Verohallinnon tilastoja: Kiinteistöverotus verovuonna 2022

Tietokantataulukot (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Verovuoden 2022 kiinteistöverotus valmistui lokakuun lopussa. Kiinteistöveroa määrättiin reilulle 2,1 miljoonalle asiakkaalle (+0,5 %) yhteensä 2 077 miljoonaa euroa, mikä oli 84 miljoonaa euroa (+4,2 %) enemmän kuin viime vuonna. Kiinteistöveron määrän kasvuvauhti kiihtyi vuodesta 2021, jolloin kiinteistöveron tuotto kasvoi 2,7 prosenttia. Kasvu johtuu suurelta osin rakennuskustannusindeksin nousun aiheuttamasta rakennusten jälleenhankinta-arvojen korotuksesta.

Graafi 1: Maksuunpantu kiinteistövero vuosina 1995-2022 (luvut miljardia euroa)

Kiinteistöveron määrä perustuu kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2022 kiinteistöveroprosentteihin sekä kiinteistön vuoden 2021 verotusarvoon. Kiinteistövero tilitetään kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Kiinteistöverotus valmistuu joustavasti, mikä tarkoittaa, että verotus ei päättynyt kaikilla samaan aikaan vaan asiakaskohtaisesti touko-lokakuun välillä. Tämän seurauksena myös kiinteistöveron eräpäivät sijoittuivat asiakkailla eri ajankohdille. Esimerkiksi valtaosalla henkilöasiakkaista eräpäivät sijoittuivat elo- ja lokakuulle tai syys- ja marraskuulle. Suurimmalla osalla yhteisöasiakkaista eräpäivät sijoittuivat puolestaan heinä- ja syyskuulle. Kiinteistöveron maksueriä on kaksi, jos kiinteistövero on 170 euroa tai enemmän.

Kiinteistöjen verotusarvot ja kiinteistöveroprosentit

Vuoden 2022 kiinteistöveron perusteena olevat kiinteistöjen verotusarvot olivat yhteensä 251,1 miljardia euroa, mistä rakennusten osuus oli 203,0 miljardia euroa (81 %) ja maapohjan osuus 48,1 miljardia euroa (19 %). Rakennusten verotusarvot nousivat viime vuodesta koko maan osalta 4,9 prosenttia ja maapohjan verotusarvot 1,1 prosenttia. Rakennusten verotusarvojen kasvua selittää jälleenhankinta-arvojen korotus 4,2 prosentilla rakennuskustannusindeksin nousun seurauksena.

Eduskunta säätää kiinteistöveroprosenteille ala- ja ylärajan, joiden puitteissa kunta määrää kiinteistöveroprosentin. Ala- ja ylärajoihin ei tehty muutoksia vuonna 2022.

Vuonna 2022 31 kuntaa nosti vähintään yhtä kiinteistöveroprosenttiaan, kun vuonna 2021 näin teki 53 kuntaa. Vuonna 2022 esimerkiksi yleistä kiinteistöveroprosenttia nosti 11 kuntaa, vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 8 kuntaa ja muiden asuinrakennusten veroprosenttia 9 kuntaa.

Vuonna 2022 kiinteistöveroprosentteja laskeneiden kuntien lukumäärä oli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2022 18 kunnassa laskettiin vähintään yhtä kiinteistöveroprosenteista, kun vuonna 2021 näin tapahtui 17 kunnassa. Esimerkiksi yleistä kiinteistöveroprosenttia laski 5 kuntaa ja vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia 6 kuntaa.

Taulukko 1: Kiinteistöveroprosenttiaan muuttaneiden kuntien lukumäärät

Lue lisää: Kiinteistöveroprosentit kunnittain

Kiinteistöverojen jakautuminen

Henkilöasiakkaita (luonnollisia henkilöitä ja kuolinpesiä) on kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti 92,4 prosenttia, mutta euromääräisesti henkilöasiakkaiden osuus kiinteistöveron kokonaismäärästä on vajaa kolmannes (28,7 %). Sekä osakeyhtiöillä (20,6 %) että asunto-osakeyhtiöillä (21,3 %) on kiinteistöveron kokonaismäärästä noin viidenneksen osuus, keskinäisillä kiinteistöosakeyhtiöillä 15,7 prosentin osuus, muilla kiinteistöosakeyhtiöillä 4,6 prosentin osuus ja loput 9 prosenttia jakautuvat julkisyhteisöjen ja muiden oikeudellisten muotojen välille.

