Lemmikkieläimet ja harmaa talous

Lemmikkieläinbisneksen harmaa puoli: pentutehtailu ja laiton maahantuonti

Lemmikkieläimiin kohdistuva laiton kaupallinen toiminta voidaan jakaa kahteen ilmiöön: pentutehtailuun ja lemmikkieläinten laittomaan maahantuontiin.

Pentutehtailulla tarkoitetaan säännöllistä kissojen tai koirien myytäväksi kasvattamista, jossa eläinten tarpeita laiminlyödään rahallisen voiton maksimoimiseksi. Pentutehdas voi sijaita yhtä hyvin Suomessa kuin ulkomaillakin. Pentutehtaassa lemmikkieläimet jäävät vaille asianmukaista ravintoa ja hoitoa ahtaissa ja likaisissa oloissa, mikä tuottaa eläimille kärsimystä. Pentutehtaissa kasvaminen aiheuttaa lemmikkieläimille myös erilaisia terveyshaittoja ja tartuntatauteja (esimerkiksi parvovirus, erilaiset loiset). Osa tartuntataudeista ovat niin kutsuttuja zoonooseja, jotka voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin ja/tai levitä ympäristöön. Terveyshaitoista ja tartuntataudeista johtuen nuorena luovutetut pennut saattavat sairastua vakavasti tai kuolla pian luovutuksen jälkeen. Silmämääräisesti pentu saattaa luovutushetkellä vaikuttaa terveeltä eikä myyjä usein luovutushetkellä täytä ilmoitusvelvollisuuttaan siitä, että pentu on sairas tai oireillut (Eläinsuojelulaki 247/1996, 14 §). Pennun ostaja voi tällöin tehdä rikosilmoituksen petoksesta, jos häntä on harhautettu pennun oikeasta alkuperästä, terveydentilasta tai muusta olennaisesta seikasta (RL 36:1 §). Pentutehtailu pitää käytännössä aina sisällään eläinten hyvinvointiin kohdistuvia rikoksia (RL 17 luku eläinsuojelurikokset).

Lemmikkieläimen laittomalla maahantuonnilla tarkoitetaan sitä, että lemmikkieläimen tuonti ei vastaa niitä vaatimuksia, joista on erikseen säädetty. Lemmikkieläinten siirtojen perusvaatimuksista säädetään kansallisen lainsäädännön ohella muun muassa EU:n ’lemmikkieläinasetuksessa’ 576/2013 ja ’täytäntöönpanoasetuksessa’ 577/2013. Lemmikkieläinasetus tähtää ennen kaikkea eläimiin ja ihmisiin tarttuvien eläintautien, raivotaudin eli rabieksen ja ekinokokin leviämisen estämiseen. Rikosoikeudellisesti lemmikkieläimen säännösten vastainen tuonti täyttää salakuljetuksen tunnusmerkistön (RL 46:4 §). Liitännäisrikoksina kyseeseen voi tulla mm. väärennys (RL 33:1 §), petos (RL 36:1 §) tai eläintaudin leviämisvaaran aiheuttaminen (RL 44:4a §). Usein laittomasti maahantuodut lemmikkieläimet ovat lähtöisin toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa sijaitsevista pentutehtaista, jolloin myös edellä mainittujen eläinsuojelurikosten tunnusmerkistöt voivat täyttyä. Pentujen sarjasalakuljettajista (’puppy smuggler’) puhutaan silloin, kun tuoja tai tuojaryhmittymä tuo volyymiltään suuria määriä pentuja säännösten vastaisesti toiseen maahan.

Laittoman maahantuonnin tyypillisiä tunnusmerkkejä

Lemmikkieläimiä tuodaan Suomeen sekä laillisesti että laittomasti niin kolmansista maista kuin EU/ETA-alueelta. Lemmikkieläimiä tuovat sekä yksityishenkilöt omiksi harraste-eläimiksi ja lemmikeikseen (ei-kaupalliset siirrot) että erilaiset järjestöt edelleen luovutettaviksi Suomessa (kaupallinen tuonti). Kaupallisen lemmikkieläinten tuonnin tarkoituksena on aina lemmikkieläimen edelleen myynti tai muu luovutus Suomessa. Huomattavaa on, että myös sellaiset yksityishenkilöt, jotka tuovat maahan oman lemmikkinsä, mutta eivät itse matkusta viiden päivän sisällä lemmikistään, joutuvat tuomaan lemmikkinsä kaupallisten ehtojen mukaan.

