Maatalouden tuloksen laskeminen

Maatalouden tulolähteen puhtaasta tulosta voi vähentää tasausvarauksen. Maatalouden verovuoden puhdas tulo on rahana tai rahanarvoisena etuutena verovuonna saatujen tulojen ja tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneiden menojen erotus. Tasausvaraus on vapaaehtoinen varaus, jonka avulla maatalouden tuloa voidaan siirtää verotettavaksi myöhempinä vuosina. Tasausvarauksen suuruus voi olla enintään 40 prosenttia maatilan maatalouden puhtaasta tulosta ennen varauksen vähentämistä, kuitenkin enintään 25 000 euroa. Tasausvarausta ei voi tehdä 800 euroa pienempänä (MVL 10 a §). Tasausvarauksen määrää laskettaessa ei oteta lukuun täysien satojen eurojen yli menevää osaa.

Tasausvaraus muodostetaan ja myös käytetään maatilakohtaisesti. Tehtyä varausta ei voi käyttää toisen maatilan maatalouden investointeihin. Tehtyjä varauksia pitää seurata tilakohtaisesti.

Tasausvarausta saadaan käyttää maatalouden MVL 8 §:n 2 momentissa tarkoitettujen koneiden, kaluston ja laitteiden, MVL 9 §:ssä tarkoitettujen rakennusten ja rakennelmien sekä siltojen, patojen ja muiden sellaisten MVL 10 §:n 1 momentissa tarkoitettujen hyödykkeiden hankinta- ja perusparannusmenoihin. Tasausvaraus voidaan myös lukea suoraan maatalouden tuloksi. Tasausvaraus on käytettävä investointeihin tai luettava maatalouden tuloksi viimeistään kolmantena verovuotena varauksen tekemisestä.

Tasausvarauksia voi olla samanaikaisesti enintään 75 000 euroa (3 verovuotta x 25 000 euroa). Uuden tasausvarauksenvoi muodostaa samana verovuonna, jona aiemmin tehtyjä tasausvarauksia puretaan tai käytetään.

Jos maatalouden käytössä oleva rakennus tai rakennelma myydään tai se vahingoittuu tai tuhoutuu, yhtiö voi tehdä saamastaan luovutushinnasta tai vahingon-, vakuutus- ja muista korvauksista jälleenhankintavarauksen (MVL 5 § 18 kohta). Varauksen voi tehdä siltä osin, kun luovutushinnat tai korvaukset ylittävät luovutetun tai vahingoittuneen rakennuksen tai rakennelman hankintamenon poistamatta olevan osan.

Varauksen voi tehdä, jos yhtiö jatkaa tilalla maatalouden harjoittamista ja aikoo rakentaa uuden rakennuksen tai korjata vahingoittunutta rakennusta. Varausta voi käyttää uuden rakennuksen hankintaan tai vahingoittuneen rakennuksen korjauskustannuksiin sinä verovuonna, jona luovutushinta tai korvaus on saatu sekä kolmena sitä seuraavana verovuonna. Jälleenhankintavaraus on käytettävä tai tuloutettava viimeistään kolmantena verovuonna rakennuksen tai rakennelman luovuttamisesta tai vahingoittumisesta ja varauksen tekemistä.

Koneiden, kaluston ja laitteiden, joiden todennäköinen käyttöikä on yli 3 vuotta, hankinta- ja perusparannusmenot vähennetään menojäännöksestä tehtävin poistoin. Menojäännös on verovuoden aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenojen sekä aikaisemmin käyttöön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden poistamattomien hankintamenojen summa, josta on vähennetty niistä verovuoden aikana saadut luovutushinnat, vahingon-, vakuutus- ja muut korvaukset sekä niiden hankintaan ja perusparannuksiin saadut avustukset.

Poisto saa olla enintään 25 % menojäännöksestä.

Jos verovuoden enimmäispoisto 25 % menojäännöksestä on pienempi kuin 10 % verovuoden päättyessä käytössä olevien ja verovuoden ja kolmen sitä edeltäneen verovuoden aikana käyttöön otettujen koneiden, kaluston ja laitteiden hankintamenojen yhteismäärästä, poisto saadaan tehdä yhteismäärästä lasketun 10 %:n suuruisena (MVL 8 § 4 momentti).

Menojäännöksestä saa tehdä lisäpoiston, joka alentaa menojäännöksen käypien arvojen yhteismäärään, jos kaikkien koneiden, kaluston ja laitteiden käypien arvojen yhteismäärä on verovuoden päättyessä pienempi kuin menojäännös, josta on vähennetty verovuoden poisto.

Enintään 1 200 euron menojäännöksen saa poistaa kerralla.

Vuosina 2020–2025 uutena käyttöön otetuista koneista ja kalustosta enimmäispoisto on 50 %.

Lue lisää: Koneiden ja laitteiden korotetut poistot verovuosina 2020–2025

Rakennuksen ja rakennelman hankintameno, johon luetaan myös rakennuksen ja rakennelman MVL 9 §:n 4 kohdassa tarkoitetut perusparannusmenot, vähennetään poistamattomasta hankintamenosta laskettavin poistoin.

Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään:

1. 10 % talousrakennuksen poistamattomasta hankintamenosta
2. 6 % asuin-, toimisto- tai muun niihin verrattavan rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta
3. 20 % kasvihuoneen ja muun kevyen rakennelman poistamattomasta hankintamenosta
4. 25 % vesistön pilaantumisen ja ulkoilman saastumisen estämiseksi hankittujen rakennelmien poistamattomasta hankintamenosta.

Jos rakennuksen tai rakennelman käypä arvo on verovuoden päättyessä omaisuuden arvonalenemisen, tuhoutumisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi sen poistamatonta hankintamenon osaa pienempi, saa hankintamenosta tehdä sellaisen lisäpoiston, joka alentaa poistamattoman hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi. Maatalouteen kuuluvan rakennuksen tai rakennelman enintään 1 000 euron poistamaton hankintameno vähennetään kertapoistona.

Ilmoita poistojen ja varausten erittelyllä (62) kohdissa B ja D pyydetyt tiedot vain maatalouden tuotantorakennuksista.

Salaojien, siltojen, patojen ja muiden sellaisten hyödykkeiden hankinta- ja perusparannusmenot vähennetään menojäännöksestä tehtävin poistoin.

Siltojen, patojen ja muiden sellaisten hyödykkeiden poisto saa olla enintään 10 % menojäännöksestä.

Salaojien poisto saa olla enintään 20 % menojäännöksestä.

Vesistön pilaamisen ja ulkoilman saastumisen estämiseksi hankittujen hyödykkeiden poiston suuruus saa olla enintään 25 % menojäännöksestä.