Virtuaalivaluutat vakiintuneet vaihdannan välineiksi
Erilaisten virtuaalivaluuttojen määrä kasvaa vauhdilla eikä kaikille virtuaalivaluutoille ole laskettavissa suoraa rahallista arvoa. Virtuaalivaluutoista puhutaan usein myös kryptovaluuttoina, koska osa niistä on kryptografiaan perustuvia digitaalisia valuuttoja. Niistä, joille voidaan laskea rahallinen arvo, markkina-arvoltaan suurin on Bitcoin.
Virtuaalivaluutalla ei ole laillisen maksuvälineen asemaa, mutta sitä voidaan käyttää vaihdannan välineenä. Joitain virtuaalivaluuttoja hyväksytään maksuvälineinä esimerkiksi internet-palveluissa tai fyysisissä kaupoissa. Tästä esimerkkinä muun muassa Bitcoin, joka on yleisesti hyväksytty maksuvälineenä.
Virtuaalivaluuttojen yleistyessä markkinoille on ilmestynyt myös monia instrumentteja, joita markkinoidaan virtuaalivaluuttoina, mutta jotka eivät todellisuudessa ole niitä. Kuluttajan voi olla vaikeaa tunnistaa tällaisia huijausyrityksiä todellisista virtuaalivaluutoista ja niihin sijoitettaessa tuleekin olla erityisen tarkkana. Potentiaalisten huijausten lisäksi virtuaalivaluuttoihin liittyy merkittävä riski niiden suuren arvonvaihtelun takia, mikä voi aiheuttaa sijoittajille mittavia taloudellisia vahinkoja tai menetyksiä.
Koska virtuaalivaluuttoja voidaan usein käyttää lähes täysin anonyymisti, niitä hyödynnetään myös rikollisessa vaihdannassa tai esimerkiksi rahanpesun välineinä. Virtuaalivaluuttojen alkuperä voi olla hankalasti varmistettavissa ja ne voivat olla peräisin suoraan rikollisesta toiminnasta. Kun rikoksella hankittua varallisuutta vaihdetaan virtuaalivaluutaksi, sen jäljittäminen on työlästä, muttei mahdotonta. Esimerkiksi Bitcoin on julkinen järjestelmä, mikä tarkoittaa, että valuuttasiirrot ovat muiden nähtävissä ja varmistettavissa.
Laki virtuaalivaluutan tarjoajista
Vuoden 2019 toukokuussa tuli Suomessa voimaan laki virtuaalivaluutan tarjoajista (572/2019) [.fi]›. Lailla implementoidaan EU:n viidennen rahanpesudirektiivin vaatimuksia kansallisella tasolla ja sen myötä monia virtuaalivaluuttoihin liittyviä määritelmiä ollaan otettu käyttöön.
Lain mukaan virtuaalivaluutalla tarkoitetaan digitaalisessa muodossa olevaa arvoa:
a) jota keskuspankki tai muu viranomainen ei ole laskenut liikkeeseen ja joka ei ole laillinen maksuväline;
b) jota henkilö voi käyttää maksuvälineenä; ja
c) joka voidaan siirtää, tallentaa ja vaihtaa sähköisesti;
Virtuaalivaluuttoihin liittyvät rikokset kasvussa
Virtuaalivaluuttoihin liittyvän rikollisen toiminnan arvo on useita miljardeja euroja. Joidenkin kansainvälisten arvioiden mukaan noin 1,1 % kaikista virtuaalivaluuttatapahtumista liittyy rikollisuuteen. Toisten arvioiden mukaan rikollisuuteen liittyvien virtuaalivaluuttatapahtumien määrä on huomattavasti suurempi. Tarkkoja arvioita on vaikea tehdä muun muassa ilmiön kansainvälisyyden, palveluntarjoajien suuren määrän ja virtuaalivaluuttoihin liittyvän anonymiteetin takia. Euroopan Komission terrorismin rahoittamista koskevan raportin mukaan Bitcoinin merkitys terrorismin rahoittamisessa ja rahanpesussa on vähäinen eikä siitä ole juurikaan viitteitä.
Suomessa poliisin tietoon tulleiden virtuaalivaluuttoihin liittyvien rikosepäilyjen määrä on jatkanut kasvua. Virtuaalivaluuttoihin liittyvien petosrikosten määrä on vielä vähäistä, mutta myös se on kasvanut selkeästi. Eri virtuaalivaluuttoihin liittyvien prepaid-maksukorttien lisääntynyt käyttö Suomessa voi osittain kytkeytyä rikolliseen rahanpesuun ja laittomista lähteistä saatujen varojen käyttöön.
