Tarkastamattoman lihan myynti heikentää rehellisten liha-alan toimijoiden kilpailuasemaa
13.1.2025 Ruokavirasto
Nykyään lihaa voi ostaa lähikaupasta, reko-piiristä, verkkokaupasta, suoraan tilalta tai jopa sosiaalisen median kanavien kautta. Kuluttaja tulee harvoin ajatelleeksi, että ennen myyntiin päätymistään lihan tulisi olla hyväksytyssä teurastamossa teurastettua ja viranomaisen tarkastamaa. Lihantarkastuspakko tulee lainsäädännöstä ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että elävälle eläimelle on ennen teurastusta tehty ante mortem -lihantarkastus ja teurastuksen jälkeen post mortem -lihantarkastus. Koska vain terveitä eläimiä saa teurastaa ihmisravinnoksi, on eläinten terveydentilan arvioiminen elävästä eläimestä ja erikseen myös lihasta tärkeä osa elintarviketurvallisuuden varmistamista.
Lihantarkastus on toimijoille maksullista ja osa lihantarkastuksessa tarkastettavista eläimistä tai lihasta hylätään sairauden tai muun syyn vuoksi – tällaisten eläinten liha ei saa päätyä elintarvikeketjuun ja siitä ei siten myöskään voi saada taloudellista hyötyä. Lihantarkastuspakosta on olemassa poikkeuksia, jotka koskevat tarhatun kanin ja siipikarjan lihaa sekä metsästäjän toimittamaa luonnonvaraisten jänisten, kanien, lintujen ja hirvieläinten lihaa.
Pimeän lihan kauppias jää kiinni valvontaviranomaisten ja kuluttajien valppaudella
Elintarvikealalla kuten muillakin elinkeinotoiminnan aloilla on kuitenkin toimijoita, joiden vaakakupissa taloudellinen hyötyminen, vaikka vilpillisin keinoin, menee kaiken muun edelle. Tämä on huomattu elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntaa tekevien viranomaisten työssä Suomessa ja kansainvälisesti: eläinten teurastaminen pimeästi viranomaisvalvonnan ulkopuolella ja pimeän lihan myyminen on yleinen ja tuottoisa elintarvikeketjun rikollisuuden muoto.
Pimeää teurastusta ja tarkastamattoman lihan myyntiä esiintyy Suomessakin säännöllisesti: niin lampaita, nautoja, sikoja kuin hevosiakin on teurastettu viranomaisvalvonnan ulkopuolella ja lihan myyminen kuluttajille ja lemmikkieläinten ruoaksi on useissa tapauksissa pystytty todentamaan. Tiivistyneen viranomaisyhteistyön ansiosta yhä useampi tapaus on edennyt rikostuomioon saakka. Tarkastamattoman lihan myynnistä saatuja tuloja on myös tuomittu menetettäväksi valtiolle rikoshyötynä. Oikein toimivien liha-alan toimijoiden kilpailuaseman vahvistamiseksi kaikkiin rikosepäilyihin puuttuminen ja rikoshyödyn poisottaminen on tärkeää.
Kuluttaja voi varmistaa lihan turvallisuuden ja lainsäädännön mukaiset teurastusolosuhteet myyntipakkauksesta löytyvästä terveysmerkistä tai tunnistusmerkistä. Tunnistusmerkki merkitään tuotteen kääreeseen, pakkaukseen tai etikettiin: se kertoo hyväksytyn elintarvikehuoneiston sijaintimaan ja hyväksymisnumeron. Ruokavirasto ylläpitää rekisteriä hyväksytyistä liha-alan elintarvikehuoneistoista. Vain pienimuotoinen siipikarjan ja kanin lihan käsittely ja myynti on mahdollista tilalla sijaitsevista elintarvikehuoneistoista, jolloin tuotteissa ei ole terveysmerkki- tai tunnistemerkkinumeroa. Sama koskee riistan lihaa, joka ostetaan suoraan metsästäjältä. Valmistajan ja käsittelijän nimi on oltava pakkauksessa löydettävissä. Jos havaitset myynnissä valmiiksi pakattua lihaa, jonka pakkauksessa tai kääreessä ei näitä merkintöjä tai tietoja ole, ota yhteyttä oman kuntasi elintarvikevalvontaviranomaiseen.
Ensimmäinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen kansallinen riskiarvio NPO-sektorille
Lähde: Sisäministeriö 23.10.2024
Kansallinen voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja säätiöiden (NPO, non-profit organisation) rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio on valmistunut. Riskiarvion lisäksi arvion tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomen NPO-sektorista rahanpesulain mukaisille ilmoitusvelvollisille, valvontaa suorittaville viranomaisille, sekä myös itse sektorin toimijoille.
Riskiarvion avulla yksittäisen voittoa tavoittelemattoman organisaation rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski on myös helpompi tunnistaa. Riskiarvio korostaa erityisesti rahanpesulain mukaiselta ilmoitusvelvolliselta riskiperusteista lähestymistapaa asiakkaana olevaa NPO-toimijaa kohtaan.
Riskiarviossa on tunnistettu merkittäviä terrorismin rahoituksen riskejä
Keskeisin NPO-sektoriin kohdistuva uhka on laittomat kansainväliset rahansiirrot sekä muu rikollinen toiminta NPO-toimijoiden harjoittamassa valtioiden rajat ylittävässä toiminnassa sekä rikollisten toimijoiden soluttautuminen lailliseen toimintaan.
Keskeisimmät NPO-sektoriin kohdistuvat haavoittuvuudet liittyvät viranomaisvalvonnan tietojen vaihdon lainsäädäntöongelmiin, NPO-toiminnan läpinäkyvyyden puutteisiin sekä NPO-toimijoiden sisäisten prosessien puutteellisuuteen.
Terrorismin rahoituksen näkökulmasta sektorin merkittävimmät riskit löytyvät niistä rekisteröitymättömistä yhdistyksistä, joihin viranomaisilla ei ole näkymää ja joilla on vahva kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Toinen merkittävä terrorismin rahoituksen riski on joidenkin viranomaistoiminnassa tunnistettujen uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvien yhdistysten korostunut epävirallisten maksukanavien ja –tapojen käyttö varojen välittämiseksi Suomesta pois.
Riskiarvio huomioi sektorin laajuuden ja moninaisuuden
Suomen voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden sektori on erittäin laaja ja monimuotoinen (yhteensä yli 110 000 erillistä rekisteröityä yhdistystä ja säätiötä). Arviossa otettiin huomioon myös rekisteröimätön yhdistystoiminta. Riskiarviossa on pyritty huomioimaan eri toimijoiden erityispiirteet mahdollisimman kattavasti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskien näkökulmista.
Riskiarvio toteutettiin Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman hankkeena. Lue lisää toimenpideohjelmasta
Ihmiskaupparikosten esitutkintaan on laadittu yhtenäinen toimintamalli
26.6.2024 PolAmk
Ihmiskaupparikosten esitutkinta edellyttää selkeää toimintamallia, jotta sitä voidaan toteuttaa yhdenmukaisesti ja laadukkaasti eri puolilla Suomea osana moniviranomaisyhteistyötä. Tällainen malli on luotu nyt Poliisiammattikorkeakoulun Ihmiskaupparikosten esitutkinnan mallintaminen -hankkeessa.
Hankkeessa kuvattiin ihmiskauppa- ja lähirikosten esitutkinnan nykytila Suomessa useista eri näkökulmista, kuten viranomaiskäytäntöjen ja kolmannen sektorin näkökanteilta. Tutkimuksen pohjalta luotiin prosessikuvaus, joka tukee ihmiskaupparikosten esitutkinnan valtakunnallista yhdenmukaisuutta. Prosessikuvaus jakautuu kolmeen toisiinsa limittyvään osaprosessiin, joissa kuvataan esitutkinnan vaiheita, monialaista yhteistyötä sekä ihmiskaupan uhria asianomistajana.
Hankkeessa koottiin myös ihmiskaupparikosten esitutkinnan käsikirja yhdessä keskeisten viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi osana hanketta Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) tarkasteli uhrisensitiivisyyttä ja uhrien tukemista esitutkinnan aikana sekä järjestöjen näkemyksiä ihmiskaupan uhrien auttamiseen ja sen haasteisiin esitutkinnassa.
– Laajan lukupaketin myötä annamme työvälineitä, joilla voidaan lisätä ihmiskaupparikosten esitutkintaosaamista ja yhdenmukaistaa esitutkinnassa tehtäviä toimenpiteitä, toteaa hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija Terhi Kankaanranta Poliisiammattikorkeakoulusta.
Poliisiammattikorkeakoulussa toteutettu Ihmiskaupparikosten esitutkinnan mallintaminen (Ihmemalli) -hanke kesti lokakuusta 2022 joulukuuhun 2023 ja sen rahoitti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelma. Mukana hankkeessa on ollut Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) ja Itä-Suomen poliisilaitos.
Alustatalouden toimijoiden uusi tiedonantovelvollisuus lisää kansainvälistä tietojenvaihtoa
Verohallinto 10.6.2024
Muutoksen tarkoituksena on parantaa Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden veroviranomaisten tiedonsaantia digitaalisten alustojen välityksellä harjoitetusta kaupallisesta toiminnasta. Yhtenäisellä tiedonantovelvollisuudella halutaan varmistaa reilu pelikenttä EU:ssa toimiville alustaoperaattoreille ja myyjille.
DAC7-direktiivimuutos – taustaa ja tavoitteet
EU:n Neuvosto antoi 22.3.2021 direktiivin (EU) 2021/514 (DAC7-direktiivi) hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta. Uudet tietojenvaihtoa koskevat säännökset parantavat jäsenvaltioiden mahdollisuuksia verottaa digitaalisilla alustoilla toteutettavia myynti- ja vuokraustapahtumia, myös silloin kun alusta ja myyjä tai vuokralle antaja eivät ole samassa valtiossa.
Suomessa ilmoitettuja ja kansainvälisen tietojenvaihdon kautta saatuja tietoja käytetään verotuksessa. Koska kyse on sivullisen tiedonantovelvollisuudesta, on tärkeä huomata, että tiedonantovelvollisuus ei muuta tulojen verotusta millään tavalla ja että tulonsaajilla on edelleen itsellään velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle verotusta varten tiedot kaikista, myös ulkomailta saamistaan tuloista ja niihin kohdistuvista kuluista.
Tietojenvaihto tapahtuu vuosittain kahden kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä eli helmikuun loppuun mennessä. Tietojenvaihto EU-maiden välillä on toteutunut ensimmäisen kerran vuoden 2023 tiedoista 29.2.2024 mennessä. Myöhemmin tietojenvaihto laajenee myös EU:n ulkopuolisiin valtioihin.
DAC7 -direktiivi on voimaanpantu Suomessa lailla digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta ja uudella verotusmenettelylain 17 f §:llä. Uusi lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2023.
Alustaoperaattoreille uusia huolellisuus- ja raportointivelvoitteita
Uusi tiedonantovelvollisuus koskee yrityksiä, joilla on digitaalinen alusta (esimerkiksi verkkosivusto tai mobiilisovellus), jonka kautta myyjät voivat suoraan tai välillisesti myydä tavaroita tai palveluita tai vuokrata kiinteää omaisuutta tai liikennevälineitä muille alustan käyttäjille eli ostajille.
Suomeen tiedonantovelvollisia ovat alustaoperaattorit, joiden verotuksellinen kotipaikka on Suomessa, jotka on perustettu Suomen lainsäädännön mukaisesti, joiden johto sijaitsee Suomessa tai joilla on kiinteä toimipaikka täällä.
EU:n ulkopuolisen alustaoperaattorin on valittava joku EU jäsenvaltio ns. kertarekisteröitymismaaksi, johon se on velvollinen raportoimaan vastaavat tiedot kuin jäsenvaltion raportoiva alustaoperaattori DAC7 perusteella raportoi.
