Verohallinnon tilastoja: Ennakkotietoa kiinteistöverotuksesta 2025

Verohallinnon ennakkotietojen perusteella kiinteistöveroja kerätään tänä vuonna kunnille 2 429 miljoonaa euroa.

Kiinteistöveron tuotto nousee noin 27 miljoonaa (+,1,1 %) suuremmaksi kuin viime vuonna.Tuoton kasvuvauhti on ollut tätä pienempi viimeksi vuonna 1997. Vuonna 2025 kasvu sekä kiinteistöjen verotusarvoissa että kiinteistöveroprosenteissa on maltillista, kun aiempina vuosina kasvu vähintään toisessa näistä on ollut reippaampaa. Tänään julkaistut tilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto määrää kiinteistöverot vuodelle 2025. Kiinteistöverotus valmistuu lokakuun lopussa, jonka jälkeen julkaistaan lopulliset tilastot kiinteistöveroista. Lopulliset tilastot voivat poiketa näistä ennakkotilastoista. Viime vuosina koko maan tason kiinteistöveron määrä lopullisilla tilastoilla on ollut noin 5–10 miljoonaa euroa pienempi kuin ennakkotilastoilla

Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva vero. Kiinteistövero koskee sekä maata että rakennuksia. Kiinteistöverotuksessa kiinteistön omistaja on verovelvollinen. Vuoden 2025 kiinteistövero perustuu kiinteistön vuoden 2024 verotusarvoon sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2025 kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Tilastoartikkelin alussa tarkastellaan kiinteistöveron määrään vaikuttavia tekijöitä: kiinteistöjen verotusarvoja sekä kiinteistöveroprosentteja. Tämän jälkeen tarkastellaan tarkemmin kiinteistöveron alueittaisia eroja.

Kiinteistöjen verotusarvoissa maltillista kasvua

Kiinteistön verotusarvo ja vero määrätään erikseen maapohjalle ja rakennukselle. Maapohjan verotusarvon perusteena käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja sekä arviointiohjeita. Vuonna 2024 ohjeisiin ei tehty muutoksia ja aluehinnat pidettiin ennallaan. Maapohjien verotusarvot voivat kuitenkin muuttua esimerkiksi, jos kunta on suorittanut kaavoitustoimia tai jos Verohallinto on korjannut maapohjien virheellisiä tietoja.
Rakennuksen verotusarvo saadaan, kun sen jälleenhankinta-arvosta tehdään vuotuiset ikäalennukset. Rakennuskustannusindeksin nousu nostaa rakennusten jälleenhankinta-arvoja ja vuonna 2024 jälleenhankinta-arvoja korotettiin 0,5 prosentilla rakennuskustannusindeksin nousun seurauksena. Rakennuskustannusindeksin kasvu on maltillistunut edellisistä vuosista. Vuonna 2023 indeksi nousi 2,1 prosenttia ja vuonna 2022 peräti 9,4 prosenttia. Rakennusten jälleenhankinta-arvot voivat tilastolla nousta myös uudisrakentamisen tai kunnan päivittämien rakennustietojen seurauksena.

Kaikkiaan kiinteistöjen verotusarvot kasvoivat ennakkotietojen mukaan edellisvuodesta 0,4 prosenttia ja olivat yhteensä 277,6 miljardia euroa. Rakennusten verotusarvot nousivat koko maan tasolla 0,4 prosenttia ja maapohjien verotusarvot 0,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Rakennusten osuus verotusarvoista oli 228,1 miljardia euroa (82,2 %) ja maapohjan osuus 49,5 miljardia euroa (17,8 %). Osuudet säilyivät ennallaan vuodesta 2024.

Kuva 1: Rakennusten ja maapohjien verotusarvot vuosina 2014–2025

55 kuntaa nosti vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttia vuonna 2025

Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. Vuoden 2025 kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajoihin ei tehty muutoksia.

Rakennusten yleisen kiinteistöveroprosentin rajat ovat 0,93–2,00 %. Vuodelle 2025 veroprosenttia nostettiin 21 kunnassa ja laskettiin yhdessä kunnassa. Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti on korkein Imatralla (1,90 %). Maapohjien yleisen kiinteistöveroprosentin rajat ovat puolestaan 1,30–2,00 %. Vuodelle 2025 prosenttia nostettiin 10 kunnassa ja laskettiin yhdessä kunnassa. Prosentti on korkein Kaskisilla (2,00 %).

Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajat vuonna 2025 säilyvät ennallaan ja ovat 0,41–1,00 %. Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttia nostettiin 21 kunnassa ja laskettiin yhdessä kunnassa. Myös tämä prosentti on korkein Kaskisilla (1,00 %).

Taulukko 1: Kiinteistöveroprosentteja muuttaneiden kuntien lukumäärät kiinteistöveroprosenteittain vuonna 2025

Kiinteistöveroprosentit kunnittain 2025

Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia nostettiin 24 kunnassa. Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia nostettiin puolestaan 19 kunnassa. Näistä 12 kuntaa määräsi tämän veroprosentin ensimmäistä kertaa. Jos kunta ei ole määrännyt erillistä voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia, määrätään voimalaitosrakennusten kiinteistövero rakennusten yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti. Vuonna 2025 46 kunnassa ei ole määrätty voimalaitosrakennuksille erillistä kiinteistöveroprosenttia. Vuonna 2014 vastaava luku oli 165 kuntaa.

Vaikka kiinteistöveroprosentteja nostaneita kuntia oli melko paljon, tehtyjen prosenttinostojen vaikutus jää kuitenkin koko maan tasolla tarkasteltuna pieneksi, koska tehdyt prosenttien korotukset ovat suhteellisen pieniä ja eikä niitä tehty isoissa kaupungeissa.

Kiinteistöveron määrä kasvaa edellisvuodesta 1,1 prosenttia

Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2025 kiinteistövero tuottaa kunnille 2 429 miljoonaa euroa. Tämä on noin 27 miljoonaa (+1,1 %) enemmän kuin vuoden 2024 lopullinen maksuunpantu kiinteistövero. Kiinteistöveron kasvuvauhti on selvästi hitaampi kuin aiempina vuosina. Vuonna 2024 kiinteistöveron tuotto kasvoi 7,2 prosenttia, mikä johtui suurelta osin maapohjien yleisen kiinteistöveroprosentin alarajan nostamisesta. Vuonna 2023 kiinteistöveron tuotto kasvoi puolestaan 7,9 prosenttia johtuen pääosin rakennuskustannusindeksin reippaasta noususta

Ennakkotietojen mukaan kiinteistöveron tuotosta 72,4 prosenttia, euroissa 1 760 miljoonaa, kertyy rakennuksista vuonna 2025. Maapohjan osuus on puolestaan 27,6 prosenttia, euroissa noin 670 miljoonaa. Maapohjista kertyvä laskennallinen kiinteistövero kasvaa ennakkotietojen mukaan 1,1 prosenttia (7,5 miljoonaa euroa) ja rakennuksista kertyvä laskennallinen vero 1,2 prosenttia (20,3 miljoonaa euroa).

Kuva 2: Laskennallinen kiinteistövero verovuosina 2014–2025

Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos vero on alle 10 euroa. Laskennallisissa kiinteistöverotiedoissa on huomioitu myös alle 10 euron kiinteistöverot ja tästä syystä maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja hieman pienemmät.

Kiinteistöveron tuoton kasvu suurinta Keski-Pohjanmaalla

Vuonna 2025 kiinteistöveron tuotto kasvaa ennakkotietojen mukaan 14 maakunnassa ja laskee viidessä maakunnassa. Eniten kasvua on Keski-pohjanmaalla (+5,5 %), jossa kasvaa sekä rakennuksista (+6,1 %) että maapohjasta (+0,7 %) kertyvä kiinteistövero. Erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaloista (+20,5 %) sekä teollisuusrakennuksista (+14,9 %) kertyvän kiinteistöveron määrä kasvaa Keski-Pohjanmaalla edellisvuodesta. Maakuntatasolla tarkasteltuna toiseksi eniten kiinteistöveron tuotto kasvaa Pohjois-Pohjanmaalla (+3,2 %), kolmanneksi eniten Etelä-Pohjanmaalla (+2,8 %) ja neljänneksi eniten Pohjanmaalla (+2,4 %). Myös näissä maakunnissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä kasvaa edellisvuodesta reippaasti, Pohjois-Pohjanmaalla 12,4 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 33,1 prosenttia ja Pohjanmaalla 13,2 prosenttia.

Kuva 3: Kiinteistöveron määrän vuosimuutos alueittain vuonna 2025, ennakkotieto

Ennakkotietojen mukaan vuoden 2025 laskennallisen kiinteistöveron tuotto kasvaa yli viisi prosenttia 33 kunnassa. Kiinteistöveron tuotto laskee tai pysyy ennallaan edellisvuoteen verrattuna 170 kunnassa. Kymmenessä kunnassa, joissa kiinteistöverotuottoa kasvaa ennakkotietojen perusteella eniten, on joko korotettu kiinteistöveroprosentteja tai rakennettu tuuli- ja aurinkovoimaloita.

Kuva 4: Kuntien lukumäärä kiinteistöverotuoton muutoksen mukaan vuosina 2024 ja 2025