Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

81 Selvitys nettokorkomenoista, täyttöohje 2023

Lomaketta 81 käyttävät yhteisöt (TVL 3 §), avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja vastaavien ulkomaisten yhtiöiden Suomessa olevat kiinteät toimipaikat. Lomakkeella lasketaan, miten korkovähennysoikeuden rajoitus vaikuttaa verovuoden vähennyskelpoisiin korkomenoihin (EVL 18 a §).

Yhtiön on ilmoitettava nämä tiedot, jos yhtiön nettokorkomenot ovat verovuonna yli 500 000 euroa.

Tällä lomakkeella yhtiö vaatii vähennettäväksi myös sellaisia aikaisempien vuosien nettokorkomenoja, joita ei ole voinut vähentää korkojen maksuvuonna.

Lue lisää korkovähennysoikeuden rajoituksesta

Yrityksen tiedot

Täytä yhtiön nimi, y-tunnus ja tilikausi.

2 Taustatiedot

Yhtiö on itsenäinen yritys (EVL 18 b § 1 mom. 1 kohta ja 2 momentti)

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiö on laissa tarkoitettu itsenäinen yritys. Korkovähennysoikeuden rajoitus ei koske itsenäistä yritystä. Itsenäisen yrityksen ei tarvitse täyttää lomakkeen muita kohtia. Lue lisää itsenäisestä yrityksestä syventävän ohjeen kappaleesta 2.2.1.

Yhtiö on rahoitusalan yritys (EVL 18 b § 1 mom. 2 kohta ja 3 momentti)

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiö on laissa tarkoitettu rahoitusalan yritys. Korkovähennysoikeuden rajoitus ei koske rahoitusalan yritystä. Rahoitusalan yrityksen ei tarvitse täyttää lomakkeen muita kohtia. Lue lisää rahoitusalan yrityksestä syventävän ohjeen kappaleesta 2.2.2.

Yhtiö vastaa julkisen infrastruktuurin toteuttamisesta tai ylläpidosta (EVL 18 b § 4 mom. 2 kohta)

Anna tässä kohdassa tieto, jos yritys vastaa julkisen infrastruktuurin toteuttamisesta tai ylläpidosta laissa tarkoitetulla tavalla. Korkovähennysoikeuden rajoitus ei koske korkomenoja, jotka kertyvät lainoista, joilla rahoitetaan pitkän aikavälin julkisia infrastruktuurihankkeita (EVL 18 b §:n 4 momentin 1 kohta) tai infrastruktuuriyhteisöjä (EVL 18 b § 4 momentin 2 kohta). Julkisen infrastruktuurin toteuttamisesta tai ylläpidosta vastaavan yrityksen ei tarvitse täyttää lomakkeen muita kohtia. Lue lisää julkista infrastruktuuria ylläpitävästä yrityksestä syventävän ohjeen kappaleesta 2.2.3.

Yhtiö on osittain tai kokonaan yksityisomistuksessa ja toteuttaa julkisyhteisön tilaamaa infrastruktuurihanketta (EVL 18 b § 7 mom.)

Anna tässä kohdassa tieto, jos yritys on osittain tai kokonaan yksityisomisteinen yhteisö ja toteuttaa julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta. Tällainen yhtiö täyttää muun ohessa lomakkeen osion 8, jossa se laskee muutoin vähennyskelvottomista koroista vähennyskelpoisen osuuden. Lue lisää osittain tai kokonaan yksityisomistuksessa olevien yhteisöjen toteuttamista infrastruktuurihankkeista syventävän ohjeen kappaleesta 4.6.

3 Korkomenot hankkeista, joihin on saatu korkotukilainsäädännössä tarkoitettua tukea (EVL 18 b 1 mom. 3 kohta ja 4 mom.)

Yhtiöllä on vain korkomenoja, jotka liittyvät hankkeisiin, joihin on saatu korkotukilainsäädännössä tarkoitettua tukea

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiöllä on ainoastaan korkotuettuihin hankkeisiin liittyviä korkoja.

Korkovähennysoikeuden rajoitus ei koske sellaisten hankkeiden korkomenoja, joihin on saatu korkotukilainsäädännössä tarkoitettua tukea. Jos yhtiöllä ei ole muita korkomenoja, lomaketta ei tarvitse täyttää pidemmälle.

Yhtiöllä on korkotuettuihin hankkeisiin liittyvien korkomenojen lisäksi muita korkomenoja

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiöllä on sekä korkotuettuihin hankkeisiin liittyviä korkomenoja että muita korkomenoja.

Korkomenot, jotka liittyvät hankkeisiin, joihin on saatu korkotukilainsäädännössä tarkoitettua tukea

Ilmoita korkotuettuihin hankkeisiin liittyvät korkomenot, jos yhtiöllä on niiden lisäksi muita korkomenoja.

Älä laske näitä korkomenoja mukaan nettokorkomenoihin, jotka ilmoitat tällä lomakkeella. Korkovähennysoikeuden rajoitus ei koske sellaisia korkomenoja, jotka liittyvät korkotuettuihin hankkeisiin.

Täytä lomakkeen muihin kohtiin kaikki tiedot sellaisista korkomenoista, jotka eivät liity korkotuettuihin hankkeisiin.

4 Verovuoden nettokorkomenot

Jos jokin tässä osassa ilmoitettava luku olisi ”negatiivinen” (korkotuottoja on enemmän kuin korkomenoja), merkitse nolla.

Nettokorkomenot yhteensä

Merkitse verovuoden korkomenoista nettomenot eli se osuus, joka ylittää verovuoden korkotulot.

Nettokorkomenot lasketaan vähentämällä korkotuloista korkomenot. Ota laskelmaan mukaan kaikkien tulolähteiden korkotulot ja korkomenot.

Varsinaisten korkotulojen ja -menojen lisäksi korkona käsitellään myös rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvät suoritukset, jotka EVL 18 a §:n 2 momentin mukaan katsotaan koroksi.

Nettokorkomenojen määrässä otetaan huomioon myös siirtymäsäännöksen mukaiset (EVL 18 a § 4 momentin 2 kohta) korkomenot ja korkotulot sekä aktivoidut korkomenot.

Huomaa, että nettokorkomenoissa ei oteta huomioon korkotuettuihin hankkeisiin liittyviä korkomenoja.

Näistä ulkomaisille osapuolille maksettuja korkomenoja

Ne nettokorkomenot, jotka on maksettu ulkomaisille osapuolille.

Konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot (EVL 18 a §:n 6 - 7 momentti) yhteensä

Se osuus kotimaisille ja ulkomaisille konserniyhteysosapuolille maksetuista korkomenoista, joka ylittää kotimaisilta ja ulkomaisilta konserniyhteysosapuolilta saadut korkotulot.

Konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot lasketaan vähentämällä konserniyhteysosapuolilta saaduista korkotuloista konserniyhteysosapuolille suoritetut korkomenot.

Osapuolet ovat konserniyhteydessä toisiinsa, jos jommallakummalla niistä on määräysvalta toiseen tai jos kolmannella osapuolella on (yksin tai yhdessä muiden tahojen kanssa) määräysvalta molempiin. Määräysvalta määritellään VML 31 §:n 4 momentin mukaisesti. Velka on konserniyhteydessä olevalta osapuolelta otettua velkana siltä osin kuin

  • konserniyhteydessä olevat osapuolet ovat velkasuhteessa keskenään (välitön konserniyhteysvelka, EVL 18 a §:n 6 momentti).
  • konserniyhteydessä olevalla osapuolella on saatava muulta kuin konserniyhteydessä olevalta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan (välillinen konserniyhteysvelka, EVL 18 a §:n 7 momentti).
  • velan vakuutena on konserniyhteysosapuolen saatava (EVL 18 a § 7 mom.).

Ilmoita sekä välittömien että välillisten konserniyhteysvelkojen nettokorkomenot.

Muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot (EVL 18 a §) yhteensä

Ne nettokorkomenot, jotka on suoritettu muille kuin konserniyhteysosapuolille.

EVL 18 a §:n 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen korkomenojen osuus edellisen kohdan nettokorkomenoista

Muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetut korkomenot siltä osin kuin ne täyttävät jonkun seuraavista ehdoista:

  1. Korkomenot kertyvät lainoista, jotka on otettu aiemmin kuin 17.6.2016. Edellytyksenä on, että korkomenot eivät perustu sellaisiin lainaehtojen muutoksiin, jotka ovat tulleet voimaan 17.6.2016 tai sen jälkeen ja jotka lisäävät lainamäärää tai pidentävät laina-aikaa.
  2. Korkomenot on laskettu mukaan hyödykkeen hankintamenoon EVL 14 §:n perusteella aiemmin kuin 1.1.2019.
  3. Korkomenot on aktivoitu EVL 23 §:n perusteella aiemmin kuin 1.1.2019.
  4. Korkomenot on aktivoitu EVL 27 c §:n perusteella aiemmin kuin 1.1.2019.

Siltä osin kuin korkovähennysoikeuden rajoitus kohdistuu aktivoituihin korkomenoihin, ota tämä huomioon lomakkeen 62 menojäännöksessä tai poistamattomassa hankintamenossa.