Raportoivalle alustaoperaattorille on laissa säädetty velvoitteita, joista keskeisimmät ovat huolellisuus- ja raportointivelvoitteet. Huolellisuusvelvoitteet pitävät sisällään myyjiä ja vuokralle annettua asuin- tai liikehuoneistoa, pysäköintipaikkaa taikka kiinteää omaisuutta koskevien tietojen kerääminen ja kaikkien näiden tietojen oikeellisuuden varmistaminen ja erityisesti myyjän oikean asuinvaltion varmistaminen kansainvälisen tietojenvaihdon toteuttamista varten. Raportointivelvoitteet tarkoittavat laissa säädettyjen tietojen ilmoittamista Verohallinnolle lain edellyttämässä aikataulussa. Raportoivan alustaoperaattorin on annetta vuosi-ilmoitus myös silloin, jos sillä ei joltain raportointikaudelta ole lainkaan ilmoitettavia tietoja (ns. nollailmoitus).
Raportoivan alustaoperaattorin on ilmoitettava vuosittain Verohallinnolle tiedot alustaa käyttäneistä myyjistä ja sekä alustan kautta vastiketta vastaan suoritetuista kiinteän omaisuuden ja liikennevälineiden vuokrauksista, henkilökohtaisista palveluista ja tavaroiden myynneistä. Ilmoitusvelvollisuus koskee sekä Suomessa että ulkomailla asuvia alustalla toimivia myyjiä. Vuosi-ilmoitus on pitänyt antaa ensimmäisen kerran vuodelta 2023 viimeistään 31.1.2024.
Verohallinto kerää alustaoperaattoreilta tietoja verotusta ja tietojenvaihtoa varten
DAC7-direktiivi asetti jäsenvaltioille velvollisuuden toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla jäsenvaltiot vaativat siellä raportointivelvollisiksi katsottavat alustaoperaattorit noudattamaan huolellisuus- ja raportointimenettelyjä. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava näiden toimenpiteiden tehokas täytäntöönpano ja niiden noudattaminen. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on automaattista tietojenvaihtoa käyttäen määräajassa lähetettävä tiedot sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa myyjällä on kotipaikka ja jos myyjä tarjoaa kiinteän omaisuuden vuokrausta, sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee.
Suomessa Verohallinnon tehtävänä on kerätä digitaalisilla alustoilla tapahtuvasta myynti- ja vuokraustoiminnasta Suomen verotusta varten ja toisille jäsenvaltioille DAC7-direktiivin mukaista tietojenvaihtoa varten uuden lainsäädännön edellyttämät tiedot vuosittain Suomeen raportoivilta alustaoperaattoreilta. Verohallinnon velvollisuutena on myös neuvoa, ohjata ja valvoa alustaoperaattoreita.
Uusi tiedonantovelvollisuus on korvannut aiemman välitettyjen palveluiden ilmoitusvelvollisuuden ja vuosi-ilmoituksen.
Verohallinnossa oli alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuuden ja kansainvälisen tietojenvaihdon toteuttamiseksi projekti 1.9.2021-28.2.2024. Projekti toteutettiin osana Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.
Projektissa tehtiin tiedonantovelvollisten raportoivien alustaoperaattorien tunnistamista, ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi laadittiin asiakasohjeita, tekninen soveltamisohje vuosi-ilmoituksen antamiseen ja syventävä vero-ohje, joka selventää lakia digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla. Projektissa toteutettiin myös tarvittavat tietojärjestelmämuutokset vuosi-ilmoituksen antamisen ja vastaanottamisen sekä kansainvälisen tietojenvaihdon mahdollistamiseksi ja laadittiin suunnitelma tiedonantovelvollisuuden valvontaa varten.
Vilpillisten tai rikollisten toimijoiden tunnistaminen sekä mahdollisuus puuttua kilpailua vääristävään toimintaan ovat keskeinen osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa. Rikostaustaa koskeva tieto osaltaan tehostaisi valvontatoimien kohdentamista ja niiden osuvuutta.
Kiertämällä tai laiminlyömällä velvollisuuksia ja väärinkäyttämällä oikeuksia harmaan talouden toimijat tavoittelevat taloudellista hyötyä tai muuta etua. Toimijoille on tyypillistä, että he laiminlyövät useita velvollisuuksia, joita valvovat eri viranomaiset. Lisäksi rikosten uusimisen todennäköisyys on tilastollisesti osoitettavissa.
Rikostaustatiedon käyttö mahdollistaisi harmaan talouden toimijoiden paremman tunnistamisen
Rikostaustaa koskevan tiedon julkisuusasteessa on eroja. Oikeuskäytännössä rikosta ei pidetä tekijän yksityisasiana ja tuomiotiedot ovat lähtökohtaisesti julkisia. Toisaalta yksityisyydensuoja koskee myös rikoksesta tuomittua ja rikosrekisteriin merkityt tiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja, jotka on säädetty salassa pidettäviksi.
Viranomaisten tiedonsaantia ja tietojenvaihtoa koskeva sääntely vaikuttaa merkittävästi kykyyn kohdistaa valvontaa tehokkaasti sekä mahdollisuuteen tehdä yhteistyötä harmaan talouden ilmiöihin puuttumiseksi. Voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista rikosrekisteriin merkittyjen tietojen luovuttamista Verohallinnolle harmaan talouden toimijan tunnistamiseksi.
Tavoite parantaa rikostaustatietojen hyödyntämistä harmaan talouden toimijoiden tunnistamiseksi oli harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman hanke, jossa ehdotettiin muutoksia lainsäädäntöön.
Rikosnimikekohtainen tieto toisi tehokkuutta veroriskien arviointiin
Rikosnimikelähtöisesti tehtävä tietopyyntö parantaisi Verohallinnon veroriskien kokonaisarviota, kun tietoa voisi käyttää yhtenä riskiä lisäävä tekijänä. Verohallinnon tietotarve on suppea ja tiedonsaantioikeutta on mahdollista rajata erilaisilla kriteereillä. Suppeimmillaan kyseessä olisi niin sanottu lipputieto siitä, että henkilöllä on voimassa oleva langettava tuomio, erikseen määritellystä rikosnimikkeestä, tietopyynnön esittämisen hetkellä.
Mikäli lainsäädäntöä kehitetään, tulisi siinä huomioida, että tämän tyyppisten tietopyyntöjen osalta tietosuojalainsäädännön ja perusoikeuksien asettamat reunaehdot täyttyvät. Tietopyynnön kohdistuessa arkaluonteiseksi määriteltyyn henkilötietoon, kuten rikostaustaa koskevaan tietoon, tulee tiedonsaannista säätää täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.