Taulukko 2: Maksuunpannun kiinteistöveron jakautuminen asiakkaan oikeudellisen muodon mukaan vuonna 2022 

Suurin osa (97 %) henkilöasiakkaille maksuunpannuista kiinteistöveroista on suuruudeltaan alle tuhat euroa per asiakas keskiarvon ollessa 302 euroa. Yhteisöille ja muille yrityksille maksettaviksi tulevat kiinteistöverot ovat huomattavasti suurempia, mikä kertoo niiden omistavan keskimäärin suurempia ja useampia kiinteistöjä. Esimerkiksi kiinteistöjä omistavilla osakeyhtiöillä ja kiinteistöosakeyhtiöillä keskimääräiset kiinteistöverot ovat suuruudeltaan yli 12 000 euroa.

Kiinteistöveroa ei maksuunpanna, jos asiakaskohtainen veron määrä on alle 10 euroa. Vuonna 2022 kiinteistöveron määrä jää alle maksuunpanon alarajan noin prosentilla asiakkaista. Yhteissummaltaan alle 10 euron kiinteistöveroja oli vuonna 2022 yhteensä noin 121 000 euroa.

Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes tulee kiinteistöistä, jotka sijaitsevat Uudellamaalla (34,8 %). Lukumääräisesti kiinteistöveron piirissä olevista rakennuksista sijaitsee Uudellamaalla noin 13 prosenttia. Uudenmaan korkeampaa suhteellista verotuottoa selittääkin ensisijaisesti maapohjan ja rakennusten verotusarvot, jotka ovat selkeästi muuta maata korkeampia. Seuraavaksi eniten kiinteistöveroa maksuunpannaan Pirkanmaalla (8,6 % kokonaismäärästä) ja Varsinais-Suomessa (7,6 %). Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan yhteenlaskettu osuus kiinteistöveron tuotosta on puolestaan hieman alle 5 prosenttia. Kiinteistöveron tuotto kasvoi eniten Ahvenanmaalla (+34,1 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (+6,9 %). Keski-Pohjanmaa oli ainoa maakunta, jossa kiinteistöveron määrä laski hieman (-0,3 %).

Graafi 2: Maksuunpantu kiinteistövero maakunnittain vuonna 2022, luvut miljoonaa euroa

Kiinteistöverosta 74 prosenttia, euroissa 1,54 miljardia (+5,3 %), kertyy rakennuksista. Maapohjan osuus on noin 26 prosenttia, euroissa 0,54 miljardia (+1,3 %). Maapohjan osuus kiinteistöverosta on siten noin 7 prosenttiyksikköä suurempi kuin osuus verotusarvojen kokonaissummasta. Tämä kertoo, että maapohjia verotetaan tyypillisesti korkeammalla veroprosentilla kuin rakennuksia (yleinen kiinteistöveroprosentti ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti).

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kuntien kiinteistöveroista

Tuuli- ja aurinkovoimalaitokset ovat Digi- ja väestötietoviraston ja Verohallinnon tiedoissa samalla rakennustyypillä, joten niitä ei voida tilastoissa eritellä.

Tuuli- ja aurinkovoimaloista kiinteistöveroa määrättiin vuonna 2022 yhteensä 23 miljoonaa euroa. Summa pitää sisällään vain tuuli- ja aurinkovoimaloiden veron määrän, mutta ei maapohjan veroa minkä päällä voimalat sijaitsevat. Maapohjien osuus tuuli- ja aurinkovoimaloiden (rakennelmat) veroihin verrattuna olisi kuitenkin hyvin pieni.

Vuoden 2022 tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määrä 23 miljoonaa on 5 miljoonaa euroa enemmän (+28,5 %) kuin vuonna 2021 ja 7 miljoonaa euroa enemmän (+46,7 %) kuin vuonna 2020. Tätä aiemmilta vuosilta Verohallinnolla ei ole tarkkaa tilastotietoa tuuli- ja aurinkovoimaloiden kiinteistöveron määristä, mutta verotusarvojen perusteella tuuli- ja aurinkovoimaloiden veron määrä on lähes kymmenkertaistunut vuodesta 2014 vuoteen 2022. Koko maan tasolla ja myös maakuntatasolla tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kiinteistöveron kokonaismäärästä on kuitenkin edelleen suhteellisen pieni. Koko maan kiinteistöverosta vain reilu prosentti (1,1 %) tuli vuonna 2022 tuuli- ja aurinkovoimaloista. Maakuntia, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus on nolla tai hyvin pieni ovat Pohjois-Karjala (0,0 %), Etelä-Savo (0,0 %), Päijät-Häme (0,0 %), Uusimaa (0,0 %), Pirkanmaa (0,0 %), Kymenlaakso (0,1 %), Pohjois-Savo (0,1 %), Etelä-Karjala (0,2 %), Varsinais-Suomi (0,2 %), Keski-Suomi (0,4 %) sekä Kanta-Häme (0,5 %)

Vastaavasti maakunnista tuuli- ja aurinkovoimaloiden merkitys on suurin Pohjois-Pohjanmaalla (6,6 % maakunnan kiinteistöverosta tuuli- ja aurinkovoimasta), Keski-Pohjanmaalla (5,1 %), Pohjanmaalla (4,2 %), Kainuussa (4,2 %) sekä Lapissa (3,8 %).

Joillekin yksittäisille kunnille tuuli- ja aurinkovoimaloista on muodostunut jo merkittävä tulonlähde. Vuonna 2022 oli kaikkiaan 21 kuntaa, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöveroista oli yli 20 prosenttia. Tässä listaus kunnista suuruusjärjestyksessä:

Graafi 3: Kunnat, joissa tuuli- ja aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöverosta oli yli 20 % vuonna 2022

Lisätietoa: Katso interaktiiviselta kartalta kuntakohtainen lukema (linkki avautuu uuteen ikkunaan)

Tuuli- ja aurinkovoiman merkitys on myös koko ajan kasvamassa sitä mukaa kun suunnitteilla ja rakenteilla olevat tuuli- ja aurinkovoimalat etenevät ja lopulta valmistuvat.

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden verotuksesta

Kuten muutkin rakennukset tai rakennelmat, tuuli- ja aurinkovoimalat tulevat kiinteistöveron piiriin, kun rakennustyöt on aloitettu. Niiden jälleenhankinta-arvoksi katsotaan 75 prosenttia tuulivoimalaitoksen tornin (perustusten, rungon ja konehuoneen) rakennuskustannuksista ja aurinkovoimalan osalta perustusten ja tukirakenteiden rakennuskustannuksista. Keskeneräisen voimalan verotusarvo kunakin verovuonna on sen valmiusastetta vastaava osuus näin lasketusta jälleenhankinta-arvosta. Valmiusaste määräytyy verovuotta edeltävän vuoden lopun tilanteen mukaan. Kun voimala valmistuu, valmistumisvuotta seuraavasta verovuodesta alkaen sen jälleenhankinta-arvosta tehdään vuotuiset ikäalennukset, jotka tuuli- ja aurinkovoimaloilla ovat 2,5 prosenttia. Käytössä olevan voimalan arvoksi katsotaan kuitenkin aina vähintään 40 prosenttia sen jälleenhankinta-arvosta.

Kiinteistövero voimaloista määrätään joko yleisen kiinteistöveroprosentin tai eräiden laitosten kiinteistöveroprosentin mukaan. Eräiden laitosten kiinteistöveroprosenttia sovelletaan, jos jakeluverkkoon liitetyn voimalan tai yhteistä liittymispistettä käyttävän tuuli- tai aurinkovoimapuiston nimellisteho ylittää 10 megavolttiampeeria. Muutoin sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Rakenteilla olevan tuuli- tai aurinkovoimapuiston nimellistehoa tarkastellaan aina verovuosikohtaisesti vuodenvaihteen tilanteen mukaan. Näin ollen rakenteilla olevaan tuuli- tai aurinkovoimalaan saatetaan soveltaa yleistä kiinteistöveroprosenttia, mutta rakennustöiden edetessä tai voimalan valmistuttua veroprosentti saattaa vaihtua laissa säädetyltä vaihteluväliltään korkeampaan eräiden laitosten veroprosenttiin.

Tuuli- ja aurinkovoimaloiden verottamisesta tarkemmin voit lukea Verohallinnon syventävästä ohjeesta Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa.