Verotulojen kehitys vuonna 2025
Verohallinto keräsi kalenterivuonna 2025 veroja yhteensä 83,8 miljardia euroa.
Verohallinnon vuonna 2025 keräämien verojen nettokertymät olivat yhteensä 83,8 miljardia euroa, joka oli 2,1 miljardia euroa enemmän (+2,6 %) kuin vuonna 2024. Kahtena edellisenä vuotena eli 2024 (+0,1 %) ja 2023 (+0,1 %) verokertymä kasvoi vain niukasti, mikä johtui muun muassa yhteisöverokertymien laskusta vuoden 2022 huippulukemista, arvonlisäverokertymän kasvun vähäisyydestä sekä pienemmistä verolajeista erityisesti varainsiirtoverokertymän laskusta.
Kuva 1: Verohallinnon keräämien verojen nettokertymät yhteensä kalenterivuosina 2019–2025, luvut mrd. €. Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Verohallinnon kertymissä ei ole mukana myöskään veronluonteisia maksuja kuten työttömyys- ja eläkevakuutusmaksuja.
Vuonna 2025 Verohallinnon kokonaisverokertymä nousi erityisesti arvonlisäveron ansiosta, jonka kertymä kasvoi 1,0 miljardia euroa (+4,8 %) verokantamuutosten avittamana (näistä tarkemmin myöhemmin artikkelissa). Vuonna 2024 arvonlisäverokertymä kasvoi 0,1 miljardia (+0,7 %) ja vuonna 2023 0,1 miljardia (+0,4 %). Lisäksi vuonna 2025 henkilöasiakkaiden tuloverokertymä kasvoi noin 1,0 miljardia euroa (+2,6 %), mikä kuitenkin on huonomman työllisyystilanteen takia hieman vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuonna 2024 henkilöasiakkaiden tuloverokertymä nousi 1,1 miljardia (+3,0 %) ja vuonna 2023 1,0 miljardia (+2,7 %). Vuonna 2025 yhteisöverokertymä laski 60 miljoonaa (-0,8 %), mikä oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Vuonna 2024 yhteisöverokertymä laski 0,6 miljardia (-7,9 %) ja vuonna 2023 hieman enemmän 0,8 miljardia (-9,4 %). Yhteisöveron kohdalla on kuitenkin hyvä muistaa, että kalenterivuosikohtaisissa verokertymissä on paljon veronmaksun ajoittumiseen liittyviä sekä muita satunnaismuuttujia, joten vertailukelpoisuuden saamiseksi yhteisöveroa kannattaa tarkastella aina verovuosikohtaisesti.
Verotulojen kehitys seuraa isossa kuvassa varsin tarkasti nimellisen BKT:n kehitystä. Vuodesta 2019 vuoteen 2025 Verohallinnon kokonaisverokertymä kasvoi yhteensä 13,8 miljardia euroa (noin +19 %), eli saman verran kuin inflaatio oli samaisena ajanjaksona (reaalisesti BKT ei kasvanut 2019–2025 aikavälillä).
Kuva 2: Verojen ja veronluonteisten maksujen kehitys seuraa isossa kuvassa nimellisen BKT:n kehitystä. Lisäksi myös veromuutokset (kiristyy/kevenee) vaikuttavat. Vuosina 2008–2024 nimellisesti verotulot kasvoivat noin 46 %, mutta reaalisesti vain noin 5 %. (Lukujen lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. Indeksivuosi 2001=100.)
Henkilöasiakkaiden tulovero
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2025 yhteensä 39 007 miljoonaa, joka oli 1 001 miljoonaa (+2,6 %) enemmän kuin vuonna 2024. Tuloveron euromäärältään merkittävintä verolajia eli palkoista, eläkkeistä ja veronalaisista etuuksista tehtäviä ennakonpidätyksiä kertyi 36 802 miljoonaa, joka oli 975 miljoonaa (+2,7 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ennakonpidätykset kasvoivat vuonna 2025 noin prosenttiyksikön verran enemmän kuin ennakonpidätyksen alaiset tulot (kts. seuraava kappale). Siten keskimääräiset verokorttien ennakonpidätysprosentit ovat todennäköisesti olleet vuotta aiempaa korkeammat, mikä voi johtaa veronpalautusten määrän lisääntymiseen verovuodelta 2025. Tarkempaa tietoa verovuoden 2025 tuloverojen ja veronpalautusten sekä jäännösverojen määristä saadaan kesällä 2026, jolloin verovelvolliset ovat palauttaneet veroilmoituksensa. Lopullisia tuloverotuksen luvut ovat, kun Verohallinto saa kaikkien asiakkaiden verotuksen päätökseen lokakuun 2026 loppuun mennessä.
Vuoden 2025 lopussa tuoreimmat palkkasumma- ja muut ennakonpidätysten alaisten ansiotulojen ilmoitustiedot olivat marraskuun 2025 verokaudelta. Tammi-marraskuun 2025 ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot olivat alustavien tietojen mukaan noin +1,9 prosenttia vuotta aiempaa suuremmat koostuen palkkasumman +2,2 prosentin noususta, eläkkeiden +2,1 prosentin noususta, työttömyysetuuksien -2,7 prosentin laskusta sekä muiden veronalaisten sosiaalietuuksien reilun -4 prosentin laskusta. Eläkkeiden kasvu hidastui vuosista 2024 (+6,3 %) ja 2023 (+7,8 %), jolloin eläkkeitä nostivat korkean inflaation myötä tehdyt indeksikorotukset (lisätietoa esim. Eläketurvakeskuksen julkaisu Eläketurvan muutokset vuosi vuodelta). Työttömyysetuudet laskivat vuonna 2025 niihin tehtyjen leikkausten takia. Työttömyysetuutta saaneiden lukumäärä jatkoi kuitenkin kasvuaan ja vuonna 2025 työttömyysetuutta saaneita oli kuukausittain keskimäärin noin 12 tuhatta enemmän (noin +3,8 %) kuin vuonna 2024.
Palkkasumman kasvu hidastui vuonna 2025 hieman vuodesta 2024, jolloin palkkasumma kasvoi +2,4 prosenttia. Edeltävinä vuosina 2021–2023 palkkasumman kasvu oli selvästi nopeampaa (2021 +5,4 %, 2022 +6,4 %, 2023 +4,7 %). Kuvasta 3 näkee, kuinka vuoden 2025 palkkasumman kasvu (kuvassa vihreä viiva) +2,2 prosenttia on seurausta keskimääräisten palkkojen noususta (kuvassa oranssi palkki). Sen sijaan palkkatuloa saaneiden lukumäärä (kuvassa vihreä palkki) on vuonna 2025 pienentynyt. Koronan jälkeen palkkatuloa saaneiden lukumäärä ylsi ensi kertaa vuotta aiempaa suuremmaksi huhtikuussa 2021 ja siitä eteenpäin vuosikasvu jatkui selkeänä aina 2023 jälkimmäiselle puoliskolle asti. Joulukuusta 2023 alkaen palkkatuloa saaneiden lukumäärä on ollut kuukausittain vuodentakaista pienempi. Vuonna 2022 palkkatuloa saaneita oli kuukausittain keskimäärin lähes satatuhatta enemmän (+3,0 %) kuin vuonna 2021. Vuonna 2023 palkkatuloa saaneita oli kuukausittain keskimäärin noin 30 tuhatta enemmän (+0,8 %) kuin vuonna 2022. Vastaavasti vuonna 2024 palkkatuloa saaneita oli kuukausittain keskimäärin noin 15 tuhatta vähemmän (noin -0,6 %) kuin vuonna 2023 ja samankaltainen kehitys on jatkunut myös vuonna 2025 (noin -0,6 % verrattuna vuoteen 2024). Verohallinnon tilastoluvuista ei näy tehtyjen työtuntien määriä eikä esimerkiksi kokoaikatyön vs. osa-aikatyön kehityskulkuja.
Kuva 3: Palkkasumman ja palkkatuloa saaneiden kehitys kuukausittain 1/2021–11/2025.
Ennakonpidätyskertymän kasvun lisäksi vuoden 2025 henkilöasiakkaiden tuloverokertymä kasvoi puun myyntitulojen ennakonpidätyksissä (+10,7 %) sekä lisäennakoissa (+28,2 %). Kaikissa ennakonpidätys-termin sisältävissä verolajeissa vuoden 2025 kertymät ovat pääosin verovuotta 2025 koskevia. Sen sijaan vuonna 2025 maksetut lisäennakot, jäännösverot ja veronpalautukset ovat liittyneet pääsääntöisesti verovuoteen 2024. Vuonna 2025 maksettujen (verovuoden 2024) lisäennakoiden kasvun juurisyynä olivat verovuoden 2024 verovuotta 2023 suuremmat luovutusvoitot.
Kuva 4: Henkilöasiakkaiden tuloverokertymät verolajeittain kalenterivuosina 2024–2025. Luvut milj. €. Henkilöasiakkaiden tuloverosta suurin osa kertyy ennakonpidätyksinä. Se on euromäärältään ylivoimaisesti suurin verolaji Suomessa.
Yhteisöjen tulovero
Yhteisöjen tuloveroa kertyi vuonna 2025 yhteensä 7 073 miljoonaa, joka oli 60 miljoonaa (-0,8 %) vähemmän kuin vuonna 2024.
Vuoden 2025 kertymästä 5 916 miljoonaa koski verovuotta 2025, 624 miljoonaa verovuotta 2024 ja 533 miljoonaa muita verovuosia. Vuotta aiemmin vuoden 2024 kertymästä 5 751 miljoonaa koski verovuotta 2024, 806 miljoonaa verovuotta 2023 ja 577 miljoonaa muita verovuosia. Siten vuonna 2025 kuluvan verovuoden 2025 verojen eli pääosin ennakkoverojen määrä nousi vuotta aiemmasta, mutta laskua tuli aiempien verovuosien veroista (pääosin vuonna 2025 maksetuista verovuoden 2024 lisäennakoista).
Kalenterivuosikohtaisia yhteisöverokertymiä hämärtää yhteisöjen veronmaksun ajoittumiseen liittyvät tekijät: erityisesti kuinka hyvin verovuoden maksuunpannut ennakkoverot vastaavat lopullista tuloveron määrää ja kuinka suuria siten verovuoden päättymisen jälkeiset lisäennakot ja jäännösverot/veronpalautukset ovat. Lisää taustatietoa yhteisöjen ennakkoperinnästä sekä tuloverotuksesta voit lukea täältä: Yhteisöjen tuloveron kehitystä kannattaa tarkastella verovuosikohtaisesti.
Kuva 5: 2012–2025 kalenterivuoden aikana kertynyt yhteisöveron määrä sekä verovuoden verotuksen valmistumisen mukainen yhteisöveron määrä. Luvut mrd. €. Verovuoden 2022 yhteisöveron määrä 8,0 miljardia on nimellisillä euromäärillä tarkasteltuna ennätys. Inflaatiokorjattuna verovuosien 2000 ja 2007 yhteisöveron määrät (eivät näy kuvassa) ylittävät kuitenkin verovuoden 2022 yhteisöveron määrän. Vuosina 2012–2013 yhteisöverokanta oli 24,5 % ja vuodesta 2014 alkaen 20,0 %. Vuodesta 2027 alkaen yhteisöverokanta on laskemassa 18,0 prosenttiin.
