Verohallinnon tilastoja: Ennakkotietoa kiinteistöverotuksesta 2016
Verohallinnon ennakkotilastojen perusteella kiinteistövero tuottaa tänä vuonna kunnille noin 1,7 miljardia euroa, mikä on noin 40 miljoonaa euroa (+3,0 %) enemmän kuin viime vuonna. Tilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto määrää kiinteistöverot vuodelle 2016. Kiinteistöverotus valmistuu syyskuussa 2016 ja voi poiketa näistä ennakkotiedoista.
Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero. Kiinteistövero on kunnallinen vero ja se tilitetään kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveron perusteena ovat kiinteistöveroprosentit ja kiinteistön verotusarvo.
Kiinteistöveroprosentit
Kiinteistöveroprosentit päättää kiinteistön sijaintikunta, mutta eduskunta säätää prosenteille ala- ja ylärajat. Vuonna 2016 voimaan astui kolme veroprosenttien ylärajojen korotusta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin ylärajaa korotettiin siten, että se voi olla 1,00 prosenttiyksikköä (aiemmin 0,60 prosenttiyksikköä) kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia korkeampi. Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotettiin 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin ylärajaa korotettiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin.
Kaiken kaikkiaan vuodelle 2016 yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 41 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 32 kunnassa ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 54 kunnassa. Voimalaitosrakennuksen veroprosentti nousi 65 kunnassa.
Kiinteistöveroprosentit kunnittain 2016 (xls)
Kuntien keskimääräiset kiinteistöveroprosentit (lähde: kunnat.net)
Kiinteistöjen verotusarvot
Kiinteistön verotusarvo perustuu lakiin varojen arvostamisesta verotuksessa sekä sen nojalla annettuihin asetuksiin ja päätöksiin. Verotusarvo lasketaan erikseen maapohjalle ja rakennukselle.
Vuoden 2016 kiinteistöveron perusteena olevien rakennusten jälleenhankinta-arvon laskentaperusteissa on huomioitu rakennuskustannusindeksin nousu. Sen vuoksi rakennusten jälleenhankinta-arvoja on korotettu 0,3 prosentilla. Ikäalennusten vuoksi rakennusten verotusarvojen nousu on kuitenkin voinut jäädä pienemmäksi. Maapohjan verotusarvojen perusteena käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja ja arviointiohjeita. Ohjeisiin ei ole tehty muutoksia vuodelle 2016 ja aluehinnat ovat ennallaan.
Yhteensä vuoden 2016 kiinteistöveron perusteena olevien kiinteistöjen verotusarvot ovat 225,6 miljardia euroa, mistä rakennusten osuus on 180,4 miljardia euroa (80 %) ja maapohjan osuus 45,1 miljardia euroa (20 %). Rakennusten verotusarvot nousivat koko maan osalta 1,1 prosenttia ja maapohjan 1,5 prosenttia vuotta aiemmasta.
Kiinteistöverot
Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinteistöveron määrä on yli kaksinkertaistunut. Selittävä tekijä on kiinteistöveron perusteiden eli veroprosenttien ja verotusarvojen kiristyminen, sillä kiinteistöjen lukumäärä ei ole kasvanut samassa suhteessa.
Vuoden 2016 ennakkotietojen mukaan kiinteistövero tuottaa laskennallisesti kunnille noin 1,68 miljardia euroa, eli noin 40 miljoonaa euroa (+3,0 %) enemmän kuin viime vuonna. Lähes 74 prosenttia, euroissa 1,23 miljardia (+3,2 %) kiinteistöverosta kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on reilut 26 prosenttia, euroissa 0,45 miljardia (+2,4 %). Maapohjan osuus on siten 6 prosenttiyksikköä suurempi varsinaisessa kiinteistöverossa kuin se on verotusarvojen yhteismäärässä, mikä kertoo maapohjia tyypillisesti verotettavan rakennuksia korkeamman veroprosentin mukaan (yleinen kiinteistöveroprosentti ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti).
Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos vero on alle 17 euroa, joten maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja hieman pienemmät. Nyt julkaistut ennakkotiedot tulevat myös muuttumaan verotuksen toimittamisessa. Kiinteistöverotus valmistuu syyskuussa, jonka jälkeen Verohallinto julkaisee verovuoden lopulliset tiedot.
