Verohallinnon tilastoja: Kiinteistöverotus verovuonna 2025
Verovuoden 2025 kiinteistöverotus valmistui lokakuun lopussa. Kiinteistöveroa määrättiin reilulle 2,1 miljoonalle asiakkaalle (-0,3 %) yhteensä 2 418 miljoonaa euroa, mikä oli noin 16,4 miljoonaa euroa (+0,7 %) enemmän kuin viime vuonna. Kiinteistöveron määrän kasvuvauhti oli maltillisempaa kuin monena aiempana vuonna: kiinteistöveron määrä on kasvanut vuotta 2025 hitaammin viimeksi vuonna 1997. Vuoden 2025 kiinteistöveron perusteena olevat kiinteistöjen verotusarvot eivät nousseet edellisvuodesta ja kasvu vuoden 2025 kiinteistöveroprosenteissa jäi pieneksi, kun aiempina vuosina kasvu vähintään toisessa näistä on ollut reippaampaa.
Tietokantataulukot (linkki avautuu uuteen ikkunaan)
Kuva 1: Maksuunpantu kiinteistövero vuosina 1995–2025
Vuoden 2025 kiinteistövero perustuu kiinteistön vuoden 2024 verotusarvoon sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2025 kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.
Kiinteistöverotus valmistuu tuloverotuksen tavoin joustavasti, mikä tarkoittaa, että verotus ei pääty kaikilla samaan aikaan vaan asiakaskohtaisesti touko-lokakuun välillä. Tämän seurauksena myös kiinteistöveron eräpäivät sijoittuvat asiakkailla eri ajankohdille. Esimerkiksi valtaosalla henkilöasiakkaista eräpäivät sijoittuvat elo- ja lokakuulle tai syys- ja marraskuulle. Suurimmalla osalla yhteisöasiakkaista eräpäivät sijoittuvat puolestaan heinä- ja syyskuulle. Kiinteistöveron maksueriä on kaksi, jos kiinteistövero on 170 euroa tai enemmän.
Kiinteistöjen verotusarvot jäivät edellisen vuoden tasolle
Kiinteistön verotusarvo ja vero määrätään erikseen maapohjalle ja rakennukselle. Maapohjan verotusarvojen perusteena käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja sekä arviointiohjeita. Vuonna 2024 ohjeisiin ei tehty muutoksia ja aluehinnat pidettiin ennallaan. Maapohjien verotusarvot voivat kuitenkin muuttua esimerkiksi, jos kunta on suorittanut kaavoitustoimia tai jos Verohallinto on korjannut maapohjien virheellisiä tietoja.
Rakennuksen verotusarvo saadaan, kun sen jälleenhankinta-arvosta tehdään vuotuiset ikäalennukset. Jälleenhankinta-arvot muuttuvat rakennuskustannusindeksin muutosten seurauksena. Pitkällä aikavälillä rakennuskustannusindeksi on kasvanut vuosittain keskimäärin hieman yli kaksi prosenttia. Vuonna 2024 rakennuskustannusindeksi nousi maltillisesti vain 0,5 prosenttia. Jälleenhankinta-arvot voivat tilastolla muuttua myös uudisrakentamisen tai kunnan päivittämien rakennustietojen seurauksena. Vuonna 2024 uudisrakentaminen pysyi edellisvuoden tapaan matalalla tasolla, mikä osaltaan vaikutti siihen, että jälleenhankinta-arvojen kasvu jäi matalahkolle tasolle.
Vuoden 2025 kiinteistöveron perusteena olevat kiinteistöjen verotusarvot olivat yhteensä 276,6 miljardia euroa. Verotusarvojen summa säilyi lähes ennallaan edellisen vuoden tasolla (muutos 0,0 %). Rakennusten verotusarvot laskivat viime vuodesta koko maan osalta 0,1 prosenttia 227,1 miljardiin euroon. Maapohjan verotusarvot kasvoivat puolestaan 0,3 prosenttia 49,4 miljardiin euroon.
Kuva 2: Rakennusten ja maapohjien verotusarvot vuosina 2014–2025
55 kuntaa nosti vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttia vuonna 2025
Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajat, joiden puitteissa kunta määrää veroprosentit. Vuoden 2025 kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajoihin ei tehty muutoksia.
Vuonna 2025 vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttia nostettiin 55 kunnassa ja laskettiin yhdeksässä kunnassa. Vaikka kiinteistöveroprosentteja nostaneita kuntia oli melko paljon, tehtyjen prosenttinostojen vaikutus jäi koko maan tasolla tarkasteltuna pieneksi, koska tehdyt prosenttien korotukset olivat suhteellisen pieniä eikä niitä tehty isoissa kaupungeissa.
Voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia on viime vuosina nostettu useissa kunnissa ja sama kehitys jatkui myös vuonna 2025, jolloin voimalaitosrakennusten prosenttia nostettiin 19 kunnassa. Näistä 12 kuntaa määräsi tämän veroprosentin ensimmäistä kertaa. Monissa näistä kunnista on suunnitteilla tai rakenteilla tuuli- ja aurinkovoimaloita. Jos kunta ei ole määrännyt erillistä voimalaitosrakennusten kiinteistöveroprosenttia, määrätään voimalaitosrakennusten kiinteistövero yleisen kiinteistöveroprosentin mukaisesti. Vuonna 2025 46 kunnassa ei ollut määrätty voimalaitosrakennuksille erillistä kiinteistöveroprosenttia. Vuonna 2014 vastaava luku oli 165 kuntaa.
Taulukko 1: Kiinteistöveroprosenttiaan muuttaneiden kuntien lukumäärät
| Kiinteistöveroveroprosentti |
Kuntien lukumäärä, joissa prosenttia nostettu vuonna 2025. (Suluissa vastaava tieto vuodelta 2024) |
Kuntien lukumäärä, joissa prosenttia laskettu vuonna 2025. (Suluissa vastaava tieto vuodelta 2024) |
|---|---|---|
| Maapohjan yleinen kiinteistöveropros. | 10 (248) | 1 (3) |
| Rakennusten yleinen kiinteistöveropros. | 21 (45) | 1 (5) |
| Vakituisen asunnon kiinteistöveropros. | 21 (21) | 1 (5) |
| Muun asuinrakennuksen kiinteistöveropros. | 24 (27) | 1 (1) |
| Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveropros. | 4 (1) | 4 (5) |
| Rakentamattoman tontin kiinteistöveropros. | 9 (20) | 3 (0) |
| Voimalaitosrakennuksen kiinteistöveropros. | 19 (37) | 0 (2) |
Lue lisää: Kiinteistöveroprosentit kunnittain 2025 (.xlsx, 77 kb)
Kiinteistöveron tuotto kasvoi eniten Keski-Pohjanmaalla
Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön verotusarvosta. Kiinteistöverosta 72,4 prosenttia, euroissa 1 751 miljoonaa, kertyi vuonna 2025 rakennuksista. Maapohjan osuus oli noin 27,6 prosenttia, euroissa noin 668 miljoonaa. Maapohjan osuus kiinteistöverosta oli 9,7 prosenttiyksikköä suurempi kuin sen osuus verotusarvojen kokonaissummasta, koska maapohjia verotetaan tyypillisesti korkeammilla veroprosenteilla kuin rakennuksia. Vuonna 2025 maapohjista kertyvä kiinteistövero kasvoi 0,8 prosenttia ja rakennuksista kertyvä vero 0,6 prosenttia.
Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes (35,8 %) tuli kiinteistöistä, jotka sijaitsevat Uudellamaalla. Vuonna 2014 Uudenmaan osuus oli 32,1 prosenttia, eli osuus on kasvanut reilussa kymmenessä vuodessa 3,7 prosenttiyksikköä. Uudenmaan jälkeen seuraavaksi eniten veroa maksuunpantiin vuonna 2025 Pirkanmaalla (8,4 % kokonaismäärästä), Varsinais-Suomessa (7,7 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7,0 %). Maakuntavertailussa tämä neljän kärki on säilynyt ennallaan jo ainakin vuodesta 2014 alkaen. Kiinteistöveron tuottoa tuli vähiten kiinteistöistä, jotka sijaitsevat Ahvenanmaalla (0,2 %), Keski-Pohjanmaalla (1,1 %) ja Kainuussa (1,2 %).
Kiinteistöveron tuotto kasvoi vuonna 2025 eniten Keski-Pohjanmaalla (+4,4 %), jossa kasvoi sekä rakennuksista (+4,8 %) että maapohjasta (+0,9 %) kertyvä kiinteistövero. Toiseksi eniten kiinteistöveron tuotto kasvoi Etelä-Pohjanmaalla (+3,5), jossa vain rakennuksista kertyvä kiinteistövero kasvoi (+4,1 %), maapohjan kiinteistövero pieneni edellisvuodesta (-0,6 %). Molemmissa maakunnissa kiinteistöveron tuoton kasvu johtui pääosin yhdessä kunnassa sijaitseville tuuli- ja aurinkovoimaloille maksuunpantujen kiinteistöverojen reippaasta kasvusta. Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kiinteistöverotulot kasvoivat kokonaisuudessaan 98,0 prosenttia (noin 0,7 milj. euroa), mikä johtui lähes kokonaan tuuli- ja aurinkovoimaloille maksuunpantujen kiinteistöverojen kasvusta (+192,4 %). Etelä-Pohjanmaalla puolestaan Kurikan kiinteistöverotulot kasvoivat kokonaisuudessaan 38,8 prosenttia (n. 2,6 miljoonaa euroa). Myös tämä aiheutui lähes kokonaan tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöverojen kasvusta (+211,2 %).
Kuva 3: Kiinteistöveron määrän vuosimuutos alueittain vuonna 2025
Tuuli- ja aurinkovoimaloista määrätty kiinteistövero jatkoi reipasta kasvuaan
Tuuli- ja aurinkovoimaloista kiinteistöveroa määrättiin vuonna 2025 yhteensä 55,5 miljoonaa euroa mikä on 2,3 % koko maan kiinteistöverotuotosta. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä on 8,8 miljoonaa (+18,9 %) suurempi kuin vuonna 2024 ja 40 miljoonaa euroa (+254 %) suurempi kuin vuonna 2020. Vuosina 2015–2025 tuuli- ja aurinkovoimaloista maksuunpannun kiinteistöveron määrä on kasvanut vuosittain keskimäärin 48,8 prosentilla ja vain kahtena näistä vuosista vuosimuutos on jäänyt alle 10 prosentin.
Kuva 4: Kiinteistövero tuuli- ja aurinkovoimaloista vuosina 2014–2025
Tuuli- ja aurinkovoimalaitokset ovat Digi- ja väestötietoviraston ja Verohallinnon tiedoissa samalla rakennustyypillä, joten niitä ei voida tilastoissa eritellä. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistönveron määrä tilastolla pitää sisällään vain tuuli- ja aurinkovoimaloiden veron määrän, mutta ei maapohjan veroa minkä päällä voimalat sijaitsevat. Maapohjien osuus tuuli- ja aurinkovoimaloiden (rakennelmat) veroihin verrattuna on kuitenkin hyvin pieni.
Vaikka tuuli- ja aurinkovoimaloista kertyvän kiinteistöveron määrä on kasvanut vauhdilla viime vuosien aikana, sen vaikutus koko maan tasolla on edelleen suhteellisen pieni. Monen maakunnan alueella, esimerkiksi Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan kunnissa, tuuli- ja aurinkovoimaloista ei kerry juuri lainkaan kiinteistöverotuottoa. Itä-Suomessa tuulivoimaloiden rakentamismahdollisuudet ovat rajoitettuja, koska tuulivoimalat häiritsevät Puolustusvoimien tutkavalvontaa.