Hallinnollisen rikostorjunnan kehittäminen mainitaan myös pääministeri Orpon hallitusohjelmassa. Hankkeen ehdottama lainsäädäntömuutos mahdollistaisi rikostaustaa koskevan tiedon paremman hyödyntämisen. Se tehostaisi harmaan talouden torjuntaa ja edistäisi rikolliseen toimintaan puuttumista.
Ulkomaisen työvoiman rekisteröinnistä puuttuu kokonaisuuden koordinointi
Verohallinto 7.3.2024
Kansainvälistyvä petostoiminta aiheuttaa merkittäviä veromenetyksiä ja vaikuttaa laajasti hyvinvointiyhteiskuntaamme. Yksi avain petosten vähentämiseen on tunnistaa jo rekisteröintivaiheessa identiteettien väärinkäytökset eli ne, jotka hyödyntävät väärin perustein hankittuja tai varastettuja henkilö- tai yritystunnuksia. Rekisteröintimenettelyä on kehitetty, mutta merkittävä ongelma on kokonaiskoordinaation puute kansallisella tasolla rekisteröintiä tekevien viranomaisten välillä.
Ulkomaalaisten rekisteröintimenettelyissä laajoja korjaustarpeita
Verohallinto on rekisteröinyt henkilöitä väestötietojärjestelmään veronumerolainsäädännön myötä jo kymmenkunta vuotta. Ulkomaisen työvoiman määrän kasvu on vaikuttanut suuresti Verohallinnon rekisteröintitoimintaan ja viime vuosien aikana Verohallinto on rekisteröinyt enemmän ulkomaalaisia kuin mikään muu viranomainen Suomessa. Ratkaisut, jotka on tehty yli vuosikymmen sitten eivät vastanneet tämän päivän tarpeeseen, eivätkä olleet maahantulon kokonaiskoordinaation kannalta kestävä vaihtoehto.
Verohallinnossa vuosien 2021–2023 aikana toteutetun Identiteettien väärinkäytökset ja palautuspetokset -hankkeen (ID-hankkeen) tarkoituksena on ollut tunnistaa, kehittää ja tehostaa torjuntamenettelyitä vastaamaan ulkomaalaisten rekisteröinnin haasteisiin. ID-hanketta voidaan pitää yhtenä tärkeimmistä edellisen hallituskauden harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaisen toimenpideohjelman hankkeista, koska se nosti esiin poikkihallinnollisesti erittäin merkittäviä korjaustarpeita.
Hankkeen aikana Verohallinnon rekisteröintiprosessiin on tehty merkittäviä muutoksia ja tämän myötä esimerkiksi työntekoon oikeuttava oleskelulupa vaaditaan rekisteröitäessä kolmannen maan kansalaisia. Rekisteröinnin merkitystä harmaan talouden torjuntakeinona on tuotu esille entistä enemmän päivittämällä rekisteröinnin toimintatapoja, kehittämällä työkaluja ja kouluttamalla henkilöstöä.
Merkittävinä ongelmina ulkomaalaisten henkilöiden ja yritysten rekisteröinnissä nähdään asian parissa työskentelevien viranomaisten kokonaiskoordinaation sekä yhteisten järjestelmien puute ja haasteet tiedonvaihdossa. Ulkomaalaisten rekisteröintiä tekeviltä viranomaisilta sekä esimerkiksi näitä tietoja valvonnassa hyödyntäviltä tahoilta puuttuu kattava kokonaiskuva ja mahdollisuus yhteiseen analyysi- ja valvontatoimintaan. Lainsäädännön pirstaleisuus aiheuttaa ongelmia: esimerkiksi henkilöiden rekisteröiminen Verohallinnon järjestelmään keinotunnuksella tilanteissa, joissa virallista henkilötunnusta ei voida myöntää, mahdollistaa verokortin ja veronumeron saamisen ja pääsyn työmaille.
Joustava tietojenvaihto ja koordinoitu tiedonhallinta merkittävässä roolissa
Identiteetin väärinkäytökset tarjoavat mahdollisuuksia kansainvälisen ja kansallisen petostoiminnan toteuttamiseen siten, että avaimet petolliseen toimintaan annetaan yhden viranomaisen toimesta, mutta petos saattaa tulla ilmi toisen viranomaisen valvontatyössä. Mahdollisuus joustavaan tietojenvaihtoon onkin avainasemassa identiteettien väärinkäytösten torjunnassa ja tulisi olla ensisijainen muutoskohde kohti tehokkaampaa petosten torjuntaa.
Tulevaisuudessa Suomeen saapuu yhä enemmän ulkomaalaisia henkilöitä, muun muassa kansainvälisten konfliktien vuoksi ja kasvavaan työvoiman tarpeeseen. Kasvaneen maahantulon takia on yhä tärkeämpää tunnistaa maahan saapuvat ja maassa jo olevat henkilöt. Rekistereissä tulee olla oikeat tiedot ja tiedon tulee olla kaikkien keskeisten viranomaisten saatavilla. Vaikka Verohallinnolla on keskeinen rooli ulkomaalaisten henkilöiden ja yritysten rekisteröinnissä, vastuu väärinkäytösten torjunnassa tulee olla kaikilla rekisteröintiä tekevillä viranomaisilla.
Ulkomaisen työvoiman selvittelyyn erikoistunut keskitetty toiminto olisi ratkaisu kokonaiskuvan saamiseksi ja koordinaation parantamiseksi. Hankkeen ehdottama keskitetty toiminto selvittäisi ja todentaisi ulkomaalaisen maassa oleskelun edellytykset ja työnteko-oikeuden epäselvissä tilanteissa sekä huolehtisi tarvittavien jatkotoimenpiteiden koordinoinnista viranomaisten välillä. Toiminto palvelisi sekä työntekijöitä, näiden työnantajia, että eri viranomaisia, jotka tarvitsevat asiakkaan oleskelu- ja työnteko-oikeutta koskevia tietoja omien tehtäviensä hoitamiseksi. Selvittelytoiminnossa hyödynnettäisiin yhteistä tietojärjestelmää ja tietoa voitaisiin jatkokäyttää esimerkiksi analyysitoiminnan tarpeisiin.
Identiteettien väärinkäytökset ja palautuspetokset -hanke pähkinänkuoressa:
Pääpaino identiteetin väärinkäytösten tutkinnassa ja havainnoinnissa on ollut ulkomaalaisten henkilöiden rekisteröinnin avulla saatujen henkilötunnusten ja ulkomaalaisten henkilöiden perustamien yritysten hyödyntäminen väärinkäytöksissä.
Hankkeessa valvottiin myös eri verolajien palautushakemuksia. Hankkeessa hyväksi havaittuja valvontatoimia vietiin osaksi Verohallinnon menettelyjä.
Identiteetin väärinkäytös voi olla mikä tahansa virhe tai puute, joka vääristää identiteetin eheyttä, jolloin identiteetti ei ole myöskään ainutlaatuinen. Identiteetin voidaan katsoa olevan eheä, jos se on myönnetty oikein perustein, se on oikean sisältöinen ja oikean henkilön hallussa.
Kansallinen tietojärjestelmä parantaisi tiedonsaantia poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä
Valtiovarainministeriö 22.2.2024
Rahanpesulaki ei tarjoa keinoja, joilla rahanpesulain mukaiset ilmoitusvelvolliset voisivat saada poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä tietoa kohtuullisella vaivannäöllä ja kustannuksilla. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kansallisen keskitetyn tietojärjestelmän kautta nämä ilmoitusvelvolliset saisivat tarvittavat tiedot nykyistä paremmin asiakkaiden tuntemisvelvoitteen täyttämiseksi. Tuore arviomuistio on laadittu osana Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa.
Tietoa luotettavammin ja ajantasaisemmin
Valtiovarainministeriö arvioi muistiossaan, miten tietoja poliittisesti vaikutusvaltaisista henkilöistä voitaisiin käsitellä kansallisen tietojärjestelmän avulla. Tavoitteena olisi parantaa tietojen saatavuutta, kattavuutta, luotettavuutta ja ajantasaisuutta, kun ilmoitusvelvolliset hankkivat välttämättömiä tietoja asiakkaan tuntemiseksi.
Tietojen oikeellisuuden varmistamiseksi ministeriö on arvioinut lakisääteisen ilmoitusvelvollisuuden asettamista eri tahoille ja tietojen keräämistä jo olemassa olevista tietokannoista. Lisäksi on arvioitu henkilötietojen keräämistä ja tallentamista kansalliseen tietojärjestelmään tietosuojasääntelyn ja kansallisen sääntelyliikkumavaran näkökulmasta.
Tietojärjestelmässä pitäisi käsitellä myös poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden perheenjäsenten ja yhtiökumppanien tietoja, jotta ilmoitusvelvolliset saisivat tietoja nykyistä paremmin. Näin voitaisiin tehdä, kun se olisi perusteltua ja välttämätöntä asiakkaan tuntemiseksi.
Rekisteri tai kyselypohjainen järjestelmä
Keskitetty kansallinen tietojärjestelmä olisi mahdollista toteuttaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla:
Valtiovarainministeriö arvioi sopivimmiksi rekisterinpitäjiksi Digi- ja väestötietoviraston sekä Patentti- ja rekisterihallituksen.
Rahanpesulain mukaan poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP, politically exposed person) on ihminen, joka toimii merkittävässä julkisessa tehtävässä.
Hallitus puuttuu työperäiseen hyväksikäyttöön laajalla toimenpideohjelmalla
Työ- ja elinkeinoministeriö, 15.2.2024
Työperäisen maahanmuuton edistäminen edellyttää, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön puututaan tehokkaasti ja ennakoiden. Tuore työperäisen hyväksikäytön vastainen toimenpideohjelma pureutuu ilmiöön lainsäädäntöuudistuksilla ja lisäämällä viranomaisyhteistyötä. Työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä hyväksyi toimenpideohjelman 15.2.2024.
Viime vuosina Suomessa on paljastunut ennätysmäärä työperäisiä hyväksikäyttötapauksia ja epäilyjä. Työministeri Arto Satosen mukaan uudella toimenpideohjelmalla pyritään varmistamaan, että Suomeen tulevat ihmiset voivat työskennellä turvallisissa ja oikeudenmukaisissa oloissa. Työperusteisen maahanmuuton kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä torjutaan ennakoiden ja aktiivisesti.
Toimenpideohjelma vahvistaa viranomaisten yhteistyötä
Työperäisen hyväksikäytön vastaisessa toimenpideohjelmassa on viisi päätavoitetta, joita edistetään 33:lla toimenpiteellä. Toimenpiteisiin kuuluu lainsäädäntöuudistuksia sekä viranomaisten yhteistyön lisäämistä. Toimenpiteillä pyritään ennaltaehkäisemään työmarkkinoilla esiintyviä väärinkäytöksiä panostamalla neuvontaan ja lisäämällä tietoisuutta kansainvälisen rekrytoinnin eri vaiheissa.
Toimenpiteillä turvataan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan osallistuvien viranomaisten toimintaedellytyksiä muun muassa varmistamalla viranomaisten väliset tiedonsaanti- ja tiedonanto-oikeudet, kehittämällä viranomaisten analyysitoimintaa ja asettamalla kansallinen pimeän työn torjuntaa edistävä yhteistyöverkosto, jonka tehtäviin kuuluvat myös työperäisen hyväksikäytön vastaiset EU:n sisäiset toimet.
Työnantajat mukaan hyväksikäytön torjuntaan
Suomen työvoimaa täydennetään ensisijaisesti EU- ja ETA-valtioista, minkä lisäksi kansainvälistä rekrytointia edistetään kohdennetusti kolmansista maista. Uusi toimenpideohjelma vahvistaa työnantajien mahdollisuuksia torjua hyväksikäyttöä. Työnantajien yhteiskuntavastuuta ja eettistä kansainvälistä rekrytointia edistetään muun muassa luomalla kriteeristö luotettavien kumppanien tunnistamiseen Suomessa.