Koska lemmikkieläinten kaupallista tuontia tapahtuu paljon myös laillisesti ja tuontivaatimukset vaihtelevat lähtömaittain, voi pennun ostajan olla vaikea erottaa sitä, onko kyseessä laittomasti maahantuotu lemmikkieläin.

Jos olet ostamassa pentua, kiinnitä huomiota ainakin näihin asioihin:

• Pennun ikä: Laiton maahantuonti kohdistuu usein nuoriin, juuri luovutusiän (7-8 viikkoa) saavuttaneisiin koiriin.
• Pennun rotu: Salakuljettajat suosivat pienikokoisia ja suosittuja rotuja.
• Myynti: Salakuljettajat suosivat verkkokauppapaikkoja ja -alustoja, joissa myyminen on nopeaa. Salakuljettajat haluavat saada pennut myytyä ennen tartuntatautien oireiden ja mahdollisten terveydellisten ongelmien ilmaantumista.
• Myyjä: Onko myynti-ilmoituksessa myyjän koko nimi ja yhteystiedot näkyvillä.
• Luovutus: Kaikki lemmikkieläimen luovutukset, jotka eivät tapahdu myyjän kotona, ovat aina poikkeuksellisia.
• Kauppatapa: Halpa myyntihinta, käteisen suosiminen, kiireellisyys sekä myyntipaikan ja luovutustavan epämääräisyys ovat laittoman maahantuonnin yleisimpiä indikaattoreita.

Ruokaviraston muistilista pennun ostaminen verkosta [.fi]›

Pentujen sarjasalakuljettajien toimintatavat kuitenkin vaihtelevat nopeasti. Aiemmin tyypillisenä toimintatapana oli lemmikkieläimen luovutus satamassa, huoltoaseman pihalla, rautatieasemalla tai muualla hyvien kulkuyhteyksien päässä. Nykyisin pennun luovutus saattaa kuitenkin tapahtua yhtä hyvin myyjän kotona, jossa ostajalle voidaan esitellä pennun ”vale-emo”. Tällöin pentu myydään suomalaisena ja Suomessa syntyneenä. Ostajalle voi vasta kauppahinnan maksamisen ja pennun luovutuksen jälkeen paljastua, että kyseessä onkin ulkomailta tuotu lemmikki. Edullinen myyntihintakaan ei ole enää itsestäänselvyys. Laittomasti maahantuoduista lemmikkieläimistä saatetaan pyytää rotuun nähden normaalia, tai jopa normaalia myyntihintaa korkeampaa hintaa.

Lemmikkieläinten tuontimäärät kasvussa

Lemmikkieläinten tuontimäärät ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana. Lemmikkieläimiä tuodaan eniten Venäjältä, Espanjasta, Virosta, Romaniasta, Liettuasta, Ranskasta, Unkarista ja Serbiasta.

Viime vuosikymmeninä Viro on ollut yksi tärkeimmistä lemmikkieläinten tuonnin väylistä. Viron kautta tuodaan Suomeen Virossa ja muualla EU:n alueella syntyneitä koiria, mutta myös Venäjällä, Ukrainassa tai muissa kolmansissa maissa syntyneitä Viroon laittomasti tuotuja koiria, jotka kuljetetaan Virosta edelleen Suomeen. Siellä missä markkinat, sinne suuntautuu myös lemmikkibisnes.

