Oikeusturva ja maksukyvyttömyys
Konkurssiasiamiehen toimisto | Ulosottolaitos | ELY Palkkaturva
Konkurssiasiamiehen toimisto valvoo konkurssimenettelyjä
Lähde: Konkurssiasiamiehen toimisto
Konkurssit 2019‒2023
Edelleen jatkunut epävarma taloudellinen tilanne, totuttua korkeammalla oleva hinta- ja korkotaso ovat vaikuttaneet voimakkaasti yritysten taloudelliseen tilanteeseen ja maksukyvyttömyysmenettelyjen määrään. Konkurssiasiamiehen toimiston (KAM) näkökulmasta tämä globaali epävarmuus on vaikuttanut valvottavana olevien insolvenssimenettelyjen määrän kasvuun. Toistaiseksi menettelyjen määrät ovat jatkaneet kasvussa. KAM on seurannut ja seuraa tiiviisti maksukyvyttömyysmenettelyjen kehitystä.
Konkurssihakemuksia tehtiin vuonna 2023 yhteensä 3 315 kappaletta (2 656), mikä on 24,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2023 aloitettiin 2 715 (2 189) konkurssimenettelyä. Aloitettujen konkurssien määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 23,9 prosentilla.
Yrityssaneerausten määrä alkoi kasvaa merkittävästi 2023 vuoden alusta alkaen. Yrityssaneeraushakemusten määrä oli vuonna 2023 yhteensä 448 (339), mikä on 32,15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Aloitettujen saneerausmenettelyjen määrä oli 306 (209), mikä on puolestaan 46,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Julkisselvitykset 2019–2023
Vuonna 2023 aloitettiin 44 uutta julkisselvitystä, mikä on melkein puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskeisenä syynä tähän on konkurssien määrän huomattava kasvu, mutta osaltaan myös Kosti-projektista vapautunut henkilöresurssi.
Erityistarkastukset 2019–2023
Velallisen toiminnan erityistarkastuksia, konkurssipesän hallinnon tarkastuksia ja kirjanpidon loppuun saattamisia tehtiin 102 kappaletta, mikä on 63 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Kasvua selittävä tekijä, vrt. julkisselvitykset.
Erityistarkastusten kustannukset 2019–2023
Erityistarkastusmenot olivat vuonna 2023 yhteensä 473 000 euroa, ja konkurssipesiltä saatiin perittyä kustannuksista takaisin 175 000 euroa.
Julkisselvitysten kustannukset 2019–2023
Julkisselvitysten kustannukset olivat yhteensä 686 000 euroa (sis. alv).
Konkurssipesiltä perittiin aiemmin maksettuja julkisselvityskuluja takaisin yhteensä 416 000 euroa. Velkojille jaettiin vuonna 2023 päättyneistä julkisselvityspesistä jako-osuuksia yhteensä 542 000 euroa.
Ulosotto on laiminlyötyjen velvoitteiden täytäntöönpanoa
Lähde: Ulosottolaitos
Ulosottolaitos on osa oikeuslaitosta ja se panee täytäntöön tuomioistuimien antamia tuomioita sekä perii suoraan ulosottokelpoisia saatavia, kuten veroja, sakkoja tai vakuutusmaksuja. Ulosotto pyrkii estämään harmaata taloutta ja talousrikollisuutta laissa säädettyjen tehtäviensä kautta eli tehokkaalla ulosottoperinnällä. Ulosotto tuottaa myös luottokelpoisuuden arvioinnissa tarvittavaa tietoa.
Ulosotto toimii aktiivisesti harmaan talouden torjunnassa ja rikoshyödyn pois ottamisessa muiden viranomaisten, kuten poliisin, Tullin ja Verohallinnon kanssa. Rikoksen tuottama hyöty pyritään saamaan pois tekijältä ja näin vaikeutetaan rikoksiin perustuvaa yritystoimintaa. Ulosotto selvittää ulosmittauskelpoista varallisuutta ja voi kohdentaa täytäntöönpanotoimia myös omaisuuteen, jota velallinen pyrkii kätkemään velkojien ulottumattomiin muun muassa keinotekoisin varallisuusjärjestelyin. Ulosoton erikoisperintäyksiköissä keskitytään suurta työmäärää vaativien tapausten selvittämiseen.
Velkaantuminen yhä korkealla tasolla
Suomessa kansalaisten ja yritysten maksumoraali on kansainvälisesti tarkastellen korkealla tasolla. Velat maksetaan ja velvoitteet hoidetaan. On kuitenkin tilanteita, jolloin niin yritykset kuin ihmisetkin velkaantuvat ja velat päätyvät ulosottoon.