Toimenpideohjelmassa pyritään varmistamaan, että Suomeen saapuvat työntekijät saavat riittävää tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä suomalaista työmarkkinoista. Toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi Work Help Finland -sovelluksen markkinoinnin ja asiasisällön laajentaminen.
Toimenpideohjelmassa tehostetaan rikosvastuun toteutumista korottamalla työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuutta ja väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia. Toimenpiteisiin kuuluu työperäisen hyväksikäytön uhreille tarjottavien tukipalvelujen turvaaminen ja oikeusavun saatavuuden parantaminen.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama ohjausryhmä seuraa ohjelman toimeenpanoa läpi hallituskauden.
Suomi päivitti arviotaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskeistä
Valtiovarainministeriö, sisäministeriö 8.2.2024
Epäviralliseen kansainväliseen rahanvälitykseen sisältyy erittäin merkittävä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski. Riski on merkittävä myös virtuaalivaluutan tarjoajilla, pankeilla ja maksupalvelujen tarjoajilla, arvioivat kansalliset rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen viranomaiset ja muut keskeiset toimijat.
Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö ovat päivittäneet osittain rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviota, jonka ne laativat vuonna 2021. Tietojenvaihtoon liittyy edelleen puutteita viranomaisten välillä, yksityisen sektorin kanssa ja ilmoitusvelvollisten kesken. Tämä on merkittävä riski eri sektoreilla.
Toimintasuunnitelmaan päivitys
Ministeriöt ovat päivittäneet myös riskiarvion toimintasuunnitelmaa tälle ja ensi vuodelle. Toimintasuunnitelman strategisina painopisteinä on
lisätä yleistä tietoisuutta rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisesta
kehittää tietojenvaihtoa, kansallista lainsäädäntöä ja tilastointia
toteuttaa riskiarvion esiin nostamien merkittävimpien yksittäisten riskien pienentämistoimia
kehittää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvonnan ja riskien hallinnan digitalisointia.
Toimintasuunnitelmaan on ensimmäistä kertaa nostettu rekisteröimättömät hawala-toimijat. Näihin epävirallisiin kansainvälisiin rahanvälittäjiin liittyy merkittävä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski.
Suomen julkisista hankinnoista kertyy paljon dataa, jonka avulla pystytään jatkossa paljastamaan kartelleja viimeisimpien tutkimuskirjallisuudessa kehitettyjen tilastollisten menetelmien avulla. Data-analytiikan hyödyntämistä kartellien vastaisessa työssä koskeva hanke on valmistunut.
Kartellit ovat kaikkein vakavimpia kilpailunrajoituksia ja lainvastaisina verrattavissa talousrikollisuuteen. Kartellit nostavat hankintojen hintatasoa ja heikentävät siten julkisten varojen tehokasta käyttöä. Julkisten hankintojen erittäin mittavan taloudellisen volyymin vuoksi kartellien paljastamiseen liittyy merkittävä kansantaloudellinen intressi.
Vuoden 2021 keväällä käynnistettiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman osahanke, jonka tarkoituksena on ollut selvittää, minkälaisin tilastollisin menetelmin kartelleja on mahdollista havaita julkisten hankintojen tarjousaineistosta, sekä mitä muita aineistoja tässä työssä voidaan hyödyntää. Hankkeessa selvitettiin myös mahdollisuutta edelleen kehittää työkaluja hankintoja tekevien julkisyhteisöjen hyödynnettäviksi.
Sähköisesti järjestetyistä julkisten hankintojen kilpailutuksista kertyy paljon dataa, jota on mahdollista hyödyntää kartellien vastaisessa työssä. Hankkeen myötä Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) pystyy jatkossa paremmin analysoimaan Suomen julkisista hankinnoista kertyvää, kansainvälisesti vertaillen kattavaa ja laadukasta tarjousaineistoa. KKV on kerännyt käyttöönsä viimeisimmät tutkimuskirjallisuudessa kehitetyt tilastolliset menetelmät, joiden toimivuus on varmennettu testaamalla menetelmiä aineistoihin jo kiinnijääneistä kartelleista.
Analyysityökalujen edelleen kehittäminen laajemmin julkisia hankintoja tekevien julkisyhteisöjen hyödynnettäväksi osoittautui hankkeessa kuitenkin epätarkoituksenmukaiseksi: tilastolliset menetelmät edellyttävät toimiakseen suuria datamassoja, joita yksittäisellä hankintayksiköllä ei yleensä ole. Tilastollinen kartelliseulonta on tämän vuoksi tarkoituksenmukaisempaa keskittää KKV:lle. Hankkeen päättyessä KKV:ssa on jo käyty läpi useita kilpailutuksia, joissa on havaittu viitteitä tavanomaisesta poikkeavasta tarjouskäyttäytymisestä. Riittävän näyttökynnyksen täyttyessä KKV käynnistää kartelliepäilyistä selvitykset.
Julkisten hankintojen tarjoustiedot tehostavat Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartellivalvontaa ja hankintojen kilpailullisuuden tutkimusta
Kilpailu- ja kuluttajavirasto 1.2.2024
Suomessa hankitaan tavaroita ja palveluja julkisin varoin yksityisiltä markkinoilta vuosittain noin 30 miljardilla eurolla. Näin suuri potti houkuttaa rehellisen kilpailun lisäksi myös erilaisia harmaan talouden ilmiöitä, kuten tarjoajien välisen kilpailun rajoittamiseen tähtääviä kartelleja. Kartellit nostavat hintatasoa merkittävästi ja uhkaavat siten julkisten varojen tehokasta käyttöä. Kartellit tyypillisesti myös heikentävät saatavilla olevan tarjonnan laatua.
Harmaan talouden torjuntaohjelman hankkeessa ”Varmistetaan kilpailutusjärjestelmän tarjoustietojen saatavuus ja hyödyntäminen harmaan talouden torjunnassa” tähdättiin julkisiin hankintoihin jätettyjen tarjoustietojen hankkimiseen Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ja soveltuvin osin Verohallinnon tarpeisiin. Hankkeen kärkenä oli luoda KKV:n käyttöön tietokanta, joka mahdollistaisi epäilyttävän tarjouskäyttäytymisen havaitsemisen tarjoushinnoista tilasto- ja taloustieteellisillä menetelmillä sekä luoda tietojen analysointiin tarvittava analyysiympäristö.
