Työnantajat ja tilaajavastuu
Aluehallintovirasto | Eläketurvakeskus | Tapaturmavakuutuskeskus | Työllisyysrahasto
Lisää Verohallinnon viranomaisyhteistyöstä
Aluehallintovirastot valvovat ulkomaista työvoimaa käyttäviä yrityksiä Suomessa
Lähde: Aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualueet
Vuonna 2023 työsuojelun vastuualueet tekivät 2 490 tarkastusta ulkomaista työvoimaa Suomessa käyttäviin yrityksiin. Tämä piti sisällään sekä Suomeen rekisteröityneitä yrityksiä että ulkomaisia yrityksiä, jotka olivat lähettäneet työntekijöitä Suomeen. Tämän tekstin pohjana on käytetty niitä vuoden 2023 tarkastuksia, jotka olivat valmiina helmikuun alussa 2024. Vuoden 2023 osalta tarkastuksia oli tuolloin kesken hieman noin 60 eli lopullinen tarkastusten kokonaisluku on alussa ilmoitettua (2 490) hieman suurempi.
Ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksilla arvioitiin sitä, noudattivatko työnantajat Suomen pakottavaa työlainsäädäntöä ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen osalta ja olivatko työnantajat varmistuneet ulkomaalaisten työntekijöidensä työnteko-oikeudesta Suomessa. Valvonnan tavoitteena on taata yhdenvertaiset ja reilut työmarkkinat kaikille sekä tasavertaiset kilpailuedellytykset yrityksille. Työsuojeluviranomainen on viime vuosina pyrkinyt vahvistamaan rooliaan työperäisen hyväksikäytön paljastamisessa ja torjunnassa, ja sen vuoksi entistä suurempi osa tarkastuksista pyrittiin suuntaamaan nimenoman työsuhteen vähimmäisehtojen eli palkkauksen ja työaikojen valvontaan.
Vuonna 2023 valvonnassa nousivat yhä selvemmin esille tapaukset, joissa syntyi epäilys työsuhteen naamioimisesta yrittäjyydeksi. Ilmiö on yleistynyt ja näkyy erityisesti rakennusalalla, mutta myös siivousalalla, autokorjaamoissa ja -pesuloissa ja kausityöaloilla. Työsuojeluviranomainen valvoo ainoastaan työsuhteessa tehtyä työtä, joten näissä tapauksissa työsuojeluviranomaisen piti ensin tehdä oma arvionsa siitä, oliko kyseessä työsuhde vai ei. Valvonnassa tätä arvioidaan työsopimuslain työsuhteen tunnusmerkkien kautta. Jos tarkastaja katsoo, että kyseessä on työsuhteessa tehty työ, työnantajalle voidaan antaa kehotus esimerkiksi työaikakirjanpidosta ja palkkalaskelmien antamisesta. Kehotuksista on mahdollista edetä velvoittavaan hallinnolliseen päätökseen asti, jolloin työnantaja velvoitetaan noudattamaan kehotusta uhkasakon uhalla. Työnantajalla on päätöksestä valitusoikeus hallinto-oikeuteen.
Ulkomaalaisvalvonnassa on useita erilaisia tarkastustyyppejä. Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuonna 2023 tehtiin sekä ns. suppeita että laajoja tarkastuksia. Suppeissa tarkastuksissa keskityttiin ennen kaikkea työnteko-oikeuden valvontaan ja vertailutiedon keräämiseen työsuhteen vähimmäisehtoja koskevia tarkastuksia varten. Suppeita tarkastuksia käytettiin myös yksittäisten velvoitteiden jälkivalvontaan. Laajoissa tarkastuksissa tarkastettiin työnteko-oikeuden lisäksi myös työsuhteen vähimmäisehtoja. Tulossopimuksen mukaisesti työsuhteen vähimmäisehtoja valvottiin 50 %:lla tarkastuksista.
Ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksista eniten tehtiin majoitus- ja ravitsemusalalle (28 %) ja rakennusalalle (23 %). Tarkastuksia tehtiin myös mm. kausityöhön (8 %) ja teollisuuteen (6 %). (kuvio 1). Tarkastuksista 35 % kohdistui muille aloille, muun muassa siivousalalle ja muihin palvelualan yrityksiin eli kauppoihin, autopesuloihin ja -korjaamoihin, kauneudenhoitopaikkoihin ja hierontayrityksiin, kuljetusalalle ja henkilöstönvuokrausyrityksiin. Muiden alojen osuus valvonnasta on kasvanut vuodesta 2022.
Tarkastuksia tehtiin usein yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Yli 20 % tarkastuksista tehtiin moniviranomaisyhteistyössä vuonna 2023. Eniten yhteistarkastuksia tehtiin poliisin kanssa. Yhteistarkastuksia tehtiin paljon myös Verohallinnon, palotarkastajien ja Rajavartiolaitoksen kanssa.
Paljon puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdoissa
Ulkomaalaisvalvonnassa keskeinen osa-alue on ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisen valvonta. Työsuhteen vähimmäisehtojen valvonnassa arvioidaan, noudattaako työnantaja työtekijöidensä palkkauksessa Suomen työaika- ja työsopimuslakia sekä sitä, onko työnantaja noudattanut alan yleissitovan työehtosopimuksen työaika- ja palkkausmääräyksiä. Tulossopimuksen mukaisesti työsuhteen vähimmäisehtoja valvottiin 50 %:lla tarkastuksista.
Ulkomaalaisvalvonnassa havaittiin runsaasti puutteita ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamisessa. Palkkauksessa oli edellisvuosien tapaan paljon puutteita: 47 %:ssa tarkastuksissa, joissa palkkauksen oikeellisuutta arvioitiin, havaittiin jonkinlainen palkkauspuute. Palkkauspuutteita oli monen eri tasoisia eli puutteet vaihtelivat iltalisien puuttumisesta vakavaan työperäiseen hyväksikäyttöön.
Työsuhteen vähimmäisehtojen valvontaan liittyvillä tarkastuksilla nousevat keskeiseen asemaan myös työaika-asiat. Työaikaan liittyvissä asiakirjoissa havaitaan usein puutteita, mikä näkyy työnantajille annettujen velvoitteiden määrässä. Työaikakirjanpidossa puutteita havaittiin 46 %:lla tarkastuksista. Työvuoroluetteloiden osalta osuus oli 38 %. Kausityössä työaikakirjanpitoa koskevia puutteita havaittiin 40 % tarkastuksista. Työvuoroluetteloissa puutteita oli peräti 71 %:ssa tarkastuksia. Työaikakirjanpidon ja työvuoroluettelon osalta velvoitteita annettiin tilanteissa, joissa asiakirjoja ei ollut laadittu lainkaan tai niissä oli puutteita. Työaikakirjanpidon osalta laiminlyöntejä oli erityisesti urakkatyötuntien kirjaamisessa.
Puutteet työaika-asiakirjoissa johtavat siihen, että palkkauksen oikeellisuutta on vaikea arvioida, kun todellisia tehtyjä työtunteja ei saada selville. Työaikakirjanpidon ja työvuoroluetteloa koskevien määräysten laiminlyönnillä on merkittävä vaikutus työntekijän palkkauksen oikeellisuuteen.
Työsuojeluviranomaisella ei ole järjestäytyneiden työnantajien kohdalla oikeutta valvoa työehtosopimusten noudattamista. Tämä tarkoittaa sitä, ettei työsuojeluviranomainen voi valvoa järjestäytyneiden yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden palkkausta muuten kuin syrjinnän kiellon noudattamisen osalta. Työnantajaliittoon kuuluvien yritysten puutteet työehtosopimuksen mukaisen palkan maksamisessa ja työehtosopimuksen noudattamisessa annetaan kuitenkin tiedoksi työnantajaliitoille.