5 Oikaistu tulos

Tuottojen ja kulujen erotus (laske tuottoihin myös saatu ja kuluihin annettu konserniavustus sekä konsernivähennys)

Verovuoden tuottojen ja kulujen erotus verotuksessa. Tämä lasketaan siten, että laskutoimituksessa ei huomioida 6B:n kenttää ”Korkokulujen oikaisu”. Oikaistu tulos siis lasketaan kuin korkorajoituksia ei olisi olemassa ja kaikki korot olisivat vähennyskelpoisia. Merkitse luku, josta ei vielä ole vähennetty aikaisempien vuosien vahvistettuja tappioita tai aikaisempien vuosien vähentämättä jääneitä korkomenoja.

Korkomenot

Yhtiön verovuoden korkomenot.

Korkomenoina otetaan huomioon sekä konserniyhteysosapuolille suoritetut korkomenot että muut korkomenot, myös EVL 18 a §:n 2 momentin mukaiset rahoituksen hankintaan liittyvät menot.

Lisää korkomenoihin myös vanhojen velkojen korkomenot ja aktivoidut korkomenot (EVL 18 a §:n 4 momentti). Aktivoidut korot lisätään sinä verovuonna, kun niitä vähennetään esimerkiksi poistoina tai hankintamenona. Vaikka osa korkomenoista olisi vähennyskelvotonta korkovähennysrajoituksen vuoksi, laske nämäkin korkomenot mukaan tähän kohtaan.

Verotuksessa tehdyt poistot

Poistot, jotka on vähennetty verovuoden verotuksessa.

Oikaistu tulos

Laske oikaistu tulos: lisää tuottojen ja kulujen erotukseen yhtiön verovuoden korkomenot ja verotuksessa tehdyt poistot. Käytä tätä lukua lähtökohtana, kun lasket kohdassa 6a, kuinka suuri osuus nettokorkomenoista ylittää 25 %:n rajan. Laskennassa voidaan käyttää ainoastaan positiivista oikaistua tulosta. Jos oikaistu tulos on negatiivinen, on 25 prosenttia oikaistusta tuloksesta 0,00 euroa.

6 25 prosentin tai 3 000 000 euron rajan soveltaminen

Täytä joko kohta 6a tai 6b ja lisäksi 6c. Ota kuitenkin huomioon seuraava poikkeus: jos nettokorkomenot ovat yhteensä enintään 25 % oikaistusta tuloksesta (osan 5 kohta "Oikaistu tulos"), jätä sekä kohta 6a että 6b tyhjäksi. Tällaisessa tapauksessa nettokorkomenot voi vähentää kokonaan, joten kohtien 6a ja 6b tietoja vähennyskelvottomista korkomenoista ei tarvitse täyttää.

6a 25 %:n rajan ylittävät nettokorkomenot

Vertaa muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettujen nettokorkomenojen määrää 25 %:n rajaan eli laske, ovatko nämä korkomenot enemmän kuin 25 % oikaistusta tuloksesta.

Jos määrä on korkeintaan 25 %, verovuoden vähennyskelvottomat korkokulut lasketaan 25 %:n rajan perusteella. Täytä silloin tämä kohta. Jos määrä on yli 25 %, jätä tämä kohta tyhjäksi ja siirry kohtaan 6b.

Huomaa, että jos verovuoden kaikkien nettokorkomenojen yhteismäärä on korkeintaan 25 % oikaistusta tuloksesta, nettokorkomenot saa vähentää kokonaan. Jätä silloin sekä kohta 6a että 6b tyhjäksi.

Jos vähennyskelvottomien korkojen määrä lasketaan 25 %:n rajan eli tämän kohdan (6a) mukaan, vähennä muille kuin konserniyhteydessä oleville osapuolille suoritetut nettokorkomenot ensin. Jos 25 %:n raja ei vielä täyty, voit lisäksi vähentää konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja niin paljon, kunnes 25 %:n raja täyttyy. Jos 25 %:n raja täyttyy, loppuosa konserniyhteysosapuolille suoritetuista nettokorkomenoista on vähennyskelvotonta.

6b 3 000 000 euron rajan ylittävät nettokorkomenot

Ilmoita tässä kohdassa vähennyskelvottomat nettokorkomenot silloin, kun ne määräytyvät 3 000 000 euron rajan soveltamisen perusteella. Ilmoita sekä konserniyhteysosapuolille että muille suoritetut nettokorkomenot.

Nettokorkomenot lasketaan 3 000 000 euron rajan perusteella, jos muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettujen nettokorkomenojen määrä on yli 25 % oikaistusta tuloksesta (ks. kohta 6a).

Tällaisessa tapauksessa

  • Voit vähentää muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja 3 000 000 euroon asti.
  • Loppuosa muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetuista nettokorkomenoista on vähennyskelvotonta.
  • Konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot ovat kokonaan vähennyskelvottomia.

Jos vähennyskelvottomat nettokorkomenot lasketaan tämän kohdan (6b) mukaan, Ilmoita vähennyskelvoton osuus myös silloin, kun nettokorkomenot ovat alle 3 000 000 euroa.

6c Verovuoden vähennyskelpoiset korkomenot

Merkitse tähän kohtaan se osuus verovuoden nettokorkomenoista, joka on vähennyskelpoista.

7 Verovuoden vähennyskelpoiset siirtymäsäännöksen mukaiset korkomenot

Verovuoden vähennyskelpoiset siirtymäsäännöksen mukaiset korkomenot

Ilmoita tässä kohdassa nettokorkomenot, jotka vähennetään EVL:n siirtymäsäännöksen perusteella (EVL 18 a §:n 4 momentin 2 kohta).

Jos verovuonna sovellettu raja (25 % oikaistusta tuloksesta tai 3 000 000 euroa, kohta 6 a tai 6b) johtaa siihen, että osa muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetuista nettokorkomenoista jää vähentämättä, yhtiö voi siirtymäsäännöksen perusteella vähentää loputkin muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot.

Siirtymäsäännös koskee vain niitä muille kuin konserniyhteydessä oleville osapuolille suoritettuja nettokorkomenoja, jotka täyttävät jonkin seuraavista ehdoista:

  1. Nettokorkomenot kertyvät lainoista, jotka on otettu aiemmin kuin 17.6.2016. Edellytyksenä on lisäksi, että korkomenot eivät perustu sellaisiin lainaehtojen muutoksiin, jotka ovat tulleet voimaan 17.6.2016 tai sen jälkeen ja jotka lisäävät lainamäärää tai pidentävät laina-aikaa.
  2. Nettokorkomenot on luettu hyödykkeen hankintamenoon EVL 14 §:n perusteella aiemmin kuin 1.1.2019.
  3. Nettokorkomenot on aktivoitu EVL 23 §:n perusteella aiemmin kuin 1.1.2019.
  4. Nettokorkomenot on aktivoitu EVL 27 c §:n perusteella aiemmin kuin 1.1.2019.

Yhtiön on esitettävä selvitys siitä, että jokin näistä ehdoista täyttyy.

8 Korkomenojen lisäerittely, jos yhtiö on osittain tai kokonaan yksityisomistuksessa ja toteuttaa julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin infrastruktuurihanketta (EVL 18 b § 7 mom.)

Tämän osion täyttää vain sellainen yhtiö, joka on osittain tai kokonaan yksityisomistuksessa ja toteuttaa julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin infrastruktuurihanketta. Tässä osiossa lasketaan vähennyskelpoinen osuus sellaisista korkomenoista, joka muutoin olisi yhtiölle vähennyskelvotonta.

Muille kuin yksityisomistajille suoritetut nettokorkomenot

Ilmoita muille kuin yksityisomistajille suoritetut nettokorkomenot. Yksityisomistaja on osuuden yhteisön pääomasta omistava taho, tai tähän tahoon konserniyhteydessä oleva osapuoli, joista kumpikaan ei ole julkisyhteisö, ja joka ei ole välittömästi tai välillisesti kokonaan julkisyhteisöjen omistuksessa.

Kaikki nettokorkomenot

Merkitse tähän yhtiön kaikki nettokorkomenot.

Edellisten kohtien suhdeluku murtolukuna (muille kuin yksityisomistajille suoritetut korot suhteessa kaikkiin korkoihin)

Merkitse tähän murtolukuna se osuus, joka vastaa muille kuin yksityisomistajille suoritettujen nettokorkomenojen suhdetta kaikkiin nettokorkomenoihin.

Vähennyskelvottomat nettokorkomenot ennen EVL 18 b §:n 7 momentin vaikutusta

Ilmoita tässä kohdassa ne vähennyskelvottomat nettokorkomenot, jotka ovat vähennyskelvottomia ilman EVL 18 b §:n 7 momentin vaikutusta.

EVL 18 b §:n 7 momentin mukaan vähennyskelpoiset nettokorkomenot

Merkitse tähän EVL 18 b §:n 7 momentin mukaan vähennyskelpoiset nettokorkomenot. Näiden nettokorkomenojen määrä saadaan, kun edellä ilmoitetut vähennyskelvottomat nettokorkomenot kerrotaan muille kuin yksityisomistajille suoritettujen nettokorkomenojen ja kaikkien nettokorkomenojen välisellä suhdeluvulla.

Jäljelle jäävät vähennyskelvottomat korkomenot

Merkitse se osuus nettokorkomenoista, joka jää vähennyskelvottomaksi vielä EVL 18 b §:n 7 momentin soveltamisen jälkeenkin ja siirrä kohtaan 9 verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot.

