Pimeän työvoiman käyttäjä laiminlyö työnantajavelvoitteita
Palkka maksetaan pimeästä työstä yleensä käteisenä, virtuaalivaluutalla tai hyödyntämällä ulkomaisia neopankkeja. Työntekijälle maksettua palkkaa tai sen osaa ei ilmoiteta tulorekisteriin eikä työnantaja maksa työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja, kuten työeläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuja. Näissä tilanteissa usein myös muita työelämän sääntöjä tai alan yleissitovaa työehtosopimusta ei noudateta. Pimeän työn tekemisestä on usein sovittu työsuhteen osapuolten eli työnantajan ja työntekijän kesken.
Pimeään työhön voi liittyä myös keinotekoisia järjestelyjä, joissa työntekijän työsuhde verhotaan ammatinharjoittamiseksi tai esimerkiksi kevytyrittäjyydeksi. Tällöinkin tarkoituksena on välttää työnantajavelvoitteita. Yrityksen vastuuhenkilö saattaa myös nostaa yhtiön varoja lainvastaisesti itselleen korvauksena tehdystä työstä, jotta hän välttyisi palkanmaksuun liittyvistä velvoitteista. Myös digitaalisiin alustoihin perustuva alustatalous on muuttanut työn tekemisen muotoja sekä työsuhteita, ja samalla vastuu veroista ja lakisääteisistä maksuista voi hämärtyä.
Pimeä työ on kasvava kansainvälinen ilmiö
Suomessa pimeän työvoiman käyttäjät ovat sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Ulkomaisen työvoiman lisääntyessä riski työntekijöiden hyväksikäyttöön myös kasvaa, koska heillä on usein puutteita kielitaidossa, eivätkä he tunne lainsäädäntöä tai oikeuksiaan. Vakavimmissa tapauksissa pimeän työvoiman käyttöön voi liittyä kiskonnan tapaista työsyrjintää, pakkotyötä tai ihmiskauppaa, jos työtä teetetään olosuhteissa, jotka eivät ole lainmukaiset. Työnantajalla ja työntekijöillä voi olla myös yhteisymmärrys siitä, että palkka- ja työehdoista sovittaessa tietoisesti rikotaan Suomen lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.
Pimeän työn kasvuun vaikuttavat useat syyt, kuten ulkomaisen työvoiman vapaa liikkuvuus EU:n alueella. Työvoiman vapaata liikkuvuutta käytetään myös väärin lähettämällä kolmansien maiden kansalaisia yhden EU-maan kautta muihin EU-maihin, vaikka kyse ei ole aidosta lähetettyjä työntekijöitä koskevasta lähettämisestä. Viranomaisten on haasteellista puuttua ilmiöön, josta Euroopassa käytetään nimitystä fake posting. Lisäksi viime vuosina on yleistynyt tapaukset, joissa työsuhde on muutettu jopa työntekijän ymmärtämättä toimeksiantosuhteeksi, jonka ehdot kuitenkin vastaavat työsopimuksen ehtoja. Ilmiö on aiemmin näkynyt rakennus- ja palvelualoilla, mutta se on laajentunut myös teollisuuteen ja metsäalalle. Tämä johtaa usein työnantajavelvoitteiden laiminlyöntiin.
Ulkomaista työvoimaa on tullut Suomeen viime vuosina EU-maiden lisäksi kolmansista maista, kuten Ukrainasta, Filippiineiltä, Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta. Työsuojeluviranomaisten havaintojen mukaan rakennustyömailla on tavattu aiempaa enemmän Kazakstanista ja Uzbekistanista tulleita työntekijöitä. Siivous- ja ravintolatoimialoilla on tyypillistä, että ulkomaalaistaustainen yrittäjä työllistää oman maansa kansalaisia.
Ilmiöllä on suora kytkös rikolliseen toimintaan
Työnantaja, joka käyttää pimeää työvoimaa, voi syyllistyä samanaikaisesti useampaan eri rikokseen. Teko voi täyttää esimerkiksi törkeän veropetoksen, kirjanpitorikoksen, eläkevakuutusmaksupetoksen- ja työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön. Myös työntekijä voi syyllistyä törkeään veropetokseen salaamalla pimeät tulonsa verotuksessa.
Pimeän työvoiman käyttöön liittyy usein ammattimaisia piirteitä esimerkiksi tilanteissa, joissa työntekijöitä värvätään ulkomailta. Toiminnassa voi olla mukana myös järjestäytynyttä rikollisuutta tai esiintyä korruptiota. Ulkomaalaisten toimijoiden saaminen rikos- ja vahingonkorvausvastuuseen on monesti vaikeaa, koska tekijöitä ei jälkikäteen tavoiteta.
Pimeästä työstä satojen miljoonien vaje valtion kassaan
Suomessa pimeän työvoiman määrä on ollut eri viranomaisten havaintojen perusteella kasvussa ja viitteitä työsuhteen naamioimisesta toimeksiantosuhteeksi havaitaan yhä useammin. Kasvua osoittavat muun muassa lisääntyneet yhteydenotot työsuojeluviranomaisiin sekä viranomaisten tarkastushavainnot työmailla. Tarkastuksissa on tullut vastaan myös aiempaa enemmän työnteko-oikeudettomia henkilöitä.
Pitkät alihankintaketjut mahdollistavat joillakin toimialoilla todellisen työnantajan häivyttämisen. Myös toistuva sopimusten kilpailutus ajaa yrityksiä taloudelliseen ahdinkoon ja sen seurauksena säästöjä saatetaan hakea laittomin keinoin, esimerkiksi maksamalla pimeää palkkaa. Pimeän työvoiman ilmiö on yleinen erityisesti työvoimavaltaisilla toimialoilla, kuten rakennus-, ravintola- ja siivoustoimialalla sekä työvoiman vuokrauksessa.
Yhteiskunnalle pimeän työvoiman käyttäminen aiheuttaa vahinkoa muun muassa saamatta jääneinä veroina ja sosiaalivakuutusmaksuina. Lisäksi pimeän työvoiman käyttöön liittyy sosiaalitukien, esimerkiksi Kelan myöntämien tukien väärinkäyttöä.
Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt pimeää työtä ja arvioinut sen euromääräistä laajuutta vuosilta 2014–2020. Selvityksen mukaan Suomessa tehdään pimeää työtä vuosittain arviolta 900–1 400 miljoonan euron edestä. Pimeästä työstä aiheutuu vuosittain verojen ja sosiaalivakuutusmaksujen menetyksiä noin 300–480 miljoonaa euroa.
Vääristää kilpailua ja rapauttaa veromoraalia
Pimeää työvoimaa käyttävät yritykset saavat perusteetonta kilpailuetua ja aiheuttavat välillisesti vahinkoa samalla toimialalla lainmukaisesti toimiville yrityksille. Pimeää työvoimaa käyttävät yritykset voivat esimerkiksi myydä tuotteita tai palveluita edullisemmin työnantajavelvoitteiden laiminlyönnissä säästettyjen verojen ja maksujen johdosta. Lisäksi maksamattomat lakisääteiset vakuutusmaksut jäävät vakuutuksen ottaneiden työnantajien kannettavaksi korkeampina vakuutusmaksuina. Myös työn tilaajalle pimeän työvoiman käyttäminen aiheuttaa monenlaisia riskejä, jotka voivat liittyä esimerkiksi yrityksen maineeseen, työn laatuun ja virhevastuuseen.
Pimeä työntekijä jää vaille työnantajan tarjoamaa eläke- ja sosiaalivakuuttamisen turvaa, joka vaikuttaa esimerkiksi karttuvan työeläkkeen määrään. Työntekijälle saatetaan myös maksaa alipalkkaa tai palkka jätetään kokonaan maksamatta. Valeyrittäjyyteen pakotettujen työntekijöiden laskutus voi olla niin alhainen, että määrällä ei pystytä huolehtimaan veroista tai muista yrittäjyyteen kuuluvista pakollisista maksuista.
Ilmiön torjuntaa viranomaisten ja ammattijärjestöjen yhteistyöllä
Viranomaisten välillä on tiivistä yhteistyötä pimeän työvoiman torjumiseksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Toimivalla viranomaisyhteistyöllä on ennalta estävä vaikutus, kun tieto kiinnijäämisen riskistä kasvaa elinkeinonharjoittajien keskuudessa. Vakavat tapaukset päätyvät aina poliisin esitutkintaan, syyteharkintaan ja tuomioistuimen arvioitavaksi. EU:n jäsenvaltiot tekevät aktiivista yhteistyötä muun muassa Euroopan työviranomaisen (ELA) johdolla pimeän työn torjumiseksi esimerkiksi vaihtamalla tietoa valtion rajat ylittävistä tekotavoista ja niiden torjunnasta.
Ilmiöstä tiedottaminen ja yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa ovat olleet tehokkaita keinoja torjua pimeää työtä. Esimerkiksi rakennusalle julkaistiin syksyllä 2024 RT-ohjekortti työvoiman hyväksikäytön torjunnasta. Tällä pyritään vakiinnuttamaan alalle ohjeistukset ja käytännöt kyseisen haitallisen ilmiön torjumiseksi.
Lainsäädäntöä kehittämällä voidaan edistää pimeän työn torjuntaa. Esimerkkinä tästä on julkisia hankintoja ohjaava hankintalaki, joka torjuu pimeän työvoiman käyttöä tarjouskilpailuun liittyvillä poissuljentaperusteilla. Lisäksi muun muassa lait rakentamisen tiedonantovelvollisuudesta sekä telakoiden veronumerosta on säädetty suitsimaan pimeää työtä erityisesti riskitoimialoilla.
Tulorekisteri tarjoaa viranomaisille lähes reaaliaikaista palkkatietoa ja on siten tärkeä valvonnan työkalu pimeän palkanmaksun havaitsemisessa. Tulorekisteriin annettavissa ilmoituksissa on kuitenkin havaittu myös väärinkäytöksiä, joissa on ollut liittymää pimeän palkan maksamiseen.
Viranomaisten yhteistyönä on toteutettu Suomeen tuleville ja täällä oleville ulkomaalaisille työntekijöille Work Help Finland [.fi]› -sovellus, josta löytyy tietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista.
Internetistä osoitteesta www.ytj.fi [.fi]› voit tarkistaa kuuluuko yritys työnantajarekisteriin tai ennakkoperintärekisteriin.