Ennakkoverojen vastaavuus lopullisen tuloveron määrään voi erityisesti talouden käännevuosina vaihdella paljon, eikä ennakkoverojen tasosta tai kalenterivuosikohtaisista kertymistä voi siten vetää varmoja johtopäätöksiä yhteisöjen tilikauden tuloksen kehittymisestä. Esimerkiksi verovuoden 2021 verotuksen valmistumisen mukainen yhteisöveron määrä 7,3 miljardia oli peräti 1,8 miljardia suurempi kuin verovuoden lopussa maksuunpantuna olleiden ennakkoverojen määrä 5,5 miljardia ja 0,7 miljardia suurempi kuin kalenterivuoden 2021 yhteisöverokertymä 6,6 miljardia. Tämä näkyikin vuoden 2022 yhteisöverokertymässä, kun yhteisöt maksoivat paljon tavallista suuremmat lisäennakot ja jäännösverot verovuodelta 2021.
Kumpanakin koronavuotena 2020 ja 2021 ennakkoverojen määrät jäivät verovuosien lopullisen tuloveron määriin nähden paljon normaalia pienemmiksi (kts. kuva 6), mikä selittyy sillä, että yhteisöt reagoivat vuonna 2020 voimakkaasti alkaneeseen koronatilanteeseen hakien alennuksia ennakkoveroihinsa. Verohallinto ei tehnyt myöskään viranomaisaloitteisia ennakoiden korotuksia vuonna 2021, joten alhainen ennakkoverotaso jatkui myös silloin.
Kuva 6: Verovuoden lopussa maksuunpantuna olevien ennakkoverojen vastaavuus (%) verotuksen valmistumisen mukaiseen yhteisöveron määrään verovuosina 2018–2024. Luvut mrd. €.
Vuonna 2022 Verohallinto palasi takaisin normimenettelyyn, jossa yhteisöjen ennakkoveroja voitiin korottaa viranomaisaloitteisesti tilikauden aikana tuoreimpien tietojen perusteella. Siitä huolimatta verovuoden 2022 lopussa maksuunpantuna olleiden ennakkoverojen määrä 6,6 miljardia osui vain hieman paremmin kohdilleen verovuoden 2022 verotuksen valmistumisen mukaisen yhteisöveron määrän 8,0 miljardia kanssa kertoen siitä, kuinka ennakkoverojen maksuunpanojen tai kalenterivuosikohtaisten yhteisöverokertymien perusteella ei voi varmaksi tietää, miltä verovuoden lopulliset yhteisöveron määrät tulevat näyttämään. Verovuoden 2023 lopussa maksuunpantuna olleiden ennakkoverojen määrä (6,4 mrd.) ylsi 87 prosenttisesti ja verovuoden 2024 lopussa maksuunpantuna olleiden ennakkoverojen määrä (6,2 mrd.) ylsi 89 prosenttisesti eli vuosia 2020–2022 selvästi lähemmäksi verotuksen valmistumisen mukaisia yhteisöveron määriä.
Verovuoden 2025 lopussa maksuunpantuna olleiden ennakkoverojen yhteismäärän 6,4 miljardia perusteella on hyvin mahdollista, että verovuoden lopullinen yhteisöveron määrä tulee ylittämään 7 miljardia. Verovuoden 2025 lopullista yhteisöveron määrää pystytään arvioimaan tarkemmin 2026 kesällä, kun on saatu tilikautensa vuodenvaihteeseen päättäneiden yhteisöjen veroilmoitukset. Lopullisia yhteisöjen tuloverotuksen luvut ovat, kun Verohallinto saa kaikkien asiakkaiden verotuksen päätökseen lokakuun 2026 loppuun mennessä.
Arvonlisävero
Arvonlisäveroa kertyi vuonna 2025 yhteensä 22 444 miljoonaa, joka oli 1 027 miljoonaa (+4,8 %) enemmän kuin vuonna 2024. Muutosprosentti on suunnilleen samansuuruinen tai hieman pienempi kuin arvonlisäverotuksen verokantamuutosten laskennallinen vaikutus. Verokantamuutosten lisäksi arvonlisäveron kertymä seuraa kokonaistasolla (arvonlisäverotuksen piiriin kuuluvan) nimellisen kulutuksen kehitystä. Yksittäisissä kuukausissa voi kuitenkin olla paljon satunnaisvaihtelua, eikä siksi yksittäisten kuukausien lukuihin kannata kiinnittää liikaa huomiota. Verohallinto ei tee tilastolukuihin kausitasoitusta, työpäivä- tai muita aikasarjakorjauksia. Arvonlisäveron kehitystä onkin siten parempi seurata vuositasolla tai kumulatiivisesti (vuoden sisällä).
