Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista.

Verohallinnon tilastoja: Yhteisöasiakkaiden tuloverot, veronpalautukset ja jäännösverot verovuonna 2023

Yhteisöjen verovuoden tulos, vahvistettu tappio sekä verotettava tulo

Vuosi 2023 oli yrityksille vuotta 2022 haasteellisempi muun muassa kohonneen inflaatio- ja korkotason seurauksena. Tämä näkyy myös yritysten verovuoden 2023 tuloksissa ja yrityksille maksuunpannun yhteisöveron määrässä. Yhteisöistä 54,9 prosenttia (184 500 kappaletta) teki positiivisen tuloksen vähintään yhdestä tulolähteestä verovuonna 2023. Lukumäärä kasvoi edellisvuodesta 1,7 prosentilla. Yhteisöjen verovuoden 2023 positiivinen tulos ennen tappioiden vähentämistä oli yhteensä 44,5 miljardia euroa, missä laskua edellisvuoteen verrattuna oli noin 3,8 miljardia euroa (-7,9 %). Keskimääräinen verovuoden positiivinen tulos vuonna 2023 oli noin 241 000 euroa (mediaani 12 165 euroa), kun se verovuonna 2022 oli noin 266 000 euroa (mediaani 13 272 euroa). Yrityksen verovuoden positiivinen tulos saadaan, kun yrityksen veronalaisista tuotoista vähennetään vähennyskelpoiset kulut. Luvut verovuoden positiivisesta tuloksesta kuten myös muut artikkelissa esitetyt luvut ovat nimellisiä eli niissä ei ole huomioitu inflaation vaikutuksia.

Vahvistettua tappiota oli verovuonna 2023 yhteensä noin 116 800 yhteisöllä (+4,6 %). Verovuoden vahvistettujen tappioiden kokonaismäärä kaikista tulolähteistä yhteensä oli noin 11,1 miljardia euroa. Vahvistetut tappiot kasvoivat edellisvuodesta 16,2 prosentilla. Keskimääräinen vahvistettu tappio oli noin 94 855 euroa mediaanin ollessa 4 459 euroa.

Kuva 1: Yhteistöjen verovuoden positiivinen tulos ja vahvistettu tappio verovuosina 2017–2023, tulolähteet yhteensä

Pylväskaaviossa yhteisöjen verovuoden positiivinen tulos on laskenut vuosina 2018–2020 ja 2023 edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosina 2021 ja 2022 positiivinen tulos on puolestaan kasvanut. Verovuoden vahvistettujen tappioiden suuruus on vaihdellut verovuosien 2017 ja 2023 välillä. Tappiot olivat tällä ajanjaksolla pienimmät verovuonna 2017, 4,6 miljardia euroa. Suurimmillaan tappiot olivat tällä aikavälillä verovuonna 2023, 11,1 miljardia euroa.

Yhteisöjen verotettava tulo verovuodelta 2023 oli yhteensä noin 41,2 miljardia euroa, joka oli noin 2,8 miljardia euroa (-6,3 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Verovuoden verotettava tulo saadaan, kun verovuoden positiivisesta tuloksesta vähennetään aikaisempien vuosien vähennyskelpoiset tappiot. Verotettavaa tuloa muodostui 138 000 yhteisölle (-0,2 %). Keskimääräinen verotettava tulo pieneni vuodesta 2022 noin 20 000 eurolla 298 000 euroon (mediaani 16 236 euroa).

Yhteisöjen tulovero

Vaikka yhteisöjen tuloveroa maksuunpantiin verovuonna 2023 lähes yhtä monelle yhteisölle (noin 138 000 kpl) kuin vuotta aiemmin, yhteisöille maksettavaksi määrätyn tuloveron määrä väheni verovuonna 2023 edellisvuodesta noin 0,69 miljardia euroa (-8,6 %) 7,32 miljardiin euroon. Yhteisöveroa määrättiin maksettavaksi 41 prosentille yhteisöistä.