1.6.2023 työsuojeluviranomaiselle tuli oikeus antaa palkkauksesta kehotus, josta voi edetä hallinnolliseen uhkasakkopäätökseen. Kehotus voidaan antaa, jos palkkauksessa on kyse olennaisesta ja merkittävästä puutteesta ja palkan peruste ja määrä ovat yksiselitteisesti todettavissa. Aikaisemmin palkkauksesta voitiin antaa vain toimintaohje, vaikka palkka olisi ollut hyvinkin alhainen. Kehotuksella ohjeistetaan työnantajaa korjaamaan puute. Sillä ei voi velvoittaa työnantajaa maksamaan takautuvasti puuttuvia palkkoja. Jos työnantaja ei noudata kehotusta, työsuojeluviranomainen voi uhkasakon uhalla velvoittaa työnantajan korjaamaan palkan yleissitovan työehtosopimuksen mukaiseksi.
Vuonna 2023 valvottiin palkkaukseen liittyen myös syrjinnän kiellon noudattamista. Ulkomaalaisvalvonnan kohdalla syrjinnän kielto tarkoittaa erityisesti sitä, että ketään ei saa syrjiä palkkauksen osalta alkuperän, kansalaisuuden tai kielen perusteella. Vuonna 2023 syrjinnän kiellosta annetiin velvoitteita 11 prosentilla tarkastuksista, joissa syrjinnän kiellon noudattamista arvioitiin. Prosenttiosuus on kasvanut hieman edellisestä vuodesta.
Valvontakohteissa havaittiin edelleen työnteko-oikeudettomia työntekijöitä
Toinen keskeinen ulkomaalaisvalvonnassa valvottava asiakokonaisuus on se, onko työnantaja varmistunut ulkomaalaisen työntekijänsä työnteko-oikeudesta Suomessa. Työsuojelun vastuualueiden ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksissa, joissa ulkomaalaisten työntekijöiden työnteko-oikeutta arvioitiin, 10 %:ssa havaittiin vähintään yksi ulkomaalainen työntekijä, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. Luku on hieman laskenut edellisestä vuodesta. Työntekijän oleskeluluvassa on määritelty ammattiala tai ammattialat, joilla luvan haltija saa työskennellä. Yleisin puute oli työskentely väärällä ammattialalla.
Lähetettyjen työntekijöiden palkkauksessa edelleen paljon puutteita
Työsuojelun vastuualueiden ulkomaalaisvalvonnassa tehtiin 181 tarkastusta ulkomaisiin, Suomeen työntekijöitä lähettäviin yrityksiin vuonna 2023. Lähettävien yritysten valvontaa toteutetaan pääosin asiakirjatarkastuksina. Lähettävien yritysten valvonta kohdistui suurimmalta osin työsuhteen vähimmäisehtojen toteutumisen valvontaan työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi. Lisäksi jokaisella tarkastuksella valvottiin lähettävän yrityksen velvoitteita, joista voidaan määrätä laiminlyöntimaksu eli edustajan asettamista, lähettämisilmoituksen tekemistä ja tietojen saatavilla pitoa Suomessa lähettämisen ajan.
Lähettämistä koskevia tarkastuksia tehtiin eniten rakennusalalle eli hieman yli puolet tarkastuskohteista oli rakennusalan yrityksiä. Teollisuusalalla toimivia yrityksiä tarkastettiin toiseksi eniten. Niihin kohdistettiin 33 % valvonnasta. Lähettävien yritysten osalta palkkauksessa havaittiin puutteita lähes samalla tasolla kuin suomalaisiin yrityksiin kohdistetussa ulkomaalaisvalvonnassa. Valvonnassa ilmeni puutteita palkkauksen osalta noin 50 prosentilla lähettävien yritysten tarkastuksista. Lisäksi syrjinnän kiellon osalta lähettävien yritysten valvonnassa annettiin velvoitteita lähes joka seitsemännellä tarkastuksella (15 %), joilla asiaa arvioitiin. Lisäksi vuonna 2023 on 147 tarkastuksella valvottu myös lähettävien yritysten suomalaisten tilaajien velvollisuuksia eli velvollisuutta huolehtia siitä, että lähettävä yritys asettaa Suomeen edustajan sekä tekee lähettämisen ennakkoilmoituksen.