Kuva 7: Arvonlisäveron kuukausittaiset verokertymät 2024–2025 (vasen akseli, luvut milj. €) ja kumulatiivisen muutosprosentin kehitys 2025 (oikea akseli, %). Kuukausikohtainen vaihtelu verokertymissä on suurta ja arvonlisäveron kehitystä kannattaa seurata ennemmin kumulatiivisesti.
Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä mennessä, joten vuoden 2025 arvonlisäverokertymä on pääosin 2024 marraskuun - 2025 lokakuun verokausilta syntynyttä veroa. Ko. verokausilla 11/2024 - 10/2025 ilmoitetun arvonlisäveron määrä oli noin +4,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmilla verokausilla 11/2023 - 10/2024. Arvonlisäveron yleistä verokantaa korotettiin syyskuun 2024 verokaudesta alkaen, joten verokantamuutos ehti vaikuttaa kalenterivuoden 2024 alv-kertymään eräpäivärytmityksen mukaisesti kahden kuukauden ajan (marras- ja joulukuussa). Vuosi 2025 on ensimmäinen kokonainen vuosi, jossa yleisen verokannan muutos näkyy täydellä painollaan. Tammikuun 2025 verokaudesta alkaen voimaan astui myös toinen verokantamuutos, jossa suurin osa 10 %:n verokantaan kuuluneista tavaroista ja palveluista (kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsy, henkilökuljetus, majoituspalvelut) siirtyi 14 %:n verokantaan.
Jos tilannetta tarkastellaan verovuosikohtaisesti tuoreimman ajankohtatiedon mukaan, 2025 tammi-lokakuun verokausilla ilmoitetun arvonlisäveron määrä nousi vuotta aiemmasta +4,4 prosenttia, kts. taulukko 1. Verokannoittain tarkasteltuna 10 prosentin verokannan alaisten myyntien arvonlisäveron määrä laski 1-10/2025 noin 1,6 miljardia euroa (-90,0 %). Vastaavasti 14 prosentin verokannan alaisten myyntien arvonlisäveron määrä nousi 1-10/2025 vuotta aiempaan verrattuna noin 2,4 miljardia euroa (+38,6 %). On kuitenkin huomattava, että vuosimuutokset verokantakohtaisissa ilmoitustiedoissa samoin kuin muissakin arvonlisäveron ilmoitustiedoissa pois lukien ALV ILMOITETTU VERO (erä 1 taulukossa 1), eivät aina kerro täysin totuudenmukaista vertailukelpoista tilannetta ko. ilmoitustiedoissa. Esimerkiksi useita alihankkijoita sisältävissä tilausketjuissa sekä suoritettavan (erä 2 ja sen alaerät) että vähennettävän (erä 3) arvonlisäveron määrät tulee ilmoitettua tilausketjussa olevien yritysten toimesta kokonaistasolta tarkasteltuna moneen kertaan. Siten tilausketjuissa tapahtuvat muutokset muuttavat myös kokonaistason suoritettavan ja vähennettävän arvonlisäveron määriä. Niiden erotus eli ilmoitetun arvonlisäveron määrä nettona (erä 1) on toki kokonaistasolla vertailukelpoinen kertoen aidon tilanteen arvonlisäveron kehittymisestä.
Taulukko 1: Vuoden 2025 lopussa arvonlisäveron tuoreimmat ilmoitustiedot olivat lokakuun 2025 verokaudelta. Taulukossa esitetty 2022–2025 tammi-lokakuun verokausien ilmoitustiedot. Luvut milj. €. Tarkempia toimialakohtaisia tietoja voi hakea täältä: Arvonlisäveron ilmoitustiedot toimialoittain (Tilastotietokanta).
| Verokaudet 1-10/2022 | Verokaudet 1-10/2023 | Verokaudet 1-10/2024 | Verokaudet 1-10/2025 | Muutos% (2024–25) | |
|---|---|---|---|---|---|
| 1. Alv ilmoitettu vero yht. (2.-3.) | 17 126 | 16 927 | 17 108 | 17 872 | 4,4 % |
| 2. Kohdekauden suoritettava alv | 98 824 | 93 818 | 93 729 | 98 647 | 5,2 % |
| 2.1. Alv kotimaan myynneistä | 75 830 | 72 659 | 72 947 | 76 328 | 4,6 % |
| 2.1.1. Yleinen verokanta | 68 502 | 64 396 | 64 929 | 67 431 | 3,8 % |
| 2.1.2. Alennettu verokanta 1, 14% | 5 755 | 6 234 | 6 290 | 8 724 | 38,6 % |
| 2.1.3. Alennettu verokanta 2, 10 % | 1 573 | 2 030 | 1 728 | 173 | -90,0 % |
| 2.2. Alv tavaraostoista muista EU-maista | 10 268 | 9 608 | 9 301 | 9 979 | 7,1 % |
| 2.3. Alv palveluostoista muista EU-maista | 4 375 | 4 558 | 4 815 | 5 301 | 10,0 % |
| 2.4. Alv tavaroiden maahantuonneista EU:n ulkopuolelta | 4 301 | 3 162 | 3 061 | 3 109 | 1,9 % |
| 2.5. Alv rakentamispalveluiden sekä metalliromun ostoista | 4 050 | 3 831 | 3 606 | 3 930 | 8,9 % |
| 3. Kohdekauden vähennettävä alv | 81 694 | 76 886 | 76 617 | 80 775 | 5,4 % |
Työnantajan sairausvakuutusmaksu
Kelalla tilitettävää työnantajan sairausvakuutusmaksua kertyi vuonna 2025 yhteensä 1 979 miljoonaa, joka oli 701 miljoonaa enemmän (+54,8 %) kuin vuotta aiemmin. Työnantajan sairausvakuutusmaksua maksetaan 16–67-vuotiaiden työntekijöiden palkoista, joten maksuprosentin lisäksi vuosikertymään vaikuttaa palkkasumman määrä. Vuonna 2025 työnantajan sairausvakuutusmaksu oli 1,87 prosenttia maksetuista palkoista, vuonna 2024 1,16 prosenttia palkoista ja vuonna 2023 1,53 prosenttia palkoista. Ennen 2016 solmittua kilpailukykysopimusta (vaikutti ensimmäisen kerran vuoden 2017 maksuprosenttiin) työnantajan sairausvakuutusmaksuprosentit olivat reilun 2 prosentin suuruisia.
Kuva 8: Työnantajan sairausvakuutusmaksukertymät vuosina 2011–2025 (vasen akseli, luvut milj. €) ja maksuprosentit (oikea akseli, %).
Kiinteistövero
Kunnille tilitettävää kiinteistöveroa kertyi vuonna 2025 yhteensä 2 369 miljoonaa, joka oli 34 miljoonaa enemmän (+1,4 %) kuin vuonna 2024. Kiinteistöveron vuosikertymät seuraavat varsin tarkasti verovuosikohtaisia maksuunpanoja. Vuoden 2025 kiinteistöverotuksesta voit lukea tarkemmin täältä: Kiinteistöverotus verovuonna 2025.
Valmisteverot
Valmisteveroja kertyi vuonna 2025 yhteensä 6 516 miljoonaa, joka oli 317 miljoonaa vähemmän (-4,6 %) kuin vuotta aiemmin. Lasku tuli pääosin energiaveroista, joita kertyi 319 miljoonaa vähemmän (-7,7 %) kuin vuonna 2024.