Kuva 2: Maksuunpantu yhteisöjen tulovero verovuosina 2014–2023

Yhdistelmäkaaviossa maksuunpannun yhteisöveron määrä on kasvanut edellisestä vuodesta verovuosina 2015–2018 ja 2021–2022. Verovuosina 2019, 2020 ja 2023 yhteisöveron määrä on laskenut edellisestä vuodesta. Verovuosina 2017–2022 yhteisöveron maksajien lukumäärä on kasvanut. Verovuonna 2014 yhteisöveron määrä oli 4,4 miljardia euroa, vuonna 2020 5,4 miljardia euroa, vuonna 2022 8,0 miljardia euroa ja vuonna 2023 7,3 miljardia.

Toimialoittain tarkasteltuna eniten yhteisöveron maksajia oli kiinteistöalan (19,3 % yhteisöveron maksajista) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (14,2 %) toimialoilla sekä rakentamisen (12,5 %) ja kaupan (11,5 %) toimialoilla.

Yleisesti ottaen verovuosi 2023 oli yrityksille vuotta 2022 haastavampi ja se näkyy myös maksuunpannun yhteisöveron määrässä. Maksuunpannun yhteisöveron määrä kasvoi edellisvuodesta vain viidellä toimialalla, jotka olivat rahoitus- ja vakuutustoiminnan (+44,9 %), majoitus- ja ravitsemustoiminnan (+10,7 %), terveys- ja sosiaalipalveluiden (+15,4 %), muun palvelutoiminnan (+4,3 %) sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen (+3,3 %) toimialat. Euromääräisesti yhteisöveron määrä kasvoi eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla, 591 miljoonaa euroa.
Prosentuaalisesti eniten yhteisöveron määrä laski vuodesta 2022 kaivostoiminnan ja louhinnan (-48,5 %) sekä energiahuollon (-39,7 %) aloilla. Euromääräisesti yhteisöveron määrä laski eniten teollisuuden alalla (-676 miljoonaa euroa vuodesta 2022) ja energiahuollon toimialalla (-202 miljoonaa euroa).

Vuosina 2017–2022 suurin osa yhteisöverosta on maksuunpantu teollisuuden toimialan yrityksille. Vuonna 2023 tähän tuli muutos ja suurin osa yhteisöverosta (26,0 % kokonaismäärästä) maksuunpantiin rahoitus- ja vakuutustoiminnan yrityksille. Vuonna 2023 yhteisöveroa maksuunpantiin toiseksi eniten (23,8 %) teollisuuden toimialalla ja kolmanneksi eniten kaupan alalla (11,9 %).

Verovuodesta 2014 alkaen yhteisöverokanta on ollut 20,0 prosenttia. Verovuosina 2012 ja 2013 yhteisöverokanta oli 24,5 prosenttia ja sitä ennen 26,0 prosenttia (verovuodesta 2005 alkaen)

Kuva 3: Maksuunpantu yhteisövero toimialoittain verovuosina 2022 ja 2023

Palkkikaaviossa toimialoittain tarkasteltuna yhteisöveron määrä on verovuonna 2023 suurin rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialalla ja toiseksi suurin teollisuuden toimialalla. Vuonna 2022 näiden toimialojen järjestys oli päinvastainen. Yhteisöveron määrä on kaupan toimialalla molempina vuosina kolmanneksi suurin. Verovuonna 2023 rahoitus- ja vakuutustoiminnan osuus yhteisöverosta oli 1,9 miljardia euroa, teollisuuden osuus 1,7 miljardia euroa ja kaupan alan osuus 0,9 miljardia euroa. Verovuonna 2022 teollisuuden osuus oli 2,4 miljardia euroa, rahoituksen ja vakuutuksen toimialan osuus 1,3 miljardia euroa ja kaupan osuus 1,0 miljardia euroa.

Yhteisöveron lisäksi noin 39 000 yhteisölle maksuunpantiin Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi perittävää yleisradioveroa 32 miljoonaa euroa vuodelta 2023 (-5,3 %). Verovuodesta 2021 alkaen on maksuunpantu myös Ahvenanmaan mediamaksua, joka vastaa Yle-veroa Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan mediamaksua maksuunpantiin yhteensä noin 221 000 euroa yhteensä 272 yhteisölle.

Veronpalautukset ja jäännösverot

Veronpalautusta verovuodelta 2023 sai yhteensä noin 50 538 yhteisöä (+11,2 %). Verotuksen valmistumisen mukainen veronpalautusten määrä oli noin 787,1 miljoonaa euroa (+3,5 %). Tästä noin 550 miljoonaa euroa muodostui yli 50 000 euron suuruisista veronpalautuksista. Keskimääräinen palautus oli suuruudeltaan 15 575 euroa ja palautusten mediaani 2 176 euroa.

Kuva 4: Yhteisöjen veronpalautukset verovuosina 2014–2023

Yhdistelmäkaaviossa sekä veronpalautusta saaneiden yhteisöjen lukumäärä että veronpalautusten määrä verovuosina 2014–2023 vaihtelevat suuresti. Ajanjaksolla veronpalautusten määrä on ollut pienimmillään verovuonna 2014, 0,41 miljardia euroa, ja suurimmillaan verovuonna 2023, jolloin veronpalautuksen yhteismäärä oli 0,79 miljardia euroa. Veronpalautusta saavien yhteisöjen lukumäärä on ollut pienimmillään vuosina 2020 ja 2021, jolloin veronpalautusta sai 41 028 yritystä, ja suurimmillaan verovuonna 2023, jolloin veronpalautusta sai 50 538 yhteisöä.

Jäännösveroja tuli maksettavaksi 79 990 yhteisölle (-0,9 %) yhteensä 713 miljoonaa euroa (-30,0 %). Keskimääräinen jäännösvero oli 8 912 euroa ja jäännösveron mediaani 1 319 euroa. Hieman alle 389 miljoonaa euroa jäännösverojen kokonaissummasta muodostui yli 50 000 euron suuruisista jäännösveroista. Jäännösverojen pienentynyt määrä kertoo, että monella yhteisöllä vuoden 2023 ennakkoverot ovat olleet edellistä vuotta lähempänä verotuksen valmistumisen mukaista yhteisöveron määrää, jolloin jäännösveroja on tullut maksettavaksi edellistä vuotta vähemmän.

Kuva 5: Yhteisöjen jäännösverot verovuosina 2014–2023

Yhdistelmäkaaviossa jäännösveroa maksaneiden yhteisöjen lukumäärä on kasvanut verovuosien 2015–2023 aikana kaikkina muina vuosina paitsi verovuosina 2015 ja 2023. Jäännösverojen kokonaismäärä on puolestaan kasvanut edellisvuodesta samalla aikavälillä kaikkina muina verovuosina paitsi verovuosina 2019 ja 2023. Verovuonna 2014 jäännösveron yhteismäärä oli 0,35 miljardia euroa ja verovuonna 2023 0,71 miljardia euroa.

Vuonna 2023 veronpalautusta saaneiden yhteisöjen osuus aktiivisista yhteisöistä oli 15 prosenttia. Jäännösveroa maksaneiden yhteisöjen osuus oli puolestaan 23,8 prosenttia. Yhteisö ei saa veronpalautusta tai jäännösveroa esimerkiksi silloin, jos sillä ei ole ollut toimintaa verovuonna tai jos yhteisön verovuodelta maksamat ennakkoverot ovat vastanneet verovuodelta maksuunpantujen verojen määrää. Veronpalautusta tai jäännösveroa ei palauteta tai määrätä myöskään silloin, jos sen määrä jää alle kymmenen euron.

Kuva 6: Veronpalautusta tai jäännösveroa saaneiden yhteisöjen osuus verovuosina 2017–2023

Viivakaaviossa jäännösveroa maksaneiden yhteisöjen osuus aktiivisista yhteisöistä on vaihdellut verovuosien 2017–2023 aikana 21,2 prosentin ja 25,6 prosentin välillä. Alimmillaan osuus oli vuonna 2018 ja korkeimmillaan verovuonna 2021. Veronpalautusta saaneiden yhteisöjen osuus aktiivisista yhteisöistä on vaihdellut verovuosien 2017–2023 aikana 13 prosentin ja 17,2 prosentin välillä. Korkeimmillaan osuus oli verovuonna 2017 ja alimmillaan verovuonna 2021.

Veronpalautusten ja jäännösverojen suhde yhteisöille määrättyihin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin on vaihdellut melko paljon vuositasolla. Vuonna 2023 veronpalautusten ja verojen suhdeluku oli 10,6 prosenttia. Jäännösverojen osuus veroista ja veronluonteisista maksuista oli puolestaan 9,6 prosenttia.

Kuva 7: Veronpalautusten ja jäännösverojen suhde määrättyihin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin verovuosina 2017–2023

Viivakaaviossa veronpalautusten suhde määrättyihin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin on vaihdellut verovuosien 2017–2023 aikana 8,5 prosentin ja 11,5 prosentin välillä. Korkeimmillaan suhde oli verovuonna 2019 ja matalimmillaan verovuonna 2021. Jäännösverojen suhde määrättyihin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin on myös vaihdellut vuosikohtaisesti samalla ajanjaksolla 9 ja 13,1 prosentin välillä. Korkeimmillaan jäännösverojen suhdeluku oli verovuonna 2020 ja matalimmillaan verovuonna 2017.

Yhteisöjen veronpalautukset ja jäännösverot voivat vaihdella vuosittain varsin paljon. Tämä selittyy yhteisöjen verotettavien tulojen suhdanneherkkyydellä sekä yhteisöjen ennakkoperinnällä, joka ei huomioi kovin reaaliaikaisesti yhteisöjen toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tämä näkyy paitsi lisäennakkojen, myös veronpalautusten ja jäännösverojen suurina vaihteluina.

Elinkeinoverotilaston kuvaus

Verovuoden 2023 elinkeinoverotilaston tiedot on julkaistu Verohallinnon tilastotietokannassa. Elinkeinoverotilasto sisältää tietoa yrityksistä eli yhteisöistä, avoimista ja kommandiittiyhtiöistä, verotusyhtymistä sekä elinkeinon- ja maataloudenharjoittajista. Yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat, ulkomaiset yhtiöt, yhdistykset, säätiöt, julkiset liikelaitokset, asuntoyhteisöt sekä julkisyhteisöt. Verotusyhtymiä ovat puolestaan maatalous-, metsä- ja kiinteistöyhtymät.

Tilastotietokantaan on julkaistu verovuoden 2023 tilastolukuja yhteisöjen veroista sekä veronpalautuksista ja jäännösveroista, yritysten verovuoden tuloksesta, tehdyistä poistoista ja varauksista sekä henkilöasiakkaiden ja yritysasiakkaiden saamista osingoista.

Tilastoartikkelissa ja tilastotietokannassa esitetyt yritysten lukumäärät sisältävät sellaiset yritykset, jotka ovat toimittaneet veroilmoituksen verovuoden 2023 osalta tai joille verovuoden tulos on arvioitu Verohallinnon toimesta. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden, yhdistysten ja säätiöiden tulee toimittaa veroilmoitus vain tiettyjen edellytysten täyttyessä ja siksi niistä kaikki eivät tule huomioiduksi yritysten lukumäärässä.

Avoimien ja kommandiittiyhtiöiden osakkaille jaettavat tulo-osuudet, elinkeinon- ja maatalouden harjoittajien elinkeinotoiminnan ja maatalouden ansio- ja pääomatulo-osuudet sekä näiden verot ja veronluonteiset maksut esitetään henkilöasiakkaiden tuloverotuksen tilastoissa.

Sivu on viimeksi päivitetty 4.2.2025