Torjunta etujärjestöissä

Minkälaisia väärinkäytöksiä Maaseudun Työnantajaliiton toimialoilla on tunnistettu?

Liiton jäsenyrityksissä on toisinaan havaittu väärinkäytöksiä liittyen palkanmaksuun ja tiettyjen yksityiskohtaisten säädösten soveltamiseen. Toimialalla on kattava ympäristöä ja eläinten hyvinvointia koskeva säännöstö eikä tuottajana voi toimia, jos ei noudata sääntöjä. Suurimmalla osalla alan yrittäjistä on vilpitön halu noudattaa sääntöjä. Työnantajaliiton näkökulmasta väärinkäytösten taustalla onkin usein tietämättömyys tai osaamattomuus, jos yrittäjällä ei ole ollut aikaa perehtyä työnantajan velvoitteisiin yksityiskohtaisesti. Maaseutuelinkeinojen erityispiirteenä on, että luonnon ja eläinten kanssa työskentely on alalla toimiville usein elämäntapa, minkä vuoksi heidän voi joskus olla vaikeaa ajatella itseään yrittäjinä. Työnantajan velvoitteissa ja muissa työsuhdeasioissa MTA tukee ja kouluttaa jäseniään. Liitto myös markkinoi kansallisesti järjestäytymisen tärkeyttä ymmärtäen toimialan haasteet ja eri tuotantoalojen erikoispiirteet. MTA tekee yhteistyötä Aluehallintoviraston (AVI) kanssa ja selvittää AVI:lta saatuja pöytäkirjoja jäsenyritystensä tarkastuskäynneistä.

Maaseudun tuottajayrityksillä on merkittävä työvoimapula, joka korostui entisestään pandemian aikana. Ulkomaisen työvoiman määrä toimialoilla on kasvanut huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana, ja nykyään suurin osa alan työvoimasta tulee Suomen ulkopuolelta. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan alalle, mutta kaikilla työnantajilla ei kuitenkaan ole riittävää osaamista tai työkaluja ulkomaisten työntekijöiden kouluttamiseen ja kotoutumisessa tukemiseen. Ulkomaiselle työvoimalle on ominaista matala koulutustaso ja kielitaidon puute, mikä voi asettaa heidät haavoittuvaan asemaan.

Uusi väärinkäytöksiä ruokkiva ilmiö ovat Euroopan unionin ulkopuolelta tulevia työntekijöitä välittävät yritykset, joilla on usein myös ulkomainen vastuuhenkilö. Välittäjäyritykset voivat toimia Suomessa paperilla oikein, mutta yritysten toiminnan vastuullisuutta lähtömaissa on vaikeaa valvoa. Jotkut välittäjäyritykset vaativat rekrytoimiltaan ulkomaisilta työntekijöiltä kynnysrahoja ja muita ylimääräisiä maksuja, mikä voi täyttää jopa kiskonnantapaisen työsyrjinnän tunnusmerkit. Ulkomaisten työntekijöiden auttaminen Suomen päässä voi olla hankalaa, sillä työntekijöillä ei ole kokemusta yhteistyöstä viranomaisten kanssa, ja luottamuksen rakentaminen vie aikaa. Tämän vuoksi työntekijöiltä on myös usein vaikea saada tietoja ulkomaisen välittäjäyrityksen mahdollisista väärinkäytöksistä.

Minkälaista yhteiskunnallista vaikuttamista Maaseudun Työnantajaliitolla on?

MTA:lla on aktiivista yhteiskunnallista vaikuttamista. MTA antaa lausuntoja ministeriöille työsuhdeasioita koskevista lakiesityksistä. MTA pyrkii myös vaikuttamaan päättäjiin, jotta ulkomaisten välittäjäyritysten toiminnan sääntelyä tiukennettaisiin. Jotta maaseudun yrityksille tärkeää ulkomaista työvoimaa saataisiin Suomeen, on kaikkien työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu varmistettava.

Liiton näkökulmasta viranomaisten toiminnassa on tehostamisen varaa. Viranomaisten tiedonsaantioikeuksien puuttumisen takia päällekkäistä työtä tehdään paljon. Työnantajajärjestölle tämä näkyy muun muassa päätösten hitautena, mikä vaikeuttaa alalla toimivien yrittäjien toimintaa. Esimerkiksi rikosprosessien pitkä kesto vaikeuttaa kohtuuttomasti työntekijöiden rekrytointia, vaikka aiemmin havaitut puutteet ja laiminlyönnit yrityksen toiminnassa olisi korjattu.

Minkälaista kansainvälistä yhteistyötä Maaseudun Työnantajaliitolla on?

Tärkeä kansainvälinen vaikutuskanava MTA:lle on eurooppalaisten maatalousalan työnantajajärjestöjen yhteistyöorganisaatio Geopa-Copa, joka ajaa maaseudun työnantajille tärkeitä asioita EU:ssa. Lisäksi MTA:lla on yhteistyötä toimialan pohjoismaisten työnantajajärjestöjen kanssa.

Yhteistyössä eurooppalaisten järjestöjen kanssa on havaittu, että monilla mailla on samankaltaisia ongelmia. Kansainvälinen yhteistyö ja tiedonvaihto muiden toimialan järjestöjen kanssa on auttanut MTA:ta ja suomalaisia viranomaisia varautumaan ongelmiin ennalta. Esimerkiksi ulkomaiseen työvoimaan liittyvät haasteet havaittiin ensin muualla Euroopassa, jolloin Suomessa on voitu tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Suomi on implementoinut EU-sääntelyä tehokkaasti alusta asti, ja kansainvälisen yhteistyön myötä onkin huomattu, että Suomessa ollaan edellä monissa asioissa.

