Työmarkkinoilla on käynnissä laaja työn tekemiseen liittyvä murros. Muuttuneet työnteon muodot tuovat parhaimmillaan monille ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen. Ilmiöön liittyy kuitenkin paljon myös tietämättömyyttä ja osin virheellistä tietoa, esimerkiksi siitä kenen tulee hoitaa työhön liittyvät lakisääteiset vakuutukset ja verot. Työn tekemisen murros on kansainvälinen ilmiö.
Työnteon murros tulee jatkumaan voimakkaana
Työmarkkinoilla siirtyminen työsuhteisesta työstä eri tavoilla järjestettyyn yrittäjätyöhön voimistuu edelleen, ja samalla myös niihin liittyvät väärinkäytökset ovat lisääntyneet. Samanaikaisesti markkinoille on tullut erilaisia alustaratkaisuja aiempaa enemmän tarjolle. Digitaalisia alustoja tarjoavat sekä kotimaiset että ulkomaiset toimijat.
Tyypillinen laskutuspalveluyritysten palveluja käyttävä ns. kevytyrittäjä on itsensä työllistäjä, joka tarjoaa digitaalisen alustan kautta palvelua kuten siivous-, kuljetus- tai rakentamispalvelua, ja joka ei ole ennakkoperintärekisterissä ja jolla ei ole omaa toiminimeä. Useimmiten korvaus perustuu henkilökohtaiseen työpanokseen eikä vaadi kalliita laiteinvestointeja. Toiminta voi olla myös sivutoimista tai alustan kautta halutaan riskittömästi testata uutta yritysideaa.
Alustataloudessa työ usein sirpaloituu pieniin yksiköihin, eikä ilmiön tämänhetkisestä laajuudesta ole saatavilla tilastotietoa. Suurimpien laskutuspalveluita tarjoavien yritysten asiakasmäärien perusteella on arvioitu, että kevytyrittäjiä on Suomessa jo lähes satatuhatta.
<h3>Alustatalous tarjoaa markkinapaikan</h3>
<p>Alustataloudessa työn tarjoaja voi tarjota työtä digitaalisen alustan kautta rajoittamattomalle asiakaspiirille. Alusta on lähtökohtaisesti markkinapaikka. Eri alustoilla on erilaiset toimintatavat ja säännöt siitä, miten työtä välitetään ja tehdään. Siten niiden kautta työtä voidaan tehdä erilaisessa asemassa joko työntekijänä tai yrittäjänä. Työntekijän aseman sekä työtä välittävän tai teettävän alustan oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta on olennaista, mitä asianosaiset ovat sopineet ja toisaalta täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit. Nämä seikat ratkaisevat, onko alustalla työ- ja sosiaaliturvalainsäädännössä säädetyt työnantajan velvollisuudet.</p>
<h3>Laskutuspalveluyritykset hoitavat lakisääteiset velvoitteet kevytyrittäjän puolesta</h3>
<p>Laskutuspalveluyritykset ovat toimijoita, jotka tarjoavat laskutuspalveluja yrittäjille ja markkinoivat tätä niin kutsuttua kevytyrittäjyyttä eräänlaisena matalan kynnyksen väylänä yrittäjyyteen, jossa voi esimerkiksi kokeilla yritysideansa toimivuutta. Laskutuspalvelu hoitaa nk. kevytyrittäjän puolesta laskutukseen ja verotukseen liittyvät asiat sekä maksaa kevytyrittäjälle korvauksen työstä. Pääsääntöisesti verot tulevat palvelun kautta keskitetysti hoidetuksi, mikä vähentää harmaalla alueella toimimista. Työskentelyn vakuuttamiseen on liittynyt epäselvyyttä.</p>
<p>Ulosottovelalliset käyttävät laskutuspalveluja hyväkseen yrittäessään välttää tulon ulosmittauksen. Osa laskutuspalvelun tarjoajista mahdollistaa tulojen nostamisen myös virtuaalivaluuttana. Liiketoimintakieltoa kierretään käyttämällä laskutuspalvelua, koska kevytyrittäjä katsotaan verotuksessa ensisijaisesti yrittäjän sijasta palkansaajaksi.</p>
<h3>Jakamistaloudessa vaihdetaan hyödykkeitä vastikkeellisesti</h3>
<p>Jakamistaloudessa kuka tahansa voi jakaa omistamaansa vapaata tai vajaakäytöllä olevaa resurssia muille vastiketta vastaan digitaalisen alustan kautta. Alustaa ylläpidetään ammattimaisesti mutta alustalla aikaa, palveluja tai omaisuutta tarjoavat tyypillisesti ei-ammattimaisesti toimivat yksityishenkilöt. Työnantaja-asemaan liittyvät tulkintaepäselvyydet ovat samankaltaisia kuin muualla alustataloudessa.</p>
Muuttuneet työnteon muodot haastavat viranomaisvalvontaa
Uudet työnteon muodot luovat viranomaisille tulkintahaasteita sen suhteen, tehdäänkö työtä nykyisen lainsäädännön mukaisena työntekijänä vai yrittäjänä. Yksittäistapauksissa rajanveto ei ole aina selkeää. Joissakin tilanteissa viranomaiset tulkitsevat henkilön oikeudellisen aseman eri tavalla. Toisaalta viranomaiset selvittävät työnantaja-asemaan liittyviä yksittäistapauksia myös yhteistyössä.
Myös harmaan talouden ja rikollisuuden selvittämiseen liittyvät tiedot ovat yhä pirstaleisempia. Vastuiden selvittäminen on vaikeutunut, koska kokonaisuuksissa voi olla mukana useita sopimusosapuolia.
Tiedottaminen työnantajan ja yrittäjän työ-, sosiaali- ja verolainsäädännön velvoitteista on tehokkain keino torjua ennakolta harmaata taloutta.
Lue lisää, miten toimit oikein.