Verohallinnon syventävän ohjeen esimerkki menee lomakkeessa näin:

Esimerkki:  A Oy omistaa 40 prosenttia  B Oy:n pääomasta, ja valtio 60 prosenttia. B:llä on korkotuloja verovuonna pankilta 500 000 euroa, ja korkomenoja verovuonna yhteensä 15,5 miljoonaa euroa, joista 5 miljoonaa euroa on A Oy:n tytäryhtiölle X, 5 miljoonaa euroa valtiolle ja 5,5 miljoonaa euroa pankille. Nettokorkomenoja yhteensä on 15 miljoonaa euroa ja 18 a §:n mukaan vähennyskelvottomia nettokorkomenoja on 3 miljoonaa. Korot A Oy:n tytäryhtiölle X ovat 1/3 kaikista nettokorkomenoista, ja nettokorkomenot valtiolle sekä pankille ovat yhteensä 2/3 kaikista korkomenoista. Yleisen korkorajoitussääntelyn mukaisista vähennyskelvottomista 3 miljoonan euron nettokorkomenoista B Oy saa vähentää 2/3, eli 2 miljoonaa euroa, ja vähennyskelvottomaksi nettokorkomenojen määräksi jää miljoona euroa.

Muille kuin yksityisomistajille suoritetut nettokorkomenot:

10 000 000 euroa

Kaikki nettokorkomenot:

15 000 000 euroa

Edellisten kohtien suhdeluku murtolukuna (muille kuin yksityisomistajille suoritetut korot suhteessa kaikkiin korkoihin):

2/3

Vähennyskelvottomat nettokorkomenot ennen EVL 18 b §:n 7 momentin vaikutusta:

3 000 000 euroa

EVL 18 b §:n 7 momentin mukaan vähennyskelpoiset nettokorkomenot:

2 000 000 euroa

Jäljelle jäävät vähennyskelvottomat korkomenot:

1 000 000 euroa

9 Verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot

Verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot yhteensä

Merkitse vähennyskelvottomiksi nettokorkomenoiksi kohdassa 6a tai kohdassa 6b ilmoittamasi luku. Jos kuitenkin vähennät muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja verovuonna siirtymäsäännöksen perusteella (kohta 7), merkitse tähän kohdan 6b luku, josta olet ensin vähentänyt kohdan 7 korkomenot. Jos olet täyttänyt kohdan 8, merkitse vähennyskelvottomiksi nettokorkomenoiksi EVL 18 b §:n 7 momentin vähennyksen jälkeen jäljelle jääneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot.

Erittele jäljempänä tässä osassa verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot tulolähteittäin konserniyhteysosapuolille ja muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuihin nettokorkomenoihin.

Kohdista kuhunkin tulolähteeseen se osa nettokorkomenojen vähennyskelvottomasta määrästä, joka vastaa tulolähteen suhteellista osuutta nettokorkomenojen yhteismäärästä. Laske erikseen konserniyhteysosapuolten välisten nettokorkomenojen suhteellinen osuus ja muiden kuin konserniyhteysosapuolten välisten nettokorkomenojen suhteellinen osuus.

Lisää verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot myös lomakkeen kohtaan Vähennyskelvottomat nettokorkomenot yhteensä verovuoden lopussa (osassa 9 tehtävän jaottelun mukaisesti).

Verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot EVL

Näistä konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja

Ilmoita tässä, mikä osuus edellisen kohdan ("Verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot yhteensä") nettokorkomenoista on sellaisia EVL-tulolähteeseen kuuluvia korkomenoja, jotka on suoritettu konserniyhteysosapuolille.

Näistä muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja

Ilmoita tässä, mikä osuus kohdan "Verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot yhteensä" nettokorkomenoista on sellaisia EVL-tulolähteeseen kuuluvia korkomenoja, jotka on suoritettu muille kuin konserniyhteysosapuolille.

Verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot TVL

Näistä konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja

Ilmoita tässä, mikä osuus kohdan "Verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot yhteensä" nettokorkomenoista on sellaisia TVL-tulolähteeseen kuuluvia korkomenoja, jotka on suoritettu konserniyhteysosapuolille.

Näistä muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja

Ilmoita tässä, mikä osuus kohdan "Verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot yhteensä" korkomenoista on sellaisia TVL-tulolähteeseen kuuluvia korkomenoja, jotka on suoritettu muille kuin konserniyhteysosapuolille.

Verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot MVL

Näistä konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja

Ilmoita tässä, mikä osuus kohdan "Verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot yhteensä" nettokorkomenoista on sellaisia MVL-tulolähteeseen kuuluvia korkomenoja, jotka on suoritettu konserniyhteysosapuolille.

Näistä muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuja nettokorkomenoja

Ilmoita tässä, mikä osuus kohdan "Verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot yhteensä" nettokorkomenoista on sellaisia MVL-tulolähteeseen kuuluvia korkomenoja, jotka on suoritettu muille kuin konserniyhteysosapuolille.

10 Aikaisempien vuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot

Erittele tässä kohdassa tulolähteittäin aikaisempien vuosien vähennyskelvottomat konsernin sisäiset (eli konserniyhteysosapuolille suoritetut) ja ulkoiset (muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetut) nettokorkomenot.

Täytä korkomenot tulolähteittäin: taulukon yläosaan sisäiset korkomenot ja alaosaan ulkoiset korkomenot. Ilmoita molemmista tulolähteittäin aikaisempien vuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot verovuoden alussa, näistä mahdollisesti verovuonna käytetty määrä sekä verovuoden loppusaldo.

Verovuonna sovellettu prosenttiperusteinen (kohta 6a) tai euromääräinen (kohta 6b) raja määrittää sen, kuinka paljon aikaisempien vuosien vähentämättä olevia nettokorkomenoja voi enintään vähentää. Jos raja riittää sekä sisäisten että ulkoisten nettokorkomenojen vähentämiseen, ulkoiset nettokorkomenot on vähennettävä ensin.

Aikaisempien verovuosien vähennyskelvottomia nettokorkomenoja voi eri tapauksissa vähentää seuraavasti:

1. Verovuonna sovellettu 500 000 euron rajaa eli verovuoden nettokorkomenot ovat yhteensä alle 500 000 euroa:

  1. Jos verovuoden nettokorkomenot ja aikaisempien vuosien vähennyskelvottomat ulkopuolisille suoritetut nettokorkomenot ovat yhteensä alle 500 000 euroa: Verovuoden nettokorkomenoja ja aikaisempien vuosien vähennyskelvottomia nettokorkomenoja voi vähentää yhteensä enintään 500 000 euroa.
  2. Jos verovuoden nettokorkomenot ja aikaisempien vuosien vähennyskelvottomat ulkopuolisille suoritetut nettokorkomenot ovat yhteensä yli 500 000 euroa: verovuoden nettokorkomenoja ja aikaisempien vuosien vähennyskelvottomia ulkoisia nettokorkomenoja voi vähentää yhteensä enintään 3 000 000 euroa. Aikaisempien vuosien sisäisiä nettokorkomenoja ei voi vähentää.

2. Verovuonna on sovellettu 25 %:n rajaa (ks. kohta 6a):

Aikaisempien vuosien vähennyskelvottomia nettokorkomenoja ja verovuoden nettokorkomenoja voi vähentää yhteensä enintään 25 % oikaistusta tuloksesta.

3. Verovuonna on sovellettu 3 000 000 euron rajaa (ks. kohta 6b):

Aikaisempien vuosien vähennyskelvottomia ulkoisia nettokorkomenoja ja verovuoden nettokorkomenoja voi vähentää yhteensä enintään 3 000 000 euroa. Aikaisempien vuosien sisäisiä nettokorkomenoja ei voida vähentää.

Aikaisempien vuosien nettokorkomenoja ei voi vähentää, jos yritys on verovuonna itsenäinen yritys tai rahoitusalan yritys tai jos yhtiöllä on vain korkotukilainojen korkomenoja. Vähennystä ei voi tehdä myöskään silloin, jos verovuoden korkomenoihin sovelletaan EVL 18 b §:n 1 momentin 4 kohdan mukaista vapautusta.

Vähennyskelvottomat konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot verovuoden alussa

Vähennyskelvottomat konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot, jotka ovat jääneet aikaisempina vuosina vähentämättä EVL 18 a §:n perusteella

Verovuonna vähennetyt konserniyhteysosapuolille suoritetut aikaisempien vuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot

Konserniyhteysosapuolille aikaisempina vuosina suoritetut korkomenot, jotka ovat olleet aiempina vuosina vähennyskelvottomia ja jotka yhtiö vaatii vähennettäväksi verovuonna.

Vähennyskelvottomat konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot yhteensä verovuoden lopussa

Merkitse tähän, kuinka paljon konserniyhteysosapuolille suoritettuja vähennyskelvottomia nettokorkomenoja jää vielä vähentämättä. Ilmoita sekä verovuonna että aiempina vuosina suoritetut korkomenot.

Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen yhteismäärän saat, kun vähennät verovuoden alussa käyttämättä olleista vähennyskelvottomista nettokorkomenoista sen osuuden, joka on vähennetty verovuonna, ja lisäät lukuun verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot.

Vähennyskelvottomat muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot verovuoden alussa

Merkitse ne vähennyskelvottomat muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot, jotka ovat jääneet aikaisempina vuosina käyttämättä EVL 18 a §:n perusteella.

Merkitse käyttämättä olevien, vähennyskelvottomien nettokorkomenojen yhteismäärä verovuoden alun tilanteen mukaan.

Verovuonna vähennetyt muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetut aikaisempien vuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot

Muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetut korkomenot, jotka ovat olleet aiempina vuosina vähennyskelvottomia ja jotka yhtiö vaatii vähennettäväksi verovuonna.

Vähennyskelvottomat muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritetut nettokorkomenot yhteensä verovuoden lopussa

Merkitse tähän, kuinka paljon verovuoden ja aikaisempien verovuosien muille kuin konserniyhteysosapuolille suoritettuja vähennyskelvottomia nettokorkomenoja jää vielä käyttämättä.

Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen yhteismäärän saat, kun vähennät verovuoden alussa käyttämättä olleista vähennyskelvottomista nettokorkomenoista sen osuuden, joka on käytetty verovuonna, ja lisäät lukuun verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot.

11 Korkovähennysoikeuden rajoituksen vaikutus verovuoden tuloon

Merkitse tähän kohtaan korkovähennysoikeuden rajoituksen vaikutus tulolähteittäin. Vaikutus lasketaan verovuoden vähennyskelvottomista nettokorkomenoista ja niistä aiempien vuosien vähennyskelvottomista korkomenoista, jotka vaaditaan vähennettäväksi verovuonna. Vähennysrajoituksen vaikutus lasketaan näiden nettokorkomenojen yhteismäärästä niin, että verovuoden vähennyskelvottomat nettokorkomenot pienentävät veroilmoituksella vähennettävien korkomenojen määrää ja mahdolliset verovuonna vähennettäväksi vaaditut aikaisempien verovuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot taas kasvattavat vähennettävien korkomenojen määrää.

Jos rajoitus pienentää verovuonna vähennyskelpoisten korkomenojen määrää:

Merkitse vähennyskelvottomien korkojen määrä miinus-etumerkillä ja siirrä luku sellaisenaan jokaisen tulolähteen verotettavan tulon laskelmaan kohtaan "Korkokulujen oikaisu (EVL 18 a §)".

Jos rajoitus kasvattaa verovuonna vähennyskelpoisten korkomenojen määrää:

Merkitse vähennyskelpoisten korkojen määrä normaaliin tapaan ilman etumerkkiä ja siirrä luku sellaisenaan jokaisen tulolähteen verotettavan tulon laskelmaan kohtaan "Korkokulujen oikaisu (EVL 18 a §)".

Jos osa korkovähennysoikeuden rajoituksesta kohdistuu aktivoituihin korkomenoihin, ota tämä huomioon lomakkeen 62 menojäännöksessä tai poistamattomassa hankintamenossa.

12 Tasevertailuun perustuva poikkeus

Yhtiö vaatii tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltamista

Vaaditaan vapautusta EVL 18 a §:n korkovähennysrajoituksista, koska oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa. (Merkitse yhtiön ja konsernin omavaraisuusaste verovuonna alla oleviin kohtiin)

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiö vaatii, että verovuonna sovelletaan tasevertailuun perustuvaa poikkeusta (EVL 18 b §:n 1 momentin 4 kohta). Lue lisää tasevertailuun perustuvasta poikkeuksesta syventävän ohjeen kappaleesta 6.

Taseella tarkoitetaan ensisijaisesti sellaista tilintarkastettua ja vahvistettua tasetta, joka on kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukainen. Jos kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaista tasetta ei ole, tasevertailussa voi käyttää EU- tai ETA-valtion kirjanpitolainsäädännön mukaista tilintarkastettua ja vahvistettua tasetta. Jos myöskään tällaista tasetta ei ole, voidaan käyttää vastaavien säännösten mukaista tilintarkastettua ja vahvistettua tasetta.

Poikkeusta voidaan soveltaa vain silloin, kun tase on laadittu jossakin EU-valtiossa, ETA-valtiossa tai sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on voimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva tuloverosopimus.

Konsernitaseella tarkoitetaan koko konsernin vahvistettua tasetta, johon sisältyvät kaikki konserniyhtiöt. Vertailussa ei voi käyttää alakonsernin tasetta.

Jos konsernitaseen laatimisessa on käytetty kokonaan tai osin eri säännöstöä kuin yhtiön oma tase, vertailu voidaan tehdä vain, jos yhtiö esittää vahvistetun konsernitaseen muunnettuna sellaiseksi kuin se olisi ollut, jos se olisi tehty saman säännöstön mukaan kuin yhtiön tase.