Toisaalta osassa maakunnista ja kunnista tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaikutus kiinteistöveron kokonaiskertymään on huomattava. Tuulivoimaloita on rakennettu runsaasti etenkin Länsi-Suomeen, jossa tuuliolosuhteet ovat tuulivoimaloille suotuisat. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla (14,1 % maakunnan kiinteistöverosta tuuli- ja aurinkovoimaloista), Pohjois-Pohjanmaalla (12,3 %), Pohjanmaalla (11,4 %), Etelä-Pohjanmaalla (9,6 %) ja Kainuussa (6,4 %) tuuli- ja aurinkovoimaloilla on merkittävä rooli kiinteistöverotuoton muodostumisessa.
Yksittäisille kunnille tuuli- ja aurinkovoimalat ovat merkittävä tulonlähde. Vuonna 2025 on kaikkiaan 35 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöveroista on yli 20 prosenttia ja 10 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöveroista on yli 50 prosenttia. Osuus on suurimmillaan Lestijärvellä (75,6 % kunnan kiinteistöveroista), Pyhäjoella (71,8 %), Simossa (69,6 %) sekä Siikajoella (69,4 %). Tuuli- ja aurinkovoimaloista saatu kiinteistöverotuotto kasvoi vuonna 2025 euromääräisesti eniten Kurikassa (+2,5 milj. euroa), Siikajoella (+1,4 milj. euroa) sekä Eurajoella (+0,8 milj. euroa).
Kuva 5: Kunnat, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverosta on yli 50 % vuonna 2025
Tuuli- ja aurinkovoimaloiden verotuksesta
Kuten muutkin rakennukset tai rakennelmat, tuuli- ja aurinkovoimalat tulevat kiinteistöveron piiriin, kun rakennustyöt on aloitettu. Niiden jälleenhankinta-arvoksi katsotaan 75 prosenttia tuulivoimalaitoksen tornin (perustusten, rungon ja konehuoneen) rakennuskustannuksista ja aurinkovoimalan osalta perustusten ja tukirakenteiden rakennuskustannuksista. Keskeneräisen voimalan verotusarvo kunakin verovuonna on sen valmiusastetta vastaava osuus näin lasketusta jälleenhankinta-arvosta. Valmiusaste määräytyy verovuotta edeltävän vuoden lopun tilanteen mukaan. Kun voimala valmistuu, valmistumisvuotta seuraavasta verovuodesta alkaen sen jälleenhankinta-arvosta tehdään vuotuiset ikäalennukset, jotka tuuli- ja aurinkovoimaloilla ovat 2,5 prosenttia. Käytössä olevan voimalan arvoksi katsotaan kuitenkin aina vähintään 40 prosenttia sen jälleenhankinta-arvosta.
Kiinteistövero voimaloista määrätään joko yleisen kiinteistöveroprosentin tai eräiden laitosten kiinteistöveroprosentin mukaan. Eräiden laitosten kiinteistöveroprosenttia sovelletaan, jos jakeluverkkoon liitetyn voimalan tai yhteistä liittymispistettä käyttävän tuuli- tai aurinkovoimapuiston nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria. Muutoin sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Rakenteilla olevan tuuli- tai aurinkovoimapuiston nimellistehoa tarkastellaan aina verovuosikohtaisesti vuodenvaihteen tilanteen mukaan. Näin ollen rakenteilla olevaan tuuli- tai aurinkovoimalaan saatetaan soveltaa yleistä kiinteistöveroprosenttia, mutta rakennustöiden edetessä tai voimalan valmistuttua veroprosentti saattaa vaihtua laissa säädetyltä vaihteluväliltään korkeampaan eräiden laitosten veroprosenttiin.
Tuuli- ja aurinkovoimaloiden verottamisesta voit lukea tarkemmin Verohallinnon syventävästä ohjeesta Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa.