Yhteisöasiakkaan tuloverotuksen julkiset muutosverotustiedot

Yhteisöjen tuloverotukseen verotuksen päättymisen jälkeen tehdyt muutokset ovat julkisia verovuodesta 2022 alkaen. Muutokset julkaistaan muutoksen tekemistä seuraavan kuukauden 20. päivän jälkeen. Yhteisöjen julkiset muutosverotustiedot julkaistaan vuosittain avoimena datana vero.fi:ssä: Avoin data

Yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverotuksen julkisia muutosverotustietoja ovat

  • nimi, kotikunta ja yritys- ja yhteisötunnus
  • verotettava tulo muutosverotuslaskennan jälkeen
  • maksuunpannun veron yhteismäärä muutosverotuslaskennan jälkeen
  • muutosverotuspäätöksen johdosta lisää maksettava vero (jäännösvero)
  • muutosverotuspäätöksen johdosta palautettava vero (veronpalautus)

Julkisten tietojen sisältö on määritelty laissa.

Verotettava tulo

Verovuoden verotettava tulo muutosverotuslaskennan jälkeen. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien verotettava tulo lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena.

Maksuunpannut verot yhteensä

Verovuoden verojen määrä muutosverotuslaskennan jälkeen. Maksuunpantujen verojen yhteismäärä tarkoittaa yhteisölle maksettavaksi määrättyjen verojen määrää. Maksuunpannut verot sisältävät yhteisöveron mukaan lukien mahdollisen myöhästymismaksun ja veronkorotuksen sekä yleisradioveron tai Ahvenanmaan mediamaksun. Suomessa suoritettavasta verosta on vähennetty vieraassa valtiossa suoritettu vero sekä väliyhteisötulosta maksettavasta verosta vähennettävä vieraalle valtiolle suoritettu vero.

Veronpalautus

Veron määrä, joka verovelvolliselle palautetaan muutosverotuspäätöksen perusteella (ei sisällä palautukselle maksettavaa korkoa).

Esimerkki: Säännönmukaisessa verotuksessa verovelvolliselle on määrätty veroja 10 000 euroa ja verot on maksettu. Oikaisuvaatimuksen perusteella verovelvolliselle hyväksytään lisää vähennyksiä, minkä johdosta verovuoden verojen määrä alenee 8 000 euroon. Muutosverotuspäätöksen perusteella verovelvolliselle palautetaan veroa 2 000 euroa, mikä merkitään veronpalautuksen määräksi muutosverotuksen julkisiin tietoihin.

Jäännösvero

Veron määrä, jonka verovelvollisen pitää maksaa muutosverotuspäätöksen perusteella lisää (ei sisällä lisää maksettavalle veroille laskettavaa korkoa).

Esimerkki: Säännönmukaisessa verotuksessa verovelvolliselle on määrätty veroja 5 000 euroa. Säännönmukaisen verotuksen jälkeen todetaan, että verovelvollinen on jättänyt ilmoittamatta tulojaan. Verohallinto oikaisee verotusta verovelvollisen vahingoksi. Verovelvollisen tuloon lisätään ilmoittamatta jätetty tulo ja hänelle määrätään veronkorotus. Tämän johdosta verovuoden verojen määrä lisääntyy 8 000 euroon. Muutosverotuspäätöksen perusteella verovelvollisen on maksettava veroa lisää 3 000 euroa, mikä merkitään jäännösveron määräksi muutosverotuksen julkisiin tietoihin.

Verojen määrään taikka veronpalautuksen tai jäännösveron määrään ei sisälly huojennettua viivästyskorkoa, viivästyskorkoa eikä palautuskorkoa. Huojennettu viivästyskorko tulee maksettavaksi jäännösveron lisäksi ja vastaavasti palautuskorko maksetaan verovelvolliselle palautuksen lisäksi.

Yhteisön verotukseen voi tulla muutoksia monista syistä

Yhteisöille tehdään tuloverotuksessa vuosittain tuhansia muutosverotuspäätöksiä. Verotus voi muuttua esimerkiksi seuraavista syistä:

  • Yhteisö havaitsee veroilmoituksessaan tahattoman virheen, kuten laskuvirheen, ja vaatii sen oikaisemista. Laskuvirhe on voinut vaikuttaa yhteisön hyväksi tai sen vahingoksi.
  • Verohallinto havaitsee verotarkastuksessa tai muussa valvonnassa verottamatta jääneitä tuloja tai aiheettomia vähennyksiä ja oikaisee verotusta verovelvollisen vahingoksi.
  • Yhtymistä, kuten kommandiittiyhtiöistä, saadun tulo-osuuden määrä voi täsmentyä yhteisön verotuksen päättymisen jälkeen, jolloin muuttunut tulon määrä vaikuttaa myös yhtymän osakkaana olevan osakeyhtiön verotukseen.
  • Verotusta voidaan muuttaa muutoksenhakuasteen (oikaisulautakunta, hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus) päätöksellä jonkin tulkinnallisen kysymyksen osalta. Asiasta voidaan myös saada lisäselvitystä, jonka vuoksi verotusta muutetaan.
  • Yhteisön jonkin verovuoden verotukseen on tehty oikaisu, jonka vuoksi myös toisen verovuoden verotusta on muutettava. Yleensä kyse on vähennettävien tappioiden tai hyvitettävän veron määrän muuttumisesta tai tulon tai menon jaksottamisesta, jolloin yhteen vuoteen tehty muutos vaikuttaa useamman vuoden verotukseen.

Julkisista tiedoista ei ilmene, mistä syystä yhteisön verotusta on muutettu, eikä Verohallinto voi verosalaisuuden vuoksi antaa asiasta lisätietoja.

Verotusta voidaan pääsääntöisesti oikaista kolmen vuoden ajan verovuoden päättymisestä ja muutoksenhakutilanteissa vielä tätäkin myöhemmin. Näin ollen yhdelle verovuodelle tehtävien muutospäätösten määrä lisääntyy vuosien saatossa.

Yhteisöjen julkiset muutosverotustiedot julkaistaan avoimena datana

Yhteisöjen tuloverotuksen julkiset muutosverotustiedot julkaistaan CSV-muodossa vero.fi:ssä pois lukien asunto-osakeyhtiöt, keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ja rajoitetusti verovelvolliset kuolinpesät.

Lataa yhteisöjen ja yhteisetuuksien tuloverotuksen julkisten muutosverotustietojen luettelo: Avoin data

Julkisia muutosverotustietoja voi myös katsella asiakaspäätteiltä ja pyytää puhelimitse. Lue lisää: Näin haet tulo- ja kiinteistöverotuksen julkisia tietoja

Miksi näyttää siltä, ettei mitään muutosta olisi tapahtunut (esim. säännönmukaisen verotuksen julkisissa tiedoissa verotettavan tulon ja verojen määrä on 0 euroa ja määrät ovat samat muutosverotuksen julkisissa tiedoissa)?

Yhteisöillä on melko paljon tapauksia, joissa tuloverotuksen verotuslaskentaa muutetaan, mutta muutos ei vaikuta verovelvollisen julkisiin tietoihin.

Esimerkkejä tapauksista, joissa yhteisön verovuoden verotettava tulos on ollut tappiolla säännönmukaisessa verotuksessa ja se on tappiolla tai nolla euroa myös muutosverotuksen jälkeen:

  • Yhteisölle on vahvistettu säännönmukaisessa verotuksessa 800 000 euron suuruinen tappio. Verotarkastuksessa havaitaan, että verovuoden verotuksessa yhteisön tulosta on vähennetty aiheetta 250 000 euron kulut. Tämän vuoksi Verohallinto tekee verotuksen oikaisupäätöksen, jolla vahvistettu tappio oikaistaan 550 000 euroon.
  • Yhteisö on ilmoittanut veroilmoituksessaan verovuoden tappioksi 400 000 euroa. Säännönmukaisessa verotuksessa Verohallinto on lisännyt yhtiön tuloon 300 000 euroa, koska osa ilmoitetuista kuluista on katsottu vähennyskelvottomiksi ja verovuoden tappioksi on vahvistettu 100 000 euroa. Yhteisö vaatii oikaisuvaatimuksessaan, että kulut hyväksytään vähennyskelpoiseksi. Verotuksen oikaisulautakunta hyväksyy oikaisuvaatimuksen. Tämän johdosta yhteisön verotusta oikaistaan niin, että verovuoden tappioksi vahvistetaan 400 000 euroa.
  • Yhteisöllä ei ole ollut verovuoden säännönmukaisessa tuloverotuksessa verotettavaa tuloa aikaisempien vuosien tappioiden vähentämisen jälkeen. Verovuodelle on tehty muutosverotuspäätös, koska verovuonna vähennettävä tappio on muuttunut toiseen verovuoteen tehdyn muutosverotuksen johdosta. Yhteisölle ei jää verotettavaa tuloa muutosverotuksen jälkeenkään.
  • Yhteisön verovuoden 2022 tulos on ollut 600 000 euroa. Yhteisölle on vahvistettu verovuodelta 2020 tappiota 200 000 euroa ja verovuodelta 2021 tappiota 1 000 000 euroa. Verovuoden 2022 säännönmukaisessa verotuksessa tuloksesta 600 000 euroa on vähennetty vuoden 2020 tappioita 200 000 euroa ja vuoden 2021 tappiota 400 000 euroa, jolloin yhteisölle ei ole jäänyt verotettavaa tuloa eikä maksettavaa veroa. Seuraavien vuosien verotuksessa on jäänyt vähennettäväksi vuoden 2021 tappioita 600 000 euroa. Myöhemmin yhteisön verovuoden 2020 tuloon lisätään muutosverotuspäätöksellä 150 000 euroa, jolloin verovuodelta 2020 vahvistettu tappio pienenee 50 000 euroon. Tappion muutoksen johdosta verovuodelle 2022 tehdään muutosverotuspäätös, jolla vuoden 2022 tuloksesta vähennetään verovuodelta 2020 vahvistettua tappiota 50 000 euroa ja verovuodelta 2021 vahvistettua tappiota 550 000 euroa. Muutosverotuspäätöksen jälkeen seuraavien vuosien verotuksessa jää vähennettäväksi vuoden 2021 tappiota 450 000 euroa.
  • Yhteisölle ei ole maksuunpantu veroja säännönmukaisessa tuloverotuksessa, kun veroista on vähennetty ulkomaille maksettuja veroja. Säännönmukaisen verotuksen jälkeen ulkomaille maksettujen Suomen verotuksessa hyvitettävien verojen määrä muuttuu, mutta muutoksen jälkeenkin hyvitettävien verojen määrä on yhteisölle määrättäviä veroja suurempi.
  • Asunto-osakeyhtiö on antanut veroilmoituksen vasta säännönmukaisen tuloverotuksen päätyttyä ja sen verotettava tulos on tappiolla.
  • Yhteisön osakkeen matemaattinen arvo lasketaan uudelleen.

Miksi yhteisöllä on muutosverotuksen tietoja, mutta ei säännönmukaisen tuloverotuksen tietoja?

Yhteisöä ei ole lainkaan verotettu säännönmukaisessa verotuksessa. Säännönmukaisen verotuksen päättymisen jälkeen todetaan, että yhteisö on verovelvollinen ja vero määrätään verotuksen oikaisupäätöksellä.

Miksi samalla yhteisöllä näkyy useita muutoksia yksittäisen verovuoden osalta?

Jos muutoksia verotukseen on tehty useammalla eri päätöksellä, näkyvät nämä kaikki erillisinä muutoksina listauksella. On esimerkiksi mahdollista, että verovelvollinen on tehnyt useita eri oikaisuvaatimuksia ja saanut niihin erilliset päätökset samaa verovuotta koskien ja nämä näkyvät erillisinä muutoksina listauksella.

Verotukseen voi hakea muutosta useasta eri muutoksenhakuasteesta. Ensimmäisenä asteena muutosta Verohallinnon päätökseen haetaan verotuksen oikaisulautakunnalta. Tämän jälkeen muutosta oikaisulautakunnan päätökseen haetaan tekemällä valitus hallinto-oikeuteen, josta on mahdollista edetä vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli valituslupa myönnetään. Eri muutoksenhakuasteiden antamat päätökset voivat näkyä myös uusina muutoksina samaa verovuotta koskien listauksella, jolloin muutoksia näkyy useita.

Mitkä yhteisöt ja yhteisetuudet näkyvät avoimessa datassa ja mitkä eivät?

Täytä tähän taulukon kuvaus, esteettömyyttä silmälläpitäen, ei näy kuin ruudunlukijoille
Kyllä Ei
valtio ja sen laitos
kunta ja kuntayhtymä
seurakunta ja muu uskonnollinen yhdyskunta
osakeyhtiö
osuuskunta
säästöpankki
sijoitusrahasto
yliopisto
keskinäinen vakuutusyhtiö
lainajyvästö
aatteellinen tai taloudellinen yhdistys
säätiö ja laitos
yhteismetsä
tiekunta
kalastuskunta ja jakokunta
muu kiinteistöosakeyhtiö
asunto-osakeyhtiö
keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö
rajoitetusti verovelvollisen kuolinpesä

Näiden yhteisöjen julkiset tiedot ovat nähtävillä verotoimistojen asiakaspäätteillä.

Sivu on viimeksi päivitetty 20.1.2025