– Mielestäni ennaltaehkäisy on ratkaisu melkein jokaiseen kysymykseen, mutta ennaltaehkäisevän työn mahdollistamiseksi viranomaisilla on oltava riittävästi resursseja. Valvontaa pitäisi myös tehdä enemmän siitä näkökulmasta, että virheisiin puututaan jo ennen kuin on tarvetta määrätä sanktioita, pohtii Nybondas.

Minkälaisia harmaan talouden ilmiöitä ja muita väärinkäytöksiä AKT:n sopimusaloilla esiintyy?

Yleisimmät ja kaikilla AKT:n sopimusaloilla tunnistetut ongelmat liittyvät palkanmaksuun, kertoo AKT:n edunvalvontapäällikkö Harri Pasanen. Työntekijöille jätetään maksamatta joitakin palkanosia tai maksetaan vähimmäistasoa alempaa palkkaa. Ylityö- tai sunnuntaikorvauksissa työnantaja saattaa yrittää vähentää omia kulujaan muuttamalla ylityötunneilta maksettavan palkan urakkapalkaksi. Osa kuljettajien palkasta saatetaan maksaa verottomina päivärahoina. Kuljettajalle saatetaan esimerkiksi maksaa suurinta mahdollista päivärahaa, vaikka tämä olisi oikeutettu vain osapäivärahaan, tai maksetaan päivärahaa sellaisiltakin päiviltä, joilta sen saamisen kriteerit eivät täyty.

Palkanmaksuun liittyvien ongelmien lisäksi kuljetusalalla esiintyy erilaisia väärinkäytöksiä, joilla haetaan taloudellista etua työntekijän, kaluston tai ympäristön kustannuksella. Kuljettajalle ajon aikana kuuluvat tauot ja lepoaika on määritelty EU:n asetuksessa ajo- ja lepoajoista, mutta säännösten rikkominen on tyypillistä. Osa kuljetusliikkeistä ottaa myös säännönmukaisesti liikaa rahtia ja työntekijä voi saada varoituksen, ellei suostu ajamaan ylikuormattua ajoneuvoa. Vaarallisten aineiden kuljetuksia voidaan myydä tilaajalle halvemmalla, kun kuljetuksia tehdään pimeästi eli ilman asiaankuuluvia varoitusmerkkejä. Vakuutusmaksuissa säästetään rekisteröimällä ajoneuvoja ammattiliikennekäytön sijasta yksityiskäyttöön. Ilmiö näkyy erityisesti kevyillä pakettiautoilla suoritettavissa kuljetuksissa, joihin ei tarvita liikennelupaa.

Onko AKT havainnut harmaan talouden ilmiöissä ja väärinkäytöksissä muutoksia?

Alustatalous ja kevytyrittäjyys ovat kuljetusalalla uusia ilmiöitä, joihin liittyy väärinkäytösten riskejä. AKT on kuullut tapauksista, joissa kevytyrittäjänä toimiva henkilö on luullut olevansa työsuhteessa, ja tilanne on paljastunut hänelle vasta ensimmäisen sairasloman kohdalla. Alustataloudessa esiintyy myös pimeää työtä, kun verkossa tehtyjä ostoksia toimittavat kuljettajat tekevät töitä pimeästi ja jättävät yritystoiminnan verot ja muut velvoitteet hoitamatta.

Harmaata taloutta syntyy myös kabotaasiin liittyvistä väärinkäytöksistä. Kabotaasilla tarkoitetaan EU-maahan rekisteröidyn kuljetusliikkeen toisessa jäsenmaassa suorittamia kuljetuksia. Kabotaasioikeutta käytetään esimerkiksi tilanteessa, jossa ulkomainen kuljetusyritys on toimittanut Suomeen rahtia, ja paluumatkalla suorittaa Suomen sisällä toisen kuljetuksen. Näiden ulkomaalaisten yritysten tulisi noudattaa Suomen sisäisissä kuljetuksissa suomalaisia työehtoja ja suomalaista työlainsäädäntöä. Suomessa tehdyistä kuljetuksista ulkomaisen yrityksen tulisi myös maksaa verot kotimaahansa, mutta liitossa tiedetään, että näitä velvoitteita rikotaan. Kotimaisillekin yrityksille voi tämän seurauksena syntyä kiusaus laiminlyödä velvoitteitaan, jotta ne pärjäisivät hintakilpailussa kabotaasiyritysten kanssa.

Liiton mukaan valvonnan väheneminen on johtanut väärinkäytösten lisääntymiseen. Tähän on vaikuttanut erityisesti liikkuvan poliisin toiminnan lakkauttaminen. Etenkin tavaraliikenteessä kaluston kunto on heikentynyt, ja liikenteessä liikkuu katsastamattomia autoja ja perävaunuja. Myös ilman liikennelupaa ajaminen on lisääntynyt. Toisaalta valvonnan mahdollisuudet ovat parantuneet teknologian kehityksen myötä. Esimerkiksi kabotaasiliikenteen valvonnan tehostamiseen olisi mahdollisuuksia, koska kaikki rajalla liikkuvat autot kuvataan, ja autojen liikkeitä voidaan seurata reaaliajassa. Viranomaisten tiedonsaantioikeudet kuitenkin rajoittavat valvonnan mahdollisuuksia.

Liitossa on nähty valvonnan positiiviset vaikutukset toimialaan. Esimerkiksi taksiliikenteessä esiintyvistä väärinkäytöksistä ja harmaan talouden ilmiöistä on keskusteltu paljon julkisuudessa, mutta viime vuosina valvontaa on tiukennettu ja muutoksia parempaan on tapahtunut. Myös vaarallisten aineiden pimeät kuljetukset ovat vähentyneet viime vuosina.

Miten AKT edistää harmaan talouden torjuntaa?

AKT on tehnyt yhteiskunnallista vaikuttamistyötä yhdessä Autoliikenteen työnantajat ALTin kanssa muun muassa kabotaasiin liittyvissä kysymyksissä. Viranomaisista liiton yhteistyötahoja ovat muun muassa Aluehallintoviraston työsuojeluviranomainen, Poliisi ja Tulli. Liitto on osallistunut erilaisiin viranomaisten yhteistyöryhmiin ja antanut lausuntoja lakiluonnoksista. Liitossa toivotaan entistä syvempää yhteistyötä viranomaisten kanssa.

Auto- ja kuljetusalaa koskeva sääntely on lisääntynyt viime vuosina muun muassa Euroopan unionin asetusten myötä. Uusien lakien, asetusten ja sopimusten voimaantulo voi johtaa siihen, että työntekijän voi olla vaikeaa pysyä ajan tasalla oikeuksista ja velvollisuuksistaan. AKT:n koulutuksissa autetaan jäseniä tunnistamaan muun muassa sellaiset tilanteet, joissa rikotaan ajo- ja lepoaika-asetuksen säännöksiä. Koulutuksissa liitto korostaa, että työntekijöiden tulee osata vaatia heille kuuluvat korvaukset ja tuntea heitä koskevat velvoitteet, etteivät he syyllisty niiden rikkomiseen tietämättömyyttään.

Minkälaista kansainvälistä yhteistyötä AKT tekee harmaan talouden torjumiseksi?

AKT vaikuttaa kuljetusalan eurooppalaisessa yhteistyöjärjestössä European Transport Federation ETF:ssä, jossa harmaan talouden torjumiseksi on ajettu muun muassa viranomaisyhteistyön ja valvonnan lisäämistä ylikansallisella tasolla. Pohjoismaiset kuljetusalan liitot vaihtavat tietoja Pohjoismaiden kuljetustyöntekijäin federaatiossa (NTF). Yhteistyöjärjestöissä on tunnistettu samankaltaisia ongelmia. AKT:n mukaan kansainvälisessä vertailussa Suomen kuljetusalan harmaa talous ei ole pahimmasta päästä. Osatekijänä tässä on Suomen syrjäinen sijainti muuhun Eurooppaan nähden. Kansainvälistä kehitystä on kuitenkin syytä seurata, sillä ajan myötä harmaan talouden ilmiöt voivat levitä. Esimerkiksi pakettiautoilla suoritettavista kevyistä kuljetuksista ja niihin liittyvistä viranomaismaksujen laiminlyönneistä on ollut nähtävissä merkkejä muualla Euroopassa jo pitkään.

Minkälaiset lainsäädännölliset muutokset edistäisivät harmaan talouden torjuntaa?

AKT kannattaa kanneoikeutta ammattiliitoille, sillä nykytilanteessa asian ajaminen oikeusteitse vaatii, että työntekijä tulee esiin vaatimaan oikeuksiaan. Liiton mukaan esimerkiksi matkailualalla tehdään kirjaamatonta työtä työpaikan menettämisen pelossa, mutta ilmiöön on vaikeaa puuttua ilman kanneoikeutta. Joskus työntekijälle kuuluvan palkan selvittäminen on vaikeaa, koska työnantaja ei toimita työntekijälle palkkalaskelmaa, tai palkkalaskelmasta puuttuu tieto siitä, paljonko veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja palkasta on pidätetty. Liitossa toivottiin, että Tulorekisterin myötä palkkojen oikeellisuuden tarkastamisen helpottuisi. Tulorekisterin ongelmana kuitenkin on, että käytännössä työnantajan rekisteriin toimittamia tietoja on vaikeaa korjata jälkikäteen. Liiton mukaan Tulorekisterin toiminnallisuudessa olisi vielä kehitettävää.

Liittoon tuotujen riitatapausten kautta on havaittu, että harmaata taloutta harjoittavat toimijat ketjuttavat talousongelmaisia yrityksiä mahdollistaakseen toimintansa jatkumisen. Tällaisissa tapauksissa on tyypillistä, että yritys jättää verot ja sosiaalivakuutusmaksut maksamatta, ja työntekijät joutuvat hakemaan palkkansa palkkaturvasta yrityksen maksukyvyttömyyden takia. Yrityksen konkurssiin ajon jälkeen harmaat toimijat aloittavat toiminnan uudelleen toisessa yrityksessä. Liiton mukaan liiketoimintakiellon kynnyksen alentaminen olisi tehokas toimi ilmiön torjumiseksi.

Liiton mukaan Suomessa auto- ja kuljetusalan harmaan talouden toiminnasta saa verrattain vähäisiä sanktioita verrattuna muuhun Eurooppaan. Esimerkiksi Puolassa ajo- ja lepoaika-asetusten rikkomisesta langetettavat sanktiot ovat kovemmat, mikä vähentää houkutusta väärinkäytöksiin. Koska kuljetustoiminta on usein luonteeltaan kansainvälistä, voisi eurooppalaisten sanktiotasojen yhtenäistäminen olla tehokas toimi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseen.

– Se on valtava summa rahaa, joka harmaan talouden takia esimerkiksi verottajalta jää saamatta. Jos se raha saataisiin yleiseen kiertoon, sillä pystyttäisiin tekemään paljon hyvää ja siksi harmaan talouden torjunnan ei pitäisi olla kenellekään yhdentekevää, Pasanen tiivistää.

