistamme, että marjanpoiminnassa noudatetaan suomalaisia pelisääntöjä. Luonnonmarjanpoiminnassa sovellettu aiesopimus on parantanut tilannetta merkittävästi, mutta toiminta tarvitsee myös sitovaa lainsäädäntöä. Tarve uudelle lainsäädännölle on ilmeinen, työministeri Tuula Haatainen toteaa.

Erona aiesopimuksen mukaiseen menettelyyn olisi myös, että laissa säädettäisiin ehdottomasta kiellosta veloittaa kerääjiä rekrytointiin liittyvistä palveluista sekä perehdyttämisestä. Nämä ehdotukset ovat merkityksellisiä ulkomailta kutsuttavien kerääjien oikeusaseman parantamisen kannalta. Alan toimijoilla olisi lisäksi yhteistoimintavelvoite keruutuloksen parantamiseksi.

Uuden lain mukaan luonnontuotekeruualan toimijan tulisi olla luotettava. Luonnontuotealan toimijan luotettavuuden arviointiin vaikuttaa se, onko elinkeinotoiminnassa noudatettu tämän lain säännöksiä. Lisäksi tarkistetaan, että verot ja maksut on hoidettu asianmukaisesti ja että toimijalla on taloudelliset edellytykset toimintansa järjestämiseen. Luotettavuuden arviointiin voidaan jatkossa käyttää Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Ellei toimija ole luotettava, hän ei voisi kutsua maahan kerääjiä tai tarjota heille majoitusta ja keruuvälineitä tarkoituksenaan ostaa heiltä näiden keräämiä luonnontuotteita. Laki ei muuten vaikuttaisi kerääjiltä luonnontuotteita ostavien asemaan tai velvollisuuksiin.

Työsuojeluviranomainen valvoisi lain noudattamista siltä osin, kuin valvonta ei kuulu muun toimivaltaisen viranomaisen vastuulle. Työ- ja elinkeinotoimistot sekä työsuojeluviranomaiset vastaisivat neuvonnasta.

Laki ei koske luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten maahantuloa tai maassa oleskelun edellytyksiä. Lakia sovellettaisiin silloin, kun kyse ei ole työsuhteessa tehtävästä työstä. Jos kyse on työsuhteessa tehtävästä työstä, sovelletaan työlainsäädäntöä samoin kuin nykyisinkin.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, viimeistään ennen satokautta 2021.

Lisätiedot:

hallitusneuvos Olli Sorainen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 8022 tai sposti olli.sorainen(at)tem.fi
johtaja Janne Marttinen, Verohallinto – harmaan talouden selvitysyksikkö, p. 029 512 6066 tai sposti janne.marttinen(at)vero.fi
valvontajohtaja Arto Teronen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 029 516 3493 tai sposti arto.teronen(at)stm.fi

Veronumerojen käyttö laajenee telakoille

Valtiovarainministeriö 15.2.2021

Telakoilla työskentelevillä pitää jatkossa olla näkyvissä kuvallinen henkilötunniste, jossa on veronumero.

Hallitus antoi 4.2.2021 esityksen eduskunnalle veronumeromenettelyn laajentamisesta telakoille. Lakiehdotuksilla ulotetaan rakennusalalla käytössä oleva veronumeromenettely koskemaan myös telakoilla tehtävää työskentelyä. Telakoilla tullaan ottamaan käyttöön vastaavat työturvallisuuslain tunnistekorttia ja veronumeroa koskevat vaatimukset ja velvollisuudet kuin yhteisillä rakennustyömailla. Vastaavasti myös telakalla työskentelevistä työntekijöistä tulee jatkossa pitää luetteloa.

Esityksen tavoitteena on parantaa Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten valvontamahdollisuuksia ja siten vähentää harmaata taloutta laivanrakennusalalla. Veronumeron käytön laajentaminen parantaa myös rehellisesti toimivien yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä markkinoilla.

Veronumeron käytön laajennuksen on tarkoitus tulla voimaan heinäkuussa 2022. Hallituksen esitykseen 2/2021 vp ja sen eduskuntakäsittelyn etenemiseen voi tutustua tarkemmin eduskunnan verkkosivuilla [.fi]›.