Tasevertailussa käytetyn konsernitaseen laatinut yhtiö (EVL 18 b § 1 mom. 4 kohta ja 5 momentti)

Tasevertailussa käytetyn konsernitaseen laatineen yhtiön nimi ja y-tunnus.

Yhtiön omavaraisuusaste verovuonna tilintarkastetun ja vahvistetun tilinpäätöksen mukaan

Yhtiön omavaraisuusaste tilintarkastetun ja vahvistetun tilinpäätöksen mukaan. Merkitse omavaraisuusaste prosentteina.

Konsernin omavaraisuusaste verovuonna tilintarkastetun ja vahvistetun tilinpäätöksen mukaan

Koko konsernin omavaraisuusaste tilintarkastetun ja vahvistetun tilinpäätöksen mukaan. Merkitse omavaraisuusaste prosentteina.

Vertailussa on käytetty uudelleen laadittua tasetta

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiö on vertailua varten laatinut uudelleen erillisyhtiön taseen tai konsernitaseen.

Yhtiön omavaraisuusaste verovuonna uudelleen laaditun taseen mukaan

Merkitse uudelleen laaditun taseen mukainen yhtiön omavaraisuusaste prosentteina.

Täytä tämä kohta vain, jos yhtiö vaatii vapautusta EVL 18 a §:n korkovähennysrajoituksista verovuonna.

Konsernin omavaraisuusaste verovuonna uudelleen laaditun taseen mukaan

Merkitse uudelleen laaditun taseen mukainen koko konsernin omavaraisuusaste prosentteina.

Täytä tämä kohta vain, jos yhtiö vaatii vapautusta EVL 18 a §:n korkovähennysrajoituksista verovuonna.

Konsernitaseen velka merkittävän omistusosuuden omistaneille tahoille yhteensä

Konsernitaseen velka merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille yhteensä. Merkittävä omistusosuus on kymmenen prosenttia.

Tasevertailua tehtäessä omana pääomana pidettävä konsernitaseen velka

Tasevertailun pohjana olevaan konsernitaseeseen sisältyvä velka on tasevertailussa omaa pääomaa silloin, kun se on otettu osapuolelta, jolla tai siihen etuyhteydessä olevalla taholla taikka näillä yhdessä on välittömästi tai välillisesti vähintään kymmenen prosenttia verovelvollisen tai siihen etuyhteydessä olevan tahon pääomasta tai äänioikeuksista taikka oikeus saada vähintään kymmenen prosenttia näiden tuottamasta voitosta.

Oikaisusäännöstä sovellettaessa etuyhteyden määritelmällä tarkoitetaan EVL 18 b §:n 2 momentin 3–5 kohtien mukaista määritelmää.

Konsernitaseen omavaraisuusaste verovuonna oman pääoman oikaisun jälkeen

Merkitse konsernitaseen omavaraisuusaste sen jälkeen, kun oman pääoman oikaisu (liittyen merkittävän omistusosuuden omistavan yhtiön velkaan) on tehty. Anna tieto prosentteina.

Korot, jotka on suoritettu merkittävän osuuden omistaneille tahoille tilikauden aikana (konsernitilinpäätöksen perusteella)

Ilmoita korot, jotka on suoritettu merkittävän omistusosuuden omistaneille tahoille tilikauden aikana. Ilmoita korkojen määrä konsernitilinpäätöksen perusteella.

Konsernin ulkopuolisille tahoille suoritetut korot (konsernitilinpäätöksen perusteella)

Ilmoita kaikki, koko konsernissa konsernin ulkopuolisille tahoille suoritetut korot. Ilmoita korkojen määrä konsernitilinpäätöksen perusteella.

Edellisten kohtien suhdeluku prosentteina: merkittävän osuuden omistaneille suoritetut korot suhteessa konsernin ulkopuolelle suoritettuihin korkoihin

Ilmoita tässä prosentteina merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille suoritettujen korkojen suhteellinen osuus konsernin ulkopuolelle suoritettuihin korkoihin.

Tasevertailuun perustuvaa poikkeusta ei voida soveltaa, jos merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille suoritettujen korkojen määrä on vähintään 20 prosenttia konsernin ulkopuolelle suoritetuista koroista. Laskennassa käytetään suoraan konsernitilinpäätöksen lukuja, eikä niihin tehdä esimerkiksi EVL 18 b §:n 5 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitettuja oikaisuja eikä korkoja muunneta elinkeinoverolain mukaisiksi koroiksi.

Sivu on viimeksi päivitetty 15.3.2023