Suomessa viranomaisten tietoon tulleet virtuaalivaluuttoihin liittyvät rikosepäillyt koskevat tyypillisesti huumausainerikoksia ja petoksia. Virtuaalivaluuttojen käyttö mahdollistaa myös useita talousrikoksia kuten esimerkiksi vero-, kirjanpito- ja velallisen rikokset. Osa virtuaalivaluuttoihin liittyvästä huume- ja petosrikollisuudesta on kansainvälistä ja hyvin organisoitunutta. Petosten avulla saadut rahat vaihdetaan nopeasti virtuaalivaluutaksi, jolloin varojen jäljittäminen ja takaisinsaanti vaikeutuvat. Virtuaalivaluutat liittyvät myös erilaisiin tietoverkkorikollisuuden ilmiöihin.
Virtuaalivaluuttojen verotuksesta
Suomessa virtuaalivaluutat ovat verotuksen alaisia. Korkeimman hallinto-oikeuden 29.3.2019 antaman virtuaalivaluutan verotusta koskevan vuosikirjapäätöksen (KHO 2019:42) mukaan virtuaalivaluuttaa pidetään tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa tuloverolain 45 §:n 1 momentissa tarkoitettuna omaisuutena, jolloin sen luovuttamiseen sovelletaan tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös merkitsee sitä, että tuloverolain mukaisissa soveltamistilanteissa virtuaalivaluuttojen eri luovutustilanteisiin sovelletaan tuloverolain luovutusvoittoa koskevia säädöksiä, mukaan lukien luovutustappioiden vähentäminen ja pienten luovutusvoittojen verovapaus. Verohallinnon tiedossa on vuosilta 2013-2016 noin 500 pääomatulon välttelytapausta. Väitetyt verotulot ovat olleet yhteensä noin 9 miljoonaa euroa.
Virtuaalivaluuttojen verotuksesta tarkemmat ohjeet löytyvät vero.fi verkkosivuilta [.fi]›.
Sääntelyn käyttöönotto haastavaa
Viranomaisten osaamisen, analyysityökalujen, resurssien ja toimivaltuuksien tulee olla ajan tasalla, jotta virtuaalivaluuttojen hyödyntämistä rikollisuudessa voidaan torjua tehokkaasti. Koska virtuaalivaluuttoihin liittyvä sääntely on uutta, sen käyttöönotto ja tulkinta maailmalla sekä Suomessa on vasta alkutekijöissään.
Kansainvälinen rahanpesun- ja terrorismin rahoittamisen estämistä varten perustettu hallitustenvälinen toimintaryhmä FATF (Financial Action Task Force) on antanut virtuaalivaluuttoja koskevia suosituksia, joita on otettu käyttöön maailmanlaajuisesti. EU:ssa viides rahanpesudirektiivi ja sen sisältämät virtuaalivaluuttoja koskevat säännökset ja Suomessa laki virtuaalivaluutan tarjoajista luovat oikeudellisen viitekehyksen ilmiön ympärille. Käytännössä näiden eri säännösten noudattaminen muodostaa haasteita vielä niin valtioille kuin yksityisen sektorin toimijoillekin.
Positiivista kehitystä on tapahtunut ja virtuaalivaluuttapalvelujen tarjoajat ovat nykyään velvollisia muun muassa rekisteröitymään finanssialan valvontaviranomaisille, tuntemaan asiakkaansa, suorittamaan asiakas- ja tapahtumavalvontaa sekä ilmoittamaan viranomaisille epäilyttävistä liiketoimista. Laista johtuvien velvollisuuksien ansiosta myös Verohallinnon virtuaalivaluuttojen suomalaisilta tarjoajilta keräämien tietojen laatu ja yksityiskohtaisuus tulee parantumaan huomattavasti. Toisaalta on oletettavaa, että tietyt asiakkaat siirtyvät käyttämään ulkomaille sijoittuneita virtuaalivaluutan tarjoajia suomalaisten sijaan, jolloin tiedonsaanti tältä osin heikkenee.
Sääntelyn uutuudesta johtuen alan parhaat käytänteet ja toimintatavat hakevat kuitenkin vasta muotoaan ja virtuaalivaluuttalakia kehitetään jatkuvasti. Virtuaalivaluuttojen valtioiden rajat ylittävästä luonteesta johtuen viranomaisten kansainvälinen yhteistyö on merkittävässä roolissa. Lähitulevaisuudessa on viitteitä esimerkiksi siitä, että saadaan voimaan globaali sääntely, jonka kautta valtiot saavat automaattisesti tietoa verovelvollisistaan, jotka käyttävät ulkomaalaisia virtuaalivaluutan tarjoajia. Se tulisi huomattavasti tehostamaan virtuaalivaluuttoihin liittyvää tietojenvaihtoa ja verovalvontaa.
Suomessa Finanssivalvonta toimii virtuaalivaluuttapalveluita valvovana viranomaisena. Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus pyrkii estämään, selvittämään, paljastamaan ja saattamaan esitutkintaan virtuaalivaluuttoihin liittyviä rikoskokonaisuuksia.