Veronumeron käytön laajentaminen telakoille on Harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelman hanke.

Torjutaan yhdessä rahanpesua ja terrorismin rahoitusta

Julkaisupäivä 18.1.2021

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi tehdään töitä kehittämällä työkaluja rikollisen toiminnan havaitsemiseksi ja estämiseksi. Tietoisuuden lisääminen erilaisista rikollisista tekotavoista on keskeistä, jotta rikollinen toiminta osataan tunnistaa.

On tärkeää, että eri toimijat osaavat kiinnittää huomiota omassa toiminnassaan niihin asioihin, joissa rikollista toimintaa voidaan tunnistaa. On myös tärkeää tietää, miten voi itse toimia, jotta epäilty rikollinen toiminta saadaan estettyä.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistyössä on mukana useita viranomaisia ja organisaatioita. Rikollisen toiminnan estämiseksi tehdään töitä yhdessä.

Tutustu uuteen verkkosivuun: Rahanpesu.fi

Tietoisuuden lisäämistä edistetään Rahanpesu.fi-verkkosivustolla. Sivustolla saat tietoa eri viranomaisten rooleista ja vastuista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä.

Tutustu Rahanpesu.fi-sivuun [.fi]› ja opi tunnistamaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen tehtävää työtä ja indikaattoreita, joista rikollisen toiminnan tunnistaa. Rahanpesu.fi-sivu neuvoo myös ilmoitusvelvollisia siitä, mihin voi tehdä ilmoituksen havaitusta epäilyttävästä toiminnasta.

Verohallinto on mukana rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä

Verohallinto kiinnittää toiminnassaan huomiota rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseen ja paljastamiseen. Kaikista epäilyttävistä liiketoimista Verohallinto tekee ilmoituksen rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoituksen tekeminen perustuu Verohallinnolle laissa määrättyyn huolehtimisvelvollisuuteen.

Pohjoismaisena yhteistyönä on valmistettu käytännönläheinen koulutuspaketti verohallintojen henkilöstölle. Koulutus on laadittu Suomen verohallinnon johdolla. Koulutuksessa olevat indikaattorit perustuvat OECD:n käsikirjaan rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisen havainnoinnista. Koulutuksen perusosaa tarjotaan tietyiltä osin myös muille viranomaisille hyödynnettäväksi.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö tuottaa velvoitteidenhoitoselvityksiä ja asiakasluokitteluja, joita muut viranomaiset voivat tilata tehtäviensä tueksi. Selvitysyksikön palvelut tukevat valvonnan suuntaamista ja toteuttamista sekä edistävät harmaan talouden torjuntaa viranomaisten tehtävissä.

Velvoitteidenhoitoselvitys (VHS) on ajantasainen kooste keskeisimmistä viranomaistiedoista. Tiedot kuvaavat organisaation tai organisaatiohenkilön lakisääteisten velvoitteiden hoitamista. Tutustu myös Harmaan talouden selvitysyksikön julkaisemiin ilmiöselvityksiin.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta kannustaa harmaan talouden torjuntaan

Julkaisupäivä 16.11.2020

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 6/2020 vp julkaistiin 11.11.2020. Mietinnössä käsiteltiin myös harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Erityisesti valiokunta nostaa kiinnostuksen kohteiksi toimenpiteet, jotka kohdistuvat harmaan talouden torjunnan tutkimustoimintaan sekä viranomaisyhteistyön kehittämiseen ja viranomaisten toiminnan turvaamiseen.

Valiokunta pitää nykyistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa onnistuneina ja tulee aktiivisesti seuramaan toimenpideohjelman täytäntöönpanon edistymistä ja tuloksia.

Torjuntakeinojen vaikuttavuus kiinnostaa

Valiokuntaa on jo pitkään kiinnostanut harmaan talouden torjuntakeinojen vaikuttavuus. Valiokunta pitää hyvänä, että torjuntatyössä on jo toimenpiteitä suunniteltaessa otettu käyttöön vaikutusarviot. Torjunnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamistapoja on myös lähdetty aiempaa järjestelmällisemmin kehittämään. Valiokunta korostaa työn vaativan riittäviä resursseja.

Viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa edelleen kehitettävää

Viranomaisten tehokkaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan ensisijaisena edellytyksenä on pystyä tunnistamaan harmaan talouden toimijat. Tämä edellyttää toimivaa tietojenvaihtoa viranomaisten välillä. Eduskunta onkin edellyttänyt, että hallitus raportoi hallituksen vuosikertomuksen yhteydessä mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt viranomaisten välisen tiedonvaihdon kehittämiseksi harmaan talouden torjunnassa (EK 25/2019 vp).

Viranomaisten resurssit vaikutusketjuina

Valiokunta on pitänyt tärkeänä viranomaisten toimintaedellytysten turvaamista harmaan talouden torjunnassa ja seurannut säännöllisesti resurssitarpeita. Valiokunta pitää moniviranomaisyhteistyön jatkokehittämistä erittäin kannatettavana. Torjunnan vahvuus ja vaikuttavuus rakentuvat eri viranomaisten yhteistyöstä, jonka vuoksi keskeisten viranomaisten resursseja tulisi tarkastella vaikutusketjuina.

Mietintö kokonaisuudessaan:
Valiokunnan mietintö TrVM 6/2020 vp [.fi]›

Lue lisää Toimenpideohjelmasta 2020 - 2023 

Virkamiehiin kohdistuva mustamaalaaminen ‒ "maalittaminen" on lisääntymässä

Julkaisupäivä 19.10.2020

Painostamista, uhkaavia sähköposteja, häirintäsoittoja, mustamaalaamista internetissä, perusteettomia kanteluja ja valituksia sekä vahingonkorvausvaatimuksia. Asiakkaalle annettu kielteinen päätös voi johtaa arvaamattomaan tapahtumien kulkuun, jonka kohteeksi joutuu yksittäinen virkamies. Virkamiesten maalittaminen on lisääntynyt ja teon kriminalisointi olisi tarpeen.

Maalittaminen kohdistuu yksilöön, mutta usein sillä halutaan vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmin. Maalittamisella pyritään horjuttamaan viranomaisia kohtaan tunnettua luottamusta, rapauttamaan oikeusvaltion toimintaa ja rajoittamaan perustuslaillista oikeutta sananvapauteen. Tarkoituksena on rajata julkista keskustelua ja toimintaa.

Maalittamisessa voi olla kyse esimerkiksi suorasta tai epäsuorasta uhkailusta tai yksityiselämään liittyvien tietojen kaivelemisesta ja vääristelemisestä. Maalittamista ei sen sijaan ole viranomaisen arvostelu, yksittäinen virkatoimen arvostelu tai kansalaisten tavanomainen oikeussuojakeinojen käyttäminen.

Virkamieheen kohdistuvan maalittamisen tavoitteena voi olla virkamiehen painostaminen luopumaan virkatehtävien hoitamisesta. Virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen kohteena ovat muun muassa poliisit, syyttäjät, ulosottomiehet, verotarkastajat ja muut valvontaviranomaiset. Jo pelkkä pelko maalittamisen kohteeksi joutumisesta voi saada virkamiehen rajoittamaan sanomisiaan ja toimintaansa.

Virkamiehen painostaminen ja häirintä on saanut uusia muotoja

Osa harmaan talouden torjuntaa tekevistä viranomaisista kokee, että maalittaminen omalla toimintasektorilla olisi lisääntynyt viime vuosina jonkin verran. Toisaalta nähdään, että tapausten lisääntyminen on ollut maltillista, mutta että häirintä on muuttunut viime aikoina entistä uhkaavampaan suuntaan.

Sosiaalisen median käyttö yksittäisen virkamiehen mustamaalaamiseen näyttää lisääntyneen voimakkaasti. Uutena ilmiönä on huomattu, että virkamiesten kuvia levitellään internetissä kielteisissä asiayhteyksissä. Osa Suomessa havaituista virkamiesten mustamaalaamiseen tähtäävistä verkkokampanjoita toistaa ulkomailta tuttua kaavaa. Ei kuitenkaan ole viitteitä siitä, että kampanjat olisivat kansainvälisesti organisoituja.

Maalittaminen rapauttaa luottamusta ja asettaa virkamiehen kohtuuttomaan tilanteeseen

Maalittaminen aiheuttaa yksittäiselle virkamiehelle usein henkistä painetta, stressiä, työkyvyn alentumista ja toisinaan myös pelkoja. Mustamaalaamisen vaikutukset voivat ulottua negatiivisina myös virkamiehen perheenjäseniin tai lähipiiriin. Äärimmillään virkamiehet saavat henkeen kohdistuvia uhkauksia. Tapaukset vaikuttavat työturvallisuutteen ja työssä viihtymiseen.

Perättömät viestit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa nopeasti. Tapausten selvittäminen ja ripeä tilanteeseen puuttuminen vaativat usein viranomaiselta monialaista yhteistyötä ja resursseja. Myös tavanomaisten oikeussuojakeinojen väärinkäyttö, kuten perättömät kantelut ja virkamiehestä tehdyt rikosilmoitukset verottavat osaltaan viranomaisten voimavaroja muista tehtävistä. 

Yhteiskunnan ja työnantajan tulee puuttua jämäkästi virkamiehen maalittamiseen

Viranomaisten ohjeistus ja toimintatavat puuttua virkamiehen kohtaamaan uhkailuun ja häirintään ovat erilaisia. Tapausten selvittäminen vaatii toisinaan monialaista yhteistyötä myös viraston sisällä. Usein tapausten selvittämiseen osallistuvat esimerkiksi henkilön esimies, yksikön lakimies, työsuojeluvaltuutettu, viestintäyksikkö, viraston turvallisuusyksikkö ja tarvittaessa mukaan pyydetään lisäksi työterveyshuolto. Vakavissa tapauksissa työnantaja tai henkilö itse ottaa yhteyttä poliisiin. Maalittaminen on ajankohtainen ilmiö ja monissa viranomaisissa ohjeistusta ollaan päivittämässä.

Virkamiehen häirintä ja uhkailu voi jo nyt täyttää useamman eri asianomistajarikoksen tunnusmerkistön. Toisinaan näytön hankkiminen esimerkiksi väkivallasta tai sen uhasta on vaikeaa. Jos tapaus etenee rikosprosessiin, saattaa virkamies nykyisellään jäädä yksin oikeusprosessin kanssa, vaikka asiassa on yleensä kyse virkatehtävän hoitamisesta. Virkamies on vain välikappale maalittajan pyrkimyksissä saavuttaa tavoite. Viranomaiset kannattavat laajasti maalittamisen kriminalisointia ja säätämistä yleisen syytteen alaiseksi.

Ilmiötä kartoitettiin harmaan talouden tilannekuvaa ylläpitävien viranomaisten keskuudessa elokuussa 2020. Kokemuksista kertoivat Verohallinto, Tulli, poliisi, Aluehallintoviraston tilaajavastuu- ja ulkomaalaisvalvonta, Ruokavirasto, Konkurssiasiamiehen toimisto ja Ulosottolaitos.

Harmaa talous ja talousrikollisuus puhuttivat VYT-webinaarissa

Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö 18.9.2020

Perinteinen VYT-seminaari pidettiin tänä vuonna virtuaalisena. Punaisena lankana kulki uusi Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma. Eri hallinnonalojen ajankohtaiset puheenvuorot ja harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyö kiinnostivat yleisöä laajalti.

On syksyisen sumuinen, syyskuun 16. päivän aamu. Tunnelma Verohallinnon mediatilassa on positiivisen jännittynyt. Alkamaisillaan on historian 11. harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyöseminaari.

Koronatilanteen takia tiedossa ei ole keinuvia Itämeren aaltoja, vaan suora, vuorovaikutteinen webinaarilähetys. Tarkoitus on puhua harmaan talouden ja talousrikollisuuden toimenpideohjelmasta 2020–23. Joku irvileuka veistelee, että luvassa olisi kautta historian kuivin VYT-seminaari.

Yli 500-päinen yleisö seuraa esityksiä kuka kotisohvaltaan, kuka työpaikkansa auditoriosta. Päivän esiintyjät, eli harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa mukana olevat viranomaiset, saapuvat porrastetusti paikalle pitämään puheenvuoronsa.

Tilaisuuden avaa Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura. Suomen ja maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisen ja uraauurtavan harmaan talouden torjunnan viranomaisyhteistyön historia ulottuu 30 vuoden taakse, hän kertoo.

Webinaarin aikana eri ministeriöiden ja virastojen asiantuntijat kertovat harmaan talouden torjunnan tuoreet kuulumiset omien hallinnonalojensa osalta. Vaikka harmaan talouden torjunnan kenttä on laaja, nivoutuvat esitykset yhteen toinen toistaan täydentäen. Mukaansatempaavat puheenvuorot soljuvat jouhevasti eteenpäin.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen. Perinteisen puheen johtamisen lisäksi hän pitää silmällä aktiivista keskusteluseinää, jonne sataa kysymyksiä. Myös Twitterissä riittää kuhinaa.

Osallistujia herätellään, kun he pääsevät vastaamaan livekyselyyn koronan vaikutuksista harmaaseen talouteen. Syntyy oiva listaus harmaan talouden teemoista, jotka kaipaisivat tarkempaa tutkimista.

Monipuolisesti harmaata taloutta sivuavat esitykset ovat niin jännittäviä ja taiten tehtyjä, että niistä viimeistäkin seuraa pitkälti yli 400 silmäparia, vaikka kello lähenee jo neljää.

Webinaari osoittaa jälleen, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan viranomaisyhteistyö on enemmän kuin osiensa summa.

Lämmin kiitos esiintyjille ja aktiiviselle virtuaaliyleisölle. Toivotaan, että syksyllä 2022 tapaamme taas merellisen seminaarin merkeissä ja poikkeusolot ovat haalea muisto vain.

Taksialan korjaussarja menossa kohti eduskuntakäsittelyä

Lähde: Verohallinto / Harmaan talouden selvitysyksikkö 24.8.2020

Taksilainsäädännön keskeisiä ongelmakohtia on määrä korjata nopealla aikataululla. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) julkaisi asiasta kesäkuussa 2020 hallituksen esitysluonnoksen.

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa harmaan talouden torjuntaa. Lisäksi pyritään parantamaan taksialan turvallisuutta, taksipalveluiden hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja taksien saatavuutta.

Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön alkuvuonna 2020 julkaisemassa taksiselvityksessä esitettiin kolme keskeisintä nykylainsäädännön valuvirhettä. Nämä ovat:

1.) lupamenettely
2.) kiinteähintaiset kyydit ja
3.) taksamittareista saadut tiedot.

Hallituksen esitysluonnoksen perusteella kaikkiin kolmeen on luvassa parannuksia. Lisäksi esitysluonnoksessa ehdotetaan lukuisia muitakin harmaan talouden torjuntaa tehostavia toimia.

Liikenne- ja viestintäministeriön koostaman lausuntopalauteen perusteella valtaosa lausunnonantajista kannattaa nyt kaavailtuja toimia ja muutosehdotukset nähdään taksimarkkinoiden valvontaa ja luotettavuutta parantavina.

Eniten kommentteja on kirvoittanut taksamittareita ja muita laitteita ja järjestelmiä koskevat suunnitelmat – noin puolet esitysluonnosta kommentoinneista joko vastusti tai esitti ehdotuksiin muutoksia.

– Vuoden 2018 lakiuudistus vapautti taksiautot pakollisesta kiinteästä taksamittarista. Pidämme kaavailtua taksamittareita koskevaa uudistusta pääosin hyvänä, joskin muutama kohta kaipaisi vielä täsmennystä, Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön ylitarkastaja Matti Hautala kertoo.

– Lausunnossamme kiinnitimme huomiota myös muun muassa asiakirjojen mukana pitämisvelvollisuuden rikkomisesta annettavan liikennevirhemaksun pienuuteen. Lisäksi suhtaudumme varauksella esitettyihin taksiyrittäjän kokeen suoritusvaatimuksiin.

Taksilainsäädännön uudistamishanketta voi seurata valtioneuvoston hankesivustolla. Tämänhetkisen arvion mukaan asia on menossa valtioneuvoston käsittelyyn syykuun lopussa. Valtioneuvosto päättää hallituksen esityksen antamisesta eduskunnalle.

