Talkootöiden verotus
Yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt toimivat usein suurelta osin vapaaehtois- ja talkootyöllä. Vapaaehtois- ja talkootyöllä tarkoitetaan toisen hyväksi ilman korvausta tehtävää työtä.
Talkootyö oman toiminnan hyväksi
Yleishyödyllisen yhteisön oman toiminnan hyväksi tehdystä työstä ei tarvitse yhteisön tai työn tekijän maksaa veroa, jos
- työhön ei liity ulkopuolisia toimeksiantajia
- työn tekijä ei saa työstään korvausta.
Esimerkki verovapaasta vapaaehtoistyöstä: Nuori pitää viikottain yhdistyksen toimintaan kuuluvaa lapsille tarkoitettua askartelu- tai partioryhmää eikä saa tästä korvausta.
Esimerkki verovapaasta talkootyöstä: Yleishyödyllisen yhdistyksen tai säätiön jäsenet myyvät pääsylippuja yhdistyksen tai säätiön järjestämässä yleishyödyllisessä tapahtumassa. Jäsenet eivät saa korvausta työstään.
Talkootyö ulkopuolisen hyväksi
Jos talkootyö tehdään ulkopuolisen työn teettäjän hyväksi ja työn teettäjä maksaa työstä korvausta, korvaus on joko yleishyödyllisen yhteisön tuloa tai työtä tekevän henkilön tuloa.
Talkootyöstä maksettu korvaus on yleishyödyllisen yhteisön tuloa, kun
- yhteisö sopii talkootyön tekemisestä toimeksiantajan kanssa,
- talkootyön toimeksiantaja ei hyväksy tai nimeä erikseen talkoisiin osallistuvia,
- työ on tilapäistä työtä, joka ei edellytä erityistä ammattitaitoa, koulutusta tai pätevyyttä ja
- talkootyöstä saatava korvaus on käytettävä yleishyödylliseen toimintaan eikä vain niiden henkilöiden hyväksi, jotka ovat tehneet työtä.
Esimerkki: Urheiluseuran joukkue haravoi talkootyönä paikallisen kaupan pihan. Kauppa ja urheiluseura ovat tehneet sopimuksen työstä. Urheiluseura valvoo, että työn jälki vastaa sovittua. Työ ei vaadi erityistä ammattitaitoa. Työstä saatu korvaus käytetään joukkueen toimintaan yleisesti, vaikka kaikki joukkueen jäsenet eivät ole osallistuneet työhön. Korvaus on urheiluseuran tuloa.
Ulkopuolisen toimeksiantajan teettämästä talkootyöstä saatu korvaus voi olla yleishyödylliselle yhteisölle joko verovapaata tai veronalaista tuloa.
- Verovapaata tulo on esimerkiksi silloin, kun talkootyö on pienimuotoista ja kertaluonteista eikä se vaadi erityistä ammattitaitoa.
- Veronalaista tulo puolestaan on silloin, kun toiminta on jatkuvaa tai toistuvaa ja se kilpailee yritysten tarjoamien palvelujen tai tavaroiden kanssa.
Talkootyöstä saatu korvaus on käytettävä yleishyödyllisen toiminnan tukemiseen, eikä ainoastaan työhön osallistuneiden henkilöiden hyväksi.
Jos hyöty ei tule koko yhteisön toiminnan hyväksi, työhön osallistuneet saavat tekemänsä työn perusteella taloudellista tai muuta etua. Korvaus on työn tehneen henkilön veronalaista tuloa, jos se hyödyttää vain talkootyön tekijää.
Esimerkki: Junioripelaajien vanhemmat tekevät talkootyötä, josta seuralle maksetaan korvaus. Korvaus jaetaan talkootyöhön osallistuneiden vanhempien kesken ja heidän lapsensa saavat saman suuruisen alennuksen seuran kausimaksusta. Talkootyön perusteella saatu alennus katsotaan talkoisiin osallistuneiden vanhempien veronalaiseksi ansiotuloksi.
Yleishyödyllinen yhteisö voi rekisteröityä ennakkoperintärekisteriin
Jos yleishyödyllinen yhteisö tekee ulkopuoliselle työn teettäjälle talkootyötä ja saa työstään korvauksen, voi se rekisteröityä ennakkoperintärekisteriin. Ennakkoperintärekisteriin merkitseminen ei kuitenkaan vaikuta siihen, onko toiminnasta saatu tulo yleishyödylliselle yhteisölle verovapaata vai veronalaista. Sen sijaan se osoittaa, ettei työn teettäjän tarvitse toimittaa maksamastaan korvauksesta ennakonpidätystä. Lue lisää ennakkoperintärekisteristä.
Talkootyön teettäjän on toimitettava maksamisen yhteydessä 13 prosentin ennakonpidätys, jos yhteisö ei kuulu maksuhetkellä ennakkoperintärekisteriin. Sillä ei ole merkitystä, onko kyse yleishyödyllisen yhteisön veronalaisesta tai verovapaasta tulosta. Tällöin työkorvaus on ilmoitettava myös tulorekisteriin.