Verohallinnon tilastoja: Kiinteistöverotus verovuonna 2020
Tietokantataulukot (linkki avautuu uuteen ikkunaan)
Verovuoden 2020 kiinteistöverotus valmistui lokakuun lopussa. Kiinteistöveroa määrättiin reilulle 2,1 miljoonalle asiakkaalle (+1,1 %) yhteensä 1 940 miljoonaa euroa, mikä oli 32 miljoonaa euroa (+1,7 %) enemmän kuin viime vuonna. Kiinteistöveron määrän kasvu hidastui vuodesta 2019, jolloin kiinteistöveron tuotto kasvoi 4 prosenttia.
Kiinteistöveron määrä perustuu kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2020 kiinteistöveroprosentteihin sekä kiinteistön vuoden 2019 verotusarvoon. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.
Kiinteistöverotus valmistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa joustavasti, mikä tarkoittaa, että verotus ei päättynyt kaikilla samaan aikaan vaan asiakaskohtaisesti touko-lokakuun välillä. Tämän seurauksena myös kiinteistöveron eräpäivät sijoittuivat asiakkailla eri ajankohdille, eikä enää syys- ja lokakuulle kuten aiemmin. Valtaosalla kiinteistöveron ensimmäinen eräpäivä sijoittui tänä vuonna elokuulle.
Kiinteistöjen verotusarvot ja kiinteistöveroprosentit
Vuoden 2020 kiinteistöveron perusteena olevat kiinteistöjen verotusarvot olivat yhteensä 240,4 miljardia euroa, mistä rakennusten osuus oli 193 miljardia euroa (80 %) ja maapohjan osuus 47,4 miljardia euroa (20 %). Rakennusten verotusarvot nousivat viime vuodesta koko maan osalta 1,1 prosenttia ja maapohjan verotusarvot 0,4 prosenttia. Sekä rakennusten että maapohjien verotusarvojen kasvuvauhti hidastui edellisestä vuodesta.
Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajan, joiden puitteissa kunta määrää kiinteistöveroprosentin. Ala- ja ylärajoihin ei tehty muutoksia vuonna 2020.
Vuonna 2020 reilut 70 kuntaa nosti vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttiaan, kun vuonna 2019 näin teki hieman yli 50 kuntaa. Vuonna 2020 yleistä kiinteistöveroprosenttia nosti 37 kuntaa, vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 31 kuntaa, muiden asuinrakennusten veroprosenttia 35 kuntaa ja voimalaitosrakennusten veroprosenttia 25 kuntaa. Rakentamattomien tonttien kiinteistöveroa korotti puolestaan 20 kuntaa ja yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroa viisi kuntaa.
Vuonna 2020 13 kunnassa laskettiin yhtä kiinteistöveroprosenteista (19 kuntaa vuonna 2019). Yleistä kiinteistöveroprosenttia, vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia, muiden asuinrakennusten veroprosenttia ja rakentamattomien tonttien kiinteistöveroprosenttia laskettiin jokaista kahdessa kunnassa. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosenttia laskettiin viidessä kunnassa.
Kiinteistöverojen jakautuminen
Henkilöasiakkaita (luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät) on kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti noin 93 prosenttia, mutta euromääräisesti henkilöasiakkaiden osuus kiinteistöveron kokonaismäärästä on vajaa kolmannes (29,5 %). Sekä osakeyhtiöillä (20 %) että asunto-osakeyhtiöillä (21,5 %) on kiinteistöveron kokonaismäärästä noin viidenneksen osuus, keskinäisillä kiinteistöosakeyhtiöillä noin 15 prosentin osuus ja loput 14 prosenttia jakautuvat julkisyhteisöjen ja muiden oikeudellisten muotojen välille.
Graafi 1: Maksuunpannun kiinteistöveron jakautuminen asiakkaan oikeudellisen muodon mukaan vuonna 2020
Suurin osa (98 %) henkilöasiakkaille maksuunpannuista kiinteistöveroista on suuruudeltaan alle tuhat euroa per asiakas keskiarvon ollessa 292 euroa. Yhteisöille ja muille yrityksille maksettaviksi tulevat kiinteistöverot ovat huomattavasti suurempia, mikä kertoo niiden omistavan keskimäärin suurempia ja useampia kiinteistöjä. Esimerkiksi kiinteistöjä omistavilla osakeyhtiöillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä keskimääräiset kiinteistöverot ovat suuruudeltaan yli 10 000 euroa.
Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes tulee kiinteistöistä, jotka sijaitsevat Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten veroa maksuunpannaan Pirkanmaalla (n. 9 % kokonaismäärästä) ja Varsinais-Suomessa (7 %). Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan yhteenlaskettu osuus kiinteistöveron tuotosta on puolestaan hieman alle 5 prosenttia.
Graafi 2: Maksuunpantu kiinteistövero maakunnittain vuonna 2020, miljoonaa euroa
Kiinteistöverosta 74 prosenttia, euroissa 1,43 miljardia (+2 %), kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on noin 26 prosenttia, euroissa 0,51 miljardia (+0,9 %). Maapohjan osuus kiinteistöverosta on siten noin 6 prosenttiyksikköä suurempi kuin osuus verotusarvojen kokonaissummasta. Tämä kertoo, että maapohjia verotetaan tyypillisesti korkeammalla veroprosentilla kuin rakennuksia (yleinen kiinteistöveroprosentti ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti).
Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos asiakaskohtainen veron määrä on alle 10 euroa. Maksuunpanon alarajaa alennettiin vuonna 2020 ja aiempina vuosina raja oli 17 euroa. Vuonna 2020 kiinteistöveron määrä jää alle maksuunpanon alarajan 1,2 prosentilla asiakkaista. Vastaava luku vuonna 2019 oli 2,2 prosenttia. Suuruudeltaan alle 10 euron kiinteistöveroja oli vuonna 2020 yhteensä reilu 123 000 euroa. Vuonna 2019 alle 17 euron suuruisia kiinteistöveroja oli puolestaan yhteensä noin 375 000 euroa.