Tarjousaineisto avaa oven kattavaan tarjouskäyttäytymisen ja kilpailun tilan havainnointiin
KKV:n käytettävissä on hankkeen ansiosta lähes sadan tuhannen kilpailutetun hankintakohteen tarjoustiedot vuosilta 2017–2022. Tarjousdataa täydennetään sen kattavuuden parantamiseksi myös hankkeen päätyttyä. Hankkeessa luotiin KKV:n käyttöön tarjousdatan tietoturvalliset tekniset siirto-, tallennus- ja analysointivalmiudet. Virastoon perustettiin myös pysyväisluonteinen tarjousten seulontatoiminto mahdollisen kartellikäyttäytymisen havaitsemiseksi julkisissa hankinnoissa. Tämä yhdistettynä tarjousdatan määrän jatkuvaan kasvattamiseen tehostaa kartellivalvontaa ja lisää kartellien kiinnijäämisriskiä.
Hankkeen päättyessä kartelliseulonnassa on käyty jo läpi useita kilpailutuksia, joissa on havaittu viitteitä tavanomaisesta poikkeavasta tarjouskäyttäytymisestä. Riittävän ensivaiheen näytön täyttyessä KKV käynnistää kartelliepäilyistä selvitykset.
Kilpailun tehostaminen julkisissa hankinnoissa heikentää osaltaan kartellien elintilaa ja torjuu harmaata taloutta. KKV:n hankkiman tarjousdatan avulla virastolle tarjoutuu myös mahdollisuus tutkia entistä kattavammin kilpailun astetta julkisissa hankinnoissa. Tämän johdosta KKV:lla on aiempaa paremmat mahdollisuudet tarjota hankintayksiköille ja poliittista päätöksentekoa varten tutkimustietoa kilpailun tehostamiseksi hankinnoissa. Ensimmäinen pitkälti tarjousdataan pohjautuva KKV:n selvitys kilpailun tilasta julkisissa hankinnoissa julkaistiin joulukuussa 2023 [.fi]›.
Hankintayksiköiden oma valveutuneisuus edesauttaa kartellien torjuntaa ja tehokkaan kilpailun aikaansaamista hankinnoissa
Osana hanketta KKV julkaisi hankintayksiköille suunnatun itseopiskelupaketin kilpailun merkityksestä julkisten varojen tehokkaan käytön kannalta sekä kartellien toiminnasta, niiden havaitsemisesta ja ehkäisemisestä. Tämän lisäksi KKV käynnisti yhteistyössä Verohallinnon kanssa hyvinvointialueille suunnatun informointi- ja koulutuskampanjan kartellien ja muiden harmaan talouden ilmiöiden sekä korruption torjunnan edistämiseksi. Hyvinvointialueet käyttävät hankintoihin vuosittain noin kahdeksan miljardia euroa.
Valvontahankkeella selvitettiin lainsäädäntömuutoksen vaikutuksia vakuutuskuorien verotukseen
Verohallinto 23.1.2024
Vakuutuskuoriin kohdistuvalla valvontahankkeella hankittiin tietoa vuoden 2020 alusta voimaan tulleen lakiuudistuksen vaikutuksista. Lisäksi selvitettiin muutettujen lainkohtien toimivuutta ja käytännön soveltamista vakuutuskuorien verotukseen. Tavoitteena oli myös arvioida mahdollisia tarpeita lainsäädäntömuutoksille ja Verohallinnon asiakasohjeistuksen riittävyyttä.
Verovalvontaa kohdistettiin henkilö- ja yritysasiakkaiden kotimaisiin ja ulkomaisiin vakuutuskuoriin.
Uudet säännökset johtaneet vakuutussopimusten muutoksiin ja tulkinnallisiin tilanteisiin
Valvontahavaintojen mukaan vakuutuksenottajat ja vakuutusyhtiöt olivat minimoineet ennalta vuoden 2020 alusta voimaan tulleiden säännösten vaikutuksia muuttamalla vakuutussopimuksia. Vuoden 2019 aikana oli myös toteutettu vakuutuskuorista merkittävä määrä varojen takaisinostoja.
Hankkeen valvonnassa nousi esille monia haasteita ja kehittämiskohteita vakuutuskuoria koskevien uusien säännösten soveltamistilanteissa. Myös vakuutuksenottajat ja vakuutustoimijat nostivat valvonnan yhteydessä esille huoltaan uusien säännösten soveltamiseen liittyvästä oikeusvarmuudesta. Lisäksi havaintojen mukaan ilmoittamisvelvollisuuteen ja kansainväliseen tietojenvaihtoon liittyvät puutteet aiheuttavat riskejä verokertymään.
Hankkeessa esitettiin useita muutosehdotuksia vakuutuskuorien verotusta ja verotusmenettelyä koskeviin säännöksiin. Verohallinnon syventäviä asiakasohjeita on päivitetty tehtyjen havaintojen perusteella ja asiakkaita ohjattiin myös tapauskohtaisesti.
Valvonta johti merkittäviin tulon lisäyksiin
Vakuutuskuoriin kohdistuvalla valvontahankkeella paljastui ilmoittamattomia tuloja yhteensä 27,5 miljoonaa euroa. Ilmoittamaton tulo muodostui pääasiassa ulkomailta saadusta pääomatulosta. Rikosilmoitusharkintaan siirrettiin 29 tapausta valvontahankkeen kohdejoukosta.
Ulkomaisiin vakuutuskuoriin sisältyy merkittävästi sijoitusvarallisuutta, josta saatuja tuottoja jää vuosittain sekä ilmoittamatta että verottamatta. Nämä pienentävät verokertymää.
Vakuutuskuorien valvontahanke toteutettiin Verohallinnossa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman määräaikaisena hankkeena 1.5.2022─31.12.2023.
Vakuutuskuorien ja eläkevakuutusten verotusta koskevaa lainsäädäntöä uudistettiin 1.1.2020 alkaen. Uusia säännöksiä on sovellettu ensimmäisen kerran vuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa.