Minkälaisia harmaan talouden ilmiöitä matkailu- ja ravintola-aloilla esiintyy?

Matkailu- ja ravintola-ala ovat käteisvaltaisia toimialoja, jolloin kaikkein tyypillisin harmaan talouden ilmiö on ohimyynti. Ohimyynnissä käteisellä suoritettua ostotapahtumaa ei lyödä kassaan ja verot jätetään maksamatta. Käteisellä maksetaan myös palkkoja pimeästi ja tehdään pimeitä hankintoja. Tiedetään esimerkiksi tapauksia, joissa elinkeinotoimintaan tarkoitettuja hankintoja on tehty ulkomailla yrittäjän omalla autolla, ja maahantuonnin yhteydessä on saatettu laiminlyödä maahantuontiverojen maksamisen lisäksi myös elintarviketurvallisuuden käytäntöjä.

Miten MaRa saa tietoa harmaan talouden ilmiöistä?

MaRa on panostanut jäsenilleen suunnattuun puhelinneuvontaan, jonka kautta liitto saa yli 11 000 yhteydenottoa vuodessa. Viime aikoina työperäisen maahanmuuton varjopuoliin, kuten työperäiseen hyväksikäyttöön, liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet. Liitto on saanut esimerkiksi matkailualalta yhteydenottoja, joiden mukaan alan yrityksissä ilmenneet työperäisen hyväksikäytön tapaukset voivat haitata sesonkityöntekijöiden rekrytointeja. Matkailualan yritykset ovat huolissaan myös siitä, miten asiakkaat reagoivat kilpailijan saamaan kielteiseen julkisuuteen.

MaRa on pyrkinyt vaikuttamaan jäsentensä toimintaan korostamalla liiton strategiassa syrjimättömyyttä ja tasa-arvoista kohtelua. Liiton mukaan on hyvä, että viranomaisetkin ovat tunnistaneet työperäisen hyväksikäytön ja panostaneet ilmiön torjuntaan. Liitto on säännöllisesti yhteydessä viranomaisiin pysyäkseen ajan tasalla uusista ilmiöistä.

Miten MaRa edistää harmaan talouden torjuntaa jäsenyrityksissään?

Mara on jo 15 vuoden ajan tarkistanut jäseneksi pyrkivien yritysten verovelat ja eläkevakuutusmaksuvelvoitteiden hoidon. Tällä tavoin liitto haluaa purkaa toimialan leimautumista harmaaseen talouteen. Liitto järjestää jäsenilleen säännöllisesti koulutuksia työsuhdeasioista. Koulutuksissa jaetaan tietoa esimerkiksi työperäisestä maahanmuutosta, työehtosopimuksista ja veroista, mikä auttaa myös ennaltaehkäisemään harmaata taloutta.

Liiton puhelinneuvontaan tulee toisinaan ilmiantoja väärinkäytösepäilyistä sekä kysymyksiä tilanteista, joissa on toimittu väärin vahingossa tai tietämättömyyden takia. Näissä tilanteissa liitto auttaa selvittämään asian ja ohjeistaa jäseniään toimimaan oikein. MaRan toimialojen yritykset voivat menettää anniskelulupansa vakavissa väärinkäytöstilanteissa. Tämä kannustaa yrityksiä hoitamaan velvoitteensa huolellisesti.

Minkälaista yhteiskunnallista vaikuttamista MaRa tekee harmaan talouden torjumiseksi?

MaRan vaikuttamistyöhön kuuluu viranomaisyhteistyötä ja lainsäädäntöön vaikuttamista. Liitto pyrkii herättämään julkista keskustelua alan ongelmista ja tarpeesta kasvattaa viranomaisten resursseja harmaan talouden torjumiseksi. Vaalien alla liitto viestii poliitikoille torjuntatyön tärkeydestä, ja harmaan talouden torjunta olikin yksi liiton edunvalvontateemoista vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelman puitteissa on liiton mukaan käyty hyvää keskustelua, ja liitossa toivotaan ohjelmalle jatkoa.

MaRa kannattaa aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun valtuuksien laajentamista yrityksiin kohdistuvien tarkastusten tehostamiseksi. Liiton mukaan työsuojeluviranomainen kohdentaa toimiaan hyvin, ja liitolla on ollut hyvää yhteistyötä AVIn kanssa. Korona-aikana yhteistyö tiivistyi entisestään. Kun esimerkiksi ravintola-alaa koskevaa uutta sääntelyä tehtiin nopealla aikataululla, liitto sopi aluehallintoviranomaisen kanssa yhteisistä linjauksista tulkinnanvaraisiin kohtiin.

MaRa kannattaa veronumerolainsäädännön laajentamista toimialoilleen. Liiton mukaan veronumero olisi nopea ja helppo tapa löytää niin sanotut talkootyöläiset, joihin työsuojeluviranomaisen valtuuksilla on vaikeaa puuttua. Liitto kannattaa myös viranomaisten rekisterien julkisuutta.

Minkälaista kansainvälistä yhteistyötä MaRa tekee harmaan talouden torjunnassa?

MaRa on osa Hospitality Europe (HOTREC) -järjestöä, jossa käsitellään muun muassa eurooppalaiseen lainsäädäntöön liittyviä harmaan talouden asioita. Liiton mukaan harmaaseen talouteen liittyvät ongelmat ovat samankaltaisia eri maissa. Esimerkiksi käteisen käyttöön liittyvät ilmiöt aiheuttavat ongelmia myös muualla Euroopassa.

