Ammattimainen yritysten hyväksikäyttö on petosrikollisuutta
Ammattimainen yritysten hyväksikäyttö erityisesti talousrikollisuudessa on monimuotoinen ilmiö. Tyypillisesti kyse on siitä, että yhtiömuotoisia yrityksiä käytetään ”työkaluina” erilaisissa petoksissa. Digitalisaatio on helpottanut entisestään yritysten ammattimaista hyväksikäyttöä, kun esimerkiksi yritysten perustaminen ja yritystietojen muuttaminen sähköisesti on nopeaa ja helppoa. Usein yhtiöiden vastuuhenkilöiksi merkitään bulvaanihenkilöt, jotka toimivat omissa nimissään, mutta peitellysti toisen henkilön lukuun.
Monesti samalla yhtiöllä tehtaillaan useita erityyppisiä petoksia, kuten tilauspetoksia, arvonlisäveron palautuspetoksia ja saatetaan hakea myös perusteettomia työnantajasuoritusten palautuksia. Viranomaisten tietoon on tullut myös tulorekisterin hyödyntämistä etuus- ja lainapetoksissa sekä rahanpesussa. Lisäksi on havaittu yritysten identiteettivarkauksia eli rehellisen yhtiön y-tunnuksen ja statuksen väärinkäyttöä edellä mainituissa petostarkoituksissa. Yksi vakiintunut ammattimainen yritysten hyväksikäytön muoto on niin sanottu ”saattohoito”. Sillä tarkoitetaan verovelkaisten tai muuten vaikeuksissa olevien yritysten myymistä yhtiön liiketoiminnan alasajoa varten. Saattohoitoon liittyy mahdollisten myyntitulojen ohjaaminen ohi kirjanpidon ja yrityksen käyttäminen työkaluna erilaisiin petoksiin.
Ammattimainen petosrikollisuus on kansainvälistä toimintaa
Ammattimaiseen petosrikollisuuteen liittyviä alv-petoksia tulee esille eri toimialoilla ja erikokoisissa yrityksissä. Suomessa tapahtuvaan petolliseen toimintaan on havaittu käytetyn yhä useammin ulkomaisia yhtiöitä, joiden vastuuhenkilöt ovat myös ulkomaisia henkilöitä. Petostoimintaa myös johdetaan monesti ulkomailta käsin. On myös olemassa petoksille herkkiä toimialoja ja tuoteryhmiä. Ilmiö on yleisempi sellaisilla työvoimavaltaisilla aloilla, joilla yritystoimintaan ei sitoudu paljon pääomia.
Tilauspetokset ovat ajankohtainen ja akuutti ilmiö, joka on kasvanut voimakkaasti erityisesti internet-kaupan kasvun myötä viime vuosina. Maailmalla on myös havaintoja ilmiöstä, jossa sosiaalisen median alustoja hyödynnetään ohjatuissa alv-palautuspetoksissa. Järjestelyissä on voinut olla mukana tuhansia henkilöitä.
Yritysten rikollinen hyväksikäyttö aiheuttaa menetyksiä niin yrityksille kuin valtiollekin
Julkisen talouden kannalta esimerkiksi arvonlisäveron palautuspetoksissa kyse on veromenetyksistä. Veromenetykset ovat pois yhteiskunnan rahoittamisesta ja lisäävät välillisesti rehellisesti toimivien yritysten verotaakkaa. Yritysten näkökulmasta ilmiöt haittaavat kilpailuneutraliteettia, kun esimerkiksi rakennusurakan tarjouskilpailun voittaa petollinen toimija. Rikollinen toiminta voi heikentää luottamusta viranomaisiin sekä yhteiskuntaan laajemminkin.
Ongelmia aiheutuu myös identiteettivarkaustilanteissa, joissa kaapattua identiteettiä hyödynnetään esimerkiksi tilauspetoksissa. Tällöin petoksen uhriksi joutuneilta yrityksiltä jää saamatta maksuja toimitetuista hyödykkeistä. Rahoituspetoksista aiheutuu tappioita rahoitusliikkeille ja muille rahoittajille. Ostajan näkökulmasta petollinen yritystoiminta voi tarkoittaa tilattuja ja maksettuja, mutta saamatta jääneitä toimituksia. Vahinkoa saatetaan aiheuttaa samanaikaisesti myös julkiselle sektorille, kun esimerkiksi tilauspetosten ohella haetaan perusteettomia arvonlisäveron palautuksia.
Yritysten ammattimainen hyväksikäyttö petosrikollisuudessa on ollut viime vuosina selvässä kasvussa ja aiheuttaa laaja-alaisesti vahinkoja sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Ilmiön euromääräistä laajuutta ei ole mitattu eikä siitä ole saatavilla tilastotietoa.
Ammattimaisen petosrikollisuuden torjunta edellyttää toimivaa riskienhallinta
Viranomaiset pyrkivät ennaltaehkäisemään yritystoimintaa hyväksikäyttämällä tehtyjä petoksia tiedottamalla tapauksista ja ilmiöistä. Olennainen osa ennaltaehkäisevää toimintaa ovat ajantasaiset ja oikeansisältöiset rekisterit (esimerkiksi kaupparekisteri, arvonlisäverovelvollisten rekisteri, ennakkoperintärekisteri, tulorekisteri) ja niiden valvonta. Rekistereiden ylläpitoon liittyy muun muassa rekisteristä poistot, rekisteriin pääsyn estot ja selvityspyynnöt.
Rikollisia toimijoita havaitaan Verohallinnon riskienhallinnassa ja erilaisten valvontatoimien yhteydessä, esimerkiksi verotarkastuksilla ja valvontakäynneillä. Myös poliisi ja Tulli saavat tietoonsa riskitoimijoita sekä rikostiedustelun että uusien rikosilmoitusten kautta. Tärkeä osa rikostorjuntatyötä on viranomaisten osallistuminen kotimaiseen ja kansainväliseen tietojenvaihtoon. Ammattimaisten petosrikosten tutkinnassa korostuvat nopea ja tehokas esitutkinta sekä laaja-alainen rikosten selvittämistä tukeva pakkokeinojen käyttö.
Suomessa torjuntaa voitaisiin edelleen tehostaa esimerkiksi siten, että viranomaiset voisivat luovuttaa toisille viranomaisille tietoa varastetuista ja väärinkäytetyistä identiteeteistä.
Petosrikollisuudelta suojautumisessa tärkeintä on jatkuva kehittäminen
Yritysten nimissä tapahtuva tai yritysten tietojen väärinkäyttöön perustuva rikollisuus kohdistuu erityisesti julkiseen valtaan. Riskienhallinnan ja sen kehittämisen lisäksi viranomaisten tulee tunnistaa omat haavoittuvuudet rekisterinpitäjinä. Petoksilta suojauduttaessa tehokkaat prosessit ja viranomaisten välinen tietojenvaihto ovat avainasemassa. Viranomaisten välistä tiedonvaihtoa pyritään edelleen kehittämään sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Yritysten on hyvä tarkastaa säännöllisesti, ovatko yrityksen omat tiedot eri tietojärjestelmissä (mm. kaupparekisteri) oikeat ja muuttumattomat. Yritysten kannattaa ottaa aina yhteyttä viranomaisiin, jos on syytä epäillä rikosta. Yksityishenkilöiden on erittäin tärkeätä suojata omat henkilötietonsa, kuten henkilö- ja pankkitunnukset.
Patentti- ja rekisterihallituksen internet-sivuilta [.fi]› löydät hyödyllisiä ohjeita, miten suojautua väärinkäytöksiltä kuten yrityskaappauksilta ja huijausilmoituksilta sekä kaupparekisterissä olevien henkilötietojesi tarkastamisesta.