VN hankesivu taksilainsäädännön uudistamisesta [.fi]›
Hallituksen esitysluonnos 11.6.2020 (PDF 1,10 Mt)
Hallituksen esitysluonnoksen lausuntoyhteenveto VN/1631/2020 (PDF 414 kt)
Harmaan talouden selvitysyksikön lausunto hallituksen esitysluonnoksesta 25.6.2020 (PDF 70,4 kt)

Rahanpesun selvittelykeskuksen puolivuotiskatsaus on julkaistu

Lähde: Poliisi 3.8.2020 

Epäilyttäviä liiketoimia sekä epäiltyä terrorismin rahoittamista koskevien ilmoitusten määrä on edelleen jatkanut kasvuaan. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Selvittelykeskus kirjasi rahanpesurekisteriin yhteensä 25 564 uutta ilmoitusta. Keskeisin muutos rahanpesuilmoitustrendeissä liittyy virtuaalivaluutan välittäjiin, joiden ilmoitusmäärä on lakimuutoksen seurauksena kasvanut merkittävästi. Kesäkuun loppuun mennessä Selvittelykeskus on antanut liiketoimen keskeyttämismääräyksiä yhteensä 5 507 318 euron arvosta. Tästä summasta saatiin rikoshyötynä viranomaisten haltuun 3 499 820 euroa.

Lisää aiheesta rahanpesu [.fi]›

Hallitus vauhdittaa harmaan talouden vastaisia toimia uudella strategialla ja laajalla ohjelmalla

11.6.2020 sisäministeriö

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi vuosille 2020–2023. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn, viranomaisten tietojensaannin parantamiseen, toimivaltuuksien tarkentamiseen ja viranomaisyhteistyön edistämiseen.

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian tavoitteena on:

1) edistää yritysten välistä tervettä kilpailua ja reiluja työmarkkinoita,
2) ennalta estää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta,
3) turvata harmaata taloutta ja talousrikollisuutta torjuvien viranomaisten toimintaedellytykset sekä
4) kehittää harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa ja viranomaisyhteistyötä.

Keinoja strategian toteuttamiseksi ja harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi on listattu yli 20 kohtaa sisältävässä toimenpideohjelmassa.

– Ohjelmassa panostetaan muun muassa pimeän työn torjuntaan. Lisäksi selvitetään keinoja puuttua tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen. Viranomaisyhteistyötä lisätään identiteettien väärinkäytösten sekä elintarvikepetoksien torjunnassa Myös korruption torjuntaa edistetään, kertoo poliisitarkastaja Juha Tuovinen sisäministeriön poliisiosastolta.

Muita toimenpideohjelmassa esitettyjä toimia ovat esimerkiksi telakka-alan veronumerot sekä verojen ja maksujen hoitamista kuvaavien tietojen julkisuuden lisääminen. Myös viestintää ja tietojensaantia kehitetään.

– Työuraa lähestyville ja maahanmuuttajille kohdistettavalla viestintäkampanjalla halutaan vahvistaa työntekijöiden ja työnantajien vastuullisuutta. Veroviranomaisen tietojensaannin turvaaminen kolmansilta osapuolilta puolestaan estää ennalta harmaan talouden tekomahdollisuuksia, kertoo Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.

Vetovastuussa harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä

Strategian toimeenpanosta ja päivittämisestä sekä toimenpideohjelman toteutumisen seurannasta vastaa työministeri Tuula Haataisen johtama harmaan talouden torjunnan ohjausryhmä.

Ministeriöiden ja viranomaisten muodostama Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimeenpanoryhmä raportoi toimenpideohjelman etenemisestä ohjausryhmälle ja esittää sille tarvittaessa myös muutoksia strategiaan tai toimenpideohjelmaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja sisäministeriön tiedote 11.6.2020 [.fi]›
Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2020-2023 [.fi]›

Seuraa toimenpideohjelman hankkeiden etenemistä

Harmaan talouden torjunnalla ehkäistään laitonta toimintaa ja turvataan verotuloja – tulokset ovat rohkaisevia  

20.4.2020 

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatilastot vuodelta 2019 on julkaistu. Torjunnan tehostamiseen tähtäävistä lainmuutoksista ja uusista menettelytavoista saadut kokemukset ovat myönteisiä.

