Verotulojen kehitys vuonna 2026

Verohallinto keräsi tammi-kesäkuussa 2026 veroja yhteensä 44 803 miljoonaa euroa

Verohallinnon verokertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja, joista euromäärältään merkittävin on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Verohallinnon kertymissä ei ole mukana myöskään veronluonteisia maksuja kuten työttömyys- ja eläkevakuutusmaksuja. Verohallinnon keräämiä verotuloja tilitetään valtion lisäksi kunnille, seurakunnille ja Kelalle. Verohallinnon luvut esitetään aina nimellisinä, eli kyseisen vuoden käyvin hinnoin laskettuna eikä vuosivertailuissa ole huomioitu inflaatiovaikutusta.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-kesäkuussa 21 375 miljoonaa, joka oli 449 miljoonaa (+2,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Tuloveron euromäärältään merkittävintä verolajia eli palkoista, eläkkeistä ja veronalaisista etuuksista tehtäviä ennakonpidätyksiä kertyi 18 515 miljoonaa, joka oli 234 miljoonaa (+1,3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätysten kasvuvauhti on hidastunut viime vuodesta (, jolloin ennakonpidätykset kasvoivat +2,7 %), mikä selittyy erityisesti tuloverotukseen tehdyillä kevennyksillä. Tämänhetkisten tulorekisteritietojen mukaan ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot kasvoivat tammi-toukokuussa 2026 n. 2,1 % ja palkkasumma n. 2,9 %, eli enemmän kuin vuonna 2025, jolloin ennakonpidätysten alaiset ansiotulot kasvoivat n. 1,9 % ja palkkasumma n. 2,2 %. Vaikka palkkasumman kasvu on tänä vuonna nopeutunut, on ennakonpidätysten kasvu kuitenkin hidastunut, mikä kertoo siitä, että tuloveron kevennykset ovat pienentäneet palkkasumman kasvun vaikutusta verokertymään. Palkkasumman nousun taustalla ovat erityisesti palkankorotukset, sillä palkkatuloa saaneiden lukumäärä on edelleen pienentynyt. Tammi-toukokuussa 2026 palkkaa saaneita oli kuukausittain keskimäärin n. 13 tuhatta vähemmän (-0,6 %) kuin vuotta aiemmin. Myös vuosina 2024 ja 2025 palkkatuloja saaneiden lukumäärä tippui suunnilleen samalla vauhdilla (-0,6 %). Verohallinnon tilastoluvuista ei näy tehtyjen työtuntien määriä eikä esimerkiksi kokoaikatyön vs. osa-aikatyön kehityskulkuja.

Lisäksi tammi-kesäkuun henkilöasiakkaiden tuloverokertymä nousi korkojen ja osuuksien ennakonpidätyksissä 132 miljoonaa (+350,2 %) (nousun taustalla OP-ryhmän bonusten muuttuminen 1.1.2026 alkaen omistaja-asiakkaan veronalaiseksi pääomatuloksi) sekä verovuoteen 2025 liittyneissä lisäennakoissa 136 miljoonaa (+22,5 %), mikä indikoi verovuodelta 2025 suurempia pääomatuloja verovuoteen 2024 verrattuna. Lisäennakoita maksetaan yleensä eniten pääomatuloihin ja niiden sisällä luovutusvoittoihin liittyen (ts. tuloihin, joista ei ole maksettu veroa ennakonpidätyksinä tai ennakkoverona verovuoden aikana). Pääomatuloista erityisesti luovutusvoittojen määrät voivat vaihdella paljon eri vuosien välillä näkyen myös pääomatuloverojen suurina vuosivaihteluina. Lisätietoa verovuoden 2025 pääomatuloista saadaan verotuksen päättymisen jälkeen marras-joulukuussa 2026.

Yhteisöveroa kertyi tammi-kesäkuussa 4 213 miljoonaa, joka oli 359 miljoonaa (+9,3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhteisöveron verolajeista tammi-kesäkuun kertymä nousi verovuoteen 2025 liittyneissä lisäennakoissa 307 miljoonaa (+26,2 %) sekä pääosin verovuoteen 2026 liittyneissä ennakkoveroissa 116 miljoonaa (+4,6 %). Verovuoden 2025 lisäennakoiden kertymä yhdistettynä verovuodelta aiemmin maksettuihin ennakkoveroihin voi tarkoittaa sitä, että verovuoden 2025 lopullinen yhteisöveron määrä voi olla lähellä 7,5 miljardia (vrt. verovuoden 2024 lopullinen yhteisöveron määrä jäi hieman alle 7,0 miljardia). Lisätietoa verovuoden 2025 yhteisöverosta saadaan verotuksen päättymisen jälkeen marras-joulukuussa 2026. Vastaavasti verovuoden 2026 ennakkoverokertymästä ei voi vielä vetää pidemmälle meneviä johtopäätöksiä, sillä ennakkoverojen määräytyminen tapahtuu pitkälti viranomaisaloitteisesti edellisen vuoden verotettavan tulon perusteella, jollei yhteisö oma-aloitteisesti muuta ennakkoverojen tasoa.