Velkaantuminen ja ulosoton asiakkaaksi joutuminen ei ole harmaata taloutta tai talousrikollisuutta. Velkaantuminen koskettaa kaikkia tuloluokkia.
Ulosottolaitos on viime aikoina tilittänyt hakijoille vuosittain noin miljardi euroa
Vuosittain ulosotossa on yli puoli miljoonaa velallisasiakasta. Perintätulos oli vuonna 2023 noin 1,19 miljardia euroa. Erityistäytäntöönpanossa käsiteltävien velallisten ja velkojille tilitettävien rahasaatavien määrät puolestaan vaihtelevat vuosittain. Vuonna 2023 erityistäytäntöönpanoon otettiin selvitettäväksi 331 uutta velallista ja käsiteltiin 258 velallista perintätuloksen ollessa noin 36,2 miljoonaa euroa.
Harmaa talous voi houkuttaa
Talousvaikeuksiin joutuminen saattaa kuitenkin aiheuttaa kiusauksen esimerkiksi pimeän työn tekemiseen, omaisuuden piilottamiseen tai yritystoiminnassa pakollisten työnantajavelvoitteiden ja muiden velvoitteiden laiminlyöntiin. Tästä syystä Harmaa talous ja talousrikollisuus -sivustolla on myös ulosoton tilastoja.
Muutos näkyy tilastoissa
Ulosottotilastojen avulla saamme tietoa niin velkamäärien muutoksista kuin ulosottoon päätyneiden velallisten määristä. Tilastot osoittavat muutoksen suunnan ja auttavat meitä suhteuttamaan asioita. Ulosoton tilastoja kannattaakin tarkastella vertaamalla niitä tämän sivuston muiden viranomaisten havaintoihin ja tilastoihin.
Velkojille tilitetty määrä pysyi edelleen korkealla tasolla
Vuonna 2023 ulosottoon saapui 2,6 miljoonaa asiaa, mikä on noin 8,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Veroasioita tuli sen sijaan vireille vuonna 2023 noin 8,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksityisoikeudelliset asiat vähenivät lähes 30 prosenttia. Yritysvelallisten määrä kasvoi yli kolme prosenttia.
Vuosi 2023 oli Ulosottolaitoksen kolmas kokonainen toimintavuosi organisaatiomuutoksen jälkeen. Perintätulos oli yhteensä 1,19 miljardia euroa. Laskua oli edelliseen vuoteen verrattuna 5,6 prosenttia. Euromääräisesti tulos on silti kaikkien aikojen toiseksi korkein.
Helsingissä sekä muualla Etelä-Suomessa asuu puolet suomalaisista ja sinne myös perustetaan yli puolet uusista yrityksistä. Tämä heijastuu ulosoton asiamäärien alueelliseen jakaumaan. Velkaantuminen lisää riskiä toimia harmaassa taloudessa.
Palkkaturvamaksut korreloivat talouden suhdanteita
Lähde: Uudenmaan ELY-keskus
Palkkaturva turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvat saatavat työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa. Tilastotiedot maksetun palkkaturvan määrästä kuvastavat palkkaturvan vahvaa korrelaatiota talouden suhdanteisiin. Työntekijän saatava siirtyy valtiolle palkkaturvaa maksettaessa. Maksukyvyttömiltä työnantajilta pystytään perimään takaisin vain reilu viidennes maksetusta määrästä.
Palkkaturvan maksamisen esteenä ei ole työnantajan lakisääteisten maksujen tai ilmoitusten laiminlyönti, vaan nämä pikemminkin ilmentävät palkkaturvan maksamisen edellytyksenä olevaa työnantajan maksukyvyttömyyttä. Oikeuskäytännössä palkkaturva on kuitenkin voitu evätä, jos työnantajan ja työntekijän välinen yhteisymmärrys työn suorittamisesta niin sanottuna pimeänä työnä on voitu todentaa.
Palkkaturvan yhtenä hylkäysperusteena on väärinkäytösten estäminen, ja näissä tapauksissa voi olla mukana myös harmaan talouden toimijoita. Noin puolet väärinkäytösperusteen käytöstä on tapauksia, joissa työntekijän on katsottu pitkään jatkuneen palkatta työskentelyn perusteella tulleen tietoiseksi työnantajan maksukyvyttömyydestä.
Vuonna 2023 väärinkäytösperusteen osuus oli 9,6 % (2022: 9,9 %) kaikista hylätyistä saatavista. Haettu saatava hylättiin väärinkäytösperusteella 846 tapauksessa (2022: 852 tapausta) ja hylättyjen saatavien määrä oli yhteensä 1 948 368 euroa (2022: 2 062 069 €)