Lemmikkieläinten laittomalla maahantuonnilla tavoitellaan taloudellista hyötyä – ei eläimen hyvinvointia

Lemmikkieläinten laittoman maahantuonnin tarkoituksena on taloudellisen hyödyn tavoittelu. Maahantuoja voi säästää kustannuksissa mm. kasvattamalla pennut mahdollisimman halvalla ja usein yksinomaan tähän tarkoitukseen järjestetyissä pentutehtaissa. Lisäksi tuoja säästää kustannuksissa jättämällä vaadittavat rabiesrokotukset ja lääkitykset antamatta, väärentämällä tuontiasiakirjoja ja tuomalla kolmannesta maasta peräisin olevat lemmikkieläimet ohi eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen (rajatarkastusmaksu). Valvontaviranomaisille esitetäänkin hyvin paljon väärennettyjä tuontiasiakirjoja, joiden avulla pyritään osoittamaan lemmikkieläimen täyttävän tuontivaatimukset tai lemmikkieläimen syntyneen todellisuudessa EU:n alueella.

Salakuljettajien toimintatavat ovat yhä useammin kopioitu järjestäytyneen rikollisuuden piiristä. Salakuljettajat käyttävät toiminnassaan tyypillisesti välikäsiä: esimerkiksi Virossa sijaitsevaa pentutehdasta pyörittää virolainen toimija, toinen toimija huolehtii yksinomaan lemmikkieläinten kuljetuksesta kohdemaahan ja kolmas toimija lemmikkieläinten myynnistä kohdemaassa. Lainsäädännön vaatimuksia rikotaan yleensä ketjun joka vaiheessa. Lisäksi toiminta-alue ja toimintatavat vaihtuvat nopeasti, mikäli valvontaviranomainen pääsee sarjasalakuljettajien jäljille. Laittomasti maahantuodut lemmikkieläimet myydään pääosin käteiskaupalla, mikä hankaloittaa myyjän identifioimista sekä pentukaupasta saatavan taloudellisen hyödyn määrän arvioimista ja jäljittämistä. Verkkokauppapaikoilla lemmikkieläinten myyjät käyttävät myös usein valeidentiteettiä tai pelkkää etu- tai sukunimeään, prepaid -liittymiä ja muita myynti-ilmoituksissa vaihtelevia yhteystietoja.

Taloudellinen hyöty lemmikkieläinten laittomasta maahantuonnista voi olla mittava. Valvontaviranomaisten tiedossa olevissa tapauksissa yksittäisten maahantuojien tuomien lemmikkieläinten määrä on voinut olla jopa 500 – 1 000 pentua vuodessa. Mikäli pennun keskimääräinen myyntihinta Suomessa on 350 euroa, tuo tämä myyjälle verotettavaa vuosituloa jopa 175 000 euroa – 350 000 euroa. Pentukaupasta saatavan taloudellisen hyödyn määrää kuvaa hyvin myös Helsingin käräjäoikeuden 10.5.2019 antama tuomio (R 18/2256, ei lainvoimainen) lemmikkieläinten salakuljetuksesta. Tapauksessa virolainen päätekijä tuomittiin menettämään valtiolle lemmikkieläinten salakuljetuksesta saatuna rikoshyötynä yhteensä 94 000 euroa. Tekoaika ajoittui vuosille 2014 – 2016 ja tuonnin kohteena oli yhteensä 500 lemmikkiä.

Kiinnijäämisen riski on usein verrattain pieni suhteessa maahantuodun lemmikin arvoon. Yhden tuontierän kiinnijääminen ja mahdollinen menetys ei ole riittävä sanktio lemmikkien sarjasalakuljettajalle. Eräiden arvioiden mukaan lemmikkieläinten salakuljetus ja myynti on noussut järjestäytyneen rikollisuuden kolmanneksi suurimmaksi bisnekseksi heti aseiden ja huumeiden salakuljetuksen jälkeen.

Laiton lemmikin maahantuonti aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle

Lemmikkieläinten laittomasta maahantuonnista aiheutuu vuosittain lisääntyviä kustannuksia myös yhteiskunnalle. Laittomasti maahantuodun lemmikkieläimen purema on yksi yleisimmistä syistä aloittaa rabiesestolääkitys ihmisellä. Lääkitys aloitetaan yleensä etenkin raivotautialueilta tuotujen lemmikkieläinten purematapauksissa, sillä oireiden alettua rabies johtaa ihmisellä aina kuolemaan eikä hoitokeinoa ole.

Rabiesestolääkitys maksaa noin 2 100 euroa per hoidettava henkilö. Vuonna 2018 pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella rabiesepäilyjen vuoksi estohoitoa annettiin 46 ihmiselle. Rabiesestolääkityksestä aiheutuvat kustannukset olivat näin ollen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella jo lähes 100 000 euroa.

Viranomaisyhteistyö on avainasemassa laittoman lemmikkieläinkaupan valvonnassa

EU:n ulkopuolelta tuotavien lemmikkieläinten kaupallista tuontia valvoo Ruokavirasto ja ei-kaupallisia lemmikkieläinten siirtoja Tulli. Aluehallintovirastot valvovat Suomessa lemmikkieläinten tuontia ja siirtoja EU:n sisämarkkinoilta. Valvontaviranomaiset järjestävät vuosittain ”lemmikkiratsioita” satamissa ja lentokentillä. Lisäksi Ruokavirasto sekä Tulli valvovat lemmikkieläinten kolmasmaatuontia osana normaalia valvontaa rajatarkastusasemilla/lentokentillä/satamissa ja muilla rajanylityspaikoilla. Koska lemmikkieläinten laittomaan maahantuontiin liittyy paljon rikollisuutta, tarvitaan kuitenkin enenevissä määrin viranomaisyhteistyötä ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä tietojenvaihtoa. Viranomaisyhteistyötä on Suomessa tiivistetty valvontaviranomaisten, Verohallinnon, poliisin ja syyttäjäviranomaisten kesken.

Kuluttaja voi valinnoillaan vaikuttaa lemmikkien salakuljetukseen

Kuluttajalla ja yksittäisellä pennun ostajalla on suuri vaikutusvalta pentutehtailun ja lemmikkien laittoman maahantuonnin vähentämiseksi. Kuluttajan paras keino vaikuttaa vastuulliseen lemmikkikauppaan on ostaa lemmikki luotettavalta ja tunnetulta kasvattajalta, joista saa tietoa esimerkiksi rotuyhdistysten verkkosivuilta. Lemmikkieläimen ostaminen tulisi aina olla pitkän harkinnan tulos ja suositun rodun pentua joutuu yleensä odottamaan. Ostajan tulisi käydä katsomassa suomalaisena myytävää pentua kasvattajan luona vähintään kaksi kertaa ennen luovutusikää ja nähdä käynneillä myös emo, joka tosiasiallisesti imettää pentuja. Hyvä kasvattaja haluaa myös itse varmistua pennun sopivuudesta uuteen kotiin ja uuden perheen olosuhteisiin riippumatta siitä kasvattaako rotukoiria vai sekarotuisia. Viranomaisten suosituksena on, että maksu pennusta suoritetaan pankkitilille. Mikäli myyjä kertoo, että lemmikkieläin on tuotu EU:n alueelta, ostajan tulee vaatia TRACES -todistusta nähtäväkseen sekä tarkistaa lemmikkieläimen tiedot ja annetut rokotukset lemmikkipassista. EU:n ulkopuolelta tuodulla, myyntiin tulevalla lemmikkieläimellä tulee puolestaan olla ainakin todistus eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta (ns. CHED -todistus). Lisätietoja tuontivaatimuksista löytyy Ruokaviraston internetsivuilta [.fi]›.

Ostopäätöstä tehtäessä on hyvä myös muistaa, että halpa pentu voi olla kaikkea muuta kuin halpa. Laittomasti maahantuodun pennun ostajalle aiheutui edellä mainitussa Helsingin käräjäoikeuden ratkaisuun liittyvässä tapauksessa kuluja pennun ostosta, eläinlääkärikäynneistä ja tehohoidosta sekä lemmikin tuhkauksesta yhteensä 4 060 euroa. Pennun ostohinta oli 350 euroa. Pentu eli vain alle kaksi viikkoa luovutuksen jälkeen.

Eläimen maahantuoja, selvitä tuontiehdot Ruokaviraston verkkosivulta [.fi]›