Arvonlisäveroa kertyi tammi-kesäkuussa 11 828 miljoonaa, joka oli 709 miljoonaa (+6,4 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-kesäkuussa ilmoitettiin ja maksettiin pääosin marraskuun 2025 - huhtikuun 2026 verokausien arvonlisäveroa. Suurin syy kertymämuutoksen taustalla on nimellisen kulutuksen kasvu ko. kuukausina vuotta aiempaan verrattuna (tosin alvissa voi yksittäisissä kuukausissa olla paljon satunnaisvaihtelua). Toisena (pienempänä) tekijänä veroperustemuutosten nostava vaikutus tammi-kesäkuun 2026 alv-kertymään on joitain kymmeniä miljoonia. Tammikuun 2025 verokaudesta alkaen voimaan astui muutos, jossa suurin osa 10 prosentin arvonlisäveron verokannan soveltamisalaan aiemmin kuuluneista tavaroista ja palveluista siirtyi 14 prosentin soveltamisalaan. Eräpäivärytmin takia ko. veromuutos ehti vaikuttaa tammi-kesäkuun 2025 alv-kertymään neljän kuukauden verran, mutta vertailukauden tammi-kesäkuun 2026 alv-kertymään kaikkina kuutena kuukautena. Vastaavasti maaliskuusta 2026 alkaen alv-kertymää on ollut osaltaan laskemassa hieman 14 prosentin alv-kannan muuttuminen 13,5 prosenttiin tammikuun 2026 verokaudesta alkaen. Kolmantena tekijänä Verohallinnon arvonlisäveron palautuskäsittely on keväällä ruuhkautunut lisäselvittelyä vaativissa tapauksissa, joten osa tammi-kesäkuun palautushakemuksista tulee näkymään verokertymässä (laskevana tekijänä) vasta myöhemmin tänä vuonna.

Muista verolajeista merkittävin kertymämuutos tapahtui rajoitetusti verovelvollisten lähdeverossa, jonka nettokertymä oli tammi-kesäkuussa 676 miljoonaa, eli 220 miljoonaa (-24,6 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lähdeveron bruttokertymä nousi 2,8 % 1 262 miljoonaan, mutta samalla palautukset kasvoivat peräti 76,7 % 586 miljoonaan tiputtaen nettokertymän mainittuun 676 miljoonaan. Vuonna 2021 käyttöön otettu TRACE-menettely (lisätietoa: Hallintarekisteröidyille osakkeille maksetut osingot) nosti perityn lähdeveron määrää osingonmaksuhetkellä, mutta samalla oli tiedossa, että osa lähdeverosta tullaan hakemaan myöhempinä vuosina takaisin palautushakemusten kautta, mikä selittää myös tämän vuoden suurta palautusmäärää. Palautusmäärät tulevat todennäköisesti säilymään varsin korkealla tasolla myös lähivuosina.

Tarkastele verotulojen kertymiä verolajeittain ja kausittain

• Ylemmästä taulukosta näet graafina kumulatiivisen verokertymän haluamaltasi ajanjaksolta ja edellisen vuoden vastaavan ajanjakson luvut.
• Alemmasta taulukosta näet euroina kumulatiivisen verokertymän haluamaltasi ajanjaksolta. Lisäksi näet muutokset euroina ja prosentteina.
• Alimmasta taulukosta näet, miten yhteisöjen ennakkoverojen maksuunpannut kokonaismäärät ovat kehittyneet. 
• Aktivoi taulukko klikkaamalla kuvaa. 
• Valitse oikean yläkulman nuoli alaspäin, kun haluat tarkastella tiettyä veroryhmää tarkemmin.
• Palaa takaisin valitsemalla vasemmasta yläkulmasta nuoli ylöspäin.
• Jos haluat tarkastella aiempia kuukausia, valitse ajankohta vasemmasta yläkulmasta.
• Lue tarvittaessa taustatiedot tilaston tulkintaohjeesta.

Verotulojen kehitys verolajeittain (kuvaaja)

Verotulojen kehitys verolajeittain (taulukko)

Yhteisöjen ennakkoverojen maksuunpantujen kokonaismäärien kehitys (kuvaaja)