Tiedonsaantioikeudet laajasti käytössä
Ulkomaalaisvalvonnan tarkastuksilla on käytetty laajasti työsuojeluviranomaisen tiedonsaantioikeuksia. Tiedonsaantioikeuksia on käytetty yli 1 556 tarkastuksella. Tiedonsaantioikeuksien käyttö on lisääntynyt vuodesta 2022. Eniten on hyödynnetty ulkomaalaisrekisteriä eli UMA-rekisteriä. UMA-rekisteristä selvitetään ulkomaalaisen työntekijän työnteko-oikeutta sekä oleskelulupahakemuksiin liittyviä tietoja. Lisäksi on käytetty paljon tulorekisteriä. Tulorekisteristä saadaan tietoja maksetuista palkoista, ja tarkastuksella tavattuja työntekijöitä verrataan tulorekisteriin ilmoitettuihin tietoihin, jolloin saadaan selville mahdollinen pimeä palkanmaksu. Lisäksi tulorekisteristeriä voidaan käyttää luvattoman työskentelyn pituuden selvittämiseen.
UMA:n ja tulorekisterin lisäksi ulkomaalaisvalvonnassa on hyödynnetty väestötietojärjestelmää, viisumirekisteriä, velvoitteidenhoitoselvityksiä sekä Verohallinnon Raksi-tietoja rakennustyömaita koskien.
Tilaajavastuulailla torjutaan harmaata taloutta
Lähde: Aluehallintovirasto, Etelä-Suomen työsuojelun vastuualue
Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain (1233/2006) valvonnasta koko Suomen alueella. Tilaajavastuulain tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Laki antaa työn tilaajalle edellytyksiä varmistua, että sen alihankkijat ja vuokrattua työvoimaa tarjoavat sopimuskumppanit täyttävät lakisääteiset velvoitteensa muun muassa veronmaksun ja työntekijöiden eläkevakuuttamisen osalta.
Tilaajan selvitysvelvollisuuden noudattamista valvotaan tarkastuksilla
Tilaajavastuutarkastuksia tehtiin vuonna 2023 yhteensä 1 393 kappaletta, joista on 5.3.2024 ollut keskeneräisinä 48. Tilaajavastuutarkastuksilla valvottiin selvitysvelvollisuuden noudattamista yhteensä vajaan 4 900 sopimuskumppanin osalta joko vuokratyön käyttöä tai alihankintaan perustuvaa työtä koskevissa sopimuksissa. (kuvio 1)
Tilaajavastuuvalvonnassa ja viranomaisyhteistyössä korostui tiedon hyödyntäminen. Vuonna 2023 valvontaa kohdistettiin perinteisen toimiala-ajattelun sijaan aiempaa enemmän riskiperusteisesti ja ilmiölähtöisesti. Valvontakohteiden valinnassa sekä yksittäisissä valvontatapauksissa hyödynnettiin laajasti viranomaistietoa. Erityisen laajasti käytössä ovat olleet rakennustyön urakka- ja työntekijätiedot sekä Harmaan talouden selvitysyksikön velvoitteidenhoitoselvitykset, joita työsuojeluviranomainen saa Verohallinnolta. Viranomaistiedon hyödyntäminen on mahdollistanut valvonnan kohdentamisen entistä täsmällisemmin sellaisiin alihankintasopimuksiin ja vuokratun työvoiman käyttöä koskeviin sopimuksiin, joissa työn suorittavalla yrityksellä on puutteita lakisääteisten velvoitteidensa hoitamisessa.
Vuonna 2023 toteutettiin seurantatarkastuksia yrityksiin, joiden aiemmissa tarkastuksissa oli havaittu puutteita selvitysvelvollisuuden noudattamisessa. Hankkeessa arvioitiin, mikä vaikutus aiemmilla tarkastuksilla annetuilla velvoitteilla on ollut tilaajavastuulain noudattamiseen ja ovatko tilaajat toteuttaneet toiminnassaan muutoksia aiempien tarkastusten johdosta. Hankkeen tulokset osoittivat, että valtaosa (66 %) tilaajista oli toteuttanut muutoksia aiemmin saatujen velvoitteiden jälkeen. Hankkeen aikana selvisi, että tilaajat olivat kouluttaneet henkilöstöään, laatineet sopimusmalleja, ottaneet käyttöön sähköisiä palveluita sekä tietojärjestelmiä ja ottaneet lisäksi käyttöön tilaajavastuulain minimivaatimuksia tiukempia käytäntöjä. Toisaalta hankkeesta saadut tulokset osoittavat, että seurantatarkastuksille on selkeä tarve. Vain 18 seurantatarkastuksessa (13 % hankkeessa tehdyistä tarkastuksista) todettiin, että tilaaja oli noudattanut selvitysvelvollisuuttaan oikein, vaikka muutoksia oli toteuttanut 96 tilaajaa (66 % hankkeessa tehdyistä tarkastuksista).