Tilastojen perusteella viranomaisten välinen yhteistyö harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on toimivaa ja tehokasta. Esimerkiksi Verohallinto antoi muille valvontaviranomaisille lähes 750 vihjettä omassa valvontatyössään esiin tulleista muista kuin verotukseen liittyvistä väärinkäytöksistä.  

– Tilastot kertovat onnistumisista. Harmaan talouden torjunnan toimenpideohjelma on antanut uusia työkaluja ilmiöiden tunnistamiseen ja estämiseen, kertoo Janne Marttinen Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksiköstä.  

Nykyinen, ja sitä edeltäneet toimenpideohjelmat ovat olleet voimassa lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1996 lähtien. Uuden ohjelman valmistelu on loppusuoralla. 

– Vaikeina aikoina harmaan talouden torjunnan merkitys korostuu. Harmaan talouden torjunta on työtä verokertymän ja julkisen rahoituksen turvaamiseksi, Marttinen jatkaa.  

Uudet ilmiöt haastavat perinteiset toimintatavat 

Nopeasti edennyt digitalisaatio ja kansainvälistynyt toimintaympäristö ovat tuoneet uusia haasteita harmaan talouden torjuntaan.  

Esimerkiksi alustatalouden kasvu, verkkokaupan suosio, sekä virtuaalivaluutat ja niihin liittyvät väärinkäytökset ovat laajentaneet valvonnan ja ohjauksen tarvetta. 

– Tulevaisuudessa uusien ilmiöiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen yhteistyössä tulevat korostumaan, Marttinen toteaa.  

Vuoden 2019 torjuntatilastot löytyvät kootusti torjunta-sivuilta interaktiivisina Power BI -upotuksina.

Tilintarkastajia perehdytettiin havaitsemaan harmaan talouden ilmiöitä

Lähde: Verohallinto 11.12.2019

Verohallinnon harmaan talouden torjunnan asiantuntijat kävivät syksyn aikana Suomen tilintarkastajien ST-Akatemian jäsenilleen järjestämissä koulutuksissa kertomassa ajankohtaisista harmaan talouden ilmiöistä, niiden tunnistamisesta sekä siitä, miten ilmiöihin voi puuttua. Koulutuksessa käytiin läpi myös mm. rahanpesuun ja korruptioon viittaavia indikaattoreita, jotka voivat olla samoja kuin veropetoksissa.

Yhteistyö tilintarkastajien kanssa on osa Yritysverotusyksikön harmaan talouden torjunnan ennalta ehkäisevää toimintaa. Tilintarkastajilla on hyvät mahdollisuudet työssään seurata mm. rahan liikkeitä, sopimuksia ja kirjanpitoja sekä havainnoida toiminnan todellista luonnetta ja laajuutta; mikä on tavallista liiketoimintaa ja millaiset liiketoimet eivät kuulu yrityksen normaaliin toimintaan.

Väärinkäytösten ennalta estäminen on yhteinen asia

Tavoitteena sidosryhmille suunnatuissa ohjaavissa tapaamisissa on lisätä tietoisuutta siitä, miten sidosryhmät voivat omassa työssään tunnistaa vilpillistä toimintaa sekä antaa konkreettisia työkaluja siihen, miten epärehelliseen toimintaan voi puuttua.

Yhteistyöllä sidosryhmien kanssa Verohallinto haluaa edistää rehellisten yritysten toimintaedellytyksiä. Taloushallintoalan toimijoilla, kuten tilintarkastajilla ja tilitoimistoilla, on merkittävä rooli väärinkäytösten havaitsemisessa ja estämisessä.

Katso myös asiantuntijan vinkit yrityksille, miten he voivat välttää joutumasta osaksi petosketjua sekä animaatio vilpillisen toiminnan tunnusmerkeistä:

• Yritys, kohdistuuko liiketoimeesi alv-petos? Tunnista petollinen toimija [.fi]›.
• Yrittäjä, tunnista liiketoimintaasi kohdistuva ALV-petos [.fi]›