Pohjoismaista yhteistyötä harmaan talouden torjunnassa MaRa tekee Nordisk Besöksnäring (NB) -järjestössä. Liiton mukaan Ruotsissa ja Suomessa on usein samanlaisia ilmiöitä, joista järjestöt vaihtavat tietoa ja vertaavat kokemuksia. Keskusteluissa on ollut esimerkiksi alkoholin etämyynnin vaikutukset harmaaseen talouteen. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät ilmiöt ovat myös olleet esillä. Liiton mukaan ruotsalaisilta on kuultu hyvistä käytännöistä, esimerkiksi kotoutumisen ja kielen oppimisen ohjelmista työpaikoilla, joita kannattaisi hyödyntää Suomessakin.

MaRan mukaan kansainvälisesti vertaillen Suomessa on hyvä tilanne harmaan talouden suhteen. Joissakin Euroopan maissa jopa puolet matkailu- ja ravintola-alasta on harmaata taloutta, kun Suomessa arvioiden mukaan noin 8–10 prosenttia alan liikevaihdosta on harmaata taloutta. Liiton mukaan harmaan talouden torjumiseksi on tehty hyvää työtä, jota on tärkeää jatkaa.

– Meidän näkemyksemme on, että paras lopputulos syntyy suorasta keskustelusta viranomaisten kanssa. Pyrimme löytämään yhteisen näkökulman ja siten edistää toimia harmaan talouden torjumiseksi, Aittoniemi päättää.

Minkälaisia harmaan talouden ilmiöitä kiinteistöpalvelualalla esiintyy?

Kiinteistöpalvelualalla toimivat yritykset tuottavat muun muassa siivous-, kiinteistöhuolto- ja ulkoalueiden hoitopalveluita sekä toimitila- ja käyttäjäpalveluita kuten aula-, posti- ja kokouspalveluita. Alalla on ilmennyt erilaisia työperäisen hyväksikäytön muotoja kuten alipalkkausta, kiskonnantapaista työsyrjintää ja jopa ihmiskauppaa. Harmaan talouden yritykset voivat hyödyntää pimeää työvoimaa, laiminlyödä sosiaalivakuutusmaksuja tai kiertää veroja esimerkiksi käymällä kuittikauppaa. Osin laiminlyönnit johtuvat tietämättömyydestä tai tahattomuudesta. On myös ilmennyt tapauksia, joissa harmaan talouden yritys on voittanut kilpailutuksen julkisissa hankinnoissa.

Kiinteistötyönantajat ry:llä on yli 360 jäsentä, joiden joukossa ovat lähes kaikki suuret ja keskisuuret kiinteistöpalvelualan yritykset. Jäsenyritykset työllistävät valtaosan kaikista kiinteistöpalvelualalla työskentelevistä henkilöistä, ja liitolla on velvollisuus valvoa, että jäsenyritykset noudattavat työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Haasteeksi muodostuu se, että kiinteistöpalvelualalla on suuri määrä liittoon kuulumattomia eli järjestäytymättömiä yrityksiä. Alalla toimii kaikkiaan noin 8 500 yritystä, joista valtaosa on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä. Työnantajaliiton valvontavelvollisuus ei ylety järjestäytymättömiin yrityksiin.

Mistä Kiinteistötyönantajat ry saa tietoa harmaan talouden ilmiöistä?

Harmaan talouden ilmiöistä alalla saadaan tietoa esimerkiksi ammattiliitoilta, kuten Palvelualojen ammattiliitto PAMilta. Toisinaan liiton jäsenyritykset ottavat yhteyttä havaitessaan epäilyttävää toimintaa, esimerkiksi kilpailutusten yhteydessä. Tietoa ilmiöistä saadaan myös median esiin nostamista väärinkäytöstapauksista. Kiinteistötyönantajat ry tekee yhteistyötä Aluehallintoviraston työsuojeluviranomaisten sekä oikeusministeriön alaisen Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) kanssa. Yhteistyötahojen kanssa vaihdetaan tietoa ja laaditaan ohjeistusta väärinkäytösten tunnistamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisten sisarjärjestöjen, kuten Ruotsin Almegan kanssa.

Miten Kiinteistötyönantajat ry ennaltaehkäisee harmaata taloutta toimialoillaan?

Työnantajaliitolla on velvollisuus valvoa, että jäsenyritykset noudattavat työehtosopimusmääräyksiä. Jos epäillään rikkomusta tai harmaata toimintaa, liitto voi pyytää selvitystä asiasta. Liitto neuvoo jäsenyrityksiä toimimaan lakien ja työehtosopimusmääräysten mukaan. Vakavissa tahallisissa rikkomustapauksissa jäsen voidaan jopa erottaa liitosta. Liitto auttaa ja neuvoo jäsenyrityksiä epäselvissä asioissa sekä riitatapauksissa.

Kiinteistötyönantajat ry:n säännöissä edellytetään jäsenyrityksiä ottamaan käyttöön kaikille työntekijöilleen veronumerolla varustetun kuvallisen henkilötunnisteen. Liitto edellyttää jäsenyrityksiään liittymään Vastuu Groupin luotettava kumppani –ohjelmaan ja varmistamaan, että myös kaikki alihankkijayritykset sitoutuvat ohjelmaan. Monet yritykset alalla ovat kieltäneet alihankkijoiden ketjutuksen. Kiinteistötyönantajat ry on hiljattain päivittänyt vuosien 2024–2027 strategiansa, jossa yhtenä strategisena tavoitteena on harmaan talouden ehkäiseminen ja jäsenyritysten vastuullisuuden varmistaminen.

Minkälaista yhteiskunnallista vaikuttamista Kiinteistötyönantajat ry tekee harmaan talouden torjumiseksi?

Kiinteistötyönantajat ry pyrkii vaikuttamaan veronumerolainsäädännön ja veronumerorekisterin laajentamiseksi kiinteistöpalvelualalle, mitkä ovat olleet myös liiton hallitusohjelmatavoitteita. Liitto on tehnyt yhteistyötä veronumerolainsäädännön laajentamiseksi muun muassa PAMin ja Matkailu- ja ravintola-alan työnantajaliitto MaRan kanssa. Ostajan roolia harmaan talouden torjunnassa on tuotu esiin muun muassa media-artikkeleissa ja seminaareissa.

Vuonna 2015 julkaistiin Kiinteistötyönantajat ry:n tilaama selvitys Harmaa talous kiinteistöpalvelualalla - Raportti harmaan talouden merkityksestä, ilmenemismuodoista ja torjuntatoimenpiteistä kiinteistöpalveluissa kyselytutkimusten ja haastattelujen valossa. Yhteistyöhön HEUNIn kanssa on kuulunut verkostotoimintaa, alan puheenvuoroja, oppaiden laadintaa sekä yritysten riskienhallintaa. Harmaan talouden ilmiöiden tunnistamista ja torjuntaa on nostettu esille myös liiton jäsenviestinnässä ja seminaareissa.

Miten harmaan talouden torjuntaa voitaisiin tehostaa?

Kiinteistötyönantajat ry:n tilaaman tutkimuksen mukaan harmaan talous on vähentynyt toimialalla viime vuosikymmenen aikana. Tähän on vaikuttanut erityisesti tilaajavastuulaki sekä kotitalousvähennyksen ylärajan nosto. Lisäksi harmaata taloutta on auttanut kitkemään vuonna 2013 voimaan tullut veronumerolaki, joka velvoittaa merkitsemään yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevät työntekijät rakennusalan veronumerorekisteriin. Velvoite koskee myös rakennusalalla työskenteleviä siivoojia.

Harmaan talouden torjunta kiinteistöpalvelualan järjestäytymättömässä yrityskentässä edellyttää lainsäädäntömuutoksia. Kiinteistötyönantajat ry on jo yli 10 vuoden ajan yhdessä PAMin kanssa ajanut veronumerolainsäädännön laajentamista kiinteistöpalvelualalle. Liiton hallitusohjelmatavoitteissa hallituskaudelle 2023–2027 esitettiin, että kiinteistöpalvelualan veronumerorekisteriin voisi yhdistää myös oleskelu- ja työluvat, mikä auttaisi valvomaan lupien olemassa- ja voimassaoloa.

Vaikka julkinen keskustelu keskittyy suurelta osin erityisosaajien työvoimapulaan, tarvitaan myös kiinteistöpalvelualalle suorittavaan työhön työperäistä maahanmuuttoa. Monet alan yritykset ovat tehneet uraauurtavaa työtä monikansallisuuden huomioimiseksi ja kehittäneet työhön perehdytystä, joka myös osin tukee maahanmuuttajien kotoutumista. Harmaan talouden ilmiöiden ennaltaehkäisemiseksi Kiinteistötyönantajat ry toivoo viranomaisilta lisää toimia ja selkeyttä Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien työntekijöiden eettisen kansainvälisen rekrytoinnin tueksi sekä syvempää yhteistyötä ja vaikuttamista yhdessä rintamassa veronumerolainsäädännön laajentamiseksi.

– Harmaan talouden torjunnassa kiinteistöpalvelualalla on menty oikeaan suuntaan. Tilaajavastuulaki ja kotitalousvähennys ovat olleet tehokkaita välineitä. Jos vielä saisimme veronumerolainsäädännön laajennettua koskemaan kiinteistöpalvelualaa, olisi siitä harmaan talouden torjunnassa iso hyöty koko yhteiskunnalle, Gramén tiivistää.

Kaikkien kannalta on kuitenkin oleellista edistää reiluja, yhdenvertaisia työmarkkinoita. Väärinkäytökset ja ihmisten hyväksikäyttö eivät kuulu tulevaisuuden työpaikoille, joille tulemme tarvitsemaan suoriin työsuhteisiin lisää osaavia ammattilaisia, nuoria ja naisia.

Ennaltaehkäisy on avain

Rakennusliitossa tehdään paljon työtä harmaan talouden ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Ideoita on kehitetty vuosien varrella hyvässä hengessä työnantajien ja viranomaisten kanssa. Tästä esimerkkinä veronumerolainsäädäntömme. ID-korttiin kytketty veronumero on saanut EU-tasolla huomiota nimenomaan ennaltaehkäisevän lähestymistavan vuoksi. On nähtävä kokonaisuus, ei riitä, että korjaamme ikäviä tilanteita jälkikäteen. Valvontaan on olemassa vain rajattu määrä resursseja, sekä työmarkkinaosapuolilla, että viranomaisilla.

Rakennusliiton toimitsijat käyvät säännöllisesti työmailla, joten näemme mitä käytännössä tapahtuu, kun uusia työkaluja otetaan käyttöön. Aika nopeasti saamme tietoomme myös, millaisia menetelmiä on keksitty sääntöjen kiertämiseksi. Uusin ilmiö näyttäisi olevan tavallisen työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi, valeyrittäjyys. Tämä on johtanut erikoisiin ja epäselviin tilanteisiin, kun samalla työmailla on erilaisia käsityksiä siitä, kuka oikeastaan maksaa palkat.

Yhteistyötä EU-tasolla

Työntekijöiden liikkuminen EU-alueella tuo harmaan talouden torjuntatyöhön laajemman ulottuvuuden. Rakennusalan viralliset eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet ovat onneksi harmonisesti samalla linjalla. Parhaillaan kartoitetaan ja vertaillaan jäsenvaltioiden rakennusalan henkilötunnuskorttijärjestelmiä. Näistä Suomessa käytössä oleva rakennustyömaan kuvallinen tunnistekortti on järjestelmänä EU:n mittapuun mukaan hyvin edistyksellinen. Erityisen mielenkiintoinen tulee olemaan yhteinen uusi EU-hanke, SIDE-CIC, Social Identity Cards in Construction. Tavoitteena on edistää työntekijöitä ja yrityksiä koskevan datan siirtoa sisämarkkinoilla. Tähtäimessä on reilut työmarkkinat rakennusalalla.

Halpa hinta voi houkuttaa ammattimaista tilaajaa ja yksittäistä kuluttajaa ummistamaan silmänsä tosiasioilta, jotka olisivat helposti myös etukäteen nähtävissä. Turvallisuus, laatu ja harmaa talous harvoin esiintyvät samalla työmaalla. Kuten Yölinnun taannoin tekemän hitti-iskelmän sanat menevät - sitä saa mitä tilaa - ei niinkään, mitä toivoo tilaavansa ja saavansa epäilyttävän halpaan hintaan.

Rakennusteollisuus RT on ollut pitkään aktiivinen harmaan talouden torjunnassa kehittämällä vapaaehtoispohjalta uusia työkaluja talousrikollisuuden estämiseksi ja esittämällä ehdotuksia uusiksi säädöksiksi lainsäätäjille. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat muun muassa rakennusalan veronumero ja kuukausittainen raportointivelvollisuus yhteisellä työmaalla työskentelevistä henkilöistä ja maksetuista urakkasummista. Nämä lait ovat tulleet Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton yhteisestä esityksestä ja toiveesta.

Tuoreimpana esimerkkinä alan halusta suitsia harmaata taloutta on uudistettu ulkomaalaislaki, jossa meidän esityksestämme rakennusalalle säädettiin telakkateollisuuden ohella muita toimialoja laajempi valvontavelvollisuus työmaalla työskentelevien ulkomaalaisten työnteko-oikeuksien tarkastamisessa.

Yhteistyötä yli rajojen

Näemme erittäin tärkeänä, että teemme jatkuvalla pohjalla yhteistyötä niin rakennusalan työmarkkinajärjestöjen kuin viranomaisten kanssa, eikä pelkästään suomalaisten kesken. Harmaa talous ei seuraa maiden rajoja, vaan usein samat toimintatavat ja negatiiviset ilmiöt siirtyvät jollain aikavälillä maasta toiseen.

Liikkuva työvoima ja pitkät urakkaketjut altistavat myös harmaan talouden lieveilmiöille. Siksi onkin tärkeää jakaa tietoa avoimesti oppien samalla toisten kokemuksista. Jakamalla tietoa ilmiöistä ja omista kokemuksistamme voimme paremmin tunnistaa sen, mihin alan toimijoiden ja viranomaisten tulisi varautua jatkossa ja paremmin. Siksi onkin suorastaan välttämätöntä, että tätä arvokasta tietojenvaihtoa tehdään säännöllisesti.

Rakennusteollisuus on ollut aktiivinen niin Itämeren maiden yhteistyössä kuin Euroopan unionin tasolla erilaisissa hankkeissa, joilla on yhtymäkohtia harmaaseen talouteen ja sen torjuntaan. Säännöllisten EU-tason etujärjestö FIEC:n tapaamisten lisäksi Euroopan tasolla käytävät työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen väliset sosiaaliset dialogit asiaan liittyen ovat tehokas tapa jakaa tietoa ja parhaita käytäntöjä edellä mainituista asioista. Kansalliset käytännöt harmaan talouden torjumiseksi vaihtelevat, hyvistä käytännöistä voi saa mallia oman maan toimien kehittämiseen.

Lähetettyjen työntekijöiden asemaa koskevat, komission rahoittamat Eurodetachement-hankkeet ovat olleet arvokkaita projekteja ymmärryksen lisäämiseksi. Samoin Euroopan työviranomaisen (ELA) ylläpitämä undeclared work -foorumi on koronakriisin jälkeen mahdollistanut säännönmukaiset eri maiden edustajien tapaamiset. Rakennusalalla yleisesti käytössä oleva kuvallinen henkilötunniste Valtti-kortti ja harmaan talouden torjuntaan säädetty lainsäädäntö kiinnostavat kollegoitamme ja muiden maiden viranomaisia EU- tasolla. Meillä onkin ollut mahdollisuus Rakennusliiton kanssa esittää Suomessa käytössä olevia ratkaisuja Euroopan työviranomaisen ELA:n undeclared work –foorumin ja sen ohjelman eri hankkeiden yhteydessä.

Työ ei koskaan lopu

Viranomaisten järjestelmien tulisi digitalisoituneessa toimintaympäristössä mahdollistaa nykyistä paremmin tietojen jakaminen sähköisessä muodossa, eikä pelkästään viranomaisten välillä. Tiedon vapaan liikkuvuuden tulisi toteutua myös käytännön tasolla, koska se mahdollistaa entistä tehokkaampien harmaan talouden torjuntavälineiden kehittämisen ja käytön.

Valitettavasti tällä hetkellä tiedonsiirron esteenä ovat kansalliset vanhat tietojärjestelmät, ei tietosuojalainsäädäntö. Siksi toivomme, että tiedonvaihdon esteiden purkaminen otettaisiin vakavasti, jotta harmaan talouden toimijoiden pelikenttä saadaan mahdollisimman vaikeaksi. Viranomaisilla tulee olla ajanmukaiset toimivaltuudet ja työkalut tiedonvaihtoon, mikä tukee tätä työtä.

Miten harmaa talous näkyy PAMin toimialoilla?

Palkkasaatavat eli alipalkkauksen ilmiöt ovat yleisin syy jäseniltä tuleviin yhteydenottoihin, ja ongelma on selkeästi kasvussa. PAMin näkemyksen mukaan työehtosopimusten asettamista palkoista ja lisistä jää monesti puuttumaan jotain. Ongelmatapauksissa työnantajalla ja työntekijällä voi olla erilainen kuva siitä, mikä on työntekijälle kuuluva korvaus. Ravintola-alalla ongelmat liittyvät esimerkiksi maahanmuuttaneelle työntekijälle järjestettyyn asumiseen, josta pidätetään epämääräinen osuus palkasta. Erimielisyyksiä aiheuttavat myös tilanteet, joissa työajalla tarjotusta ruokailusta ei ole sovittu selkeästi, ja asia ilmenee vasta siinä kohtaa, kun ruokailun kustannukset on vähennetty palkasta. Alipalkkausta voidaan piilotella siten, että työntekijä maksaa osan palkastaan takaisin työnantajalle käteisenä. Uusimpana ilmiönä etenkin kiinteistö- ja siivouspalvelualoilla PAM on havainnut pakko- ja valeyrittäjyyttä eli työsuhteen naamioimista yrittäjyydeksi.

Miten PAM on vastannut uusiin ilmiöihin?

Maahanmuuttajat ovat erityisen alttiissa asemassa alipalkkaukselle ja muille työperäisen hyväksikäytön muodoille, mikä on lisännyt yhteydenottojen määrää ammattiliittoon. PAM on vastannut kasvavaan ilmiöön käynnistämällä projektin, jolla lisätään maahanmuuttajille suunnattuja palveluita ja tiedottamista. Maahanmuuttajien ja nuorten työelämätietoisuuden parantaminen on tapa ennaltaehkäistä harmaata taloutta.

Väärinkäytöksiä kohdanneella työntekijällä voi olla kynnys ottaa liittoon yhteyttä, jos osa palkasta on maksettu pimeänä. Ammattiliitto ei kuitenkaan käännytä ketään pois, varsinkaan tilanteissa, joihin liittyy työperäistä hyväksikäyttöä. Erimielisyystapauksissa PAM edistää sovintoratkaisun syntyä työnantajan kanssa, tarvittaessa oikeusteitse. Selkeissä rikosasioissa liitto ohjaa jäsentä viemään asian eteenpäin viranomaisille. PAM avustaa poliisia virka-apupyynnöstä esimerkiksi palkkasaatavien laskemiseen liittyvissä asioissa.

Miten PAM saa tietoa harmaan talouden ilmiöistä?

Jäsenten yhteydenottojen lisäksi PAM kuulee uusista harmaan talouden ilmiöistä viranomaisilta, esimerkiksi Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvityksistä. PAM on selvittänyt harmaata taloutta kiinteistöpalvelualalla sekä matkailu- ja ravintola-alalla, ja tietoa saadaan myös työnantajaliitoilta. Kokonaiskuvan muodostamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää määrällistä tietoa harmaan talouden ilmiöiden yleisyydestä. PAM on havainnut erimielisyystapausten olevan kasvussa, mutta olisi tärkeää selvittää myös ongelmien laajuutta, esimerkiksi montako miljoonaa euroa veroja jää maksamatta alipalkkauksen takia.

Minkälaista yhteiskunnallista vaikuttamista PAM tekee harmaan talouden torjumiseksi?

PAM kampanjoi eduskuntavaalien aikana harmaan talouden kitkemiseen tähtäävien toimien puolesta, osin yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Vaalikausien välillä liitto järjestää tapaamisia poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. PAMin kärkitavoitteena on ollut pitkään alipalkkauksen kriminalisointi, jota kohti on otettu pieniä askelia. PAM tavoittelee myös veronumerovelvoitteen laajentamista ravintola- ja kiinteistöpalvelualalle, tilaajavastuulain uudistamista sopimuksen aikaisen vastuun lisäämiseksi sekä hankintalain uudistamista. Julkisissa hankinnoissa olisi tarpeen lisätä laatukriteerejä, mikä auttaisi kitkemään harmaan talouden toimijoita kilpailutuksista. PAMin tavoitteena on myös päästä kassojen ohimyynnistä eroon.

Minkälaista kansainvälistä yhteistyötä PAMilla on harmaan talouden torjunnassa?

PAMilla on toimialakohtaisia kansainvälisiä yhteistyöjärjestöjä, esimerkiksi kaupan alalla, joissa käsitellään verovälttelyn kysymyksiä. Työperäisen hyväksikäytön kysymykset ovat kiinteistöpalvelualan ja ravintola-alan järjestöissä yleiseurooppalaisia aiheita. EU:n jäsenmailla on myös julkisissa hankinnoissa samankaltaisia harmaaseen talouteen liittyviä haasteita. Kansainvälisellä tasolla moniin rajat ylittäviin ongelmiin, kuten työperäiseen hyväksikäyttöön, puuttuminen voi olla vaikeaa, sillä kansallisten viranomaisten resurssit määrittävät torjuntatyön vaikuttavuutta. Yritysvastuun ja hankintojen kriteerit ovat kuitenkin osa-alueita, joita kansainvälisillä sopimuksilla voitaisiin parantaa.