Nettovarallisuus

Nettovarallisuus saadaan, kun yhtiön varoista vähennetään yhtiön velat. Nettovarallisuuteen lasketaan mukaan elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulolähteen varat ja velat. Osakeyhtiön nettovarallisuuden laskennassa lähtökohtana ovat verotuksen poistamattomat hankintamenot. Koska maatilaosakeyhtiön maatalouden tulolähteen tuotoista on vähennetty maksetut kulut verovuonna, ei maksuperusteisesti verotuksessa vähennettyjä kuluja voi enää sisältyä verotuksen perusteena olevaan nettovarallisuuteen. Tästä syystä veroilmoituksen varallisuuslaskennassa varoja ei arvosteta suoriteperusteisesti laaditun taseen arvoihin, vaan niitä pitää oikaista niin, että maksuperusteella tulosvaikutteisesti verotuksessa jo vuosikuluna vähennetyt erät eliminoidaan.

Maksuperusteisuuden vuoksi nettovarallisuuslaskelmassa ei voida esittää varoina esimerkiksi sellaista vaihto-omaisuuden hankintamenoa, joka on jo verotuksessa kokonaan vähennetty maksuhetkellä. Kun omaisuuden hankintameno on verotuksessa vähennetty, sillä ei ole nettovarallisuuslaskennassa arvoa. Maksuperusteisessa nettovarallisuudessa ei myöskään voi olla siirtyviä eriä, kuten myynti- ja siirtosaamisia, osto- ja siirtovelkoja tai ennakkomaksuja. Muiden omaisuuserien osalta maksuperiaatteella ei ole vaikutusta nettovarallisuuteen. Jos osakeyhtiöllä on myös EVL:n mukaan verotettavaa varallisuutta, näiden varojen osalta ei vastaavia oikaisuja tehdä.

Varat arvostetaan nettovarallisuutta laskettaessa pääsääntöisesti niiden tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Tästä pääsäännöstä on erikseen poikettu käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden osalta. Kiinteistöjen ja rakennusten arvona käytetään joko vertailuarvoa (verotusarvo) tai verotuksen poistamatonta hankintamenoa sen mukaan kumpi arvo on suurempi. Arvopapereiden arvona käytetään joko niiden yhteenlaskettua vertailuarvoa tai poistamatonta hankintamenoa sen mukaan kumpi on suurempi.

Kiinteistöjen vertailuarvot

Kiinteistö, rakennus ja rakennelma arvostetaan kiinteistöittäin verovuotta edeltävän vuoden vertailuarvoon, jos se on poistamatonta hankintamenoa suurempi. Vertailuarvo löytyy kiinteistöverolaskelmasta.

Metsän vertailuarvo on metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna luvulla 10. Metsäksi luetaan maapohja ja puusto. Verohallinto vahvistaa vuosittain päätöksellään metsän keskimääräisen vuotuisen tuoton kunnittain.

Maatalousmaan ja sen kasvuston vertailuarvoksi katsotaan maatalousmaan keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna luvulla seitsemän. Maatalousmaaksi katsotaan pysyväisluonteisesti maatalouskäytössä oleva pelto, puutarha sekä luonnonniitty ja luonnonlaidun. Verohallinto vahvistaa vuosittain päätöksellään pellon keskimääräisen vuotuisen tuoton ja salaojituslisän kunnittain.

Ilmoita kiinteistöjen tiedot ja niiden sijaintikunnat kiinteistökohtaisesti veroilmoituksen erittelyllä (18). Lue lisää tietojen ilmoittamisesta: Osakeyhtiön veroilmoituksen täyttöohje

Arvopapereiden vertailuarvot

Muuhun kuin vaihto-omaisuuteen kuuluvat julkisesti noteeratut arvopaperit ja sijoitusrahasto-osuudet, sekä muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön osakkeet arvostetaan niiden yhteenlaskettuun verovuotta edeltävän vuoden vertailuarvoon, jos se on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi. Tämä ei koske osuuskunnan osuuksia.

Maatalouteen kuuluvan osuuskunnan osuuden arvo lasketaan osuusmaksun suuruutta vastaavaksi. Jos osuuden omistamiseen liittyy erityisiä etuja, jotka edellyttävät poikkeamista tästä menettelystä, voidaan osuuden verotusarvo vahvistaa tarvittaessa noudattaen säädöksiä osakkeen matemaattisen arvon laskemisesta.

Ilmoita arvopaperit ja arvo-osuudet veroilmoituksen erittelyllä (8A). Lue lisää tietojen ilmoittamisesta: Osakeyhtiön veroilmoituksen täyttöohje

Lue lisää: Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen