Verohallinnon tilastoja: Kiinteistöverotus verovuonna 2017
Verovuoden 2017 kiinteistöverotus valmistui syyskuun alussa. Kiinteistöveroa määrättiin reilulle kahdelle miljoonalle asiakkaalle (+0,4 %) yhteensä 1 794 miljoonaa euroa, mikä oli 119 miljoonaa euroa (+7,1 %) enemmän kuin viime vuonna. Kiinteistöveron määrä on kasvanut varsin nopeasti, sillä vuonna 2010 kiinteistöveroa määrättiin yhteensä 1 184 miljoonaa euroa ja vielä vuonna 2013 1 366 miljoonaa. Selittävä tekijä kasvulle on kiinteistöveron perusteiden (kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöjen verotusarvot) nousu.
Vuoden 2017 kiinteistöveron perusteena olevien kiinteistöjen verotusarvot ovat 228,4 miljardia euroa, mistä rakennusten osuus on 182,7 miljardia euroa (80 %) ja maapohjan osuus 45,7 miljardia euroa (20 %). Rakennusten verotusarvot nousivat viime vuodesta koko maan osalta 1,2 prosenttia ja maapohjan 1,4 prosenttia. Lisäksi yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 112 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 74 kunnassa, muiden asuinrakennusten veroprosentti 70 kunnassa ja voimalaitosrakennuksen veroprosentti 29 kunnassa. Yleinen kiinteistöveroprosentti laski 5 kunnassa ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 4 kunnassa.
Kiinteistöveroprosentit kunnittain 2017 (xls)
Henkilöasiakkaita (luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät) on kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti 93 prosenttia, mutta euromääräisesti henkilöasiakkaiden osuus kiinteistöveron kokonaismäärästä on vajaa kolmannes (31 %). Sekä osakeyhtiöillä (20 %), asunto-osakeyhtiöillä (21 %) että kiinteistöosakeyhtiöillä (19 %) on kaikilla noin viidenneksen osuus ja loput kymmenen prosenttia jakautuu julkisyhteisöjen ja muiden oikeudellisten muotojen välille.
Kiinteistöveron suuruuden mukaan jaoteltuna suurin osa (98 %) henkilöasiakkaiden kiinteistöveroista on alle tuhat euroa per asiakas keskiarvon ollessa 285 euroa. Yrityksillä ja muilla yhteisöillä maksettaviksi tulevat kiinteistöverot ovat huomattavasti suurempia, mikä kertoo niiden omistavan keskimäärin suurempia ja useampia kiinteistöjä. Esimerkiksi kiinteistöjä omistavilla osakeyhtiöillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä keskimääräiset kiinteistöverot ovat yli 10 000 euroa.
Kiinteistöverosta reilu kolmannes tulee kiinteistöistä, jotka sijaitsevat Uudellamaalla. Seuraavina tulevien Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen osuudet ovat runsaat 8 ja 7,5 prosenttia.
Lähes 73 prosenttia, euroissa 1,31 miljardia (+6,3 %) kiinteistöverosta kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on reilut 27 prosenttia, euroissa 0,49 miljardia (+9,8 %). Maapohjan osuus on siten 7 prosenttiyksikköä suurempi varsinaisessa kiinteistöverossa kuin se on verotusarvojen yhteismäärässä, mikä kertoo maapohjia tyypillisesti verotettavan rakennuksia korkeamman veroprosentin mukaan (yleinen kiinteistöveroprosentti ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti).
Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos vero on alle 17 euroa, joten maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja hieman pienemmät.