Järjestäytynyt ja ammattimainen rikollisuus
Suomessa toimiva järjestäytynyt rikollisuus muodostuu verkostoista, joihin kytkeytyy paikallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavia rikollisryhmiä, ja niiden välittömässä läheisyydessä toimivia luottohenkilöitä, palveluntarjoajia ja rahoittajia. Tunnistettuja sekä pääsääntöisesti Suomeen sijoittuneita rikollisryhmiä on noin 90–100 ja niissä on mukana noin 1 000 henkilöä. Tunnistettujen rikollisryhmien ja niiden muodostamien verkostojen määrä on kasvanut voimakkaasti kahden viimeisen vuosikymmenen aikana, ja samaan aikaan ulkomailta johdettujen rikollisorganisaatioiden vaikutusvalta Suomessa on kasvanut merkittävästi. Kansainvälisesti tarkasteltuna järjestäytyneen rikollisuuden osallistuminen elinkeinoelämään ja edelleen talousrikoksiin on lisääntynyt.
Lailliseen liiketoimintaan ja yhteiskunnan rakenteisiin soluttautuminen hyödyttää rikollista toimintaa
Järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden tavoitteena on kasvattaa vaikutusvaltaansa yhteiskunnassa väkivallan, uhkailun, korruption ja muun epäasiallisen vaikuttamisen keinoin. Järjestäytyneen rikollisuuden tärkein tavoite on kuitenkin saada välitöntä tai välillistä taloudellista hyötyä rikoksilla ja pyrkiä muuntamaan se lailliseksi varallisuudeksi erilaisten todellisten tai keinotekoisten järjestelyiden avulla.
Europol (2024) (PDF 3,95 Mt) arvioi, että jopa 80 % järjestäytyneestä rikollisuudesta hyödyntäisi jollakin tavalla elinkeinoelämää ja noin puolella rikollisryhmistä ja -verkostoista olisi joko omia yrityksiä tai vahva kytkös yritystoimintaan. Yritykset ovat rikollisille tärkeä työkalu sekä rikoksenteossa että laittomasti hankitun varallisuuden menestyksellisessä hallinnassa. Järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumiselle alttiita toimialoja ovat erityisesti rakennusala, majoitus ja ravintola-ala sekä logistiikka-ala. Logistiikan solmukohtiin ja logistiikkaketjuihin tunkeutumista hyödynnetään erityisesti kiellettyjen aineiden ja rajoitusten alaisten tuotteiden laittomassa maahantuonnissa.
Vuonna 2024 julkaistun selvityksen (PDF 1,1 Mt) perusteella Suomessa toimivalla järjestäytyneellä rikollisuudella on vankka jalansija elinkeinoelämässä. Rikollisryhmien jäsenillä ja ryhmien toimintaan kytkeytyvillä henkilöillä on Suomessa yritysyhteyksiä noin 2 700 yrityksessä. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytkeytyvät yritykset hoitavat velvoitteensa heikosti, minkä lisäksi niitä voidaan hyödyntää rikollisesta toiminnasta saadun rikoshyödyn rahanpesuun. Rikoshyödyn ja tekijöiden peittelemiseen käytetään myös anonymiteettiä lisääviä keinoja, kuten vahvasti salattuja viestintäkanavia, kryptovaluuttoja ja verkkopalveluiden sijainnin peittelyä. Rikoshyöty siirretään usein suunnitelmallisesti viranomaisten tavoittamattomiin, esimerkiksi käyttämällä rikoksella saatuja varoja tavoilla, jotka vaikeuttavat ulosoton toimia.
Rikolliset toimintamallit ovat yhtä moninaisia kuin lailliset liiketoimintamallit ja ne muuttuvat nopeasti. Erilaisissa petoksissa hyödynnetään muun muassa identiteettien väärinkäytöksiä sekä yhdistysten ja yritysten nopeaa perustamista.
Ammattimaisten avustajien ja rikollisen palveluteollisuuden hyödyntäminen
Järjestäytyneessä rikollisuudessa toimii ammattimaisia avustajia, kuten kirjanpitäjiä, lakimiehiä ja konsultteja. Tyypillisesti avustajien tehtävänä on siirtää laittomat varat laillisen talouden piiriin tai peitellä todellisia toimijoita käyttämällä monimutkaisia järjestelyjä sekä hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita. Järjestelyssä voidaan ketjuttaa alihankkijoita, joista kukin hoitaa vain tietyn osan eikä ole tietoinen kokonaisuudesta. Toiminta on verkostomaista ja hyöty sekä neuvot jaetaan useiden toimijoiden kesken. Rikollisten palveluiden tuottamisesta on käytetty englanniksi termiä crime-as-a-service (CaaS).