Valmisteverot eivät ole prosentuaalisia vaan tuoteyksikköön (esim. kappale, litra, kg, kWh jne.) sidottuja kiinteitä veroja. Vuosien saatossa tuotteiden yksikköperusteisia veronmääriä on muutettu muun muassa terveysohjaukseen liittyvien tavoitteiden takia (esim. tupakkaverossa). Valmisteverot eivät ole sidottuja kuluttajahintojen kehitykseen, joten inflaatio ei suoraan korota niiden tuottoa niin kuin se tekee monelle muulle verolajille. Tämä on johtanut siihen, että valmisteverojen suhteellinen osuus kokonaisverokertymästä on pienentynyt ajan myötä. Vuonna 2017, jolloin valmisteverotus siirtyi Tullilta Verohallinnolle, valmisverojen osuus Verohallinnon kokonaisverokertymistä oli noin 11 prosenttia ja vuonna 2025 vastaavasti noin 8 prosenttia.
Kuva 9: Valmisteverojen nettokertymät yhteensä kalenterivuosina 2019–2025, luvut mrd. €.
Muut verot
Pienemmistä verolajeista vuonna 2025 merkittävin kertymämuutos tapahtui rajoitetusti verovelvollisten lähdeverossa.
Kuva 10: Muiden Verohallinnon keräämien verojen nettokertymät yhteensä kalenterivuosina 2019–2025, luvut mrd. €.
Rajoitetusti verovelvollisten lähdeveron nettokertymä oli vuonna 2025 yhteensä 509 miljoonaa, joka oli peräti 342 miljoonaa (-40,2 %) vähemmän kuin vuonna 2024. Lähdeverosta suurin osa koostuu osinkojen lähdeverosta. Lähdeveron bruttokertymä oli vuonna 2025 1 530 miljoonaa, joka oli 32 miljoonaa (+2,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti lähdeveron palautusten määrä oli 1 021 miljoonaa, joka oli 373 miljoonaa (+57,6 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Palautuksista noin 224 miljoonaa oli kuluvaa verovuotta eli verovuotta 2025 koskevia ilmoitusoikaisuja (ns. quick refundit) ja noin 797 miljoonaa varsinaisia lähdeveron palautushakemusten kautta haettuja vanhempia vuosia koskevia palautuksia. Vuonna 2021 käyttöön otettu TRACE-menettely (lisätietoa: Hallintarekisteröidyille osakkeille maksetut osingot) nosti perityn lähdeveron määrää osingonmaksuhetkellä, mutta samalla oli tiedossa, että osa lähdeverosta tullaan hakemaan myöhempinä vuosina takaisin palautushakemusten kautta. Palautusmäärät tulevatkin todennäköisesti säilymään varsin korkealla tasolla myös lähivuosina.
Kuva 11: Rajoitetusti verovelvollisten lähdeverokertymät vuosina 2011–2025. Luvut mrd. €.
Yleisesti verovelvollisten korkotulojen lähdeveroa kertyi vuonna 2025 yhteensä 444 miljoonaa, joka oli 139 miljoonaa enemmän (+45,8 %) kuin vuotta aiemmin ja peräti 398 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023. Vuosina 2018–2023 korkotulon lähdeveron määrä jäi joka vuosi alle 50 miljoonan euron. Vuosien 2024 ja 2025 korkotulon lähdeveron kasvun taustalla on talletuskorkojen korkotason nousu. Korkotulon lähdeveroa maksavat henkilöasiakkaat pankkitalletusten ja tiettyjen joukkovelkakirjalainojen korkotuloista. Korkotulon lähdevero on 30 prosenttia koron määrästä.
Autoveroa kertyi vuonna 2025 yhteensä 271 miljoonaa, joka oli 30 miljoonaa vähemmän (-9,8 %) kuin vuotta aiemmin. Autoveron määrä on laskenut jo useita vuosia, mitä selittävät autokauppamäärät sekä autojen sähköistyminen sekä polttomoottoriautojen päästötason lasku. Autovero on kertaluonteinen vero, joka maksetaan Suomessa ensimmäistä kertaa rekisteröitävistä tai käyttöönotettavista henkilö- ja pakettiautoista, moottoripyöristä ja kolmi- tai nelipyöristä, esimerkiksi mönkijöistä. Täyssähköautoista ei vuoden 2022 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen seurauksena ole peritty enää autoveroa.
Perintö- ja lahjaveroa kertyi vuonna 2025 yhteensä 1 055 miljoonaa, joka oli 203 miljoonaa vähemmän (-16,1 %) kuin ennätysvuotena 2024. Vuonna 2024 perintö- ja lahjaverokertymiä nosti erityisesti suurempi tapausten käsittelymäärä, kun Verohallinnon työjonoja saatiin purettua. Perintö- ja lahjaveron määrä on kymmenen viime vuoden aikana suunnilleen tuplaantunut, mihin ovat vaikuttaneet vanhenevasta väestöstä johtuva kuolleisuuden nousu sekä kuolleiden nimellisen varallisuuden kasvu. Vuodesta 2026 alkaen perintö- ja lahjaverotus kevenee, kun perintöveroasteikon alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveroasteikon alaraja 5 000 eurosta 7 500 euroon.
Kuva 12: Perintö- ja lahjaverokertymät vuosina 2011–2025. Luvut milj. €.
Varainsiirtoverokertymä kääntyi hienoiseen nousuun vuonna 2025 kahden erityisen heikkojen vuosien 2023 ja 2024 jälkeen. Varainsiirtoveroa kertyi vuonna 2025 yhteensä 646 miljoonaa, joka oli 71 miljoonaa enemmän (+12,4 %) kuin vuonna 2024 ja 38 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023. Kuukausitasolla tarkasteltuna varainsiirtoverokertymä alkoi pienentyä vuodentakaiseen verrattuna 2022 syksyllä ja 2023 aikana laskuvauhti syventyi. Aallonpohja saavutettiin 2024 kesällä ja 2024 heinäkuusta alkaen varainsiirtoverokertymät ovat kuukausitasolla olleet jo hieman vuodentakaista suuremmat. Sama kehitys vahvistui vuoden 2025 aikana, mutta verokertymät ovat pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna edelleen matalalla tasolla. Ennätysvuoden 2021 kertymästä jäätiin vuonna 2025 yhä peräti 347 miljoonaa. Varainsiirtoverosta suurin osa kertyy asunto-osake- ja kiinteistökaupoista ja pienemmässä määrin myös yrityskaupoista. Varainsiirtoverokantoja alennettiin takautuvasti 12.10.2023 alkaen. Verokantamuutokset eivät 2023 aikana kuitenkaan vaikuttaneet vuoden 2023 verokertymään laskevasti, koska 12.10.-31.12.2023 tehdyissä kaupoissa varainsiirtovero maksettiin vielä vanhojen verokantojen mukaisesti ja Verohallinto palautti liikaa maksetun veron 2024 tammikuussa. Ensiasunnon ostajien verovapauden poistumisella vuoden 2024 alusta alkaen on myös ollut vaikutusta varainsiirtoverokertymään.
Kuva 13: Varainsiirtoverokertymät vuosina 2011–2025. Luvut milj. €.
Verot käytetään yhteiskunnan hyväksi
Vuonna 2025 Verohallinnon keräämistä veroista 76,7 prosenttia tilitettiin valtiolle ja 16,8 prosenttia kunnille. Muita veronsaajia ovat lisäksi seurakunnat 1,3 prosentin ja Kela 5,2 prosentin osuuksilla.
Kuva 14: Verohallinnon keräämien verojen jakautuminen eri veronsaajien kesken vuonna 2025. Luvut mrd. €.
Vuonna 2024 valtion osuus Verohallinnon keräämistä veroista oli 77,2 prosenttia, kuntien 17,3 prosenttia, seurakuntien 1,3 prosenttia ja Kelan 4,2 prosenttia.
Lisätietoa veronsaajien kesken jaettavista veroista voit lukea Veronsaajien palvelut -sivustolta.