Yhteenveto vuoden 2023 valvontatuloksista
Tehdyistä tarkastuksista tilaajan selvitysvelvollisuutta oli noudatettu lain edellyttämällä tavalla noin 300 tarkastuksessa, joista kaksi kolmasosaa koski rakennusalaa. Rakennusalan korkeaa lukua selittää osin seurantahanke, mutta myös pääurakoitsijatasolle tehdyt työmaakäyntitarkastukset. Vaikka tietoisuus tilaajan vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä on muita toimialoja parempaa rakennusalalla, on valvontatulosten perusteella havaittavissa, että erityisesti pitkissä alihankintaketjuissa on edelleen puutteita lain vähimmäisvaatimusten noudattamisessa.
Työsuojeluviranomainen antaa lainvastaisen tilan havaitessaan toimintaohjeita ja voi määrätä tilaajalle laiminlyöntimaksun. Toimintaohjeita annettiin vajaa 2 200 kappaletta. Eniten toimintaohjeita tarkastusta kohden saivat ulkomaiset tilaajat. Seuraavaksi eniten toimintaohjeita annettiin rakennusalan yritystarkastuksiin, teollisuusyrityksiin sekä kausityöhön kohdistuvilla tarkastuksilla. (kuvio 2)
Viranomaistiedon hyödyntäminen näkyi jatkotoimenpiteisiin johtaneissa tarkastuksissa. Laiminlyöntimaksun määräämistä on harkittu 80 tarkastuksessa, joista neljässä viidesosassa tarkastusten vertailutietoina on hyödynnetty tiedonsaantioikeuksilla saatuja viranomaistietoja. Laiminlyöntimaksun määräämisen harkintaan päädyttiin useimmin ulkomaisten tilaajien kohdalla (kuvio 3).
Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos tilaaja on:
1. laiminlyönyt selvitysvelvollisuuden;
Laiminlyöntimaksu voidaan määrätä maksettavaksi korotettuna, jos tilaaja on:
2. tehnyt sopimuksen tilaajavastuulaissa tarkoitetusta työstä liiketoimintakiellosta annetun lain (1059/1985) mukaiseen liiketoimintakieltoon määrätyn elinkeinonharjoittajan kanssa tai yrityksen kanssa, jonka yhtiömies taikka hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja taikka muussa siihen rinnastettavassa asemassa oleva henkilö on määrätty liiketoimintakieltoon; taikka
3. tehnyt tilaajavastuulaissa tarkoitetun sopimuksen, vaikka hänen on täytynyt tietää, että sopimuksen toisella osapuolella ei ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan
Suurimmassa osassa tapauksista laiminlyöntimaksun harkinnan perusteena on selvitysvelvollisuuden laiminlyönti. Yksittäisissä tapauksissa laiminlyöntimaksun määräämistä on harkittu sillä perusteella, että tilaajan on täytynyt tietää, ettei sopimuksen toisella osapuolella ole tarkoitus täyttää sopimuspuolena ja työnantajana lakisääteisiä maksuvelvoitteitaan. Jokaisessa tapauksessa sopimuspuolena on ollut yksi tai useampi ulkomainen yritys. Näissä tapauksissa on usein kyse viitteistä alipalkkaukseen ja alihinnoitteluun.
Valvonnassa on lisäksi havaittu, että alihankintaketjuissa on ulkomaisten yksityisten elinkeinonharjoittajien määrä jatkanut kasvua entisestään. Aina ei ole valvonnan keinoin mahdollista saada täyttä varmuutta, onko kyse todellisesta yrittäjätyöstä vai niin kutsutusta valeyrittäjyydestä (muualla Euroopassa ilmiöstä käytetään nimitystä bogus self employment). Valeyrittäjyys mahdollistaa työnantajavelvollisuuksien kiertämisen, eikä henkilö aina tiedä itsekään olevansa yrittäjä. Pahimmillaan näissä tapauksissa voi olla kyse työperäisestä ihmiskaupasta ja niihin voi liittyä myös muita lievempiä syrjinnän tunnusmerkkejä.
Työeläkevakuuttamisen oikeellisuus on säilynyt hyvällä tasolla
Lähde: Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen (ETK) yksi lakisääteinen tehtävä on työeläkevakuuttamisen valvonta. ETK valvoo työntekijän eläkelain (TyEL) ja yrittäjän eläkelain (YEL) mukaista työeläkevakuuttamista. Työnantajien ja yrittäjien asettaminen vakuuttamiseen liittyvien velvoitteiden suhteen yhdenvertaiseen asemaan edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja ehkäisee harmaata taloutta. Vakuuttamisen valvonta myös tukee eläkelaitosten vakuutusten hoitoa ja vakuutusmaksujen perintää ja siten osaltaan turvaa työeläkejärjestelmän rahoituspohjaa. Valvonnalla ETK myös varmistaa työntekijöille ja yrittäjille lain mukaan kuuluvan eläketurvan.
Työnantajien eläkevakuuttamisen valvonta
Työnantajat hoitavat eläkevakuuttamisvelvollisuutensa pääsääntöisesti hyvin, mutta ETK:n valvonta löysi eläkevakuuttamisen puutteitakin lähes kaikilta toimialoilta. Valvonnassa ilmi tullut vakuutuksista puuttunut palkkasumma on laskenut vuosina 2020–2023 aiempiin vuosiin verrattuna (kuvio 1). Työnantajat ovat vuodesta 2019 alkaen ilmoittaneet palkkatiedot tulorekisteriin, kun aikaisemmin palkat ilmoitettiin erikseen usealle eri taholle, kuten eläkeyhtiöille. Ilmoitustavan muutos on todennäköisesti vähentänyt tahattomien virheiden määrää ja täten pienentänyt vakuutuksista puuttunutta palkkasummaa.
Kuviosta 2 ilmenee työnantajien eläkevakuuttamisen valvonnan lukuja. Vuonna 2023 ETK:n valvonnassa selvitettiin tarkemmin noin 3 892 työnantajan eläkevakuuttamisen oikeellisuus. Ilmi tulleet vakuuttamisen virheet kohdistuivat 411 työnantajaan ja koskivat noin 5 626 työntekijää.
Yrittäjien eläkevakuuttamisen valvonta
Kuviosta 3 nähdään, että vuonna 2023 tarkempaan valvontaan otettiin 4 774 yrittäjää ja uusia vakuutuksia tehtiin 1 361. Valvonnan yhteydessä otettujen YEL-vakuutusten määrä kasvoi vuonna 2023. Uudet vakuutukset sisältävät ne vakuutukset, jotka yrittäjät valvonnan aikana ottivat itse, sekä ne, jotka ETK otti yrittäjän puolesta, eli teki nk. pakkovakuutuksen. Yrittäjien eläkevakuuttamisen valvonnan luvut ovat olleet pitkään samalla tasolla. Poikkeuksena ovat vuodet 2019 ja 2020. Vuonna 2020 valvontaa tehtiin kahden verovuoden (2018 ja 2019) tietojen perusteella. Tämän vuoksi valvottuja yrittäjiä oli normaalia enemmän.
ETK saa vuosittain Verohallinnolta käyttöönsä vakuuttamisen valvontaa varten yhteensä noin 180 000 ammatin- ja liikkeenharjoittajan sekä elinkeinoyhtymän osakkaan verotiedot. Laskutuspalveluja käyttävien itsensä työllistävien henkilöiden valvonta perustuu tulorekisteriin ilmoitettuihin tietoihin. Näitä tietoja verrataan YEL-vakuutustietoihin.
Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisen valvonta vuonna 2023
Lähde:Tapaturmavakuutuskeskus
Työnantajalla on velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työtapaturma- ja ammattitautivakuuttamisvelvollisuus syntyy, kun kaikille työntekijöille maksettava työansio ylittää 1 400 euroa (vuonna 2024 1 500 euroa) kalenterivuodessa.
Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) valvontavelvollisuus perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin. TVK:n massavalvonta kohdistuu kaikkiin Suomessa toimiviin työnantajiin ja se aloitettiin vuonna 2016.
Tulorekisteritietojen hyödyntämisen myötä vuodesta 2020 alkaen TVK:n valvonta on tehostunut ja ajantasaistunut merkittävästi. Laiminlyöntiin voidaan puuttua nopeasti sen todettua. Vakuuttamisvelvollisuuden laiminlyöneiden työnantajien määrä laski edellisestä vuodesta, mutta niitä oli kuitenkin enemmän kuin vuotta 2022 edeltäneinä vuosina. Laiminlyönti perustuu usein tietämättömyyteen vakuuttamisvelvollisuudesta ja vakuuttamisvelvollisuuden perusteista kuten työsuhteen ja yrittäjyyden statusten eroavaisuuksista tai vakuuttamisvelvollisuuden ansio- tai ikärajoista.
Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneet työnantajat ovat heterogeeninen joukko, joka käsittää suomalaisten yritysten lisäksi ulkomaisia yrityksiä ja kotitaloustyönantajia. Yritykset olivat hajautuneet eri toimialoille, toimineet usein jo vuosia ja painottuivat liikevaihdoltaan alle 400 000 euron liikevaihtoluokkiin. Vakuuttamattomaksi jääneet palkat olivat noin 33,7 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Työllisyysrahasto valvoo tulorekisteriin ilmoitettujen palkkatietojen oikeellisuutta
Lähde: Työllisyysrahasto
Työllisyysrahasto määrää ja perii lakisääteiset työttömyysvakuutusmaksut sekä valvoo työnantajien työttömyysvakuutusmaksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamista. Työttömyysvakuutusmaksujen määräämisen perusteena on käytetty tulorekisterin palkkatietoja 1.1.2019 alkaen.
Työllisyysrahasto keskittyy valvonnassa tulorekiterin palkkatietojen oikeellisuuden varmistamiseen. Valvonnassa tutkitaan virheellisesti tai muutoin poikkeavasti ilmoitettuja palkkatietoja. Tulorekisteritietojen lisäksi valvonnassa käytetään tietolähteenä muilta viranomaisilta saatuja tietoja.
Työllisyysrahasto kuulee työnantajaa selvittäessään palkkatietojen oikeellisuutta. Jos valvonnassa havaitaan virhe tulorekisterin palkkatiedoissa, työnantajaa pyydetään korjaamaan palkkatiedot tulorekisteriin. Virheiden taustalla on tyypillisesti virhe palkkahallinnon järjestelmässä tai tietämättömyys maksuvelvollisuudesta. Lopulta Työllisyysrahasto voi määrätä työttömyysvakuutusmaksun arvioimalla valvonnassa saatujen tietojen perusteella, jos työnantaja ei pyynnöstä huolimatta korjaa tietoja tulorekisteriin.
Tulorekisterin käyttöönoton myötä valvontatapausten lukumäärä ja valvonnassa määrätyt lisämaksut ovat vähentyneet huomattavasti. On mahdollista, että tulorekisterin käyttöönotto on jossain määrin vähentänyt tilanteita, joissa työttömyysvakuutusmaksun perusteeksi ilmoitetaan liian pieni palkkasumma.
Valvonnasta on tullut myös entistä reaaliaikaisempaa tulorekisterin käytön myötä. Työllisyysrahasto voi selvittää palkkatietojen oikeellisuutta jo muutaman kuukauden sisällä palkanmaksusta, jolloin asiaa on helpompi selvittää myös työnantajan kanssa. Samalla voidaan tehokkaammin ennalta ehkäistä virheiden toistumista.