Verohallinnon tilastoja: Kiinteistöverotus verovuonna 2023

Tietokantataulukot (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Verovuoden 2023 kiinteistöverotus valmistui lokakuun lopussa. Kiinteistöveroa määrättiin reilulle 2,1 miljoonalle asiakkaalle (+0,1 %) yhteensä 2 241 miljoonaa euroa, mikä oli noin 165 miljoonaa euroa (+7,9 %) enemmän kuin viime vuonna. Reipas kasvu johtuu pääosin rakennuskustannusindeksin nousun aiheuttamasta rakennusten jälleenhankinta-arvojen korotuksesta 9,4 prosentilla.

Rakennuskustannusindeksin nousu on suurempi kuin koskaan aiemmin kiinteistöverotuksen historian aikana. Kiinteistöveron kasvuvauhti ei kuitenkaan yllä ennätystasolle, koska siihen vaikuttavat rakennusten jälleenhankinta-arvojen lisäksi muutokset myös esimerkiksi maapohjien verotusarvoissa sekä kiinteistöveroprosenteissa. Kiinteistöveron määrä on kasvanut vuotta 2023 nopeammin viimeksi vuonna 2014.

Graafi 1: Maksuunpantu kiinteistövero vuosina 1995-2023 (luvut miljardia euroa)

Vuoden 2023 kiinteistövero perustuu kiinteistön vuoden 2022 verotusarvoon sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2023 kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Kiinteistöverotus valmistuu joustavasti, mikä tarkoittaa, että verotus ei pääty kaikilla samaan aikaan vaan asiakaskohtaisesti touko-lokakuun välillä. Tämän seurauksena myös kiinteistöveron eräpäivät sijoittuvat asiakkailla eri ajankohdille. Esimerkiksi valtaosalla henkilöasiakkaista eräpäivät sijoittuvat elo- ja lokakuulle tai syys- ja marraskuulle. Suurimmalla osalla yhteisöasiakkaista eräpäivät sijoittuvat puolestaan heinä- ja syyskuulle. Kiinteistöveron maksueriä on kaksi, jos kiinteistövero on 170 euroa tai enemmän.

Kiinteistöjen verotusarvot nousivat rakentamisen kallistumisen myötä

Kiinteistön verotusarvo ja vero määrätään erikseen maapohjalle ja rakennukselle. Maapohjan verotusarvojen perusteena käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja sekä arviointiohjeita. Vuonna 2022 ohjeisiin ei tehty muutoksia ja aluehinnat pidettiin ennallaan. Esimerkiksi kuntien suorittamien kaavoitustoimien seurauksena maapohjien verotusarvot voivat kuitenkin nousta.

Rakennusten ja rakennelmien verotusarvot perustuvat jälleenhankinta-arvoihin sekä niistä tehtäviin ikäalennuksiin. Rakennuskustannusindeksin nousu nostaa jälleenhankinta-arvoja, joita kuitenkin ikäalennukset laskevat. Pitkällä aikavälillä rakennuskustannusindeksi on kasvanut vuosittain keskimäärin hieman alle kaksi prosenttia. Vuonna 2022 rakennuskustannusindeksi nousi 9,4 prosentilla. Jälleenhankinta-arvot voivat tilastolla nousta myös uudisrakentamisen tai kunnan päivittämien rakennustietojen seurauksena.

Vuoden 2023 kiinteistöveron perusteena olevat kiinteistöjen verotusarvot olivat yhteensä 272,1 miljardia euroa, missä kasvua edellisvuodesta oli 8,3 prosenttia. Rakennusten osuus verotusarvoista oli 223,2 miljardia euroa (82 %) ja maapohjien osuus 48,9 miljardia euroa (18 %).

Rakennusten verotusarvot nousivat viime vuodesta koko maan osalta 9,9 prosenttia ja maapohjan verotusarvot 1,6 prosenttia. Rakennusten verotusarvojen kasvua selittää jälleenhankinta-arvojen korotus 9,4 prosentilla rakennuskustannusindeksin nousun seurauksena.