Rikollispiireihin kytkeytyy myös vaikutusvaltaisia ja varakkaita henkilöitä, jotka eivät kuulu mihinkään tiettyyn rikollisryhmään, mutta rahoittavat ja hyödyntävät rikollisryhmiä ja muita rikollistoimijoita yhteistyökumppaneina monimuotoisessa rikollisuudessa. Toiminnallaan nämä henkilöt mahdollistavat järjestäytyneen rikollisuuden ja edesauttavat sen kasvua.
Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää moninaisia rikoksentekomahdollisuuksia
Suomessa järjestäytyneen rikollisuuden markkinat koostuvat suurelta osin huumausaineiden kaupasta, johon kytkeytyy myös ampuma-aserikollisuutta ja väkivaltaa. Tämän ohella rikollisverkostojen toimintaan kuuluu korkeasti verotettujen tuotteiden, kuten nuuskan ja savukkeiden, jatkuvasti ammattimaistuva salakuljetus. Muita järjestäytyneen rikollisuuden toimialueita ovat ihmiskauppa, ihmisten salakuljetus ja työperäinen hyväksikäyttö, prostituutio, kansainvälisten pakotteiden kiertäminen, lukuisat erilaiset petokset, talous- ja omaisuusrikokset sekä korruptio. Suomessa on paljastunut myös yhä enemmän tuoteväärennöksiä, elintarvikeketjun rikollisuutta ja erilaisia vakavia ympäristörikoksia, joihin liittyy tyypillisesti järjestäytynyttä rikollisuutta. Lisäksi järjestäytynyt rikollisuus hyväksikäyttää hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, kuten tukia ja avustuksia, väärin perustein.
Järjestäytynyt rikollisuus perustuu verkostoitumiseen ja ylimitoitettuun väkivaltaan tai sillä uhkaamiseen. On myös paljon ihmisiä, jotka syystä tai toisesta toimivat vapaaehtoisesti, ehkä tietämättömyyttään tai ymmärtämättömyyttään, rikollisryhmien hyväksi. Tällaisia henkilöitä (”hyödyllisiä hölmöjä”) rikolliset etsivät vaikuttamiskohteikseen sopiviksi katsomistaan toimintaympäristöistä. Esimerkiksi kansainvälisten rikollisten moottoripyöräjengien on havaittu pyrkivän yhteistyöhön äärioikeiston ja jalkapallohuligaanien kanssa.
Kaupankäynnin ja viestinnän digitalisoituminen on vauhdittanut järjestäytyneen rikollisuuden verkostoitumista. Suurin osa rikollisuudesta toimii ainakin osittain tietoverkossa ja sosiaalisen median kanavissa. Merkittävä osuus tietoverkkojen kautta tapahtuvasta rikollisuudesta, kuten erilaiset huijaukset ja pimeät markkina-alustat, on kansainvälistä verkostoitunutta rikollisuutta, suomalaisten uhrien ollessa osa laajaa huijaus- ja petosviestien kokonaisuutta.
Järjestäytyneiden rikollisryhmien ja alamaailman voimatoimijoiden tietoverkossa toteuttamien rikosten voimakas kasvu saattaa vaikuttaa merkittävästi rikollisryhmien yhteistyön muotoihin. Tietoverkossa rikoksia tekevät ryhmät voivat esimerkiksi hyödyntää samoja rahanpesu- tai logistiikkapalveluiden tuottajia kuin perinteisempiä rikoksia tekevät ryhmät.
Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvion (SOCTA 2025) mukaan valtiolliset toimijat hyödyntävät hybridivaikuttamisessa järjestäytynyttä rikollisuutta ja rikollisverkostoja, sillä toiminta hyödyttää molempia osapuolia ja rikollisia hyödyntämällä valtiollisen toimijat voivat peitellä osallisuuttaan. Rikollistoimijoiden ja -verkostojen tavoitteena on hyötyä yhteistyöstä ennen kaikkea taloudellisesti. Valtiolliset toimijat hyödyntävät rikollisverkostoja muun muassa tietoverkkorikoksissa, disinformaation levittämisessä, salakuljetuksessa ja suunnitelmallisessa sabotaasissa.
Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan Suomessa laaja-alaisesti
Suomen hallitus teki helmikuussa 2025 periaatepäätöksen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategiasta vuosille 2025–2030 ja siihen liittyvästä toimenpideohjelmasta. Strategialla vahvistetaan torjuntayhteistyötä, vähennetään rikosten tekijöiden saamaa rikoshyötyä, vaikeutetaan rikollista toimintaa, estetään järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan perusrakenteisiin ja parannetaan rikoksille erityisen alttiissa asemassa olevien henkilöiden suojaa.
Lisää katujengien rikollisuudesta poliisin verkkosivuilta [.fi]›
Lisää järjestäytyneestä rikollisuudesta poliisin verkkosivuilta [.fi]›
Lisää salakuljetuksesta Tullin valvonnan vuosijulkaisu 2024 (PDF 1,5 Mt)
Lue lisää ammattimaisista avustajista
Lue lisää järjestäytynyt rikollisuus käyttää hyväkseen laillista liiketoimintaa