Verohallinnon tilastoja: Kiinteistöverotus verovuonna 2019
Verovuoden 2019 kiinteistöverotus valmistui syyskuun alussa. Kiinteistöveroa määrättiin reilulle kahdelle miljoonalle asiakkaalle (+0,2 %) yhteensä 1 908 miljoonaa euroa, mikä oli 74 miljoonaa euroa (+4,0 %) enemmän kuin viime vuonna. Kiinteistöveron määrä kasvoi nopeammin kuin vuonna 2018, jolloin kiinteistöveron tuotto kasvoi 2,2 prosenttia.
Kiinteistöveron määrä perustuu kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2019 kiinteistöveroprosentteihin sekä kiinteistön vuoden 2018 verotusarvoon. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.
Kiinteistöjen verotusarvot ja kiinteistöveroprosentit
Vuoden 2019 kiinteistöveron perusteena olevat kiinteistöjen verotusarvot olivat yhteensä 238,1 miljardia euroa, mistä rakennusten osuus oli 190,9 miljardia euroa (80 %) ja maapohjan osuus 47,2 miljardia euroa (20 %). Rakennusten verotusarvot nousivat viime vuodesta koko maan osalta 3,5 prosenttia ja maapohjan verotusarvot 1,5 prosenttia. Rakennusten verotusarvojen nousuun vaikutti jälleenhankinta-arvojen nosto 2,7 prosentilla. Jälleenhankinta-arvoja nostettiin rakennuskustannusten kasvun seurauksena.
Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajan, joiden puitteissa kunta määrää kiinteistöveroprosentin. Vuodelle 2019 korotettiin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa (0,90:stä 1,00 prosenttiin).
Vuonna 2019 yleistä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 25 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 20 kunnassa, muiden asuinrakennusten veroprosenttia 21 kunnassa ja voimalaitosrakennuksen veroprosenttia 17 kunnassa. Yleistä kiinteistöveroprosenttia puolestaan laskettiin 5 kunnassa ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttia 4 kunnassa.
Kiinteistöveroprosentit kunnittain 2019 (xls)
Kiinteistöverojen jakautuminen
Henkilöasiakkaita (luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät) on kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti 93 prosenttia, mutta euromääräisesti henkilöasiakkaiden osuus kiinteistöveron kokonaismäärästä on vajaa kolmannes (30 %). Sekä osakeyhtiöillä (20 %) että asunto-osakeyhtiöillä (22 %) on kiinteistöveron kokonaismäärästä noin viidenneksen osuus, kiinteistöosakeyhtiöillä noin 15 prosentin osuus ja loput 14 prosenttia jakautuvat julkisyhteisöjen ja muiden oikeudellisten muotojen välille.
Suurin osa (98 %) luonnollisille henkilöille maksuunpannuista kiinteistöveroista on alle tuhat euroa per asiakas keskiarvon ollessa 297 euroa. Yhteisöille ja muille yrityksille maksettaviksi tulevat kiinteistöverot ovat huomattavasti suurempia, mikä kertoo niiden omistavan keskimäärin suurempia ja useampia kiinteistöjä. Esimerkiksi kiinteistöjä omistavilla osakeyhtiöillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä keskimääräiset kiinteistöverot ovat suuruudeltaan yli 10 000 euroa.
Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes tulee kiinteistöistä, jotka sijaitsevat Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten veroa maksuunpannaan Pirkanmaalla (n. 9 % kokonaismäärästä) ja Varsinais-Suomessa (7%).
Reilu 73 prosenttia, euroissa 1,4 miljardia (+4,4 %) kiinteistöverosta kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on vajaa 27 prosenttia, euroissa 0,51 miljardia (+2,1 %). Maapohjan osuus on siten noin 7 prosenttiyksikköä suurempi varsinaisessa kiinteistöverossa kuin se on verotusarvojen yhteismäärässä, mikä kertoo maapohjia tyypillisesti verotettavan rakennuksia korkeamman veroprosentin mukaan (yleinen kiinteistöveroprosentti ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti).
Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos vero on alle 17 euroa, joten maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja hieman pienemmät. Kiinteistöveron määrä jää alle 17 euron 2,2 prosentilla asiakkaista.