Graafi 2: Rakennusten ja maapohjien verotusarvot vuosina 2015-2023

Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia nostettiin monessa kunnassa

Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajan, joiden puitteissa kunta määrää kiinteistöveroprosentin. Veroprosenttien ala- ja ylärajoihin ei tehty muutoksia vuonna 2023.

Vuonna 2023 36 kuntaa nosti vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttiaan, kun vuonna 2022 näin teki 31 kuntaa. Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia nosti vuonna 2023 peräti 28 kuntaa. Näistä 15 kuntaa määräsi tämän veroprosentin ensimmäistä kertaa. Monissa näistä kunnista on suunnitteilla tai rakenteilla tuuli- ja aurinkovoimaloita. Jos kunta ei ole määrännyt erillistä voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia, määrätään voimalaitosrakennusten kiinteistövero yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti. Vuonna 2023 78 kunnassa ei ollut määrätty voimalaitosrakennuksille erillistä kiinteistöveroprosenttia. Vuonna 2014 vastaava luku oli 165 kuntaa.

Vuonna 2023 29 kunnassa laskettiin vähintään yhtä kiinteistöveroprosenteista, kun vuonna 2022 näin tapahtui 18 kunnassa. Esimerkiksi vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia laski 15 kuntaa ja yleistä kiinteistöveroprosenttia 6 kuntaa.

Taulukko 1: Kiinteistöveroprosenttiaan muuttaneiden kuntien lukumäärät

Lue lisää: Kiinteistöveroprosentit kunnittain 2023

Kiinteistöveron tuotto kasvoi eniten Pohjois-Pohjanmaalla

Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Kiinteistöverosta 75,5 prosenttia, euroissa 1 693 miljoonaa, kertyi rakennuksista. Maapohjan osuus oli noin 24,5 prosenttia, euroissa noin 548 miljoonaa. Maapohjan osuus kiinteistöverosta oli siten 6,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin osuus verotusarvojen kokonaissummasta. Tämä kertoo, että maapohjia verotetaan tyypillisesti korkeammalla veroprosentilla kuin rakennuksia (yleinen kiinteistöveroprosentti ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti). Vuonna 2023 maapohjista kertyvä kiinteistövero kasvoi 1,4 prosenttia ja rakennuksista kertyvä vero 10,2 prosenttia.

Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes tuli kiinteistöistä, jotka sijaitsevat Uudellamaalla (34,3 %). Helsingin osuus Uudenmaan kiinteistöverosta oli noin 40 prosenttia. Lukumääräisesti kiinteistöveron piirissä olevista rakennuksista ja maapohjista sijaitsee Uudellamaalla noin 13 prosenttia. Uudenmaan korkeampaa suhteellista verotuottoa selittääkin ensisijaisesti maapohjan ja rakennusten verotusarvot, jotka ovat selkeästi muuta maata korkeampia Uudenmaan jälkeen seuraavaksi eniten veroa maksuunpantiin vuonna 2023 Pirkanmaalla (8,6 % kokonaismäärästä) ja Varsinais-Suomessa (7,6 %). Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan yhteenlaskettu osuus kiinteistöveron tuotosta oli puolestaan hieman alle 5 prosenttia.

Kiinteistöveron tuotto kasvoi eniten Pohjois-Pohjanmaalla (+14,4 %), jossa kasvoi sekä rakennuksista (+16,2 %) että maapohjasta (+3,4 %) kertyvä kiinteistövero. Toiseksi eniten kiinteistöveron tuotto kasvoi Keski-Pohjanmaalla (+13,7 %). Sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Keski-Pohjanmaalla kiinteistöveron määrää kasvatti olennaisesti tuuli- ja aurinkovoimaloista maksuunpantu kiinteistövero, jonka määrä kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla 70,8 prosenttia ja Keski-Pohjanmaalla 139,7 prosenttia.

Graafi 3: Kiinteistöveron määrän vuosimuutos alueittain vuonna 2023

Puolet kiinteistöveroista maksuunpantiin henkilöasiakkaille ja asunto-osakeyhtiöille

Henkilöasiakkaita (luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä) oli kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti 92,3 prosenttia, mutta euromääräisesti henkilöasiakkaiden osuus kiinteistöveron kokonaismäärästä oli vajaa kolmannes (28,2 %). Sekä asunto-osakeyhtiöillä (21,2 %) että osakeyhtiöillä (21,1 %) oli kiinteistöveron kokonaismäärästä noin viidenneksen osuus, keskinäisillä kiinteistöosakeyhtiöillä 15,9 prosentin osuus, muilla kiinteistöosakeyhtiöillä 4,5 prosentin osuus ja loput 9 prosenttia jakautuivat julkisyhteisöjen ja muiden oikeudellisten muotojen välille.

Taulukko 2: Maksuunpannun kiinteistöveron jakautuminen asiakkaan oikeudellisen muodon mukaan vuonna 2023 

Suurin osa (87 %) henkilöasiakkaille maksuunpannuista kiinteistöveroista oli suuruudeltaan alle tuhat euroa per asiakas keskiarvon ollessa 319 euroa (vuonna 2022 302 euroa). Yhteisöille ja muille yrityksille maksettaviksi tulevat kiinteistöverot olivat huomattavasti suurempia, mikä kertoo niiden omistavan keskimäärin suurempia ja useampia kiinteistöjä. Esimerkiksi kiinteistöjä omistavilla osakeyhtiöillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä keskimääräiset kiinteistöverot olivat suuruudeltaan yli 13 000 euroa.

Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos asiakaskohtainen veron määrä on alle 10 euroa. Vuonna 2023 kiinteistöveron määrä jäi alle maksuunpanon alarajan noin prosentilla asiakkaista. Yhteissummaltaan alle 10 euron kiinteistöveroja oli vuonna 2023 yhteensä noin 117 000 euroa.

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kuntien kiinteistöveroista

Tuuli- ja aurinkovoimaloista kiinteistöveroa määrättiin vuonna 2023 yhteensä 35,9 miljoonaa euroa mikä on 1,6 % koko maan kiinteistöverotuotosta. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä on 12,9 miljoonaa (+56,2 %) suurempi kuin vuonna 2022 ja 20,2 miljoonaa euroa (+129,1 %) suurempi kuin vuonna 2020. Verohallinnon arvion mukaan tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä on lähes 14-kertaistunut vuodesta 2014 vuoteen 2023.

Tuuli- ja aurinkovoimalaitokset ovat Digi- ja väestötietoviraston ja Verohallinnon tiedoissa samalla rakennustyypillä, joten niitä ei voida tilastoissa eritellä. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistönveron määrä tilastolla pitää sisällään vain tuuli- ja aurinkovoimaloiden veron määrän, mutta ei maapohjan veroa minkä päällä voimalat sijaitsevat. Maapohjien osuus tuuli- ja aurinkovoimaloiden (rakennelmat) veroihin verrattuna olisi kuitenkin hyvin pieni.

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron nopeasta kasvusta huolimatta tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kiinteistöveron määrästä sekä koko maan tasolla että maakuntatasolla on kuitenkin edelleen suhteellisen pieni. Monessa maakunnassa tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron osuus kiinteistöveron kokonaiskertymästä on lähellä nollaa, esimerkiksi Pohjois-Karjalassa (0,0 %), Etelä-Savossa (0,0 %), Päijät-Hämeessä (0,0 %), Uudellamaalla (0,0 %), Pohjois-Savossa (0,1 %), Kymenlaaksossa (0,1 %), Pirkanmaalla (0,2 %), Etelä-Karjalassa (0,2 %), Varsinais-Suomessa (0,2 %) sekä Kanta-Hämeessä (0,6 %)

Joissakin maakunnissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on huomattavasti suurempi, esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla (10,7 % maakunnan kiinteistöverosta tuuli- ja aurinkovoimasta), Pohjois-Pohjanmaalla (9,9 %), Pohjanmaalla (5,5 %), Kainuussa (4,4 %) sekä Lapissa (4,2 %). Neljässä maakunnassa tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä kasvoi vuodesta 2022 yli 1 000 000 eurolla. Suurinta euromääräinen kasvu oli Pohjois-Pohjanmaalla, jossa tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistövero kasvoi 6,5 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Etelä-Pohjanmaalla vastaava kasvu oli 1,6 miljoonaa euroa, Keski-Pohjanmaalla 1,5 miljoonaa euroa ja Pohjanmaalla 1,1 miljoonaa euroa

Yksittäisille kunnille tuuli- ja aurinkovoimalat ovat merkittävä tulonlähde. Vuonna 2023 on kaikkiaan 27 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöveroista on yli 20 prosenttia. Osuus on suurimmillaan Simossa (68,9 % kunnan kiinteistöveroista), Pyhäjoella (67 %), Pyhännällä (59,2 %) sekä Kannuksessa (58,2 %).

Graafi 4: Kunnat, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverosta on suurin vuonna 2023

Lisätietoa: Katso interaktiiviselta kartalta kuntakohtainen lukema (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Tuuli- ja aurinkovoiman merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen sitä mukaa kun suunnitteilla ja rakenteilla olevat tuuli- ja aurinkovoimalat etenevät ja lopulta valmistuvat. Esimerkiksi Pyhäjoella tuuli- ja aurinkovoimaloista maksuunpantu kiinteistövero on kasvanut vuosien 2020 ja 2023 välillä vajaalla 3,5 miljoonalla eurolla, mikä on osaltaan vaikuttanut kunnan kiinteistöveron kokonaismäärän kasvuun 1,8 miljoonasta 6,1 miljoonaan. Kalajoella tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä on kasvanut samalla aikavälillä noin 2,1 miljoonalla eurolla. Pyhännällä tuuli- ja aurinkovoimaloista maksuunpantu kiinteistövero oli 0 euroa vuonna 2020 kun vuonna 2023 määrä oli euroissa jo 0,8 miljoonaa euroa.

Kuva 1: Kunnat, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistövero on kasvanut euromääräisesti eniten vuosien 2020 ja 2023 välillä

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden verotuksesta

Kuten muutkin rakennukset tai rakennelmat, tuuli- ja aurinkovoimalat tulevat kiinteistöveron piiriin, kun rakennustyöt on aloitettu. Niiden jälleenhankinta-arvoksi katsotaan 75 prosenttia tuulivoimalaitoksen tornin (perustusten, rungon ja konehuoneen) rakennuskustannuksista ja aurinkovoimalan osalta perustusten ja tukirakenteiden rakennuskustannuksista. Keskeneräisen voimalan verotusarvo kunakin verovuonna on sen valmiusastetta vastaava osuus näin lasketusta jälleenhankinta-arvosta. Valmiusaste määräytyy verovuotta edeltävän vuoden lopun tilanteen mukaan. Kun voimala valmistuu, valmistumisvuotta seuraavasta verovuodesta alkaen sen jälleenhankinta-arvosta tehdään vuotuiset ikäalennukset, jotka tuuli- ja aurinkovoimaloilla ovat 2,5 prosenttia. Käytössä olevan voimalan arvoksi katsotaan kuitenkin aina vähintään 40 prosenttia sen jälleenhankinta-arvosta.

Kiinteistövero voimaloista määrätään joko yleisen kiinteistöveroprosentin tai eräiden laitosten kiinteistöveroprosentin mukaan. Eräiden laitosten kiinteistöveroprosenttia sovelletaan, jos jakeluverkkoon liitetyn voimalan tai yhteistä liittymispistettä käyttävän tuuli- tai aurinkovoimapuiston nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria. Muutoin sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Rakenteilla olevan tuuli- tai aurinkovoimapuiston nimellistehoa tarkastellaan aina verovuosikohtaisesti vuodenvaihteen tilanteen mukaan. Näin ollen rakenteilla olevaan tuuli- tai aurinkovoimalaan saatetaan soveltaa yleistä kiinteistöveroprosenttia, mutta rakennustöiden edetessä tai voimalan valmistuttua veroprosentti saattaa vaihtua laissa säädetyltä vaihteluväliltään korkeampaan eräiden laitosten veroprosenttiin.

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden verottamisesta voit lukea tarkemmin Verohallinnon syventävästä ohjeesta Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa.