Verohallinnon nimissä on lähetetty huijausviestejä. Lue lisää huijauksista

Verohallinnon tilastoja: Ennakkotietoa kiinteistöverotuksesta 2019

Tietokantataulukot

Verohallinnon ennakkotietojen perusteella kiinteistöveron tuotto nousee tänä vuonna noin 81 miljoonaa (+4,4 %) suuremmaksi kuin viime vuonna. Kiinteistöveroja kerätään tänä vuonna kunnille 1 915 miljoonaa euroa. Tilastot perustuvat kiinteistötietoihin, joiden pohjalta Verohallinto määrää kiinteistöverot vuodelle 2019. Kiinteistöverotus valmistuu syyskuussa, jolloin julkaistaan myös lopulliset tilastot kiinteistöveroista. Lopulliset tilastot voivat poiketa näistä ennakkotilastoista.

Kiinteistövero perustuu kiinteistön verotusarvoon sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Kiinteistöveroprosentit

Eduskunta säätää prosenteille ala- ja ylärajan, joiden puitteissa kunta määrää kiinteistöveroprosentin. Vuodelle 2019 korotettiin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ylärajaa (0,90:stä 1,00 prosenttiin).

Vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia nostettiin 20 kunnassa ja laskettiin 4 kunnassa. Veroprosentti on korkein Kaskisilla (0,90 %). Lisäksi yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 25 kunnassa ja laski 5 kunnassa. Muiden asuinrakennusten veroprosentti nousi puolestaan 21 kunnassa.

Kiinteistöjen verotusarvot

Kiinteistön verotusarvo ja vero määrätään erikseen maapohjalle ja rakennukselle. Maapohjan verotusarvojen perusteena käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja sekä arviointiohjeita. Näihin ei ole tullut muutoksia vuonna 2019.

Rakennusten ja rakennelmien verotusarvot perustuvat jälleenhankinta-arvoihin sekä niistä tehtäviin ikäalennuksiin. Rakennuskustannusten nousu nostaa jälleenhankinta-arvoja mutta ikäalennukset laskevat. Tänä vuonna jälleenhankinta-arvoja on nostettu 2,7 prosenttia.

Kiinteistöjen verotusarvot 2014-2019.jpg

Kiinteistöverot

Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinteistöveron määrä on lähes kaksinkertaistunut. Tätä selittää kiinteistöveron perusteiden eli veroprosenttien ja verotusarvojen nousu. Kiinteistöjen lukumäärä ei ole kasvanut samassa suhteessa.

Ennakkotietojen mukaan vuonna 2019 kiinteistövero tuottaa kunnille 1,915 miljardia euroa. Tämä on noin 81 miljoonaa (+4,4 %) enemmän kuin vuoden 2018 lopullinen maksuunpantu kiinteistövero. Vuonna 2018 kiinteistöveron tuotto kasvoi 2,2 prosenttia, joten verokertymän kasvu on nopeutunut vuonna 2019.

Tänä vuonna maapohjista kertyvä kiinteistövero kasvaa ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttia ja rakennuksista kertyvä vero 4,8 prosenttia. Noin 73 prosenttia kiinteistöveron tuotosta kertyy rakennuksista ja 27 prosenttia maapohjista. Rakennusten osuus kiinteistöverosta vaihtelee maakunnittain. Osuus on suurin Satakunnassa (89,2 %) ja pienin Uudellamaalla (57,7 %).

Laskennalliset kiinteistöverot 2014-2019.jpg

Maakunnittain tarkasteltuna eniten kiinteistöveron tuotto kasvaa Etelä-Karjalassa, +11,0 prosenttia. Etelä-Karjalassa kasvaa sekä rakennuksista (+11,1%) että maapohjasta (+10,7%) kertyvä kiinteistövero. Ennakkotietojen mukaan kiinteistöveron tuotto pienenee 2,1 prosenttia Ahvenanmaalla, jossa sekä rakennuksista (-1,3 %) että maapohjasta (-5,4 %) kertyvien kiinteistöverojen määrät laskevat.

Laskennallisen kiinteistöveron muutos alueittain 2019.jpg

 

Sivu on viimeksi päivitetty 12.3.2019