Harmaan talouden torjuntaa onnistuneen viestinnän keinoin
Verohallinto 5.1.2024
Vuoden 2021 alussa käynnistynyt kolmevuotinen Happy Taxpayer -viestintähanke on loppusuoralla. Nuorille ja maahanmuuttajille suunnattu hanke on tavoittanut kohderyhmänsä hyvin ja onnistunut uudistumaan joustavasti maailman muuttuessa.
Verohallinnon vetämä Happy Taxpayer -niminen viestintähanke päättyy vuoden 2023 lopussa. Hanke on osa valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiaa ja toimenpideohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa työuraa lähestyvien sekä nuorten maahanmuuttajien sitoutumista reilun ja kestävän yhteiskunnan pelisääntöihin.
Hankkeen nimi Happy Taxpayer muodostui alun perin, kun Verohallinnossa pohdittiin keinoja sanoittaa suomalainen hyvinvointivaltiomalli. Toteutuksessa päädyttiin hyvinvointivaltion hahmottamiseen ikään kuin kuukausimaksulla toimivana suoratoistopalveluna – automaattisena tilauksena, joka takaa verorahoja vastaan saatavat palvelut.
Verorahoilla kustannetuista palveluista kerrottiin vaikuttajien yhteistyövideoilla, jotka koottiin vaikuttajien omien kanavien lisäksi suoratoistopalvelua muistuttavalle happytaxpayer.com-sivustolle. Vaikuttajayhteistyötä laajennettiin edelleen keväällä 2022, jolloin happytaxpayer.com-sivustoa markkinoitiin viiden kieliversion voimin Instagramissa ja Facebookissa. Tavoittavuus oli hyvä – yli 400 000 nuorta aikuista.
”Mitä verorahoilla saa? -teeman lisäksi mietimme miten veroasioista voisi kertoa mahdollisimman ymmärrettävästi. Kun oppii toimimaan oikein, esimerkiksi ensimmäisen työpaikan veroasioiden kanssa, kantaa oppi pitkälle tulevaan ja luo sitoutumista reilun ja kestävän yhteiskunnan pelisääntöihin”, kommentoi hankkeen projektipäällikkö Eetu Piilola Verohallinnosta.
Nuorten aikuisten verotukseen liittyvien huolien ja kysymysten hahmottamiseksi viestintähanke osallistui yhdessä Verohallinnon asiakasymmärtäjien kanssa nuorisoalan ammattilaisten Nuori2023-messuille. Messuilla kerätyn palautteen viesti oli selvä – nuoret ja heitä auttavat ammattilaiset kaipaavat entistä selkeämpiä sisältöjä.
Verohallinnon sivustoja suunnattiin nuorille käyttäjille
Messujen jälkeen ryhdyttiin tuumasta toimeen. Ensimmäisenä työpöydälle napattiin kesätyöntekijöille suunnatut sisällöt. Vero.fi:n kesätyösivu uudistettiin ja työnantajille luotiin oma osio sivulle. Lisäksi kesätyöntekijöille suunniteltiin yhdessä mainostoimiston kanssa suloisten Veromoni-hahmojen ympärille rakentunut mainoskampanja. Verkkosivun ja kampanjan avulla kesätyöntekijöitä ohjeistettiin verokortin toimittamisessa, ensimmäisen palkkalaskelman tarkistamisessa sekä muutosverokortin tekemisessä. Kampanja saavutti yli 3,5 miljoonaa näyttökertaa ja keräsi yhteensä noin 20 000 reaktiota.
Verohallinnon vuonna 2017 perustama verokampus.fi-sivusto valikoitui keinoksi auttaa nuoria aikuisia veroasioiden hoitamisessa. Verokampukselle päätettiin rakentaa ”miten suomalainen verotusjärjestelmä toimii?” -sisältö, jonka avulla kuka tahansa löytäisi yhdestä paikasta tiedon siitä, miksi Suomessa verotetaan ja miten verorahoja hyödynnetään. Sivuston sisällöt, äänensävy, kuvitus ja yleisilme uudistettiin vastaamaan hankkeen kohderyhmän tarpeita ja mieltymyksiä.
Selkeämpien ohjeiden kehittämisestä huolimatta Verohallinnossa tiedostettiin, ettei harmaata taloutta voida torjua pelkkien tekstisisältöjen avulla. ”Verokampuksen lisäksi päätimme hypätä harmaan talouden keissien syvään päähän ja kertoa suosituista true crime -podcasteista tuttuun tyyliin todellisista veropetoksista sekä niiden seurauksista. Nyt työpöydällä on pilottijakso, joka julkaistiin ennen joulua Verohallinnon työntekijöille. Myöhemmin toiveenamme on julkaista pilottijakso kaikille kuunneltavaksi sekä toteuttaa teeman ympärille kokonainen podcast-sarja jatkaen samalla hankkeessa aloitettua hienoa työtä”, Piilola jatkaa.
Asennemittauksen tulokset ilahduttavat
Lokakuussa 2023 tutkittiin uudelleen edellisen kerran vuonna 2021 mitattuja 18–29-vuotiaiden veronmaksu asenteita. Nettipaneelina toteutettuun tutkimukseen vastasi 1 004 henkilöä ja tulokset olivat vakuuttavia. Tuloksien perusteella muun muassa 69 % vastaajista kertoi maksavansa verot mielellään ja 82 % vastaajista kertoi tietävänsä mikä on verojen maksamatta jättämistä ja mikä ei. Tutkimus sai myös laajan medianäkyvyyden. Tutkimuksesta uutisoitiin Ilta-Sanomissa, Turun Sanomissa ja Ylellä. Lisäksi tuloksia ruodittiin Ylen Pyöreä pöytä -podcastissa sekä Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa.
Hankkeen rahoituksella uudistetun verokampus.fi-verkkosivuston kehittämistä sekä markkinointia jatketaan vuonna 2024. Lisäksi hankkeen aikana kokeilukanavana käynnistynyt TikTok on muodostunut osaksi Verohallinnon jokapäiväistä viestintää. TikTokin avulla Verohallinto tavoittaa erityisesti 18–24-vuotiaiden kohderyhmän ja on siten erittäin arvokas väylä viestiä harmaan talouden teemoista myös tulevaisuudessa.
